Kirjahyllyyn täytettä jälleen

Kirjoittajat ja kustantamot ovat olleet aktiivisia ja tuoneet markkinoille pitkin kevättä mielenkiintoisia kirjoja niin Ukrainan tapahtumiin kuin kotimaan sotilastiedusteluun liittyen. Tämä jälkimmäinen aihe onkin ollut pitkään hyvin julkisuudesta pimennossa pidetty aihe - ja syystäkin. 

Useat Puolustusvoimien päälliköt ja korkeat virkamiehet ovat tehneet omat muistelmansa heti virkauransa lopussa tai jotkut jopa vielä virassa ollessaankin, mutta tiedustelupuolen tuotantoa on harvoin saatu kirjoista lukea. Tosin Helsingin Sanomat uutisoi vuosia sitten kyllä erikoisreportaasin merkeissä Viestikoelaitoksesta, mikä kirvoittikin monenlaiseen kommentointiin ja oikeudenkäynteihin artikkelissa käytetyistä dokumenteista ja muusta tietosisällöstä. Niin, ja onhan noita "vanhoja" tiedustelupäälliköitä päässyt myöhemmin oikeusasteeseen asti vastaamaan mm. kotiinsa vietyjen salaisten asiakirjojen osalta.

Eilen "Posti-Pekka" toikin muhkean paketin, josta sain oman kappaleen kevään ehkä mielenkiintoisimmasta kirjasta: "Käsikirjoitukset eivät pala" Itselläni on hieman rajapintaa kirjan päähenkilöön 1990-luvun lopulta, jolloin sain tai pääsin olemaan yhteydessä Viestikoelaitoksen suuntaan. Tuolloin ohjelmistoradiot ja muut tekniset "vempaimet" tulivat kuvaan myös radiotekniikan osalta. Oli kuulemma kuulunut huhuja, että Rajalla olisi tehty tai jopa kokeiltu digitaalisia lähetelajeja ilman rautamodeemeja pelkän äänikortin ja skanneriradion avulla. Huhut kertoivat, että myös tuolloin suojaamatonta VIRVE-liikennettä oli monitoroitu näytösluontoisesti 😎 No, joka tapauksessa tuolloin pääsin hipaisemaan kuuluisuutta, kuten joku on joskus todennut.

Ukrainan sotaa hieman eri näkökulmista valottavat teokset ovat taas mielenkiintoisia niiden autenttisten kuvausten ja tietosisällön osalta. Itseäni kiinnostaa erityisesti tuon sotimisen informaatioympäristö viestiteknisten ratkaisujen osalta. Nythän monia asioita on päästy jälleen testaamaan ns. aidossa toimintaympäristössä tässä mittakaavassa. Niin, ja onhan tuo vihollinen nyt se, jota vastaan sotimista on vuosikymmeniä harjoiteltu muutoinkin kuin karttojen äärellä 😁

Lukemisiin. Kyllä se painettu kirja on parempi kuin äänikirjat, joten tuetaan myös tätä kulttuurimuotoa.

@ri

ISBN: 978-952-382.784-4

ISBN: 978-952-04-5289-6

ISBN: 978-951-52-6069-7

 

GPS-häirinnän lumoissa

"KotiGPS" toimii taas (23.4.2024)

 Kuluneen viikon aikana hämmästelin kun VHF-radio ei päivittänyt kelloaan totutusti GPS:n kautta. Ilman suurempia ihmettelyjä ajattelin radion GPS-modulin menneen mykäksi tai muutoin vioittuneen. No, tähän oireeseen on onneksi auttanut aina tuo laitteen täydellinen resetointi. No, tämä toimenpide luonnollisesti poistaa järjestelmästä kaikki omat asetukset ja tiedot, joten resetoinnin jälkeen olikin sitten edessä radion asetusten palauttaminen. 

Asetusten palauttamisella ei ollut mitään näkyvää vaikutusta toimenpiteisiin, mutta tulipahan sanomamuistit ja muistipaikat päivitettyä tuoreilla taajuustiedoilla 😉 Eilen (22.4) katsoin radion GPS-monitori-ikkunasta, että laite ei kuullut juuri mitään GPS-taajuuksilla; vain muutama "haiku" oli näkyvillä, mutta nehän eivät riitä pakkatiedon päivittämiseen. Yritin jopa vaihtaa laitteen paikkaa, jotta signaali olisi parempi, mutta ei vaikutusta. Tosin ovathan nuo satelliitit kuuluneet ihan hyvin aikaisemminkin.

Verkkouutisten uutisoinnin innoittamana aloinkin lähestyä ongelmaa hieman toisesta näkökulmasta. Uutisoinnin mukaan tuo Venäjän suorittama häirintä GPS-taajuuksilla on ollut viime aikoina erittäin voimallista. Ja häirintäkarttaa katsottaessa tämä kaakonkulma onnistuu olemaan naapurin häirinnän alla melkoisen kattavasti.

Tänään (23.4) kauppareissun jälkeen käynnistin radiomodulin ja kuinka ollakaan GPS-signaaleja alkoi löytyä jälleen. Ilmeisesti häirinnässä on ollut sopiva tauko tai aukko. Täytyy seurailla tilannetta. Seuraavan kerran kun navigaattorista häviää satelliitit, ei kannata heti laittaa tuotetta SERTI-lavalle tai alkaa muutoinkaan asetuksia nollailemaan. Naapuri ns. yllättää 👀

@ri

GPS-häirintätilanne 22.4.2024

Valonnopeudella Mustolasta

 

Valoa Mustolaan - yksi kuituoperaattoreista

Myös omakoti- ja muutkin pientaloasukkaat pääsevät kohta nauttimaan viestinnässään valonnopeudesta! Kuituoperaattori, Valoo, on tuonut alueelle muutakin kuin mainokset ja aloittanut kuituprojektin sisätila-asennuksilla niissä kiinteistöissä, joihin valokuituyhteys on tilattu. Myöhemmin roudan hävittyä ja lumien sulettua tulevat sitten nuo muut kuituverkon työt alueelle.

Tämä onkin suuri edistysaskel tiedonsiirron vauhdittamiseksi Mustolassa. Kun operaattorit hylkäsivät ja poistivat kalliiksi käyneet kupariliittymät (ADSL), jäikin monelle vaihtoehdoksi nettisurffailun osalta ottaa käyttöön tilalle tarjottu 4G tai 5G -liittymä. Omat haasteensa näissäkin, vaikka operaattorit lupailivat niiden nopeuksista ja käyttöönoton helppouksista paljonkin. Moni käyttäjä törmäsi varmaan siihen tosiasiaan, että ilman ulkoista antennia tuo tarvittava signaali jää liian heikoksi, jolloin yhteyksien laatu kärsii hitaudesta. Toki ruuhka-alueilla myös samanaikaisten käyttäjien määrä voi laskea yllättävän paljonkin yhteyksien nopeutta. Perus surffaajalle ja sähköpostin lukijallehan tuo ei välttämättä näy, mutta kun katsoo televisiokuvaa tai lataa vaikka videoita, niin asia korostuu heti.

Itse olen tullut toimeen operaattorin vaihtotarjouksena tulleella 4G -liittymällä, enkä sitten lopulta hankkinut ja asentanut mitään ylimääräisiä antennejakaan. Antenneja on tontilla jo ihan tarpeeksi eikä uusia välttämättä tarvita. Ja olihan tiedossa jo 4G-purkkia ottaessa, että muutaman vuoden sisällä tulee sitten valokuitu käyttöön 😁. Yllättävän hyvin on pärjännyt näinkin ja jopa TV-palvelut ovat toimineet yllättävänkin hyvin. 

Hyvää on kannattanut odottaa ja odotetaan vieläkin. Asia on edennyt omalla painollaan sitten vuodesta 2021 kun ilmoitin halukkuuteni valokuituun ja tein ns. esisopimuksen asiasta. Joulukuussa 2022 sitten operaattori ilmoitti, että alueelle aloitetaan rakentamaan kuituverkkoa 👍. No, Lappeenranta on iso alue, joten ihan ensimmäisessä vaiheessa ei kuiturakenteet tulleet Mustolan suunnalle. Elokuussa 2023 sitten tuli varmistus, että halukkaita talouksia on löytynyt tarpeeksi myös Mustolasta, joten verkkoa laajenee tännekin. 

Kevään myötä, huhtikuun alussa, alueelle tuli tienvarsimainos aloitettavasta kuituprojektista ja eipä aikaakaan kun jo heti kuun puolivälissä tulivat asentajat laittamaan rasioita paikoilleen. Asennus olikin erittäin nopea toimenpide. Siinähän laitettiin valmiiksi sisärasia, josta tuo kuituyhteys sitten jaetaan käyttöön ja ulkorasia, joka yhdistää talokuidun sitten varsinaiseen valokuituverkkoon. Rasioiden osalta näkyy pakkauksessa olevan valmistajana NOKIA, mutta tarkempi tutkimus osoittaa tehtaan sijaitsevan jossain KIINAssa 🤔. Eli kiinalaista tekniikkaa tämäkin kokonaisuus.

Nyt käännetään katseet näiltä osin tulevaan kesään tai syksyyn ja odotellaan koska vihreä valo syttyy kuituboxiin. 😊 Vielä en sanoudu irti 4G-yhteydestä, vaikka kyllähän nuo sähköpostit kulkevat hyvin HF-radioverkossakin tarvittaessa.

@ri

Kuitupäätteet valmiina odottamassa kytkentää 18.4.2024

Talviruokinta jatkuu, linnut kiittävät

Pähkinä purtavaksi mustarastaalla 19.4.2024

 Nopeimmat puutarhurit ehtivät jo Pääsiäisen "helteillä" kokoamaan ja keräämään pois talven lintujen ruokintapisteet pihoilta. Mikäli säätilat olisivat jatkuneet odotetun kaltaisina, niin tuo toimenpide olisi ollut enemmän kuin hyvä. Itsekin ehdin jo haravoimaan vanhat jätökset ruokintapisteeltä ja siirtämään osan rasvaruokinnoista lähimetsän reunaan nautittaviksi. 

Viikonlopun lumimylläkän jälkeen olikin hyvä, että tärkeimmät ruokintapisteet tuli vielä jätettyä ns. tulille ja jopa maaliskuun alennusmyynnistä tuli vielä varattua hieman siemeniäkin kokonaisedulliseen hintaan. En tosi tuolloin uskonut, että kaikki varatut siemenet menisivätkin tässä huhtikuun mylläkässä, mutta hyvä niin. Nyt onkin ollut melkoinen kulutushuippu ruokintapisteellä ja sen lähiympäristössä.

Tinttien rasvalautakin on saanut runsaasti uusia kävijöitä hieman harvinaisimmista rasvaruokinnalla käyvistä lajeista: rautiainen, punarinta, vihervarpunen, tikat, mustarastaat ja tietysti tiaiset ovat kuluttaneet loppuja rasvoja parempiin nokkiin. 

Myös siemenruokinnalla viihtyvät lajit ovat olleet näkyvässä osassa pihassa kun suuri peipposparvi, sekaparvi peippoja ja järripeippoja, on puhdistanut siemenistä hangenpintaa ja pälvipaikkoja. Myös lähimetsikön sepelkyyhkypariskunta on mieltynyt piharuokailuun. 

Nyt kun linnun kokoontuvat suurin joukoin ruokinnoille onkin mielenkiintoista seurata, josko seassa olisi jokunen harvinaisempikin yksilö. No, tämän hankijakson harvinaisin ja hieman yllättäväkin laji on ollut paikalla vieraillut valkoselkätikka. Olisikohan mahdollista pesintää tiedossa lähialueella ?

Näillä näkymin tulen jatkamaan ruokintapistettä vähintään Vappuun ellei pidempäänkin - nämä säätilat ovat sen verran haasteellisia ennustaa, että hyvä varautua kaikkeen.

@ri

VarAC:lla maailmalle jälleen

 

28 MHz avautuu jälleen (kuva 1)

Auringonpilkut ovat lisääntyneet jälleen ja siten myös heijastukset ionosfäärien ylemmissä kerroksissa korkeammillakin taajuuksilla. Melkoinen tovi menikin, kun sai 28 MHz:lla kuunnella melkoisen tyhjän kuuloista "bandia" Auringonpilkkuluku ja SolarFlux-arvo on viime päivinä kivunneet molemmat reilusti ylitse 200 raja-arvon (kuva 2)

SolaFlux (punainen käyrä) (kuva 2)

VarAC-ohjelmistolla olen ollut kuulolla lähes tulkoon vain ja ainoastaan 28 MHz aaltoalueella. Eilen alkoi tosiaan näkyä taajuudella elämää, kun kuuluville tulivat asemat Reunionin saarelta, Brasiliasta ja Israelista. Ihan hyviä heijastuksia. Jatkossa asemia tullee näkyville varmasti lisääkin kunhan operaattorit huomaavat, että myös 28 MHz:lla on elämää jälleen.

73 / @ri

Keinoäly (AI) ja minä: muuttolintujen matkassa

Keinoäly eli tuttavallisemmin AI on tullut hyödyksemme tai sitten kiusaksemme - kuinka vaan. Ainakin bittitekniikan osalta hyvin monet järjestelmät ja toiminnot perustuvat jonkinasteisen AI:n toimintaan - sitä ei vaan aina tule huomanneeksi.

Itse ajattelin tälle keväälle testailla tuota AI:n toimintaa lintujen äänien tunnistamiseen. Käyttämäni RFJM-sovellus kännykässä toimii ns. alustana tunnistamisen osalta. Sovellushan tuli markkinoille jo reilu vuosi sitten, keväällä, joten se onkin ehtinyt kehittyä tunnistamisessa melkoisesti. Ainakin, jonkun ennakkotiedon mukaan tunnistuksia löytyy reilun 200 lintulajin osalta. Tämähän on hyvä määrä Suomenkin mittapuussa. Ja toki tuo AI kehittyy sitä mukaan kun sillä on hyviä näytteitä laulutaitureista käytettävänä.

Itse tykkään käyttää sovellusta ns. intervalliäänityksessä, jossa äänitän tunnin ajan lintumaailman ääniä. Eli käytännössä jätän puhelimen pihapöydälle tunniksi kuuntelulle 😊 Tunnin jälkeen onkin sitten mielenkiintoista katsoa, mitä AI on kuullut ja onko tunnistukset mahdollisesti sinne päinkään. 

Vertailujen tekemiseksi toki pidän itsekin kirjaa kuulluista lajeista. Muutoinhan olisi mahdotonta sanoa, onko juuri AI:n havaitsemat linnut olleet äänessä. Oman pihan ja lähimetsikön linnuista AI on pystynyt löytämään lähes samat lajit kuin itsekin. Harvassa ovat ns. virhemääritykset. Virhemäärityksissä yleensä tai lähes aina onkin tuo varmuus reilusti alle 80 % lajin osalta: kuten tänään niittykirvisen osalta (kuva ylllä). Tämän aamun tunnin aikana tuli havaituksi 11 lajia. Toki lähistöllä liikkui muitakin lajeja, mutta ne eivät pitäneet juurikaan ääntä, joten AI:n oli niitä mahdoton havaita. Myös erittäin heikosti kuuluvat lajit jäävät helposti määrittämättä, mutta siinä astuukin avuksi havainnoijan omat korvat.

Tilanne noilta osin on hieman sama kuin kuunnella sähkötystä radioliikenteessä jonkin sovelluksen avulla. Ne kiinnostavimmat signaalit jäävät usein tunnistamatta ilman omia korvia, joten tekniikalle löytyy vielä haastajansa - onneksi 😁

@ri

Sovellukset niin "Ompuille" kuin Androideille

 

Keväinen tuulahdus - lämpöennätys rikottu!

Mustolan lämpöjä viikolta 15/2024

 Kolean jakson ja pienten lumipuhurien jälkeen päästiin keväässäkin oikein kunnolla eteenpäin. Heti Pääsiäisen jälkeen alkoivat tuulet ja paineet olla suotuisia keväiselle henkäykselle. Tästä henkäyksestä päästiinkin sitten nauttimaan oikein kunnolla keskiviikkona, 10.4.2024, jolloin Lappeenrannan Konnunsuon mittausasemalla tehtiin mittaushistoriaa, kun huhtikuun lämpötilaksi saatiin peräti +20.1 C, mikä on historian varhaisin ajankohta jolloin on rikottu +20 C. Kyseessä siis Ilmatieteenlaitoksen mittaushistoriaa vuodesta 1959 lähtien.

Mustolan, omalla, mittauspisteellänikin päästiin keskiviikkona liki +20 C:een. Sen kyllä huomasi ulkona puuhastellessa. Mikäli tuo lämpötrendi jatkuu samanlaisena voisi sanoa, että tänään alkoi sitten tuo terminen kevät, ellei nyt mennä vielä miinuksille loppu kuukauden aikana - toivottavasti ei.

Myös pari ukkosrintamaa, kunnon sellaista, on ylittänyt Suomen viime viikkoina. Saas nähdä mitä tämä lupaa kesän ukkoskauden osalta. Nythän sekin on jo hyvällä alulla.

Lämpimien öiden myötä myös monien lintujen muutto runsastuu - tapahtuu eräänlainen ryntäys, joka sekin näkyy ajoittain noissa säätutkakuvissa. Jos ei muusta, niin ainakin rastaiden lisääntyvästä konsertista huomaa nyt, että yöllä on oltu liikkeellä runsain joukoin.

@ri

FT8 SM-sprint, osa 4

 

Työskennellyt kilpa-asemat!

Kotimaan kilpailujen FT8-aaltomuodon neljäs sprinttiosakilpailu saatiin juuri päätökseen. Radiokeli, niin kuin kotimaan kesän lämpöennätys (Lappeenrannassa) suosi kilpailua. Yhteyksien kannalta tuo radiokeli oli ratkaisevassa asiassa, koska se tarjosi heijastuspintaa radioaalloille 😊

Tälläkin kerralla työskentelin tuon puutarhan pensasaidan yllä olevalla T2FD-dipolilla, joka tuntuu toimivan hyvin erityisesti kotimaan yhteyksissä 7 MHz:lla. Yhden bandin luokassa tuo ensimmäinen puolituntinen menee lähinnä odotellessa, koska useimmat työskentelevät sekä 80 että 40 metrin bandit, jolloin he aloittavat 80 metriltä ja tulevat sitten käymään 40 metrillä viimeistään kilpailun loppupuolella. Siinä onkin sitten melkoinen kuhina, kun asemat ikään kuin samanaikaisesti tulevat ääneen samoilla jaksoilla. 

Kokonaissaldo yhteyksien osalta jäi tälläkin kerralla n. 20 asemaan, mikä on ihan hyvä yhden bandin tulos tässä kilpailussa. Kovin montaa asemaa jotka sain ruudulle näkymään ei jäänyt työskentelemättä - taisi jopa tulla kaikki nähdyt "workittua" 😃

Viimekertaiselta ohjelmistohäiriöltäkin vältyttiin tällä kerralla. Toki yritin varautua siihen niin, että kävin kaksi tuntia ennen kilpailua vielä tarkastamassa viimeisimmät Windowspäivitykset ja asensin ne työasemalle, jonka jälkeen vielä käynnistin koneen pariin kertaan. Tällä kerralla myös kilpailun aikana ei ollut ns. ylimääräisiä ohjelmia taustalla pyörimässä.

Kevätkauden viimeinen sprintti onkin sitten toukokuussa, jonka jälkeen on kilpailun osalta ns. kesätauko parin kuukauden ajan.

@ri

Heijastukset kilpailun aikana 10.4.2024

Venäjän kieltä ja sen osaajia tarvitaan jatkossakin

 

Venäjän perussanasto haltuun 😎

Hieman pelonsekaisin tuntein olen seurannut keskustelua, jota on käyty erityisesti venäjänkielen asemasta ja sen opettamisesta Suomessa viime aikoina. No, syy tähän on helposti havaittavissa eikä se ole kovin kummallinenkaan: Venäjän aloittama aggressiivinen toiminta maailmalla Ukrainan sodan myötä. Kovia sympatioita ei Venäjää eikä venäläisyyttä kohtaan enää ole havaittavissa. Se, että osaa ja ymmärtää venäjänkieltä ei kyllä tee kenestäkään huonompaa - päinvastoin.

Kaikesta huolimatta vallitsevan tilanteen ei pitäisi antaa vaikuttaa tuon kielellisen kulttuuriperinnön opiskeluun ja käyttöön. Helposti mennään tai ollaan jo menossa siihen, että jatkossa tuonne itärajalle nousee uutena muurina tuo kielimuuri. 

Kielimuurin syntyminen ei ole hyvä eikä kovinkaan perusteltavissa oleva asia. Vaikka kommunikaatio rajan taakse olisikin nyt vähäisempää ei se tarkoita etteikö jatkossa myös venäjänkielen osaamista tarvittaisi. Ja toki, ilman kielen ymmärtämistä on erittäin vaikea seurata rajantakaista uutisointia ja keskusteluja, jotka tapahtuvat venäjäksi.

Itä-Suomessa tuon venäjänkielen osaamisen soisi kyllä olevan koulujenkin opetusohjelmien osalta korotetussa asemassa. Mutta, nyt taistellaan ja väännetään kättä siitä, että pitäisikö tuo Itä-Suomen koulu toimintoineen ajaa alas samalla kun ei saada muodostettu opetusryhmiä yläasteelle venäjänkielen osalta.

Hieman vastaava tilanne opetusryhmien osalta oli 1980-luvulla kun halusin kolmanneksi kieleksi yläasteella venäjänkielen. Yllätyksekseni ei yhtään ryhmää saatu perustettua, joten valituksi tuli sitten saksankieli. Lukio-opinnoissa sitten tärppäsi ja saatiin niukasti oma venäjänkielen ryhmä aikaiseksi, jolloin oli mahdollista kehittää omaa osaamista näiltä osin.

Aikaisemmin olin "opiskellut" ns. kanavavenäjää. Eli käytiin tutustumassa kanavalla seilaaviin laivoihin. Laivojen nimien osalta oli helppo opetella nuo kyyrilliset kirjaimet ja äkkiä perussanavarasto karttui kun saatiin vierailla jopa laivoissa ja jutella miehistön kanssa. Palkkioiksi tapaamisista saatiin aina hienoja "pinssejä" tai paremminkin sanottuna erilaisia renikoita eli rintamerkkejä. Näitä on edelleenkin säilössä suuret määrät - tuskin niistä kovin arvokkaita koskaan tulee, mutta ovatpahan muistona.

Lukiossa luonnollisesti halusin ja päätin kirjoittaa YO-tutkinnossa venäjänkielen. Koska opintoja oli näiltä osin takana vain vajaa 3 vuotta oli kirjoitettavana ns. lyhyt venäjä. Hyvä niinkin.

Monista erilaisista kielivalinnoista kouluvuosien aikana on juuri venäjänkieli ollut itselläni eräänlainen ponnahduslauta ammattiin ja harrastuksiin. Ennen Rajavartiolaitoksen ja Tullin palvelukseen siirtymistä olin aktiivisesti mukana erilaisissa harrasteradiotoiminnoissa Venäjän suuntaan. Näissä hommissa kielitaito osoitti todellisen tarpeen. Monet asiat sujuivat paremmin ja helpommin kun osasi paikallista murretta. 

Rajalla ollessani ensimmäistä vuotta harjoittelijana Nuijamaalla, muodostuikin minulle yllättäen uusi toimintamalli kun sain haastatella venäläisiä matkaajia niin Rajan kuin Tullin osalta. Venäjänkielen taitoa ei hirmuisesti ollut henkilöstöllä eikä sitä vielä tuolloin koulutettukaan. Erilaisten tulkkausten rinnalla oli mielenkiintoista kuunnella pitkien päivystysvuorojen aikana VHF-radiosta, mitä venäjän rajavartijat keskustelivat. Tuolloin ei salaaminen puheyhteyksien osalta ollut aina ykkösprioriteettinä. Myöhemmin tästäkin asiasta tuli osa virallista työnkuvaa. Osana tätä prosessia myös venäläiset sähkötysmerkit tulivat tutuksi. Tämä avasikin sitten aivan uuden maailman ja haasteet työuralla.

Kielen osalta myös venäläinen kirjallisuus tarjosi alkuperäisellä kielellä hyviä ja mielenkiintoisia teoksi. Omien kiinnostusten myötä erikoisesti venäläiset shakkioppaat ja radiotekniset julkaisut tulivat tutuiksi. Myös erilaiset ornitologiset julkaisut olivat kiinnostuksen kohteena, sillä 1990-luvulla käytiin tekemässä useita linnustoseurantoja ja kartoituksia niin Viipurissa kuin Äyräpäänjärvelläkin.

1990-luvun lopulla olin mukana järjestämässä niin ensimmäistä radioharrastajien kokoontumista Pietarissa samoin kuin erikoista radioamatöörien tapahtumaa Viipurin saariston Ravansaarella. Ilman monivaiheisia neuvotteluja ja "kädenvääntöjä" olisi moni lupapaperi leimoineen ollut vain haaveena 😊

Toivon hartaasti, että jatkossakin venäjän osaamiselle saataisiin nostetta ja kouluissa voitaisiin opiskella muutakin kuin sitä kuuluisaa "pakkoruotsia" erilaisten trendikielien, ranska, espanja, latina, lisäksi. Kaikille kielille löytyy kyllä tarvetta niin nyt kuin jatkossakin.

@ri

N A T O

NATO-todistus 3.4.2024 💪

 Hyvää NATO-vuosipäivää. Siitä on tasan tarkalleen vuosi kun Suomen jäsenyys osaksi NATOa ratifioitiin ja Suomen lippu nousi Brysselissä salkoon NATO:n päämajan (HQ) edustalla.

Näin vuosipäivän kunniaksi olikin hyvä hetki päivittää omat tiedot NATO:n osalta. Tähän tarjosikin mainion tilaisuuden tuo MPK:n (Maanpuolustuskoulutus) verkkokurssi, NATO:n perusteet. Tentattava kurssimateriaali on melkoisen laaja, joten siinä on varmasti monelle tutkailtavaa pidemmäksikin aikaa. Itsekin yllätyin kuinka paljon oli ns. mustia aukkoja omassakin NATO-tietämyksessä, vaikka asiaan on tullut seurattua vuosien ajan. No, ehkä katsantokanta on noilta osin ollut hieman liian suppea eikä ole tullut täysimääräisesti hahmotettua koko organisaation toimintaa. Mutta, nyt on tullut sekin tehtyä ja todistustuskin on saatu tutkinnon osalta.

Tutkinnossa on 50 kysymystä, joihin on aikaa vastata yksi tunti. Tutkinnon voi toki uusia, jos ei mene ensimmäisellä kerralla läpi. Eli asioita voi vielä kerrata, jos tarpeen. Itselläni meni tutkintoon hieman päälle 30 minuuttia ja kolmeen kysymykseen tuli annettua ns. ei täydellinen vastaus. Yli 90 % reilusti oli täysin oikeitakin, joten saa olla tyytyväinen, kun meni kerralla läpi.

Itse opiskelumateriaalin syväluotaamiseen käytin reilut 3 tuntia. Opiskelumateriaali oli erittäin hyvin toteutettu - siitä suuri kiitos. Myös lisämateriaalia oli tarjolla opiskelun tukemiseksi.

Kohti uusia haasteita.

@ri

Ukkoskausi alkoi ja kevät kävi kylässä

Ukkossolut 1.4.2024

 Pääsiäispyhät tarjosivat ihan hyvä kattauksen säätilojen osalta. Monilla paikkakunnilla päästiin kevään ennätyslukemiin lämpötilojen osalta. Omalla mittauspisteelläkin päästiin +17 C:een juuri Aprillipäiväksi. Seuraaville vuorokausille onkin luvassa hieman viileämpää jaksoa lumi- ja vesisateineen, mutta eiköhän niistäkin selvittäne.

Kokonaisuuden kannalta ehkä suurimman yllätyksen monille tarjosikin tuo kevään / kesän ensimmäinen kunnon ukkosrintama, joka meni keskisen Suomen ylitse Aprillipäivänä. Havaintojen perusteella olikin ihan kunnon ukkonen niin salamamääriltään kuin voimakkuuksiltaan. Kaakkois-Suomen tämä läntinen rintama ohitti tyylikkäästi, mutta eiköhän noita Laatokan suunnaltakin nousevia pilviä saada vielä ihailla ennen kuin talviaikaan siirrytään.

@ri

Pääsiäisviikon lämmöt Mustolassa 2024

Kalakukkoa metsästämässä - SM 2-osakilpailu

 

SM-osakilpailu 2 / 2024

Näin Aprillipäivän "kunniaksi" olikin mukava panostaa radioviestinnän ihmeelliseen maailmaan ja osallistua vuoden toiseen SM-osakilpailuun: Kalakukko 2024.

Perinteisesti osallistuin kahteen luokkaan eli sähkötykseen (CW) ja kaukokirjoitukseen (RTTY). Tuo yleinen puheosuus (SSB) jäi tälläkin kerralla väliin. Itselläni tuo radio mikrofoni HF-taajuuksilla onkin ollut lähinnä koriste - viime vuosina sitä onkin tullut käytettyä lähinnä noissa turvaviestintäharjoituksissa (EMCOMM) - eli "mikin" toimivuus tulee siis testattu muutaman kerran vuodessa kuitenkin 😉

Kalakukkokilpailu on osakilpailusta se toinen, ns. maratoonikisa, jossa työskennellään kaksi tunnin mittaista jaksoa peräjälkeen. Se toinen kilpailu on sitten loppusyksyllä pidettävä Viitosten syysottelu. Tosin tuossa digiosuudessa (RTTY) on kilpailuaikaa vain tunti, joka sekin on jaettu kahteen puolen tunnin jaksoon. Jakson vaihtuessa saa siis aina työskennellä samat asemat uudelleen. Harmi, että tuossa digiosuudessa on osanottajia niin vähän että tyhjälle "bandille" saa huhuilla näilläkin asetuksilla aika palon. Tätä taustaa vasten tuo tunnin pituus onkin siedettävä. Jatkossa ilmeisesti ovat muuttamassa tämän RTTY-osion FT8:lle, koska sillä aaltomuodolla on enemmän innokkaita operaattoreita.

Aurinko oli sen verran armollinen ettei vienyt ihan kokonaan heijastuksia kilpailulta, joten jotain oli työskenneltävissäkin. Omalla osallani tuo perinteinen aloitus 3.5 MHz (80 metriä) alueella ei kuulostanut hyvältä, eikä sitä ollut koko kisan aikana. Onneksi tuo 7 MHz (40 metriä) paikkasi nyt tilannetta hyvin. Siellä oli asemat hyvin kuuluvissa ja kuulivat minunkin signaalia. Kokonaissaldo jäi hieman vuoden takaisesta, mutta yli 50 yhteyttä tuli CW:llä pidettyä nytkin. RTTY:llä päästiin silläkin peräti 15 lokimerkintään 😃

Seuraava kilpailu (SM 3) onkin sitten toukokuun puolivälissä kun otellaan K.S.Sainion -nimeä kantavassa osakilpailussa. Toki tätä ennen on kohta edessä tunnin rypistys FT8 -sprintissä huhtikuun osalta.

73 / @ri

Heijastukset kilpailun alussa.

Heijastukset kilpailun lopussa

Kätevät sovellukset lintujen havainnointiin

Androidin "äpit" lintujen havainnointiin

 Jyväskylän yliopistossa kehitetty Muuttolintujen kevät -sovellus tunnistaa linnun laulusta ja auttaa samalla tieteellistä tutkimusta. Sovelluksen havainnot näkyvät myös kartalla, josta pääsee seuraamaan muuton etenemistä.

Suomalaisilla onkin nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tunnistaa lähipiirinsä lintuja niiden laulun perusteella. Samalla voidaan auttaa tiedettä lahjoittamalla älypuhelimella nauhoitettu linnunlaulun tutkijoiden käyttöön.

Hieno sovellus lintujen havainnointiin ja mikä parasta tuo sovellus todellakin toimii eli tekee sitä mitä lupaa: tunnistaa linnun laulun nauhoitetusta äänitteestä. Testasin itse tänään sovellusta sen talvilevon jälkeen piharappusilta kun jostain kaukaa kuului mustarastaan laulua. Vaikka laulu oli voimaltaan aika heikkoa ja laulajakin oli yli 150 metrin päässä, onnistui sovellus tunnistamaan mustarastaan ja vielä tämän lisäksi lähipensaassa äännelleen sinitiaisen. 

Sovelluksen sanotaan jo nyt tunnistavan 150 lintulajia, joten kyllä näistä varmasti useimmat sattuvat jo monen havainnoitsijan retkeilyreiteille ja auttavat hieman selvittämään lintukuorojen saloja laulajien osalta.

Sovelluksen avulla varmasti tuo oma korvakin herkistyy erilaisille linnunlauluille ja ääntelyille. Pian huomaakin, että ilman sovellustakin tulee pärjäämään. Toki asian toinen puoli on se, että sovelluksen avulla tuetaan tiedettä ja sovelluksen jatkokehittelyä, joten itse aion käyttää sitä useasti jatkossakin. Vaikka yli 50 -vuotisen harrastajauran aikana useimmat linnunlaulut tuntee kyllä ilman apujakin 😊

1980-luvulla oli Yleisradiolla hieno keväinen haastekilpailu, jossa Suomen lintutieteelliset yhdistykset kilpailivat lintujen äänien tunnistamisessa. Itse olin tuolloin jäsenenä EKLY:n (Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry) nelihenkisessä joukkueessa. Yllätykseksemme pärjäsimme kilpailussa hyvin, ja loppukilpailussa pääsimme mittelemään tietoja Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. No, niinhän siinä kävi, että taidettiin päästä pokkaamaan tuon kisan voitto, niukasti mutta kuitenkin.

MOBIILIVIHKO on taas sovelluksena mainio kun luonnossa liikkuessa haluaa merkitä luontohavaintoja muistiin. Havainnot tulevat suoraan karttapaikkoihin omiin lajiryhmiin automaattisesti. Ja mikä parasta havainnot tukevat myös tiedettä monilta osin. Kannattaa tutustua tähänkin sovellukseen.

Molemmista puhelinsovelluksista löytyvät versiot niin Apple:lle kuin Android:lle.

Hyvää muuttolintukevättä ja luonnon tarkkailua.

@ri

Keväänkorvalla

Mustola, vko 13 / 2024

 Pääsiäispyhien aattona näytti kevät saaneen kunnon harppauksen eteenpäin. Lämpötilat nousivat hetkessä toiselle kymmenelle, ollen parhaimmillaan liki +12 C. Toki yöllä mentiin sitten vastavuoroisesti hetkeksi miinuksillekin, mutta vain parin asteen verran.

Luontoonhan tämä lämpöaalto sai vipinää aikaiseksi. Suuri osa jo saapuneista muuttolinnuista uskaltautui jatkamaan muuttoaan kohti pohjoista samalla kun ensimmäiset päiväperhoset lähtivät liikkeelle. Nokkosperhoset olivat tänä vuonna jälleen ensimmäisten joukossa talvisessa puutarhassa 😉

Mitä on uskominen meteorologien ennusteisiin, niin paluu arkeen tapahtuu pian Pääsiäisen jälkeen ja hieman viileämmät tuulet alkavat puhallella, jopa lumikuurojakin on uskallettu ennustaa. Mutta nautitaan nyt keväästä kun sitä on tarjolla.

@ri

Uusi tulokas kotiverkkoon, osa 2

Raspi ja TFT-näyttä 7"

 Osaset alkoivat olla ns. koolla, joten oli aika laittaa laitteisto tulille. Raspia lukuun ottamatta kaikki tarvittavat lisukkeet löytyivät vielä edellisen projektin jäljiltä. Tuolloin tuli rakenneltua Raspi osaksi ADSB -verkostoa eli kuuntelemaan ilmailua. 

Nykyisen projekti lopullista kokoonpanoa en vielä tiedä, mutta runko on nyt hyvällä mallilla kun kaikki oleellinen toimii. Voisi melkein sanoa, että tänä päivänä tuon Raspin käyttöönotto onnistuu lähes kaikilta lukutaitoisilta, sillä netistä löytyy selkeät ohjeet perusasetuksille ja hieman vaativimmillekin virityksille, joten sanan "Linux" ei kannata antaa hämätä. Tosin ei Linux-tuntemuksesta mitään haittaakaan ole 😉

@ri

Radioviihteen ytimessä

Papukaija....

 Näin aurinkomyrskyn ja huonojen radiokelien aikana onkin hyvä siirtyä vaihteeksi ns. viihderadion pariin. Kanavatarjontaahan on nykyisin ilman nettiäkin melkoisesti - lähes joka lähtöön. Toista se oli 70- ja 80-luvuilla ennen kuin nuo kaupalliset radio saivat toimilupia Suomeen. Oli oikeastaan vain ULA-verkossa kuultavissa YLE:n tarjontaa. No, nokkelimmat toki hoksasivat, että kyllähän useimmista viihderadioistakin löytyi keski- ja jopa lyhyet aaltoalueet, jolloin saatiin myös hieman muuta sisältöä maailmalta.

Erityisen kiinnostuksen kohteita olivat varmaan monet ns. "Merirosvoradiot", jotka käytännössä toimivat ilman toimilupia kansainvälisillä vesialueilla ja soittivat hyvää musiikki lähes vuorokauden ympäri. Ja kyllähän muutoinkin oli paljon asemia tarjolla kun ei vielä oltu siirrytty lähetyksissä kokonaan kaapeliin ja internettiin.

Musiikin lisäksi tuli itse kuunneltua kotimaan aalloilta viihdeohjelmia. Erityisesti Papukaija G Pula-ahon touhuilut, Knallin ja sateenvarjon seikkailut sekä tietysti Linnunradan käsikirja liftareille ovat jääneet mieleen. Pula-ahon osalta löysin vielä vanhat äänitteet, joten olikin helppo siirtyä ajassa hieman takaisinpäin ja fiilistellä viihderadion äärellä.

Knallin ja sateenvarjon tarjoaman brittihuumorin osalta ei itsellä ole tallenteita, mutta tässä tulee tietysti internetti apuun. Tosin, vuosia sitten tapasin Hämeessä erään radioamatöörin, joka kehui että hänellä on kaikki Knalli ja sateenvarjo -tarinat taltioituina C-kaseteille; hieno saavutus 👍

Kun näitä vanhoja tarinoita kuuntelee, auttaa hieman ymmärtämään kuplettien juonia, kun yrittää muistaa sitä aikaa, jolloin nuo tarinat on tehty. Tietty aikasidonnaisuus on tärkeä, vaikka tuntuuhan nuo tarinat kelpaavan nuoremmallekin sukupolvelle ihan hyvin 😊

Uusintoja näistä tuskin saadaan YLE:n tai muunkaan kanavan tarjoamana, joten ei muuta kuin internetin kautta etsimään, josko onnistaisi, mikäli asia kiinnostaa.

@ri

Aurinkomyrskyn ja koronayön jäljiltä 25.3.2024

Vuorokauden signaalit 14 / 28 MHz taajuuksilla 24.-25.3.2024 (kuva 1)

Eilen mainostettu ja ennustettu magneettinen myrsky saapui sitten lopulta n. 12 tuntia ennustettua aikaisemmin. Revontuliakin olisi varmasti ollut tarjolla hieman normaalia enemmän, mutta ainakin Suomessa tuo pilvinen taivas esti tehokkaasti repolaisten havainnoinnin. Sen sijaan radiorintamalla useat asemat raportoivat hienoista Aurora-yhteyksistä 144 MHz taajuusalueella.

Kuvaan 1 olen ottanut esille viimeisen vuorokauden ajalta tuo keskitaajuuden 14 MHz (keltainen) ja ylätaajuuden HF:llä, 28 MHz (vihreä). Siinä näkyy aika hyvin kuinka myrskyn saavuttaessa maapallon alkavat radioyhteyksien määrät laskea nopeasti. Jyrkän laskun jälkeen tuo yhteyksien määrä jää myös kovin alhaiselle tasolle, koska menee aikansa ennen kuin heijastavat kerrokset palautuvat mylläkästä ja itse myrsky menee ohitse.

Revontuliharrastajien kiusaksi pilvien lisäksi tuli myös tuo planeettojen väliseen magneettikenttään tapahtunut muutos, jossa ennustettu S eli eteläinen suunta muuttui kentän osalta pohjoiseen, mikä ei ole hyvä merkki revontulien osalta. Tästä osoituksena tuo sormikuvio, jonka grafiikan laatija on laittanut esille.

Tätä kirjoittaessani, klo 11.30 / 25.3, on aurinkotuulen voimakkuus vielä 735 km/h ja ennusteiden mukaan seuraavillekin vuorokausille on ennustettu jopa G5 -tason myrskyä. Tälläkin hetkellä on eteläisen Suomen kohdilla revontulikartta punaisella, eli repolaisia olisi nähtävissä jos pilvet olisivat sivussa ja aurinko yön puolella 😁

Ei muuta kuin katseet taivaalle, jos vain pilvet antavat mahdollisuuden taivaankannen tarkkailuun.

Avaruussää 24/25.3.2024 (kuva 2)

Aamun postit hukassa ?

 

Aamun heijastukset HF:llä 25.3.2024

Aamun postit olivat tälle aamulle hieman hakusessaan. Aurinkotuulien saattelema magneettinen myrsky oli saanut heijastavat partikkelit sekoamaan ilmakehässä, joten radioaalloille ei löytynyt oikein heijastuspintaa, mikä näkyy hyvin blokin kuvasta yllä.

Kokeilin aluksi hakea WinLink -postit tutuilta GW-asemilta 7 MHz:n taajuudella. Ei mitään signaalia Kymenlaakson eikä Pohjois-Karjalan suunnalta. Ei mikään yllätys kun katsoin vallitsevaa radiokeliä hieman tarkemmin. Monesti tuolla kuuntelulla ja kokeilullakin pärjää hyvin radiokelien osalta 😉

Kokeilusta innostuneena otin kohteeksi Jyväskylän alueen ja muutin toimintataajuuden 5 MHz (60 metriä aallonpituutta). Ja täällähän tärppäsi heti. Ja mikä hienointa signaalitasokin oli todella hyvä. Ihan kaikkea ei ollut avaruusmyrsky sentään saanut sotkettua.

Postit siis löytyivät pienen haasteen jälkeen, mikä onkin tämän harrasteen "suola" omalta osaltaan.

@ri

Taivas tulessa - "Repovalkeat vauhdissa"

 

Taivas loimuaa 24.3.2024

Ensimmäiset merkit auringon aktiivisuudesta ja plasmapurkauksista on nyt nähtävissä. Revontulihavaintoja on tehty monin paikoin eteläisessä Suomessa: toki sankka pilvisyys haittaa havainnointia - harmi. Mutta, siellä missä taivas repeilee pilvipeitteestä on hämärän hiipiessä maisemaan mahdollisuus nähdä komeita taivaan tulia.

@ri

Aurinkomyrskyä tarjolla

CME - Coronal Mass Ejection 24.3.2024 (kuva 1)

Eilisessä julkaisussani esille tuomani auringossa tapahtuneet purkaukset saivat luonnollisesti jatkoa, jonka seurauksena päästäänkin seuraavien vuorokausien aikana "nauttimaan" geomagneettisen myrskyn tarjoamista ilmiöistä, kuten revontulista.

Viimeisimmät auringosta otetut kuvat osoittavat kuin tuo koronapurkaus (CME) koko voimallaan suuntautuu maapalloa kohden. Arviolta n. 72 tunnin sisällä tuo plasmavirtaus ohittaa maapallon ja voi laukaista ennustetun geomagneettisen myrskyn. Ensimmäiset merkit plasmapurkauksen osalta saatiin jo 3 tuntia tapahtuneesta, kun auringon syöksemät energiset pienhiukkaset saavuttivat planeettamme.

Magneettikentän voimakas muutos kohti etelää, ennakoi hyviä revontulia (ks Bz arvo kuvassa 2). Toki ei olisi ensimmäinen kerta kun kun ennustettu myrsky muuttaa suuntaansa tai sen intensiteetti muuttuu jostain syystä - avaruuskin voi yllättää 😉

Avaruusmyrskyn mitattuja suureita (kuva 2)

Kuvasta 2 voidaan olettaa ennustetun myrskyn tapahtuvan sekä sen, että mahdollisuudet revontuliin ovat erittäin hyvät. Avaruustuulen nopeus on kohoamassa koko ajan samalla kun magneettisuus muuttuu pohjoisesta etelään eli plussa arvoista miinukselle: nyt arvossa -4 nT!

Heijastukset 28 MHz:lla 22.-23.3.2024 (kuva 3)

Vallitsevan radiokelin osalta kuvassa 3 on näkymä viimeisen vuorokauden ajalta 28 MHz (10 metrin) aaltoalueelta. Maailman WSPR-verkosto työstää signaalitietoa koko ajan radiotaajuuksilla, joten niiden kautta on helppoa havaita radiokelien muutokset reaaliajassa. Kuvassa näkyy jo aika selvästi kuinka selvien huippujen jälkeen tulee signaalimäärissä notkahdus. Erityisen huomattavaa on nyt, että tuon jälkimmäisen huipun jälkeen tuo matala signaalitaso ei näytäkään enää nousun merkkejä. Jos ei ihan Black out, niin melkein kuitenkin.

Toivottavasti pilviverho repeilee, jotta revontulien katselu olisi mahdollista täällä etelässäkin. Aurinkomyrsky eikä aurinkotuuli vie pilviä mennessään - siihen vaaditaankin sitten jo ihan toisenlainen myrsky 😊

@ri 

 LASCOn koronagrafikuvat on päivitetty ja niissä näkyy täysi halo coronal mass ejection (CME), joka on suunnattu maahan. Suurin osa plasmasta näyttää suuntautuvan pohjoiseen, mutta huomattava vaikutus planeettamme ohi on todennäköistä 72 tunnin sisällä ja voi laukaista geomagneettisen myrskyn saapuessaan. Energeettiset hiukkaset alkoivat saavuttaa planeettamme lähes 3 tuntia soihdutustapahtuman jälkeen, ja tällä hetkellä on meneillään pieni (S1) - kohtalainen (S2) säteilymyrsky

CME-malli julkaistu : Halo CME on mallinnettu. NOAA/SWPC vaatii törmäystä Maahan maaliskuun 25. päivän alkuun mennessä (UTC-aikaa). Geomagneettinen myrsky, joka saavuttaa kohtalaisen (G2) - voimakkaan (G3) kynnyksen, voi olla mahdollista, kun plasmapilvi pyyhkäisee planeettamme ohi. Aurora-taivaan tarkkailijoiden keskitasolta korkeille leveysasteille tulisi olla hereillä sunnuntai-illasta maanantaihin asti.

Auringossa sattuu ja tapahtuu jälleen

 

Auringossa tapahtuu ja sattuu jälleen. Sen verran mielenkiintoinen tapahtuma että täytyi nostaa se näkyville myös tänne blogipuolellekin. 

Kaksi auringonpilkkualuetta (AR 3614 ja 3615) tuottivat juuri auringonpurkauksia lähes samaan aikaan. Kollektiivinen X1.1 X-Ray -tapahtuma huipentui kello 01.33 UTC / 03.33 Suomen aikaa (23. maaliskuuta). 

Purkauksien osalta AR 3614:n ympärillä näyttää olevan kirkkaampi purkausalue näistä kahdesta. Kahden samankaltaisen korona-alueen esiintyminen samanaikaisesti tarkoittaa, että koronaalisen massapurkauksen (CME) mahdollisuus on todennäköistä. Tulevien tuntien aikana tullaankin näkemään minkälaisiin mittasuhteisiin tämä tapahtuma auringossa nousee.

Työskentely HF-alueella radion kanssa saattaa olla hieman haastavaa seuraavina vuorokausina. 🤔

@ri

"Radiosää" 23.3.2024 0700 UTC

Radiokeliin vaikuttavat purkaukset auringossa 23.3.2024

Uusi tulokas kotiverkkoon

Rapberry PI 3B

 Pienet korttitietokoneet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet harrastaa ns. pintaa syvemmältä atk-osaamista: ohjelmointi, rakentelu ja itsensä haastaminen yhdistyvät hienosti näissä projekteissa.

Itse olen harrastellut noiden Raspien eli Raspberry PI -korttikoneiden kanssa. Ensimmäisen Raspin hankin 2018, jonka sitten eläköidyttyäni rakentelin harrastekäyttöön 2023. Tuosta innostuneena päätin hankkia uuden aihion kun niitä nyt on tullut taas tarjolle pitkähkön hiljaisuuden jälkeen. Korona (Covid19) ja maailmankauppa, sotkivat näidenkin piirisarjojen valmistusta melkoisesti.

Raspeja on vielä nyt hyvin eri teholuokissa. Mitä uudempi versio, sen tehokkaampi / monipuolisemmat liitynnät ja tietysti kalliimpi hinta. Tämän takia onkin hyvä ennen hankintapäätöstä istahtaa hetkeksi ja miettiä kuinka tehokasta Raspia oikein on hankkimassa.

Itse hankkimani Raspberry PI 3B on jo vuonna 2016 julkaistu versio. Sitä samaa rautaa kuin hankin jo 2018. Omiin tämänhetkisiin suunnitelmiin tämä hieman iäkkäämpi versio käy oikein hyvin, sillä en ole rakentamassa siitä mitään kodin viihdekeskusta, striimauspalvelinta tms. Radioteknisissä projekteissa riittää hieman kevyemmätkin prosessoritehot.

Tuon ensimmäisen Raspin rakentelin aluksi APRS -käyttöön. Tuossa käytössä Raspi kuunteli paikallista radioamatöörien APRS-taajuutta 144.800 MHz ja välitti kuullut asemat osaksi APRS-IS -verkkoa eli siirsi paikkatiedot internettiin. Tämä oli sinänsä hyvä kokeilu, sillä samalla tuli testattua tuon aikoinaan Saksasta hankkimani SDRL-tikun toiminta osana Raspia. Tuo USB-tikun näköinen laitehan on käytännössä ohjelmistoradioksi liitettävä laite, joka kuuntelee aika leveällä kaistalla radiotaajuuksia.

Koska tuo APRS -projekti onnistui hienosti, laitoinkin järjestelmän kuuntelemaan ilma-aluksia osaksi Flightradar24 -verkosto. Uusi ohjelmistopaketti muistikortille ja kuuntelutaajuudet, niin paketti oli valmis. Tuo FR24-paketti onkin toiminut jo yhtäjaksoisesti vuoden kesämökillä. Tuossa käytössä laite ei juurikaan kuumene, eikä suorita ylimääräisiä prosesseja ja mikä parasta käynnistyy itsestään sähkökatkojen jälkeen automaattisesti. Pitkäikäisiä tietokoneita, koska ei juurikaan liikkuvia osia ja komponentitkin ovat oikein mitoitettuina tämänkokoisiin koneisiin virrankäytön ja toimintojen osalta.

Aika näyttää mitä tästä uudesta "raakileesta" tulee tehtyä; joku radiotekninen projekti todennäköisesti ellei muita ideoita tai haasteita tule eteen.

@ri

Vieraita Linköpingistä

 

Vieraita Linköpingistä 22.3.2024

Tuttu ääni taivaalta herätti juuri mielenkiinnon, ja kas kummaa siellä oli taas Ilmavoimien C295M kuljetuskone tekemässä laskukaartoa Lappeenrannan lentokentälle. Onhan se hienoa että muitakin kuin Ryanairin ja paikallisten harrastajien ilma-aluksia näkyy ilmatilassa. Kentälle on käyttöä monessakin mielessä.

Reittitietojen mukaan tämä kone oli lähtenyt liikkeelle Ruotsin Linköpingistä, siis NATO-kumppanin suunnalta.

Siellähän se.... 22.3.2024

@ri

Blackout näkyvissä

 Radiosignaalien kanssa työskentelevät henkilöt ovat tietoisia oman tähtemme signalointiin aiheuttamista eriasteisista häiriöistä. Pahimmillaan auringon purkaukset aiheuttavat eriasteisia katkoksia viestiliikenteeseen eri muodoissaan. Näistä häiriöistä käytetään usein nimitys "Blackout", jolloin signaalit eivät etene normaalilla tavalla tai suodattuvat (absorboituvat) kokonaan pois. 

Radioliikenteessä tämä näkyy yleensä lyhytaaltoalueella eriasteisina häiriöinä. Toki joissakin tapauksissa häiriöt saavat signaalit etenemään yllättävästikin, jolloin avautuu uusia yhteysikkunoita hetkellisesti kaukaisinkin kohteisiin. 

Myös normaalia paikannustietoa GPS-satelliittien tarjoaman signaalin osalta nämä eriasteiset purkaukset häiritsevät. Kun aurinkomyrsky iskee voimalla niin GPS-signaalit ja satelliittipuhelut katkeavat. Tämän kirjoituksen kuvassa on viimeisimmän Blackoutin aikana havaittu voimakas signaali auringosta, joka peitti viestiliikenteen lähes täysin 6 - 12 GHz taajuuksilla. Tuossa tilanteessa ei edes Starlink -järjestelmä toimi.

@ri

Häiriöitä havaittavissa 😉

"Kevät keikkuen tulevi"

"Meteoroloogi" työssään

 Sanonta, "kevät keikkuen tulevi", pitää joka vuosi paikkansa. Maaliskuun alussa ehdittiinkin jo nauttimaan hyvinkin keväisistä keleistä koko Suomessa. Rohkeimmat uskalsivat jopa epäillä talven selän olevan jo taitettu. No, tilastojenkin valossa tuo olisi ollut pienimuotoinen ihme.

Aurinkoiset ja lämpimät kevätpäivät vaihtuivat viikonlopulle tullessa sateisiksi, harmaiksi päiviksi. No, sikäli hyvä, että tuo vesisade kiihdyttää lumen poistumista. Useimmillehan tuosta lumesta on vain harmia. Kuvan "sääkäppyrä" viikolta kuvastaakin hyvin kevään tuloa: reilut pakkaset ja päivän lämpimät vaihtelevat vuorotellen, kunnes sitten tulee tuo lämpöaalto sateineen.

 Tälle sunnuntaille, 17.3, saatiin sitten odotettu muutos säätilaan, sillä matalapaine toi mukanaan voimakkaan lumisateen myrskyn saattelemana. Lunta tupruttaneen päivän mittaan ennusteiden mukaan jopa 15 cm. Suuriin lumenluontitalkoisiin tuskin on tarvetta, sillä iltaa kohti sää selkeytyy ja muuttuu taas pikkuhiljaa lämpimämpään suuntaan, vesisateineen 😁

Toivottavasti tässä tapauksessa tuo toinen sanonta, "uusi lumi on vanhan surma", pätee myös - näin uskoisin.

Viikon sääkertymää Mustolassa (11.-17.3.2024)

@ri

MPK HF D++

Sanomaliikennettä 16.3.2024

 Harjoitus onnellisesti ohitse. Viestiliikenne tuntui toimivan, jopa erinomaisesti. Kuvasta näkee hieman otantaa viestiliikenteen sanomajänteistä julkisen verkon osalta. Aika kattava "himmeli" etten sanoisi.

Kaikki sanomat eivät toki liikkuneet ns. DATA-moodissa. Oma osuus annettiin myös perinteiseen sanomanvälitykseen puheella (SSB). Tämän lisäksi rohkeimmat, kuten oma asemani, kuittasi sanomia sähkötyksellä (CW), koska johtopaikalta löytyi myös tämän taidon osaaja.

Sanomaliikenteen määrä ja mahdolliset havaitut "solmukohdat" selviävät sitten loppuraportissa.

Seuraava harjoitus tässä muodossa onkin sitten syksyllä, marraskuussa. Toki sitä ennenkin harjoitellaan asioita.

@ri

EMCOMM HF

 

WinLink-keskiiviikon osallistujat 13.3.2024

Yksi viikoittaisista WinLink -harjoituksista pidetään joka keskiviikko pitkin vuotta. Harjoitus kulkee virallisesti nimellä "WinlinkWednesday". Harjoitukseen osallistuu joka viikko satoja amatööriasemia maailmalta. Painopiste asemien osalta on toki USA:ssa, jossa harjoitus aikoinaan perustettiinkin. Mutta asemia löytyy lähes jokaisesta maanosasta enemmän tai vähemmän.

Kuvan kartasta käykin hyvin ilmi tuo asemien jakaantuminen maapallolla. Suomen osalta tämä tapahtuma ei ole saanut suurta suosiota, joten usein keikkuukin itse ainoana osallistujana harjoituslistoilla. Osan niin radioamatööri- kuin turvaviestintää on hyvä harjoitella WinLinkin käyttöä eri muodoissa. Suomen kansallisissa harjoituksissa kaksi kertaa vuodessa saa toki tuntuman järjestelmän käyttöön, mutta harjoitustahti noilta osin on toki heikko, jos aikoo pitää jotain automaatiota omalta osin yllä WinLinkin osalta.

@ri

Sata osallistumiskertaa tuli täyteen joku aika sitten.

MPK HF D2+

Täydennys- ja huoltolento 16.3.2024

 Tukea toiminnoille saadaan nopeastikin, sikäli kun yhteysvälineet ovat oikein valittuina. Tällä kerralla saatiin hieman täydennystä ns. ilmasiltaa pitkin - mikäs sen mukavampaa.

Helppo oli seurata toimitusta kun ilma-aluskaan ei ollut piiloutunut siviilitutkilta 😊

@ri

MPK HF D2

Aamun heijastukset 16.3.2024

 MPK HF D2 eli harjoituksen toinen päivä, jolloin kaikki asemat ovat olleet jo puoliltaöin valmiina ja viestiliikenne on lähtenyt käyntiin koko laajuudessaan. Heijastukset näyttävät hyviltä, joten signaali kulkevat.

Muutamilla taajuusalueilla on kuultavissa voimakkaita RTTY-signaaleja, sillä samaan aikaan on käynnissä myös kilpailutoimintaan kyseisellä aaltomuodolla. Tästä huolimatta RTTY-signaalienkin keskellä käytössä oleva VARA-HF puskee signaalit vasta-asemille hyvin. 

Viestiverkosto kasvaa ja laajenee koko ajan

Jos vertaa kuvan viestiverkon jänteiden määrää eiliseen postaukseen, näkee hyvin kuinka koko verkosto on laajentunut puolen vuorokauden sisällä kun asemia on tullut mukaan enemmän. Toki Etelä-Suomi -painotteisuus näkyy, mutta kyllä Pohjois-Suomikin on hyvin kartalla, myös Rovaniemikin.

@ri

MPK-HF H+1

Vauhti kiihtyy.....

 Yksi GW-operaattori laittoi jakeluun hieman harjoituksen alun yhteysjänteitä. Kovin mennään vielä Etelä-Suomi painotteisesti, mutta kyllä se pohjoinenkin sieltä tulee mukaan kunhan kaikki asemat saadaan valmiiksi ja operaattoritkin paikalle 😊

@ri

MPK HF-0

 

No niin, ja heti suoraan asiaan. Harjoitus on saatu vihellettyä alkamaan ja asemat odottavat ensimmäisiä sanomia sekä tekevät tarvittavat ilmoitukset johtoasemalle. Johtoasemalta tulee myös tarkemmat ohjeet harjoituksen läpiviemiseksi, joten onkin tärkeää aloittaa harjoitus omalla ilmoittautumisella.

Itse kuulostelin johtoaseman "reikää" (taajuutta) hetken ja totesin sen vapaaksi. Ei muuta kuin oma yhteyspyyntö "eetteriin" (radiotielle) ja niinhän sieltä johtoasema vastasikin ja laittoi radiotiellä ohjeistukset jatkosta.

Kävin vielä erikseen kuittaamassa oman postilaatikon kautta tuon viestin vastaanotetuksi ja samalla testasin omat GW:ni. Olin valinnut itselleni 5 MHz ja 7 MHz alueen GW:t, jotka ovat maantieteellisesti omasta asemapaikastani n. 80 km ja 250 km päässä. Taajuuksien ja etäisyyksien avulla varmistetaan viestiliikenteen onnistuminen vuorokauden ajasta ja taajuudesta (QRG) riippumatta.

Kuvan video on suoritetusta yhteysavauksesta johtoasemalle.

Signaalitasot molemmille GW-asemilleni oli hyvät: 5 MHz => 18.3 dB ja 7 MHz => 10.7 dB

Johtoasemalle yhteys meni 7 MHz:lla 13.4 dB

@ri

MPK-HF h-1

Julkiset GW-asemat kartalla 15.3.2024

Tässä noin tunti ennen kuin nettiyhteydet katkeavat ja harjoitus pääsee käyntiin, on hyvä käydä vielä tarkastamassa nuo kelit radiotien osalta sekä julkisten GW-asemien saavutettavuus. Karttaa katsoessa näyttää siltä että valtaosa julkisista GW-asemista on valmiina (QRV) ja jopa helposti saavutettavissa radiotiellä asemapaikaltani. Karttaa katsoessa näkyy, että myös Pietarin talousalueelta on asema laittanut itsensä julkiseksi - onneksi on punaisella ja tuskin kukaan sitä harjoitusliikenteessä käyttäisikään - toivottavasti.

Myös heijastukset näyttävät olevan ihan kohdillaan. Liikutaanhan koko harjoituksen osalta radioliikenteessä siellä HF-alueen alapäässä: 180 - 60 metriä (1.6 MHz - 5 MHz) välisellä alueella.

Kohta mennään. Paristot ja akut ovat ladattuina 💪

@ri

PS. h-1 tarkoittaa: tunti ennen h-hetkeä 👀

Heijastukset harjoituksen alkumetreille