tiistai 30. kesäkuuta 2009

Supersolu-ukkonen 28.6.2009

Sunnuntainen ukonilma on jälkitarkastelussa osoittautumassa ns. supersolu-ukkoseksi. Supersolu-ukkonen on ukkossolu, jossa on vain yksi päävirtauskanava pilvestä maahan. Kanavan myötä tuuliarvot maanpinnalla nousevat suuriin lukemiin, reilusti yli 30 m/s. Myrskyluokan tuulet aiheuttavat sitten tuhoa maanpinnalla. Tyypillistä puustolle aiheutuneessa tuhossa on se, että puut ovat kaatuneet samansuuntaisesti, eikä sekaisin eri suuntiin kuten trombin iskiessä.
Sunnuntaina oli liikkeellä myös muita ukkosrintamia, mutta nämä olivat näitä tutumpia monisolu-ukkosia, jotka nekin osaavat aiheuttaa vahinkoa. Nämä vahingot muodostuvat useimmiten salamoinnista ei niinkään tuulista.
Etäältä seurattuna tuollainen supersolu-ukkonen on hienoa katseltavaa, mutta ei sitä kenenkään kohdalle pidä toivoa.
Jäädään seuraamaan mitä alkava heinäkuu tuo tullessaan. Jo, nyt ukkoskesä on kulkenut hyvin ennusteeni mukaisesti.
Edit 3.8.09[Ilmatieteen laitos on vahvistanut sivuillaan supersolu-ukkosen}

maanantai 29. kesäkuuta 2009

Votkaturistit ver.2


Lappeenrannan kesäteatterin siivittämänä palataan railakkaaseen arkeen, jota vietettiin itämatkailun huumassa 70- ja vielä 80-luvullakin aina perestroikan saapumiseen saakka. Rikkaassa naapurimaassamme noina vuosina vierailleet, osaavat hyvin eläytyä teatteriesityksen esilletuomiin katkelmiin "Lenskistä": aikana, jolloin sukkahousut, nahkatakit, kuulakärkikynät, kahvipaketit muodostivat matkailijan peruskassan.
Nimestä huolimatta näytelmä ei muodostu miksikään ylistyslauluksi vodkalle tai sen käytölle - toki olisi ollut melkoinen kömmähdys, mikäli aihe olisi sivuutettu kokonaan. Jännänä sivuteemana aihe kulkee koko näytelmän ajan: kiitos sille "pitkätukkaiselle" teininuorelle, joka yksinään edustaa satoja, satoja tuon ajan neuvostomatkaajia. Kenenkään ei pitäisi pahastua, sillä sellaista kännäämistähän nuo matkat hyvin pitkälti olivat. Puhumattakaan niistä "rehellisistä", jotka yrittivät ujuttaa "liiveissään" Jumalansanaa tai alapäänkultuurieepoksia rajan ylitse.
Näytelmä sisältää kokonaisuutena toinen toistaan jännempiä juonikulkuja, enkä aio niitä tässä paljastaa - ne on yksinkertaisesti koettava paikanpäällä itse.
Näytelmän katsominenkin on tehty tosi viihtyisäksi: uusi katsomo mahtavine äänentoistoineen, sekä hyvä katos, joka suojaa noilta Suomen kesän pakollisilta sadekuuroilta. Äänentoiston ansiosta, jopa katsomon takariviltä kuulee vuorosanat aivan mallikkaasti. Kesäteatterin perinteitä kunnioittaen tiedenkin näyttelijät ovat sään armoilla, ilman suojaavia katoksia tms. Onneksi sateenvarjot on keksitty.
Kaikki näyttelijät ansaitsevat tasavertaisen tunnustuksen mallikkaista suorituksistaan. Ketään ei oikein voi nostaa toistaan korkeammalle - hienoa.
Erityismaininnan kyllä ansaitsee näytelmän "live-bandi" ml. Seppo Äikäs, joka vahvalla rutiinilla loi musikaalista tunnelmaa näytelmän tueksi. Tosi hienot instrumenttivalinnat näytelmään!
Pitemmittä pakinoitta - ei muuta kuin katsomaan linnoituksen valleille, mars!

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Ukkoskaikuja....

Ukkonen tuli ja meni..... hieman jymisteli mennessään, mutta ei mitään sen vakavampaa tällä kulmakunnalla. Ukkos- ja sadetutkien kautta oli jännää seurata ukkosrintaman etenemistä pohjoisesta kohti Etelä-Karjalaa. Ja aivan, kuten olin ennustanutkin, niin rintamaosuus jakautui Saimaan vaikutusalueella kahti, ja tuo pääsolu ajautui Lappeenrannan länsipuolitse kohti Suomenlahtea. Utti - Savitaipale - Taipalsaari -sektori pääsi nauttimaan parhaista salamoista jälleen kerran.
Toinen "tutka", joka on myös hyvä seurattava noilla kovilla rajuilmoilla on tuo "www.tilannehuone.fi", jonne päivittyy hälytyskeskusten hälytykset: kaatuneet puut, rakennus- ja maastopalot yms.
Vielä ehtii jytistellä kesäkuun tilastoihin.

Ukkosta 28.6.2009

Nyt kannattaa seurata ukkosta joko sade- tai ukkostutkalta, sillä pohjoisen suunnalla jytisee ja paukkuu oikein kunnolla.
Nähtäväksi jää pitää Saimaa syntyneet lämpöukkoset poissa Etelä-Karjalan alueelta vain synnyttääkö illaksi väistyneen saderintaman jälkimainingit omat ukkosensa tänne.
Komeaa katseltavaa joka tapauksessa näin etäältäkin käsin.

"Votkaturistit" (2)

Eilen tuli käytyä nauttimassa kesän kulttuuripläjäys kesäteatterin merkeissä. Alueella noita vaihtoehtoja on ihan kohtuullisesti tarjolla, tosin ammattiteattereita vain Lappeenrannassa ja Imatralla. Aikaisemmin tuli paljon käytyä nautiskelemassa Imatran kesäistä viihdettä Vuoksen varrella, mutta "Hietamiehen" aikakakuden alettua ja keveiden näytelmien tipahdettua pois kuviosta jäi teatterimatkat Imatralle tekemättä.
Onneksi Lappeenrantaan saatiin vihdoin ja viimein kunnon puitteet kesäteatterille: suuri, katettu katsomo oheispalveluineen. Nyt on teatterikansalla tasavertaiset asemat valita akselilta Lappeenranta - Imatra, se kumpi näytelmä kiinnostaa enemmän. Niin, tai käydä sitten molemmissa.
Votkaturistien osalta ei kouluarvosanat riitä kuvaamaan näytelmän tasoa. Kokonaisuus oli aivan järkyttävän hyvä. Näytelmä vei katsojan mennessään ja ajantaju unohtui kokonaan. Tässä ei kannata enempää näytelmää ylistää, vaan ehdottaa menemään paikanpäälle itse toteamaan asia. Tosikot älköön kuitenkaan vaivautuko.
Eläköön Etelä-Karjala ja sen teatterikesä!

Ennustamisen helppous

Ilmatieteenlaitos sen jälleen osoitti - kuinka helppoa tuo sään ennustaminen on. Vaikka käytössä on tarkat satelliittikuvat ja tehokkaat tietokoneet laskentamalleineen - tulee näitä ohilyöntejä aina muutama kesää kohden.
Nyt vaan ihmetystä herättää tuo saderintaman ennustamisen vaikeus. Tässä mallissa näkyy ennustajat menneen tosissaan "Juhannustauolle", sillä kartoilla luvattu puolipilvinen ja poutainen sää olikin rankkaa kestosadetta - taitaa itseasiassa tulla kesän komeimmat millimäärät taivaalta.
Kaikkein hienointa asiassa on se, että vielä tämän aamun lehdessä kun taivaalta on jo tullut 18 mm vettä, komeilee aurinko pilven lomasta -- hi.
Mutta, sateet kuuluvat suomen suveen ennustipa niitä sitten kyllä tai ei.

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Maikkarin ukkonen

Alla suoraa lainausta MTV3 eilisestä uutisoinnista ukkosien osalta:

(Lainaus alkaa)"Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkoskausi on alkanut tänä kesänä normaalisti.

Toukokuussa Suomessa paikannettiin noin 7000 maasalamaa, mikä on hyvin lähellä jakson keskiarvoa. Kesäkuun alkupäivinä ukkostoiminta oli hyvin vaisua, mutta kuun puolivälin tienoilla Suomen yli kaakosta edenneessä ukkosalueessa oli runsasta salamointia ja salamoita paikannettiin noin 6000.

Suomessa koetaan ensimmäiset merkittävät ukkoset yleensä toukokuussa. Ukkoskausi vilkastuu mentäessä kohti keskikesää ja runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa. Heinäkuussa Suomen maankamaralle iskee keskimäärin reilut 60 000 salamaa, joka on lähes puolet koko vuoden noin 140 000:sta salamasta. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti.

Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä säätilasta, joten helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Suomessa runsain salamointi keskittyy yleensä maan itä- ja keskiosiin, Lapin sekä rannikkoseutujen jäädessä hieman vähemmälle. Vuosivaihtelu on kuitenkin hyvin suurta sekä salamamäärien että esiintymisalueiden osalta." (Lainaus loppuu)

Ukkoshuuruja

Nyt kun ollaan jälleen päästy helteisiin kiinni, niin on ollut mukava tarkkailla kuinka pilvet taivaalla käyttäytyvät. Iltapäivään mennessä on usein ollut melkoisen komeita kumpupilviä, mutta mikään niistä ei ole ehtinyt kehittymään ukkosvaiheeseen saakka - potku on loppunut kesken.
Tänäänkin näyttää ennusteista huolimatta käyvän hyvin pitkälti samalla tavalla, mutta kunhan tuossa muutaman päivän kerää ukkosherra voimiaan, niin sitten antaa varmasti jälleen tulta ja tappuraa taivaalta.

Ekosysteemiä kerrassaan

Monelta paikalliselta asukkaalta lienee jäänyt huomaamatta tuo Mustolan jätevedenpuhdistamon hieno luonto - monimuotoekosysteemeineen. Löytyy runsaasti lajeja niin kasveista, hyönteisistä, linnuista ym. Kalat taitavat olla lajina ainoa, jota siellä ei ole.
Sanana tuo jätevedenpuhdistamo saa tietysti monella niskakarvat nousemaan pystyyn, mutta uskallan taata, että altaiden ympäri kärsii nykyää kyllä kävellä hieman hienommallakin tai herkemmällä nenällä varustetun henkilön.
Ei tänään, kuten ei monena muunakaan päivänä ole paikalla ollut muita liikkujia, mutta toisaalta se on hyvä, jotta luonto voi olla rauhassa. Ei ylistetä paikkaa liikaa, jotta ei saada aikaan mitään yleisöryntäystä alueelle. Ryntäilijät käyttäköön tuota kuntorataa siihen tarkoitukseen.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Julkisuuden kirojako?

Viimeaikoina on ollut jännää huomata liikkuessaan ulkosalla, että jotkut ihmiset jäävät tuijottamaan kuin aaveen nähdessään tai sitten salamyhkäisesti viittoillaan ja kuiskutellaan vierustoverille. Tuolloin helposti alkaa itsekin katselemaan ympärilleen ja tutkailemaan varusteitaan, koska aivan normaalia tuollainen käytös ei ole.
Välillä aina löytyy niitä rohkeita, kuten tänäänkin, jotka tulevat ihan juttusille ja kertovat lukeneensa jonkun lehtijutun allekirjoittaneen puuhasteluista ja siten tutustuneen tähän "ilmiöön". Itseä lähinnä aina kiinnostaa tuo mistä mediasta kyseinen henkilö oli saanut tiedot. Nykyään nuo jutut liikkuvat lehtitalon sisällä ja jopa välillä siinä määrin, että ei itse tahdo pysyä ajan hermolla. No, mitäpä tuosta huolestumaan, hyvähän se on, että saadaan tuota julkisuuskuvaakin välillä kiilloitettua.
Nyt kun kaikki paikallismediat on käyty lävitse voikin tehdä TOP-listan sen mukaan mikä toi eniten yhteydenottoja julkisesti:

1. Etelä-Saimaa -sanomalehti
2. YLE TV 2 -paikallisuutiset
3. Ilmaisjakelulehdet (Lappeenranta, Imatra)
4. YLE Etelä-Karjalan radio
5. Muiden lehtitalojen julkaisuissa olleet jutut

Merkkejä ilmassa...

Jotkut "koiranleuat" ovat sitä mieltä, että näin keskikesän juhlan jälkeen alkaa jo syksy painamaan päälle ja puhutaan kesän kääntymisestä syksyksi. Toki näinkin voidaan asioita tulkita, jos katsotaan hyvin yksipuolisesti esim. luonnon käyttäytymistä.
Lintujen muutto etelään liitetään yksiselitteisesti syksyyn: tätä taustaa vasten kahlaajanaaraiden jo viikkoja sitten alkanut muutto, voidaankin katsoa kääntäneen kesän syksyyn. Toisaalta päivän jälleen alkaessa lyhentyä, on asia tulkittava syksyn merkiksi.
Niin tai näin, ei syytä huoleen, sillä kyllä tuo kesä kestää kokonaisuutena vielä useita viikkoja, jopa kuukausia. Eiköhän sitä laiteta lopullinen stoppi kesälle, vasta kun keskilämmöt laskevat alle + 5 C pysyvästi. Näin ehditään, jokainen nauttimaan omat kesälomamme hyvillä mielin.
Tänään kävin lounastauolla tutustumassa läheisen niityn kesään. Päiväperhosia oli mukavasti liikkeellä, harmi vaan, että navakka tuuli pilasi tilanteet niin ettei valokuvaamisesta tullut mitään. Täytyi tyytyä kuvaamaan liitovarjolla lennelleitä isompia kohteita.
Jännää oli myös huomata, että isot paarmat olivat päässeet lentoon ja kameralaukun kannelle tuli välillä pienen pieniä heinäsirkan jälkikasvustoa huilailemaan. Kohta on siis lepakkotutkaimen taajuusspektrissä myös sirkkojen sirinää kuultavissa.
Näin se kesä etenee, ja me sen mukana.

Lämmön lähteillä

Säämalleja ihmetellessä voi vain todeta, että taasen ollaan menossa kohti kotimaisen kesän keskiarvoja: viileän jakson päätteeksi saadaan jopa helteitä kuluvalle viikolle.
Niin, ja arvatkaapas, mihin helteet sitten purkautuvat - no, tietysti ukkosiin. Tämä on eräänlainen luonnonlaki, jota on vaikea mennä muuttamaan.
Vuositasolla tarkasteltuna nuo keskiarvot liikkuvat hyvin lähellä toisiaan, joten mitään mullistavaa ei kokonaisuuden osalta ole, jos välillä hieman ääriarvot etsivätkin suuntaansa.
Nautitaan nyt sitten taasen lämmöstä kun siihen on mahdollisuus.

Juhannusmuistio

Juhannuksen osalta on selvidytty jälleen arkeen kaikella kunnialla - edes hartiat tai lahkeet eivät kastuneet juhlinnassa. Kiitos siitä ilmojen haltijalle, joka säästi sateilta tuon kokonpolton h-hetken.
Hieman koleaahan tuo ilma oli, mutta eihän se tuntunut häiritsevät vannoutuneimpia juhlijoita millään muotoa. Kun kerran juhlat on ja vapaata, niin antaa mennä vaan.
Kokkojuhlia ja niiden ympärille viritettyä ohjelmaa linee ollut varmasti joka kylässä ja saarelmassa. Ohjelmiston osalta on siis ollut varaa, mistä valita.
Itse päädyin juhlahumussa katsastamaan Etelä-Savolaista meininkiä Enonkosken korkeudella. Hyypiänniemi kaikkine hienoine oheispalveluineen piti huolen onnistuneesta illasta. Uudet ja vanhat tutut tapailivat toisiaan, anniskelupuoli oli kunnossa ja kaikilla tuntui olevan hauskaa - mitäs sitä muutakaan voisi toivoa.
Näin "lepakkotutkijana" illan ehdoton kohokohta oli paikalliselle esiintymislavalle noussut parivaljakko - Bad ja Ryyd - jotka valloittivat omalla olemuksellaan juhlayleisön. Kyllä "äijät" jaksoivat tykittää!

torstai 18. kesäkuuta 2009

Break - tauko

Pientä taukoa puskee lokitietojen välitykseen, sillä lokin pitäjä lähtee bongaamaan lauantaille povattuja ukkosia Savon suunnalle. Samalla tulee tehtyä hieman täydennyksiä lepakkojen ääniarkistoon. Toiveissa on saada siippojen saalistusääniä tallennettua.
Jos ihmeitä ei satu, niin sitten Juhannuspyhien jälkeen näillä foorumeilla jälleen.

PS: toivottavasti energialaitos huolehtii sähkönsyötöstä kunnialla, niin välittyy nuo tutka- ja säätiedot myös "Jussin" ajalta katsottaviksi.

H Y V Ä Ä J U H A N N U S T A

Ei sentään yöpakkasia

Päivän lämpötilat pyörivät siinä + 10 C:n ympärillä, mutta onneksi laskua yötä kohden ei ole paljon, joten kaikkien puutarhureiden iloksi voi todeta, että yöpakkasilta on vältytty. Esim. viimeyönä puolenyön lämpötila oli + 11 C ja aamun matalin noteeraus peräti + 9 C.
Tuuli tuolta luoteen suunnalta tekee sen, että ilma tuntuu hyisemmältä. Purjehtijoille varmasti mukava keli pyöritellä veneitään Saimaalla. Rantahirmuillehan tämä on enemmän kuin kauhistusta varmaan. Moni lomakansalainenkin varmaan tutkii allakkaa todetakseen, että kyllä se Juhannus on käsillä ja lomat alussa. Itse oli kaukaa "viisas" ja otin lomaa vasta elo-syyskuulle. Tuolloinhan nautitaan sitä kuuluisaa "intiaanikesää"

keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Ennustuksia tekemässä

Mikäs sen mielenkiintoisempaa kuin tehdä ennusteita, varsinkin sääilmiöiden osalta. Lottonumeroiden osalta tuli aikoinaan laadittua jos jonkinlaista todennäköisyyttä eri numeroyhdistelmille, joten eihän siitä pitkä matka ole sääennusteiden tekemiseenkään.
Sääennusteissakin käytetään numeraalisia malleja hyväksi.
Paikallinen ilmaisjakelulehti julkaisi tänään oman ennusteeni kesän ukkosten osalta ja täytyypä todeta, että ei tarvitse enää paljon parantua ilmojen jotta ennuste käy toteen. Runsaan ukkostamisen ennusteessa käytin laskennassa puhdasta todennäköisyyslaskentaa, eli neljän huonon ukkoskesän jälkeen täytyy jo tulla parempi kesä, rytinöineen. Alkumerkit ovat olleet ainakin melkoisen hyvä, ja niin kuin on tullut monesti todettua - "vielä on kesää jäljellä"

tiistai 16. kesäkuuta 2009

Uutta kevättä

Tuota paikallista luontopolkua, kuntorataa, kävellessä huomaa hyvin luonnon kierron. Rehevä ja runsas kasvusto yhdessä monipuolisen lintulajiston kanssa antavat runsaasti ihmeteltävää.
Tarkkaavaiset korvat ovat huomanneet, että kevät on saapunut jälleen takaisin: laulurastas ja punakylkirastas ovat aloittamassa toista pesyettä ja siten lauleskelevat omia säkeitään kuuluvasti. Aivan kuin keväällä, huhtikuussa.
Tiaisien poikueita on näkynyt huolestuttavan vähän - lieneekö merkki epäonnistuneesta ensimmäisestä pesueesta. Tuo kostea ja kylmä jakso sattui perin hankalaan aikaan poikasten kehityksen kannalta. Onneksi toinen poikaskerta paikkaa nyt syntynyttä aukkoa.

Paikallisliikenteen puolesta

Nyt on sopiva mahdollisuus ja hetki käydä antamassa palautetta paikallisliikenteen osalta ja olla vaikuttamassa sen kehitykseen. Linkki kyselyyn löytyy Lappeenranna omalta sivustolta: www.lappeenranta.fi
Ei muuta kuin joukolla asioita arvioimaan.

Ilmoja pitelee

Suomalainen kesä on jo tähän mennessä ehtinyt näyttämään niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Kunnon helteet saatiin kokeiltua ja sitten ukkosten kautta kohti kesän viileitä. Eli, jokaiselle vähän jotain. Harmi vaan, että nämä koleudet näyttävät asettuvan tähän kesän kuumimpaan juhlasesonkiin, Juhannukseen. Sade toki pelastaa monet kokot - kulovaroitusta tuskin pyhiksi saadaan, ellei ihmeitä tapahdu. No, kuten aikaisemmin on usein tullut todettua, tuo ulkosalla viihtyminenkin on pitkälti ns. pukeutumiskysymys: ei aina tarvitse kulkea pikkuhousuissa ja t-paidassa.
Tulevalle viikonlopulle on pientä lupausta ukkosten osalta numeraalisissa ennusteissa Lappeenrannan osalta. Itse aion mennä tarkastamaan Enonkosken ukkostutkan toimivuutta viikonlopuksi - tuolle kulmakunnalle on hieman paremmat ennusteet lupailtu.
Näillä mennään.....

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Ukkosta 13.6.2009

Iltaa ja yötä kohti kohonnut räiskintä taivaalla osoittautui jälleen kaikista lupauksista huolimatta hieman vaisuksi täältä kanavanlaidalta katsottuna. Tuossa klo 20.00 aikoihin vasta kun olin koiran kanssa ulkoilemassa, kuului tuolta rajan suunnasta kumeaa ukkosen murinaa ja hieno pilvimuodostelmakin näkyi työntyvän esiin. Illan hämärtyessä jokunen salamakin näyttäytyi, mutta mitään hieno ilotulitusta ei tullut. Jyrinätkin jäivät melko vaisuiksi. Tilannetta kuvaa vielä hyvin se, että 00.00 oli ulkosalla paikallinen lepakkofauna aktiivisesti saalistamassa, eikä tuolloin enää ukkosta näkynyt kuin tutkalla.
Päivän aktiivisuutta kuitenkin hieman kuvaa se, että kokonaissalamamääräksi (raakadata) saatiin 23155, joka oikeuttaa tilastoissa viidennelle sijalle. Vuoden 2007 huippuarvoihin on hieman matkaa, mutta vielä on kesää jäljellä.

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Vaikuttaa hyvältä...

Näin aamupäivän ulkoilukierroksen osalta voi sanoa, että kaikki ainekset ukkosen ilmestymiselle alkavat olla kasassa: aurinko lämmittää mukavasti (+ 20 C) ja kastepiste on kohonnut jo arvoon + 15 C. Pilvimuodostumista taivaalla havaittavissa ja ilmanala tuntuu hyvin painostavalta.
Numeraalisetkin laskentamallit antavat korkeat ennustelukemat tälle päivälle.
Näillä eväillä saadaan illalla ja vielä yölläkin ihastella, kummastella salamoiden loistetta.

perjantai 12. kesäkuuta 2009

Viikonlopuksi vaihteeksi UKKOSTA

Mikäli ilmatieteenlaitosta on uskominen, niin viikonloppuna tullaa ihastelemaan oikein kunnolla ukkosen luomaa luonnon ääri-ilmiötä kaakonkulmalla. Ennusteeseen oli Lappeenrannan osalta laitettu kuvaan oikea salamahässäkkä, kun muut potentiaaliset paikkakunnat olivat saaneet vain yhden salaman osakseen.
Pääkaupunkiseudulta tarkasteltuna horisontti näyttää vielä puhtaalta, mutta pitää tarkastaa tilanne uudelleen illalla, kun saapuu itsekin juuri sopivasti kotikulmille. Tuolloin lienevät jo nuo numeraaliset mallitkin ennusteen laatimiseksi lähempänä totuutta.
Totuuden nimissä on vielä sanottava samaa kuin nuo meteorologit: "kaakon suunnalta tulevat sääilmiöt ovat kaikkein hankalimmin ennustettavissa".
Huomenna ollaan viimeistään viisaampia tässäkin asiassa.

Stadista (6) GPS-siru

Tulihan sitä tässä reissun tyhjinä hetkinä hieman testattu eräänlaista gps-sirua. Tuollainen sormenkynnen kokoinen pikkulaite, joka tallentaa paikkatiedon. Myöhemmin nuo tiedot on sitten purettavissa tietokoneelle, joka piirtää sopivan palvelun kautta kukureitin kartalle.
Jokainen voi itse päätellä ja ajatella, missä ja miten tuota välinettä voisi hyödyntää. Tässä muutama käyttötarkoitus harkittavaksi:

1. aktivoi laitteen omaan taskuunsa ennen lähtöä illanviettoon kaupungille. Jos ei aamulla satu muistamaan, missä on tullut liikuttua, niin voi tarkastaa tietokoneelta.

2. aktivoi laite perheen nuorison käyttämään mopediin, ja tarkasta jälkikäteen pitikö annettu "lentosuunnittelma" yhtä todellisen kanssa.

Että tämmöisiä.

torstai 11. kesäkuuta 2009

Stadista (5) Viapori

Toinen ehdoton käyntikohde Stadin reissulla on tuo mainio Viapori (Suomenlinna). Mukava merimatka ja komea kulttuuriympäristö houkuttelevat kulkijaa. Täällä se aika kuluu kuin siivillä ja kuntokin kohoaa saaren monimuotoluonnossa liikuskellessa.
Eri kohteita ei kannata tässä mainostaa, ne selviää kyllä saarella olevista opasteista tai sitten viimeistään info-pisteestä. Herkimmille liikkujille voi mainostaa, että saarelle on erittäin vaikea eksyä, joten kompassin käyttö ei ole edellytys onnistuneeseen retkeen.
Tällä kerralla piti käydä suorittamassa eräänlainen kulttuuriuroteko ja käydä lokkaamassa Helsingin ensimmäinen geokätkö. Hyvin oli kätkö paikoillaan ja tarjosi samalla kulkijalle mainion syyn sukeltaa vallien sisällä kulkeviin käytäviin. Onneksi oli "fickari" mukana.
Erityisen juhlavan reissusta teki, kun paluulauttaa odotellessa sotilassoittokunta soitteli upeaa musiikkia ja vielä upeampi tykkivene juhla-asussaan saapui vierailulle. Todella upea kokonaisuus. Kyllä armeijassa osataan muutakin kuin taistella.
Ensikerralla jälleen uudelleen, ja eri kujeilla.

Stadista (4) Töölönlahti

Vaikka oleskelun painopisteeni on pitkälti tuolla naapurikaupungin Espoon puolella, on Helsingissä muutama kohde, jonne pitää aina palata kerrasta toiseen: yksi niistä on Töölönlahden rannat.
Kerran, jo vuosia sitten, Töölönlahden kierrettyään, sitä vaati aina uudelleen samaa kierrosta itseltään. Ja mikäs on kierrellessä, koska juuri ulkoiluun tuo väylä on erinomainen keskellä kaupungin sykettä. Paikkaan ei pääse kyllästymäänkään kun ei siellä joka päivä pyörähdä. Onneksi te Helsinkiläiset olette onnistuneet pitämään tuo reitin roskista ja muusta saastasta varsin puhtaana. Sanomattakin selvää, että eri vuodenaikoina tuo reitti tarjoaa tarkkaavaiselle katselijalle, kuuntelijalle, aina oman erikoisen maailmansa.
Tässä joitakin tälle päivälle sattuneita luontokokemuksia reitin varrelta:
1. ruokokerttusten konsertti ruoikossa
2. kultarinta heläytti komeaa laulua puiden lehvien suojassa
3. meriharakat järjestivät upeaa lentonäytöstä
4. valkoposkihanhet esittelivät ylpeinä pienokaisiaan
5. kalatiira esitti lähietäisyydeltä komeaa syöksykalastusta
6. lokit pitivät omia mielenkiintoisia toimintanäytöksiään
..... ja paljon muuta.

Stadista (3) UIT

Paikalliset tietotoimistot tiesivät kertoa että Linnanmäen Peacokissa näytöksiä pitävät UIT - Uusi Iloinen Teatteri, on saanut isänniltään POTKUT. Kas, kummaa - onkohan vuokralaisen toiminnassa ollut jotain erityistä huomautettavaa tms. No, ei suinkaan; vuokranantaja haluaa tilalle teatteria, jonka kohdeyleisö on nuorempaa kuin UIT:n!
Aika mielenkiintoinen veto "Lintsiltä". Itse harkitsisin kyllä pitkään ja hartaasti, ennen kuin menisin ottamaan tuollaista riskiä. Teatteri, joka myy täysille saleille ja saa ihmiset hyvälle tuulelle ei mielestäni ole hukkaan heitettävä mahdollisuus. Itse jos olisin ns. teatteri-moguli, olisin heti ja välittömästi valmis ottamaan UIT:n porukan mukaan kuvioon - eihän menestyvä, valmiiksi hiottu timantti ole koskaan huono asia - se pitää jopa arvonsa lamasta huolimatta.
Tuskinpa vaan "Lintsillä" on tiedossa parempaa timanttia tai rubiinia korvaamaan nyt pois potkittua - tai, jos on niin kertokaa ihmeessä, missä?
No, viimeistään tulevassa ensi-illassa joskus sitten sekin selviää miten kulttuuri tavoittaa teininuorison, heidän kansoittaessa alennuslipuillaan katsomopaikat. Itse en varmaankaan ole tuossa joukossa mukana, niin ja eihän se myöskään ikäni puolestakaan olisi suotavaa.
Jäädään seuraamaan tilannetta.

Stadista (2)

Tuossa eilen peräänkuulutin hieman tuota suomalaista taistelu- ja hurmosmieltä suuren ottelun kynnyksellä. No, sitähän löytyi, kuten hieman epäilinkin. Olipa aika hieno katsella kun tuossa Kampin liikerakennuksen vierustalla tuhatpäinen joukko keräsi itsetuntoa ja valmisteli marssia stadionin suuntaan. Itänaapurin vaeltajatkin kiersivät tämän hyvin ääntä aukoneen joukon kaukaa.
Mahtava homma.
Aamun lehdissä mainitut nujakat ja tappelut eivät sen sijaan kuulu kuvaan, vaikka ovatkin nykyään se pakollinen kuvio tämänlaatuisissa tilaisuuksissa. Isoon joukkoon mahtuu monenlaista viheltelijää kansallisuuteen katsomatta.
Takkiin tuli, mutta aina on uusia koitoksia edessä ja vanhan kaartin väistyessä avautuu arvokkaita maaottelupaikkoja monille nuorille sankareille - hyvä niin. Kyllä, se joskus tärppää kun vaan uskotaan asiaan ja yhteiseen tekemiseen.
Veikkausvihjeenikin meni pieleen, kuten aina. Toivottavasti ette laittanut paljoa euroja likoon.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Suuren urheilujuhlan tuntua....

Tänään ulkosalla liikkuessaan on saanut todellakin tuntea suuren urheilujuhlan tuntua ilmassa.
Venäjän pienoislippuja ja edustusjoukkueen fanituotteita on ollut näkyvillä lähes joka toisella vastaantulijalla. Juhlinta on monella joukolla onnistuttu aloittamaan jo hyvissä ajoin ennen päivän kohokohtaa stadionilla.
Aika monella juhlinta oli jo niissä fääreissä, että jää nähtäväksi ehtiikö lunastamaan lippuaan ottelupaikalle. No, tapansa kullakin - pääasia, että hauskaa on.
Suomalaisia fanijoukkoja ei ole juurikaan näkynyt - pitää hieman ihmetellä.
Pitää käydä vielä myöhemmin kurkkimassa näkymiä, sillä nuo Suomen joukot ovat perinteisesti viimetipassa liikkeellä. Mukava ruuhka stadionin porteille tiedossa.
Niin, tuossa aamun Twitterissä ennustelin kotivoittoa 2 - 1. Katsotaan, jotta toteutuuko.
En korvaa mahdollisesti vedonlyönnissä menettämiänne rahoja ;-)

Terveisiä stadista....

Välillä pitää töiden osalta käydä hakemassa vauhtia hieman kotikulmia kauempaakin. Viime viikolla Pietarista ja nyt täältä Helsingistä. Tämä tarjoaakin mainion tilaisuuden vertailla näitä kahta "metropolia" keskenään. No, siitä enemmän myöhemmin.
Komean sumuinen aamukeli tänään ja lämpöäkin reilu + 10 C. Pitää, yrittää saada hoidettua nuo pakolliset työkuviot ajoissa, niin ehtii hieman muihinkin rientoihin. Mikäli tuo sääennuste pitää paikkansa eikä vettä tule illasta kaatamalla, niin täytyy käydä saaristokierroksella eli kiertämässä nuo Suomenlinnan vakiokohteet. Hieman mukavampaa liikuntaa, kuin keskustan katujen mittaaminen - toki voihan sitä päivän kunniaksi (Suomi - Venäjä maaottelu stadionilla) käydä vielä kiertämässä tuota Töölönlahteakin.
Mutta, nyt ei muuta kuin sykettä pintaan ja menoksi.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Se oli ja meni...

Niinpä, yksi vaalikausi kääntyi jälleen uudelle alulle ja Eurooppa sai uusia edustajia. Vaalien myötä tuntui myös tuo ilma hieman parantuneen, sillä aurinkokin uskaltautui jo näkyville. Tosin, lämpötilat ovat vielä sen verran matalia, että pelättyjen hallojen ja yöpakkasten mahdollisuus on suuri lähipäivinä.
Eipä muuta, kuin kohti uudistuvaa Eurooppaa (Höh)!

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Sadepäivän ratoksi...

Näin virkatöiden jälkeen sateisena päivänä on mukavaa kun postilaatikko on "täyttynyt" jälleen postikorteista ympäri maailmaa. Sähköposti on sellaista hyvin tylsää ja neutraalia luettavaa, joten jokainen postikortti tai kirje kyllä kruunaa päivän moninkertaisesti.
Mikäli ystävät ovat laiskoja muistamaan korteilla, niin asia on helposti korjattavissa: rekisteröityminen www.postcrossing.com :ssa avaa mahdollisuudet monille mukaville yllätyksille. Tosin, se edellyttää myös sinultakin sen vaivan, että laitat muutaman postikortin maailmalle.

torstai 4. kesäkuuta 2009

Sataa, sataa ropisee.....

Lähipäivien säälle näyttääkin olevan tunnusomaista tuo sateen ropina. Näin se luonto tasoittaa noita vuositilastoja. Ei siis hätää - mitä enemmän nyt saadaan vettä taivaalta, sen parempia poutajaksoja on edessä.
Pienen hellejakson jälkeen tällainen sadejaksokin tuntuu ihan passelilta, vaikka monia se tuntuu haittaavan. Eihän sitä välttämättä tarvitse mennä ulos kastumaan - sekin on vain pukeutumiskysymys pitkälti.
Itse nautiskelin tänään ulkoilusta enemmän kuin pitkään aikaan: aamulla ennen kukonlaulua käytiin karvaturrin kanssa jo ottamassa ensi tunnelmat säähän. Sitten olikin hyvä hetki lähteä maakuntakierrokselle ja käydä hieman patikoimassa. Samalla tuli etsittyä pari mielenkiintoista geokätköäkin. Voi todellakin sanoa, että ruuhkaa poluilla ja pientareille ei ollut.
Sade jatkuu, mutta kohta mennään taas uudestaan, ja karvaturrin kanssa tällä kertaa, tietty.

Lepakoiden Yö 2009 (?)

Tässä vaiheessa vuotta ei vielä ole tiedossani aikooko Suomi osallistua loppukesällä tuohon Euroopan laajuiseen Lepakoiden Yö -tapahtumaan. Viime vuonnahan mitään aktiviteettiä tuolta osin ei käsittääkseni ollut. Harmi, sillä kyseisellä tapahtumalla saadaan helposti levitettyä lepakkotietouttaa sekä kannustettua ihmisiä seuraamaan näitä tarkailtavia siipiveikkoja.
Parikkalaa lukuunottamatta täällä kaakonkulmalla on ollut muutoinkin aika heikosti yleisölle ohjattuja tapahtumia lepakoiden osalta - lintujen suhteen tilanne on parempi. Paikalliset yhdistykset järjestävät retkiä ihan mukavasti.
Lepakkoharrastus on ainakin tilastojen mukaan vahvasti keskittynyt tuonne Länsi-Suomen suunnalle ja pääkaupunkiseudulle. Paikallisen yhdistyksen puute lepakoiden osalta on varmaan osa syynä paikallisten tapahtumien vähyyteen, puuttumiseen. Toki luonnonsuojeluyhdistys on monessa mukana, ja monesti tilanne onkin se, että vähäiset harrastajat eivät kohtaa tai tuo muutoin julki itseään. Onhan tuo lepakkohomma hieman tuollainen spesiifinen lajia tavallaan.
No, joka tapauksessa tuossa eilen alustavasti tuli sovittua, että tälle vuodelle korjataan tilannetta ja järjestetään 1 - 2 yleisöretkeä Lappeenrannan alueella. Ajankohta tulee olemaan elokuulla, kun illat ovat jo tummuneet ja lepakot ovat aktiivisesti liikkeellä. Tarkka aika ja paikka tulee sitten ilmoitettua jonkun paikallisen median välityksellä.
Ideoita ja ajatuksia otetaan mieluusti vastaan osoitteessa: oh5kuy(at)gmail.com
[edit 31.7.2009: näyttää pahasti siltä, että julkisia retkiä ei saada aikaiseksi - yksittäin ei retkiä kannata vetää, koska tapahtumavakuutukset osallistujien osalta on melkoiset ja aina on riski että joku sairastuu tms. - mutta tarkkaillaan tilannetta, josko joku yhdistys ottaisi vinkistä vaarin ja ottaisi ohjelmaansa myös lepakot]

Herra Peukaloinen....

Sataa, sataa ropisee, mutta herra peukaloinen se vain jaksaa ilahduttaa laulullaan aamun liikkujia. Toivottavasti tuo peukaloisen lauluinto ei johdu huonosta perheonnesta, eli puolisoa ei ole saatu vielä houkuteltua reviirille. Kohta alkaa muutoin olla peukaloisellakin kiire asian hoitamisessa ja jälkikasvun järjestämisessä. Toivotaan kuitenkin parasta ja ollaan kuulolla.

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Kesä eteenee...

Kanavanlaitaa kävellessä äkkiä pysähtyy ja jää hetkeksi miettimään, kuinka nopeaa tuo luonnon kiertokulku onkaan. Vain kuukausi sitten katsottiin kuinka räkättirastaskolonia valtaili pesimäpuitaan itselleen ja nyt oli jo suuret poikaset maastoruokinnassa.
Näin se kesä ja luonto etenee.

Virtualisoidaan....

IT-maailmassa tuo virtualisointi on pitkään ollut jo varsin kuuma aihe. Varsin harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi kuinka kätevää tuo työasemien virtualisointi nykytekniikalla on. Virtualisoinnilla saavutetaan monia etuja, jotka osin lisäävät jopa tietoturvaa. Erityisesti nettiä paljon selaileville virtuaaliympäristö pitäisi olla jopa pakollinen.
Idea kaikessa on yksinkertaisesti se, että käytössä olevan käyttöjärjestelmän rinnalle asennetaan erilaisia virtuaalikoneita: esim. Windows Vistan, kanssa samalla koneella pyörii useita Linux-jakeluja tai sitten muita Windows versioita. Virtuaalikoneissa on se hyvä puoli, että kun sen joskus saa sekaisin, niin ongelma on helppo korjata. Poistetaan vanha virtuaalikone (tiedosto koneella) ja asennetaan varmuuskopioitu (toimiva tiedosto) tilalle. Ja taasen kaikki toimii, eikä itse pääkäyttöjärjestelmälle ole tarvinnut tehdä mitään.
Hieno, ilmainen ja helposti asennettava virtuaaliohjelmisto on Sun xVM VirtualBox (löytyy googlaamalla), myös muita enemmän tai vähemmän kaupallisia tuotteita on tarjolla. Itselläni tuon xVM:n alla pyörii Vista -ympäristössä niin Mandrake kuin Ubundu -linuxjakelut.
XP- ja Vista -ympäristöissä en ole huomannut toimivuudessa mitään eroa sillä, onko virtuaalikoneita käytössä vai ei. Aivan vanhoissa ja hitaissa koneissa tietysti ongelmia voi tulla, mutta kukaan ei estä kokeilemasta, sillä virtuaalikoneesta pääsee hetkessä eroon, niin halutessa.
Ei muuta kuin virtualisoimaan!!!

Lepakon laulut tallennettu

Tuossa parina edellisenä, lämpimänä iltayönä oli mainio tilaisuus nauhoitta pohjanlepakon ääntä. Lepakot tulivat saalistelemaan puutarhan yläpuolelle iltahämärissä klo 22.30 aikoihin ja lentelivät melko säännöllistä reittiä puutarhan yläpuolella eri korkeuksilla välillä puuston sekaan sukeltaen.
Itse virittelin tuon Baton-tutkaimen valmiiksi ja kytkin sen kannettavaan tietokoneeseen, jonne sitten kaikki kuultavissa oleva tallentui. Oman harjoittelunsa vaatii tuo lepakoiden nauhoittaminenkin, mutta kerta kerralta tuli aina parempi äänimalleja analysoitavaksi. Se nyt on ainakin selvä, että lajimääritys varmistui tällä äänimallillakin.
Lisääntynyt itikkalauma piti osaltaan huolen, ettei aika käynyt pitkäksi lepakoita tähyillessä. Koska tietokoneeseen kytketty Baton ei antanut ääntä ulos, käytin ennakkovaroittimena tuota aina luotettavaa Petersenin D-200 heterodynetutkainta viritettynä taajuudelle 30 Hz.
Kunhan tästä tulevasta kylmänrintamasta selvitään, niin jatketaan taasen havainnointia ja nauhoittelujakin.

"Kevät keikkuen tulevi"

"Meteoroloogi" työssään  Sanonta, "kevät keikkuen tulevi", pitää joka vuosi paikkansa. Maaliskuun alussa ehdittiinkin jo...