maanantai 15. heinäkuuta 2019

Terveiset VIIPURISTA.....

Viipuri - 12.-13.7.2019


Terveiset Viipurista. Tuli pitkän tauon jälkeen jälleen pistäydyttyä vaimon ja ystävien kanssa naapurikaupungissa, Viipurissa,  viime viikonloppuna. Laivalla kätevästi molempiin suuntiin, viisumivapaasti ja majoittuminenkin laadukkaassa hotellissa aivan kauppatorin äärellä. Mikäs sen kätevämpää.

Muutama vuosi on tehnyt melkoisen paljon positiivistä kaupungin ilmeelle. Näki, että asioihin on ainakin yritetty panostaa järkevällä tavalla. Useat rakennukset olivat saaneet pintaansa uutta maalikerrosta, pahimmat rauniot oli korjattu pois tai kunnostettu, Salakkalahden "Karolenko" -laivakin oli saatu poistettua altaasta jne..jne... Myös uusia kahviloita ja ruokapaikkoja oli tullut katujen varsille runsaasti, joten valikoimaa riitti niiltäkin osin.

Tällä kerralla tuli suoritettua myös ns. kulttuurikierros, koska aikaa oli. Ensimmäisenä kohteena oli kuuluisa Aalto-kirjasto. Kirjasto oli kunnostettu komeaan kuntoon ja kirjavalikoima eri osastoilla oli enemmänkin kuin tyydyttävää tasoa. Tosin valtaosa venäjänkielistä, kuten kuvaan kuuluu, mutta ko. murretta osaaville tuohan ei ole este, korkeintaan hidaste.

Toisena kohteena olikin sitten itse linna, joka oli nyt avoinna kaiken kunnostuksen ja saneerauksen jäljiltä. Toki pohjoispuolen "esilinnan" osuus oli vieläkin työmaan alla, mutta muut osiot olivat jo turistienkin käytössä. Itse linnaan ja sen moniin näyttelyihin / tapahtumiin oli tarjolla eri hintaisia lippuja. Venäjää taitamattomille saikin lippuluukulta englanninkielisen esitteen eri vaihtoehdoista. Itse tyydyin vain perusnäyttelyihin oikeuttavaan pääsylippuun, jolla pääsi kaikkiin kolmeen näyttelykokonaisuuteen. Hintaa lipulla oli 700 rublaa. 500 rublan lisäpanostuksella olisi päässyt katselemaan maisemia tornin huipulta, mutta koska ei ollut varmaa mihin aikaan sinne ryhmä jälleen vietäisiin, jätin tuon vaihtoehdon pois. Ehtiihän sitä seuraavallakin kerralla.

Linnan tornin ja pihamuurin suojissa olevat näyttelyt valottavat Viipurin historiia läpi vuosisatojen; sieltä löytyy argeologisissa kaivauksissa löytyneitä esineitä ym. runsain mitoin. Erittäin edustava kokonaisuus. Sotavuosille 1939-1944 oli luonnollisesti varattu oma kokonaisuus. Lisäksi alueen geologia ja luonto olivat saaneet omat osastot. Hienoja pienoismalleja, täytettyjä eläimiä jne... oli runsaasti nähtävillä. Ulkomuurin suojissa oli sitten oma osasto, jossa esiteltiin lähivesiltä nostettuja löydöksi; oli tykinkuulia, laivan osia, ankkureita jne...jne...

Sääkin suosi ulkoilua, joten mikäs oli reissatessa.

Apollo 11 - kuulento 1969

20.7.1969 - tasan 50 vuotta sitten ihminen laskeutui kuun pinnalle ensimmäistä kertaa. Yhdysvallat veivät pisimmän korren kilpajuoksussa kuun kamaralle tuolloin. Apollo-ohjelman raketti numero 11 oli lopulta tuo, jonka laskeutumismoduli pääsi miehistöineen kuun pinnalle ja suorittivat tuon legendaarisen kuukävelyn. Tosin tarkkoja ollaksemme, vain kaksi miehistön jäsentä, Armstrong ja Aldrin kävivät kuun pinnalla sillä aikaa kun miehistön kolmas jäsen, Collins, seurasi tilannetta kiertoradalla olevasta komentomodulista.

Kuu ja siihen liittyvät erilaiset tapahtumat ovat innoittaneet minua vuosikymmenten ajan. Vaikka itse kuu onkin jäänyt osaltani vielä valloittamatta, olen onnistunut sen tiimoilta osallsitumaan moneen mielenkiintoiseen tapahtumaan.

Aldring kuun pinnalla - sij. 1.


Vuosia sitten osallistuin muutaman pienoismallin kanssa NASA:n organisoimaan kilpailuun, jossa teemana oli, ei sen enempää kuin vähempää, avaruus. Tehtyjä töitä ei lähetetty minnekään, vaan ne piti valokuvata "sopivalla" tavalla. 
Itse valitsin mukaan kaksi aihetta, koska aikaakin mallintamiseen oli lähes vuosi: "Kuulento - Apollo 11" ja "Voyager 1 -luotain" Menestystä kilpailussa tuli sen verran, että pääsi palkinnoille, josta muistona alkuperäiset vuoden 1969 hopeiset dollarikolikot, Apollo 11 teemalla ja lisäksi tietysti kunniakirjat, kuten kuvaan kuuluu hi...
Muuta vuosi sitten oli kuu jälleen ns. tapetilla, kun NASA:n puolelta tarjottiin mahdollisuutta kokeilla kuinka helppoa / vaikeaa se kuumodulin saattaminen kuun pinnalle voi olla. Ohjailut ja komennot tapahtuivat luonnollisesti internetin välityksellä omalta "komentoasemalta". Haasteen ottaneen sain kuin sainkin modulin laskeutumaan hyväksyttävästi. Joten näin ollen voisin sanoa laskeutuneeni kuuhun. Tästäkin tuli aikoinaan virallinen todistus. En ole sitä vielä töitä hakiessa tosin tarvinnut.
Tähän kuuhullutteluvuoteen ei tullut kilpailua pienoismallin osalta, joten vielä varastossa oleva harvinainen,  rakentamaton, ison mittakaavan astronautti saa odotella huomista.
PS. Tuon Voyager -luotaimen osalta palataan asiaan vielä erikseen myöhemmin. Keskitytään tässä vain kuuhullutteluun.

Kuu- ja komentomodulit - sij. 3.
Onnistunut laskeutuminen kuun kamaralle 

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Hiekkaveiston EM-kilpailut, Enonkoski 2019

Hiekkaveiston mestarit kokoontuivat jälleen mittelöimään taidoistaan Enonkoskelle kesäkuun viimeiselle viikolle. Tapahtuma oli järjestysnumeroltaan jo neljäs. Aikaisempien vuosien tapaan nytkin nähtiin todella taidokkaita hiekkateoksia. Teosten tarkasteluun paikanpäällä ei ole vielä kiirettä, sillä jos kaikki menee hyvin, niin teokset ovat nähtävillä aina joulukuulle 2019 saakka. Toivottavasti säät suosivat teoksia.

Tänä vuonna voiton vei venäläinen Aleksandr Savinov teoksellaan "Dancing Woman". Toisen sijan vei brittiläinen Nick Smith teoksellaan "Aurinkotanssi". Viime vuoden voittaja, hollantilainen Ludo Roders jätettiin nyt pronssille teoksellaan "Happiness every time you see bees dancing".

Kaikkiaan kilpailuun osallistui yhteensä 13 veistäjää. Jokaisella veistäjällä oli viiden kuutiometrin hiekkakasa käytössä, josta kilpailu työ muotoiltiin. Tänä vuonna teoksia yhdistävä teema oli "Kesätanssi Enonkoskella". 

Kilpailuun olisi ollut tulijoita enemmänkin, sillä kilpailuhakemuksia tuli kaikkiaan 30 kpl. Torialue, jolla kilpailutyöt työstettiin on sen verran pieni, ettei sinne olisi 13 teosta enempää mahtunutkaan. 

Nro 1: "Dancing Woman" by Aleksandr Savinov


Nro 2: "Aurinkotanssi" by Nick Smith

Nro 3: "Happiness every time you see bees dancing" by Ludo Roders

tiistai 2. heinäkuuta 2019

Ukkosmyrskyä ja rakeita tarjolla

Tutkakuva ukkosrintamasta juuri ennen iskua Lappeenrantaan.
Heinäkuun alku tarjosi sitten ukkosten osalta sen, mitä tuossa jo ennätettiin odotella kesäkuun hellejakson päättyessä. Liekö ollut hieman ylimääräistä energiaa varastoituna, kun saatiin kerralla kunnon "monsuuni" salamointien ja raekuurojen kera.

Tutkakuvien ja ilmastodatan seuraaminen antoi jo aamupäivällä merkkejä siitä, että jotain hieman poikkeavaa oli tulossa tai tuossa vaiheessa vielä paremminkin syntymässä. Ja näinhän siinä sitten kävikin päivän kääntyessä iltapäivälle. Tällä kerralla ei pelkkä ukkosen kumina ja salamointi riittäneet, vaan saatiin kerralla kunnon sadekuuro reilunkokoisilla rakeilla höystettynä.

Ukkosrintamalle (helleukkonen) tyypillisesti kaikki mitä taivaalta oli mahdollista saada, saatiin hyvin lyhyen ajan sisällä. Tämä tietysti aiheutti sen, ettei viemärit ehtineet poistaa sadevettä hulevesijärjestelmiin - kaikki meni ns. yli äyräitten. Raekuurot tekivät taas kesäteistä hyvin liukkaat kesärenkailla ajelleille autoilijoille. Pienikin määrä jääpaloja tiellä saa aikaan mielenkiintoisen ajotuntuman. Joskus on tätäkin päässyt kokeilemaan myrskybongausreissulla. No, nyt ei tarvinnut lähteä kotipihaa kauemmaksi.

Uutiskuvia ja infoja katsellessa huomasi taas kuinka eri tavoin myrsky oli vaikuttanut eri puolilla kaupunkia. Siinä, missä keskustassa oli rakeita jopa kinoksiin saakka, ei Mustolan suunnalla rakeista ollut juuri haittaa. Vettäkin saatiin Mustolan suunnalla vain 9 mm - tosin tämä määrä tuli pienessä hetkessä, mikä sai kyllä kadut ja pientareet lainehtimaan. Mutta ei aivan siinä määrin kuin keskustan suunnalla.

Kesä on vielä alkumetreillä, joten saas nähdä mitä tuo kesäilmasto vielä tarjoaakaan. Nyt mentiin näillä.


Twitter