Näytetään tekstit, joissa on tunniste radioamatöööri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste radioamatöööri. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. maaliskuuta 2024

EMCOMM HF

 

WinLink-keskiiviikon osallistujat 13.3.2024

Yksi viikoittaisista WinLink -harjoituksista pidetään joka keskiviikko pitkin vuotta. Harjoitus kulkee virallisesti nimellä "WinlinkWednesday". Harjoitukseen osallistuu joka viikko satoja amatööriasemia maailmalta. Painopiste asemien osalta on toki USA:ssa, jossa harjoitus aikoinaan perustettiinkin. Mutta asemia löytyy lähes jokaisesta maanosasta enemmän tai vähemmän.

Kuvan kartasta käykin hyvin ilmi tuo asemien jakaantuminen maapallolla. Suomen osalta tämä tapahtuma ei ole saanut suurta suosiota, joten usein keikkuukin itse ainoana osallistujana harjoituslistoilla. Osan niin radioamatööri- kuin turvaviestintää on hyvä harjoitella WinLinkin käyttöä eri muodoissa. Suomen kansallisissa harjoituksissa kaksi kertaa vuodessa saa toki tuntuman järjestelmän käyttöön, mutta harjoitustahti noilta osin on toki heikko, jos aikoo pitää jotain automaatiota omalta osin yllä WinLinkin osalta.

@ri


Sata osallistumiskertaa tuli täyteen joku aika sitten.


sunnuntai 12. helmikuuta 2023

Ilmapallodiplomatiaa

 

Aktiiviset ilmapallot (transponderit) 12.2.2023 klo 0745 UTC

Mediasta ollaan saatu viime päivinä seurata mielenkiinnolla kuinka maailmalla on harjoitettu ns. "ilmapallodiplomatiaa". Outoja palloja ja kohteita on havaittu ja osa onnistuttu tuhoamaankin alas ampumalla. Ammuttujen pallojen tarkoitusperiä on voitu vain arvailla, mutta eiköhän tuokin selviä kun alas ammutut osat saadaan tarkempaan tutkintaan.

Maapallon ilmakehässä taivaltaa toki yleisimmin erilaiset säähavainnointiin tehdyt pallot ja heti perään kakkosena tulevat nuo erilaiset radioamatöörien lähettämät pallot (ks. kuva). Mahdollisista vakoilupalloista poiketen nämä ns. siviilipallot ovat tunnistettavissa, koska ne lähettävät omaa kutsua ja muutakin telemetriaa koko ajan. Kuvassa oleva tilanne on tältä aamulta viimeisen kolmen tunnin ajalta. Mielenkiintoisia kohteita seurattavaksi löytyy siis ihan julkisestikin.

Pallojen signaalien kuuluvuus vaihtelee luonnollisesti pallon lentokorkeudesta ja valitusta lähetelajista johtuen. Useimmat Euroopan yllä lentelevät pallot on kyllä kuultavissa Suomessakin melkoisen yksinkertaisin laittein: vähintään 1/4 -aallonmittainen vertikaaliantenni, lyhytaaltoradio tai vastaava ja tietysti joku tietokone, mikä koodaa auki tulevan datan. Radioamatööreiltä ja DX-kuuntelijoiltahan nämä elementit löytyvätkin jo valmiina.

Jos kiinnostaa, niin kannattaa käydä vilkaisemassa pallotilannetta tältä sivustolta.


@ri

torstai 7. huhtikuuta 2022

Aamunavaus HF:llä

 

Aamukelissä työskenneltyä 14 ja 21 MHz taajuuksilla 


Auringonpilkut lisääntyvät kohti uutta maksimia ja samalla korkeammat taajuudet tulevat aktiivisiksi radiotaajuuksilla. Viimeaikoina onkin tullut suorittaa eräänlainen aamunavaus kuulostelemalla 21 - 28MHz -taajuuksia, kelien aukeamisen toivossa. 

FT8-asemien kuuluminen tai paremminkin signaalien näkyminen vesiputousnäytössä on hyvä indikaattori mahdollisista avauksista. Itse käytän lähinnä FT4 ja JT65 -modulaatioita kelien hyödyntämiseen näin perustilanteessa. Tämä on hyvä "kombo" hieman nopeamman (FT4) kuin hitaamman (JT65) lähetelajin osalta. Tilanteen salliessa sitten siirrytään muille modulaatioille - vaikka sähkötykselle tai Olivialle esimerkiksi.

Radiokeli ei tälle aamulle kuulostanut kovinkaan hyvältä, mutta kyllähän sieltä asemia löytyi aivan Hawaijia ja Japania myöten kuten kuvassa näkyy.

73 //ARi\\

lauantai 30. lokakuuta 2021

Sprinttikisan huumaa radioaalloilla

Diplomi kotona - nopeaa toimintaa - DSW

 "Vaihtelu virkistää..." - tai näin ainakin väitetään. Siispä, vaihtelun vuoksi tuli käytettyä lauantain aamupäivästä kaksi tunti sprinttikisailun muodossa radioaalloilla. Tällaiset sprinttihenkiset kilpailut ovatkin mukavaa vaihtelua siihen nähden, että perinteisissä kilpailuissa on kilpailuaikaa 12 - 48 tuntia. Itse en juurikaan vuositasolla osallistu kuin 1 - 2 isompaan, kansainväliseen kilpailuun. Isojen kilpailujen osalta tuon vuorokausissa mitattavan "aikamarginaalin" ymmärtää hyvin, koska silloin kaikki maapallon asemat saavat samanlaisia heijastuksia vuorokaudenajasta riippumatta: eli kaikki osallistujat pääset tasavertaisesti nauttimaan siitä kuuluisasta "Greylinesta" eli hämärätie-etenemisestä auringon nousun ja laskun aikaan.

Tällä kerralla tuon sprinttikisan osalta olikin lähetelajina myös sprintin omainen FT4. Siinähän sanomanvaihto on nopearytmistä - aivan sprinttikisan mukaisestikin. Kilpailuaika oli hyvin ns. Eurooppalainen, eli klo 10 - 12 Suomen aikaa. Järjestävänä organisaationa kilpailulle oli Venäjän Digitaaliradiokerho. Näitä FT4-sprinttikilpailuja on vuositasolla neljä kappaletta: kevät, kesä, syksy ja talvi. Itse kokeilin kilpailua näin vuoden lopuille ensimmäistä kertaa. Kokemuksen perusteella kilpailu ei varmaan jäänyt viimeiseksi näiltä osin.

Tämän kilpailutuokion voisi laittaa pitkälti myös harjoittelun piikkiin, sillä ensimmäinen kerta FT4-kilpailussa ja uudella ohjelmistoalustalla, ei ollut ihan helpoimmasta päästä. Toki hetken asiaan kilpailun tuoksinassa tutustuessa alkoi asiatkin automatisoitua. 

Itselläni oli kahdesta kilpailuohjelmasta käytössä tuo tutumpi WSJT-X -ohjelmisto, jonka kaukonäköisesti kävin vielä kilpailua edeltävänä iltana päivittämässä. Kilpailuorganisaation sivustolta oli sitten helppo katsoa ohjelmaan tehtävät kilpailukohtaiset asetukset, jotta sanoman vaihto onnistuisi kivuttomasta. Ohjeet olivat hyvät ja yhteydet toimivat heti alkumetreiltä. Toki itse kilpailun aikana tein pientä hienosäätöä ohjelmiston asetuksiin lähinnä lokitoimintojen eli yhteyksien kirjaamisen automatisoinnin osalta. Muutama asia jäi toki kilpailun lomassa vaivaamaan: ohjelmistosta en löytänyt määrittelyä, jolla se olisi ilmoittanut jo työskennellyt asemat - nyt oli liian helppoa mennä vahingossa työskentelemään, jo kertaalleen kyseisellä taajuusalueella työskenneltyä asemaa. No, ehkä tähänkin löytyy ratkaisu.

Nyt kun taajuusalueella oli samanaikaisesti kymmeniä ja kymmeniä enemmän ja vähemmän voimakkaita asemia, huomasin, että tuo WSJT-X -ohjelmisto ei oikein suoriutunut kovinkaan mallikkaasti signaalien avaamisesta - paljon tuli toistoja voimakkailtakin asemilta. Ohjelmiston säädöistä en löytänyt ongelmaan ratkaisua, mutta tätäkin pitää tutkailla jatkoa ajatellen. Ehkä tuo toinen ohjelmisto, MSHV, olisi ollut parempi ratkaisu. Ainakin meteoriittien kautta yhteyksiä pitävät vannovat tämän ohjelmiston nimeen, sillä se koodaa signaalit paremmin. Pitänee testata talvisprintissä sitten tuota MSHV:tä.

Onnistuneen kilpailun osalta on hyvä tuo tulosten nopea saaminen - ainakin omien. Toki nyt on 2 vuorokautta aikaa postittaa kilpailuloki järjestäjien sivustolta löytyvän linkin kautta. Oman lokin postitettua sivusto antaakin hienon raportin omista yhteyksistä sekä tietysti pisteet yhteyksien osalta. Tässä sprintissä oli erikoinen "sanaristikko" taustalla, johon sai sitten osumia vasta-asemien kutsumerkkien perusteella. Kilpailun aikana tuskin kukaan piti itsellään manuaalista ristikkoa, vaan työskenteli kaikki kuultavissa olevat asemat ruudulta. Itseltäni jäi "harmittavasti" kaksi ruutua tyhjäksi, joten ihan täyttä ristikkoa ei reilulla 50 yhteydellä tullut.

Seuraavaa kilpailua odotellessa.

73 //ARi\\

Kahta ruutua vajaa suoritus ;-)

FT4-Sprint: heijastukset suosivat 14 MHz aluetta, 7 MHz tomi hetken aamulla (siniset)


tiistai 12. lokakuuta 2021

Maapallo myrskynsilmässä

Twitterviesti Auroravyöhykkeestä

 Aurinko on jälleen osoittanut hieman aktiivisuuden merkkejä. Tämä näkyy ja kuuluu myös maapallolla. Toiset pääsevät nauttimaan komeista revontulista, toiset nauttimaan epätavallisen hyvistä ja huonoista radiokeleistä tai sitten pelätään mitä voimakkaat "hiukkasmyrskyt" aiheuttavat herkille elektronisille laitteillemme.

Aikaisemman työn ja harrastuksena jatkuvan työuran myötä olen päässyt paneutumaan auringon aiheuttamiin ilmiöihin hieman tavallista syvällisemmin. Erityisesti auringon aktiivisuuden vaikutus radiokeleihin on ollut se ykkösprioriteetti. 

Tänä päivänä auringon ilmiöihin liittyvää tietoa on saatavilla enemmän kuin runsaasti. Siitä kiitos tietoteknisen vallankumouksen ja internetin. Kaiholla muistelen vielä aikaa kun 90-luvulla vielä kuunneltiin saksalaista radiomajakkaa 10 MHz:n taajuudella. Kyseinen majakka sähkötti tärkeimmät "aurinkoinfot" tauotta. Saatujen lukemien perusteella oli sitten kohtuullisen helppoa tehdä tarvittavat laskelmat radiokelien osalta. Nykyään nuo tiedot saa kätevästi suoraan internetistä, joten välttämättä asiaan ei tarvitse itse juurikaan panostaa luetunymmärtämistä enempää. 


Radiokelit lyhyillä aalloilla siis aika "nollissa" (kuva 2)

Kuten kuva 2 osoittaa ovat radiokelit HF:llä (lyhyet aallot) hieman ongelmalliset. Asia selviää toki myös avaamalla radion ja kuuntelemalla lyhyillä aalloilla tapahtuvaa liikennöintiä tai siellä aktiivisesti päivystäviä radiomajakoita. Nykyään tämä HF-kelien seuranta ja ennustaminen taitaa kiinnostaa lähinnä vain radioharrastajia ja sotilasradioliikennettä. Toki myös kaupallisilla radioasemilla on kiinnostusta asiaan - kaikki eivät ole vielä siirtyneet pelkästään internetradion pariin.

Revontulibongarit ovat varmaan se kasvava käyttäjäryhmä nyt ja jatkossa avaruussääilmiöihin kiinnostuneissa yhteisöissä. Harmittavan usein vaan tuntuu sattuvan niin, että kun ennusteiden mukaan revontulet olisivat näkyvillä myös eteläisessä Suomessa, on taivaan kansi peittynyt pilviverhoon. Pilvisyydellä ja revontulien näkyvyydellä ei ole kuitenkaan osoitettu olevan mitään tekemistä toistensa kanssa tieteellisessä mielessä.

Yleisluontoisesti olen viimeaikoina seurannut avaruussäätä ja sen kehitystä Suomen Avaruussääkeskuksen (RWC Finland) sivuston kautta. Sivustolta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa auringon aktiivisuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä Suomen horisontista katsottuna. Radiokelien ennustamiseen löytyy sitten muita sivustoja. Mutta perusdatan osalta tieto on kaikissa sivustoissa samaa, koska onneksi meillä on vain yksi aurinko😀

Alla parissa kuvassa mielenkiintoista mittausdataa RWC:n sivustolta nyt meneillään olevan "myrskyn" osalta. Mielenkiintoista on havaita mm. induktiovirran suuruus ja sen vaihtelu Suomen sähkönsiirron kantaverkossa. Komea piikki löytyy hiukkasten iskiessä maapallolle.


Induktiovirrat (RWC Finland)

Viimeisessä kuvassa on RWC:n sivustolta poimittu Nurmijärven K-luku. Kyseisellä lukemalla kuvataan magneettisten häiriöiden voimakkuutta. Aamuyön myrsky näkyy siis myös K-luvussa.
K-luku (RWC Finland)



//ARi\\


73

torstai 29. huhtikuuta 2021

Kuuntelija-amatöörit - SWL

Kuuntelija-amatöörin kortti Italiasta

 

Kävin eilen paikallisella radioamatöörikerholla, OH5AB / OH5B, tarkastamassa postilokeroni ja ilokseni huomasin, että Koronasta huolimatta lokeroon oli tullut QSL-kortteja maailmalta. Kaikki postiliikenne ei ole estynyt, kuten olen huomannutkin tuon toisen harrasteen, Postcrossingin, kautta.

Aika tuhti pino kortteja oli tullutkin kevään jakelussa, mikä osoittaa myös sen, että on oltu aktiivisesti äänessä radiotaajuuksilla ja perinteiset QSL-kortit ovat säilyttäneet hyvin asemansa sähköisen vallankumouksen rinnalla. Useista yhteyksistähän tuo vahvistus menee jo lähes automaattisesti sähköisessä muodossa, eikä tositteen saamista tarvitse odottaa kuukausia.

Korttien saapuessa selaan yleensä pinon lävitse ja etsin kaikki SWL- eli kuuntelija-amatöörikortit. Kuuntelija-amatöörit ovat ehkä se tärkein osa harrastettamme, sillä SWL-toiminnan kautta tulee uusia jäseniä harrasteemme pariin, ja he osaavat sen tärkeimmän taidon, eli kuuntelemisen! Myös DX-kuuntelijoiden kautta tulee varmasti harrasteen pariin jäseniä, eihän tuolla harrasteella ole muuta eroa oikeastaan kuin se, että siinä missä SWL kuuntelee radioamatöörejä kuuntelee DXeri maailman radioasemia kaikessa kirjossaan. Itselläni on taustaa molempiin harrasteisiin jo 80-luvulta, jolloin nettiradioista ei juuri puhuttu ja Radio Finlandkin kuului lyhyillä aalloilla hi...

Tullaksesi SWL tai DX -toimintaan mukaan, et tarvitse mitään erikoislupia harrasteen aloittamiseksi. Hyvin pienillä sijoituksilla pääsee hyvin alkuun. Itse aloittelin aikoinani perinteisellä matkaradiolla, josta löytyi sekä keskipitkät- että lyhyet aaltoalueet. Vielä kun laitteeseen kytki pienen ulkoisen antennin, niin maailma avautui uusiin mittoihin. Harrasteen osalta löytyy tietoa runsaasti internetin syövereistä, myös kotimaisella murteella.

Itse vastailen saapuneisiin SWL-kortteihin yleensä ns. directinä, eli suoraan Postin jakeluorganisaation kautta, mikä nopeuttaa kortin saamista maailmalla. Ei näitä kortteja koskaan liikaa tule, ja muistan hyvin kun aloin itse saamaan maailmalta vastauksia lähettämiini SWL-kortteihin. Mukavia muistoja maailmalta ja voihan niillä sitten lopulta vaikka tapetoida kesäsaunan pukuhuoneen seinät. Siinä sitä onkin sitten paljon jutunaihetta saunavieraille.

//ARi\\

tiistai 2. helmikuuta 2021

Heijastuksia lyhyillä aalloilla - JT65HF

 

Aamun avaus JT65-modella

Helmikuun avaus lyhyillä aalloilla ei oikein kuulostanut kovin lupaavalta. Kävin tutkimassa FT4-modella hieman radioheijastuksia ja totesin ne aika huonoiksi. Muutaman yhteyden jälkeen ajattelin pikaisesti myös kokeilla näin arkisin hieman harvemmin käytettyä JT65/JT9 -modea perinteisellä DX-alueella 14 MHz:llä.

Heijastukset eivät täälläkään olleet kovin hyviä, mutta onneksi hyvä "mode" piti huolen siitä, että myös heikoimmatkin signaalit tulivat edes jotenkin kuulluiksi. SV1SLK Kreikasta -21 dB:n voimakkuudella oli ihan hyvä suoritus. Samalla kuului myös hieman kauempaa asema, N4CMM, Yhdysvalloistakin (-25 dB). Oma raporttini Kreikkaan oli -21 dB, eli kohinoissa mentiin sinnekin. Tuo USA:n asema ehti poistua kohinoihin kokonaan, koska uutta "heijastusta" ei enää tullut. No, ensikerralla sitten.


73 //ARi

lauantai 10. syyskuuta 2016

QRM QRM

QRM QRM "taajuudella häiriö"
Erittäin hieno ja mielenkiintoinen artikkeli YLE:n aamuisesta bittivirrasta poimittuna.
Täällä kaakonkulmallahan ja muuallakin itäisessä Suomessa tuo itänaapuri sanelee pitkälti pelisäännöt, joilla radiospektrin käytöstä pelataan. Näin on ollut ja tulee varmasti olemaan jatkossakin.
Tosin häiriöt ovat paljolti poistuneet ns. TV-kanavilta. Muiden radiotaajuuksien osalta tilanne on hyvin  erilainen, sillä erilaiset häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina melkoisesti. Kaikki QRM  (häiriö) ei tule kuitenkaan itänaapurista - kyllä muutkin valtiot ovat leikissä mukana. Esim. Australian ja Kiinan käyttämät yli radiohorisontin ulottuvat HF-tutkat kuuluvat hyvin täällä pohjolassakin. Myös erilaiset kriisipesäkkeet kuten Ukrainan ja Syyrian sodat ovat aiheuttaneet lisää tungosta radiotaajuuksille.
Tänä päivänä nuo itärajan tiukat määräykset tuntuvat monille lähinnä siinä, että nopeiden 4G-verkkojen rakentaminen rajan läheisyyteen ei onnistu ja tietysti monien taajuuksien käyttäminen radioamatööriliikenteessä on rajoitettu tai kielletty kokonaan, koska aiheuttavat häiriöitä naapurimaan laitteille.
Sen verran täytyy vielä viitata tuohon YLE:n artikkeliin, että tuon jutussa mainitun teknikon (Reino Laitinen) suuri masto ja antennit palvelevat yhä radiotaajuuksia - tosin ei Lappeenrannassa vaan Etelä-Savon suunnalla.

Suomalaiskotien televisioruutujen kipinöinti paljasti Neuvostoliiton sotasalaisuuden 1970-luvulla #uutisvahti http://yle.fi/uutiset/suomalaiskotien_televisioruutujen_kipinointi_paljasti_neuvostoliiton_sotasalaisuuden_1970-luvulla/9155252

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Suurta uheilujuhlaa

QRSS-majakka (OH5KUY) - ylempi merkkijono
Maanantai ei yleensä ole se viikon parhaimmaksi päiväksi mainostettu viikonpäivä. Eilinen päivä hieman muutti tätä käsitystä osaltani. Ei yksinomaan sen takia, että maailman radioamatööripäivä sattui juuri sopivasti eiliselle - teemaan liittyen sain tammikuussa mainostamani QRSS-lähettimen valmiiksi ja laitoin ensimmäiset signaalit eetteriin.
Tosin komponenttien osalta lähetin oli ollut valmiina jo muutaman viikon, mutta päätin sen aktivoida sen vasta näin "teemapäivänä".  Onhan se aina hieman jännää kun laittaa ensimmäistä kertaa virrat päälle laitteeseen. Koska mitään savua tai muuta outoa ei ilmennyt olikin syytä katsoa kidetaajuutta monitoroivalta radiolta, että minkälaista signaalia sieltä maailmalle puski.
Pienten säätöjen jälkeen signaalimittarikin hyppäsi eloon, mikä oli merkkinä siitä että jotain signaalia syöttökaapeliin laitteesta lähti. Laitteeseen kytketyllä 6 Voltin paristokytkennällä saadaan lähettimestä ulos peräti 120 mW nyt. Juuri sopivat tehot QRP-työskentelyyn hi...
Signaalikin näytti monitorissa oikein hienolta ja puhtaalta, joten rakentelun osalta kaikki näytti onnistuneen aika hyvin.
Nyt tehtyjen testien jälkeen onkin hyvä viedä laite varsinaiselle työskentelypaikalle kesämökille. Siellä on jo valmiiksi varattuna kiinteä antenni 30 metrin jaksolle. Laitteen työskentelytaajuushan on 10.140 MHz.
Toivottavasti tässä tulevan kesän tai viimeistään syksyn aikana joku maailman monitoriasemista onnistuu nappaamaan tuon OH5KUY -signaalin onnistuneesti. Mikäli näin käy, niin Wattia per kilometri -arvoksi tulee melkoisen hyvä!

QRSS valmiina 


Kremlin tappolista

ISBN: 978-952-300-743-7 (Atena) "Ukrainan operaation" huonon menestyksen ja etenemisen takia on Kreml jälleen alkanut käyttämään e...