Radiokalenteri 1928

 

Radiokalenteri vuodelta 1928

Juuri sopivasti näin Suomen Radioamatööriliiton juhlavuoden kunniaksi sain hieman täydennyksiä viestitekniseen kirjastooni. Ja mikäs sen mukavampaa kuin aloittaa kirjojen esittely sielät vanhemmasta päästä, eli vuoden 1928 Radiokalenterista. WSOY:n painotalosta tullut kirja on vielä edelleen hyvässä kunnossa, vaikka toki käytön jäljet ovat havaittavissa ja onhan se "ajanhammaskin" hieman teokseen jälkiään jättänyt. 

Kalenterin julkaisun aikaan Suomessa elettiin radiotoiminnan osalta eräänlaista murrosta: uusi radiolaki oli juuri astunut voimaan 17.1.1927. Luonnollisesti tämä laki esiteltiin perusteellisesti Radiokalenterissa.

Vuosien saatossa Radiokalentereita on julkaistu vain vuosina 1927, 1928 ja 1929. Sivumäärältään vuoden 1928 kalenteri on 318 sivua käsittävä julkaisu. Kalenterin sisältö on erittäin monipuolinen käsittäen luonnollisesti niin kalenteriosion, mutta etenkin radioharrastukseen liittyvää materiaalia monipuolisesti. Kirjassa käsitellään ns. yleisessä osiossa maamme radio-olojen järjestelyjä, lakeja ja asetuksia, lupien hankkimista viestitystoimintaan. Luonnollisesti on otettu mukaan myös turvallisuustekijät sähkötöiden osalta. Kirjan lopussa oleva teknillinen osa antaa kattavan kuvauksen radiotekniikasta. Oman osansa saavat myös Suomessa tuolloin alalla toimivat yhtiöt ja yhteisöt. Luonnollisesti myös esittelyjä saavat Euroopan yleisradioasemat.

Radiokalenterissa on "lyhytaaltokokeilijoille" eli radioamatööreille omistettu peräti 30 sivua. Toki koko kirjan asiasisältö on tärkeää luettavaa kaikille "kokeilijoille" 

Alla poiminta Radiokalenterin tekijöiden (T.K.Laakso ja J.Rissanen) esipuheesta:

Yleisen radiotoiminnan ohella on kirjassa selostettu myös uusinta radiotekniikan harrastusmuotoa, nim. lyhytaaltokokeilua, joka viime vuosina on kiinnittänyt kaikkien radioharrastajien huomion puoleensa. Sen yhteydessä on selostettu myöskin radioamatööritoimintaa, sillä erikoisesti lähetyskokeiluja harrastavat radioamatöörit ovat tehokkaasti edistäneet lyhyiden aaltojen etenemisen ym. seikkojen tutkimista.

Teknisellä osalla on tarkoituksena lyhyesti selittää yleisempiä radiotekniikan perusteita ja perehdyttää harrastajia yksinkertaisimpiin ja yleisimpiin radioteknillisiin mittauksiin. Samalla on teknilliseen osaaan koottu tärkeimmät kaavat ja muutamia tärkeimpiä taulukoita, joita radioharrastajat miltei aina tarvitsevat.

Kirjan loppuun on liitetty vielä kolmiosainen radiosanasto, johon on koetettu kerätä tavallisimmat radiosanat, jotka esiintyvät englannin, saksan ja ruotsin kielissä. Radiosananston toivotaan vakiinnuttavan suomalaisten vastineiden käyttöä erilaisille vieraskielisille nimityksille, joille tavallisista sanakirjoista ei  vielä nykyään yleensä löydä mitään käännöstä.....

Toivomme, että kirja vastaisi tarkoitustaan pienenä maamme radio-oloja ja -toimintaa sekä radiotekniikan alkeita selostavana käsikirjana.

Helsingissä marraskuulla 1927.    Tekijät

Kalenterille on varmasti ollut sen ilmestymisen aikaan kysyntää. Uusi "harrastusmuoto" oli vankistamassa jalansijaansa Suomessa, eikä tietoa ainakaan kotimaisella murteella ollut paljoa tarjolla.

ISS - Kansainvälinen avaruusasema iltataivaalla

 

SSTV-kuvaa avaruusasemalta 

Kansainvälinen avaruusasema (ISS) kuuluu ja näkyykin nyt eteläisen Suomen iltataivaalla eteläisessä horisontissa. 

Tuo näkyminen tosin vaatii pilvettömän taivaan lisäksi hieman paremman horisonttinäkyvyyden, sillä parhaimmillaankin ISS on vain n. 15 astetta horisontin yläpuolella eteläisellä taivaalla. Vaikka tuo visuaalinen havainnointi hieman olisikin vaikeaa, kuuluu radiosignaalit ISS:ltä luonnollisesti erittäin hyvin. 

Tällä hetkellä on ISS:llä menossa pienimuotoinen operaatio SSTV (SlowScanTV) kuvien osalta. Operaatio kestää tällä kerralla vain kaksi vuorokautta 28.-29.1.2021, ja silloinkin ollaan äänessä vain kun ollaan ns. Moskovan päällä. Näin Kaakkois-Suomen osalta tuo operaatiomalli on ihan hyvä, sillä ollessaan Moskovan kohdilla, on tuo kuuluvuus täälläkin vielä erittäin hyvä. Hyvää kuuluvuutta tukee vielä tuo 145 MHz:n taajuus (145.800 MHz - SSTV), jossa tuo dopplerilmiökään ei pääse hirmuisesti häiritsemään signaalia.

Itselläni on käytössä vain pieni piiska-antenni (vertikaali) talon katolla ja radiona skanneri tai muu vastaanotin, josta löytyy tuo tarvittava 145MHz:n taajuusalue. Kuvien vastaanottoon löytyykin sitten internetistä ohjelmistoja niin PC:lle, MAC:lle, Linuxille ja jopa Android -puhelimille. Itselläni on käytössä MMSSTV-ohjelmisto PC:lle. Sillä onnistuu niin kuvien vastaanottaminen kuin lähettäminenkin. Kuvien vastaanottaminen ei vaadi erityislupia, joten ei muuta kuin kuulostelemaan.

Se, koska ISS kuuluu ja "näkyy" on helposti selvitettävissä vaikka tämän linkin kautta: ISStracker

73 / ARi 

JT65 -yhteys Englantiin

JT65HF-yhteys Englantiin

 

Pidin tuossa pitkästä aikaa yhteyden JT65-modella. Tällä kerralla yli Brexitrajojen Britaniaan. G0BLB tuli vastaamaan kutsuuni erittäin voimakkaalla signaalilla. JT65 ja JT9 samoin kuin tuo T10 -lähetelajeina ovat siitä hienoja, että ne kulkevat huonommissakin heijastuksissa. FT-lähetteistä (FT8/FT4) poiketen tosin näillä JT/T -modeilla tuo yhden lähetysvuoron pituus on n.47 sekuntia, jonka jälkeen vasta-asema koodaa viestin auki ja aloittaa oman lähetyksensä tasaminuutilta. Näin edeten saadaan sitten 4 - 6 minuutin aikana tuo täydellinen yhteys aikaiseksi: raportit ja vahvitusket vaihdettua. 

Pitkän lähetysvuoron aikana saattaa josku tuo radiokeli tai muut olosuhteet muuttua äkisti. Tämänkin yhteyden osalta näkyy, kuinka tuo toinen vastaus Britaniasta tuli enää voimakkuudella -24 dB. Näytöltähän tuo signaali oli jo hävinnyt, mutta onneksi ohjelmisto pystyi vielä koodaamaan signaalin auki kohinoista.

73 de ARi

Suomen Radioamatööriliitto (SRAL) - 100 vuotta

 

ISBN 978-951-97783-5-8

Suomen Radioamatööriliitto (SRAL) täyttää 100 -vuotta. Kunnioitettava ikä, jota on hyvä juhlistaakin eri tavoilla. Onhan SRAL ollut aikojen saatossa ja edelleenkin myös merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Nyt julkaistu juhlateos "SRAL 100-vuotishistoria" on yksi hieno tapa juhlistaa perinteikästä toimintaa. Nyt julkaistu liki 200 sivuinen teos onkin niin sisällöltään kuin painoasultaan hienosti 100-vuotista taivalta kunnioittava. 

Nyt julkaistu teos sisältääkin radioamatöörien historiaa aina 1900-luvun alusta 2000-luvulle saakka. On hieno idea, että kirjan tekstit käsittelevät radioamatöörien historiaa enemmän yhteiskunnallisesta kuin teknisestä näkökulmasta. Liian tekninen lähestymistapa ei olisi varmasti rajannut kirjasta kiinnostuneen lukijakunnan radioamatööreihin ja muihin teknisen alan henkilöihin pitkälti. Nyt kirjaa on helppo markkinoida paljon laajemmin ja tuoda siten toimintaa esille myös niille, joita tekniset kysymykset ja laiterakentelut eivät juurikaan kiinnosta.

Ensisilmäyksellä kun kirjan otsikoita silmäili, että aihepiirin osalta hyvä ja tärkeä painotus on ollut sota-aikaa (1939-1945) käsittelevät asiakokonaisuudet. Liiton aiemmissa historiikeissä tämä osuus on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, joten noiltakin osin aiheen nosto oli ihan hieno asia.

Edellinen juhlajulkaisuhan julkaistiin 25-vuotta sitten (1996), kun SRAL täytti 75 vuotta. Tuolloin julkaistu teos "Alussa oli kipinä" on hieman erilainen kattaus SRAL:n historiaa ja täydentää hienolla tavalla nyt julkaistua juhlakirjaa. Molemmille kirjoille on varmasti paikka radioamatöörien kirjahyllyssä.

ISBN 951-959-884-7

Digital Monday with T10 -mode

 

T10 contact with an operator in Guernsey

RDRCLUB have organised a special Digi Fest on Monday evenings. This time there was a special challenge for T10 -mode, just like on last Saturday, that I mentioned earlier in this blog.

To see how well these digimodes are doing under noisy, HF-conditions, I have included here a small chart (below). You can see that T10 reads signals almost -30 S/N dB - just  like JT65 and JT9. My report (RST) from Guernsey was -23 dB and my station heard Guernsey at -25 dB. As you can imagine, there was not much audio available for ears this time.😀 

Digital wake-up

Nice T10-contacts on 14 MHz

 There is a special activity on shortwaves every Saturday morning from 0500 UTC to 11 UTC. This activity is organized by RDRCLUB from Russia. They have also other interesting activities on digital modes.

I had some extra free time for amateur radio, so I decided to take part in the T10-activity. I spend there only one hour, but I managed to handle ten (10) contacts. It is so good that there are activity days like this. Without these activities there would not be much contacts on modes other than FT8/FT4, I think.

vy 73 Cu on digital

Taipuu, vaa ei taitu - talvenselkä

 

Mustolan sääaseman lämpöjä tammikuulta 2021

Joku on varmaan jo ehtinyt ennustamaan tuon nopean kylmän jakson jälkeen, että nyt se talvenselkä on sitten taittunut, kun on siirryttä plussa-asteille jälleen. No, hyvä jos tuo selkä taittuisikin, sillä eihän tässä talvessa noin energiataloudellisesti mitään hyvää ole. Lunta on nyt kuitenkin sen verran hyvin, reilu 20 cm (ilman kinoksia, mittapisteessä), että kaikki hiihtolajien harrastajat pääsevät ainakin nautiskelemaan oikeasta talvesta. Niin, ja mikäli nyt ei oikein pitkää suojajaksoa tule, niin kyllä ne pilkkimiehetkin ja -naiset palkitaan, jos ei muutoin niin hyvillä pilkkikeleillä järvien jäillä. Jäät kestävät nyt paremmin kuin vuosi sitten. Ei muuta kuin "kireitä siimoja" - pysytään kuivina 😃

JOE BIDEN - Mies vallan huipulta

ISBN 978-951-877-113-8

 Yhdysvaltojen 46. presidentti Joe Biden vannoo keskiviikkona, 20.1.2021, virkavalansa tilanteessa jota hän itsekään tuskin uskalsi toivoa tai epäillä kun ryhtyi tähän viimeisimpään vaalitaistoon. Taistelun tauottua on siirrytty poliittisesti asemasotavaiheeseen - tilanteeseen, jossa käydyn kampanjan voittaja on kaikesta huolimatta selvillä, mutta taistelu jatkuu sillä nykyinen "valtaeliitti" ei suostu tunnustamaan tappiotaan käydyssä taistelussa.

Uuden presidentin myötä Yhdysvallat saa varmaan itselleen uuden suunnan monella osa-alueella. Biden itse on puheissaan tuonutkin esille, että hän antaa itselleen sata (100) päivää aikaa tehdä tämä suunnanmuutos. Tehtävä on varmasti haasteellinen, mutta ei mahdoton: kongressin molemmat huoneet ovatkin hieman yllättäen presidentin edustaman demokraattisen puolueen hallussa, joten republikaanien on oppositiosta hieman vaikea jarruttaa uuden presidentin kaikki uudistuksia.

Bidenin puheiden perusteella löytyy viisi (5) avainkysymystä, joilla tuo suunnanmuutos saadaan aikaiseksi. Nämä eivät liene mitään yllätysvetoja, varsinkaan jos on seurannut edellisen presidenti, Donald Trumpin, tekemiä ratkaisua. Niilläkin toki suunta muuttui jyrkästi sitten Obaman kauden. Jos joku nyt erehtyisi luulemaan, että Biden toistaisi Obama  kaudelta tulevia teesejä -erehtyy. Toki, olihan Joe hyvässä "opissa" Obaman varapresidenttinä ja pystyi seuraamaan aitiopaikalta presedentillisiä asioita.

Muuttuuko suunta siis seuraavilla teeseillä:

1. TALOUS KUNTOON: uusi tukipaketti taloudelle (n. 1500 miljardia euroa). Erityisesti Covid-19 ja sen leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset ovat olleet myrkkyä USA:n taloudelle.
2. COVID-19: tämän asian hoitaminen "kuntoon" on varmasti se ensimmäinen ja tärkein tavoite, jonka saavuttaminen vaikuttaa kattavasti moniin muihinkin tavoitteisiin.
3. ILMASTO: Ilmastokysymyksissä tulee ehkä se suurin ero edelliseen presidenttiin. Nyt palataan takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja lisäksi presidentin asetuksella palautetaan kaikki Barack Obaman virkakaudella asetetut ympäristösäädökset, jotka Trump ehti kumota. Se kuuluisa tavoite hiilineutraaliuden osalta on tarkoitus saavuttaa 2050.
4. RAJAT / MAAHANMUUTTO: virkaan astuessaan Trump ilmoitti suureen ääneen rakentavansa sen kuuluisan muurin Meksikon rajalle sekä asetti lukuisia matkustusrajoituksia useille muslimienemmistöisille maille. Biden on sanonut kumoavansa 100 päivän aikana useimmat maahanmuuttoa koskevat asetukset ja luonnollisesti pysäyttää Meksikon rajamuurin rakentamisen. Koska useimmat asiat ovat käsketty presidentin asetuksilla, voi uusi presidentti kumota ja korva omillaan helposti. Tosin maahanmuuttopolitiikan täydellinen muuttaminen kaikilta osin voi kaatua sitten aikanaan korkeimman oikeuden vastustukseen - sen aika näyttää.
5. YHTEISTYÖ JA AVUNANTO: Trumpista poiketen Biden uskoo ja vannoo kansainvälisen yhteistyön ja monenkeskisten järjestöjen nimeen. Edellä mainitus Pariisin ilmastosopimuksen lisäksi Biden aikoo liittää USA:n välittömästi takaisin myös Maailman terveysjärjestöön (WHO). Ensimmäinen virkamatkakin, ulkomaille, suuntautuu oletettavasti Eurooppaan, NATO:n päämajaan Brysseliin. Trump teki omansa aikoinaan Saudi-Arabiaan, kuinkas muuten.

Nyt katsotaan ja kuulostellaankin mitä seuraavat 100-vuorokautta tuovat tullessaan. Toivottavasti uuden menestystarinan. Sitä odotellessa kannattaa käydä lukemassa vaikka tuo Joe Bidenin ensimmäinen suomennettu elämänkerta. Vaikka kirja on "ohut", on siinä kyllä sisältöä sitäkin enemmän. On helpompi ymmärtää nykyisyyttä ja tulevaa kun ymmärtää ja tuntee taustat.

Something new - something different - SIM31

QSO with UV7II (Ukraine) on SIM31

 It is really worth on trying something different even with digital modes. This week I have tried SIM31-mode on 20 meters band. Last year I had over 100 SIM31 contacts; most during the first half of the year. So I decided to find out how is the activity there nowadays. 

The activity is not very high, but I have made contacts there every time. This morning I was a little surprised (that´s HAM -live - never knows how answers) when I tuned into SIM31 and sent my very first CQ for this morning. A station from Ukraine (look at picture) answered immediately and we had a nice chat. Fortunately I did not used SIM31-auto mode, so I could sent more info than in normal ways. Yes, SIM31 is nice to use, because You can use so called CQ-AUTO -mode: SIM31 can handle all the traffic automatically without operator´s assistance: well, good or bad thing. Never knows, whether there is a human operator or just a computer on the other side 😀 But the most important thing is the QSO itself!

See you on SIM31!

de ARi

Pakkasennätyksen perässä - kuinkas siinä sitten kävikään ?

Mustolan lämpötila, tammi 2021

Savo, lämpötila, tammi 2021

 Tuossa ennen tämän talven ensimmäisiä "tosi" pakkasia hieman aprikoin tässä blogissa, kuinka syvälle tuo lämpötilakäyrä oikein tulee tippumaankaan. No, tippuihan se, mutta ei ehkä kuitenkaan ihan niin syvälle kuin olisi saanut olettaa. Kyllä tämäkin pakkasjakso riitti jo ihan hyvin. Jos ei muuta, niin muistutti ainakin sähköyhtiöitä siitä, että ns. vihreästä tuulisähköstä ei ole kunnolla sähköntuotantoon talvella, eli silloin kun kulutushuippuja olisi. Parempi nimi olisikin "Vihreä kesäsähkö". 

Kaiken tämän lisäksi jo parin vuorokauden tiukempi pakkasjakso sai useimmat sähköauton kimpussa häärineet kiroilemaan autoilun ihanuudesta. Ja ihan pienenä lisänä vielä sekin, että Abloyclick -sähköavaimet, jotka oli onnistuneesti tallennettu rakennusten putkilukkoihin lakkasivat toimimasta kun paristot hyytyivät pakkasessa. Jäi moni ovi avautumatta. VR:n raportoiduista ongelmista en viitsi edes mainita mitään. Toivottavasti kesä saapuu pian ja näistäkin vaivoista päästään ainakin hetkiseksi.

Laiton näkyviin kaksi lämpökäyrää: kotoa Mustolasta ja mökkipaikkakunnalta Etelä-Savosta (Enonkoski). Etäisyyttä toisistaan mittauspisteillä on linnuntietä reilu 200 km, ei ihan hirmuisesti. Lämpökäyrätkin ovat yllättäen melko samansuuntaiset, tosin nuo minimit ovat hieman syvemmät tuolla Savon suunnalla. Mustolassa jäätiin hieman reiluun -23 C:een kun Savossa sentään hätyyteltiin jo -30 C rajaa.

Nyt tulleen voimakkaan lauhtumisen myötä onkin sitten odotettavissa jälleen niitä putkirikkoja, kun vesiputket halkeilevat.

Kyllä sitä on ilmoja pidellyt voitaisiin todeta.

Pakkasenätyksen perässä

 

"aamukylmät" pihalta

Ennusteet pitivät paikkansa ja talven pakkasennätyksestä päästiin nauttimaan mittauspisteellä aamutuimaan, kun digitaali osoitti tarkalleen -23.3 C. Onneksi ei ollut tuulta, mikä lisäisikin nyt tuntuvasti tuota pakkasen "purevuutta". Uutta lunta ei onneksi ollut yön aikana taivaalta tullut.

Auringon noustessa tuo lämpötila yleensä vielä hieman kiristyy, mutta nyt näyttää siltä, että ollaan menossa kohti lämpöisempiä arvoja, toki vain muutamilla asteen osilla, mutta kuitenkin.

Pelien kuningas - SHAKKI

Kasparov shakkitietokoneet vm 1989

 Pelit, erityisesti lautapelit, ovat kiehtoneet itseäni jo pitkään. Tosin tuossa 2000-luvun vaihteessa tuli myytyä kattava kokoelmani lautapelien osalta ja sijoittaa saadut markat/ eurot muihin harrastuksiin. Koska erityisesti erilaiset stradegiapelit ovat olleet ykkössijalla pelien osalta säästyivät shakkipelit ulkoistamisilta. Pelihän on lautapelien ehdoton kuningas ja siinä riittää varmasti haasteita jokaiselle, joka pelimaailmaan uskaltaa astua. Itse annoin pikkusormeni shakille jo 1970 -luvun puolivälissä ja sen jälkeen se onkin pitänyt otteessaan. Toki menneisiin vuosikymmeniin mahtuu myös päiviä ja kuukausia, jolloin ei ole edes katsottu shakkilaudan suuntaan 😁

1980-luvun lopulla tietokoneet eivät olleet vielä tehneet vallankumousta pelimaailman osalta. Shakkitietokoneille olikin hyvät markkinat. Ei tarvinnut aina pelata omaa simultaania tai mennä kerholle pelaamaan löytääkseen vastusta. Riitti kun kaivoi shakkikoneen esille, valitsi vastustajan tason ja värin - alkoi pelaamaan. Koneet tarjosivat myös loistavat mahdollisuudet harjoitteluun, sillä ne sisälsivät kattavat avauskirjastot, pelikuviot, tehtäväratkaisut ym. ym.... Shakkitietokoneiden suurin merkitys on siinä, että ne auttavat ihmisiä shakkipelin hienouksien ymmärtämisessä.

Perinteinen shakkitietokone on vielä tänäkin päivänä kelpo pelialusta, sillä ainakin itse pidän enemmän siitä, että nappulat ovat perinteiseen tapaan laudalla edessäni kuin näytöllä, virtuaalisesti. Nuo kuvan shakkikoneet ostin 1989 ja ovat tänäänkin vielä käytössä. Eloluvun kasvaessa on vastusta löytynyt kiitettävästi molemmista malleista 😏

Shakkiahan on nykymuodossaan pelattu jo 1600-luvulta lähtien. Pelin säännöt eivät ole vaikeat, mutta peli itsessään on siitä huolimatta erittäin haastava ja monipuolinen. Vuosisatoja kestänyt shakkipelin ja tutkiminen on osoittanut, että pelin täydellinen hallinta on ihmiselle mahdotonta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että pelin erilaisten asemien määrä on erittäin suuri. Jo 25 siirron jälkeen on mahdollisten erilaisten asemien määrä suurempi kuin tuntemamme maailmankaikkeuden atomien määrä!

Shakin perusilme ja -rakenne ovat pysyneet samoina, vaikka tekniikan kehittyessä on mukaan tullut uusia mahdollisuuksia. Erityisesti tietokoneiden vallankumouksen jälkeen on markkinoille tullut lukuisia määriä shakkisovellutuksia - sitä täydellistä sovellutusta en tiedä, mutta onpahan ainakin paljon mistä valita. 

Uusi nousu shakille tuli hiljattain kun ihmiset löysivät lautapelitkin uudestaan pandemian tuomien liikuntarajoitusten myötä ja lisäksi kansainväliseen levitykseen tuli muutama mielenkiintoinen elokuva shakkiteemalla.

Eläköitymisen myötä olen itse shakin osalta keskittynyt pelkästään tehtäväshakkiin ja uutena aluevaltauksen "CW-Shakkiin". Tässä pelimuodossa otetaan yhteyttä vastustajaan HF-radiolla ja siirrot ilmoitetaan sähkötysmerkein (vaatii radioamatööritunnuksen pelaajalta/ aseman valvojalta). Tämän on itselleni sellainen jäähdyttelypelimuoto, jossa yhdistyvät hinosti shakki ja radioamatööritoiminta. Muu turnauspelaaminen ja kerhotoiminta ovat ainakin toistaiseksi historiaa osaltani.

Pikaviestimet murroksessa; Whatsapp, Telegram, Signal...

Kooste muutamien pikaviestimien vertailemiseksi (Cyber, Twitter)

 Viikonloppuna alkoi minullekin tarjota uusia ehtoja tuo käyttämäni Whatsapp -pikaviestin. Tarjolla oli siis kaksi vaihtoehtoa, joko hyväksyä ehdot ja jatkaa käyttöä tai sitten käyttö loppuisi kokonaan 8.2.2021, eli muutaman viikon päästä. 

WhatsApp pakottaa nyt jakamaan muun muassa puhelinnumeron, profiilin nimen ja valokuvan, tahot joihin käyttäjä on ollut yhteydessä ja sovelluksessa tehdyt maksut.

WhatsApp on hyvin epämääräinen sen suhteen, mitä muutokset tarkkaan ottaen ovat ja miten luovutettuja tietoja käytetään. Ehdot vaikuttavat olevan kuitenkin rajumpia muualla maailmalla kuin EU-alueella - ainakin toistaiseksi.

Viimeisimpien tietojen ja tulkintojen mukaan uudet ehdot koskevat lähinnä tuon WhatsApp Business -ratkaisun käyttäjiä. Tosin nyt ehdot on hyväksytetty kaikilla käyttäjillä ihan kuin varmuuden vuoksi.

Viime viikkoina on tullut aika monen internetpalveluntarjoajan lähettämänä uutta sopimustekstiä hyväksyttäväksi. Suosittu sähköpostiohjelmisto, Gmail, laittoi myös viestiä, että kannattaa käydä hieman säätämässä asetuksia 25.1.2021 mennessä. Syksyllä tulikin jo ennakkotietoa, että tallennustilan ns. vapaaseen osioon Googlen tarjoamien pilvipalveluiden osalta on tulossa rajoituksia. Näihin on onneksi aikaa reagoida kesäkuulle 2021 saakka. 

Kuinkahan moni noita yleensä brittiläisellä aksentilla kirjoitettuja käyttöehtoja lukee, ainakaan ajatuksen kanssa. Myönnän, että en edes itse kaikkien palveluiden osalta. Yleensä on helppoa hyväksyä ehdot ja jatkaa käyttöä. 

Ilmiö, johon kannattaa myös kiinnittää erityistä huomiota on se, kun sovellukset pyytävät lupia asennuksen tai päivityksen jälkeen. Kaikkien sovellusten ei tarvitse päästä yhteystietoihin, sähköpostiin, kuviin, mikrofoniin, paikkatietoon jne. käsiksi. Yleensä näiden osalta se "sudenkuoppa" tulee silloin kun päivittää jo kertaalleen hyväksymäänsä ohjelmistoa, eikä huomaa, että nyt uusi päivitys tarvitseekin hieman enemmän valtuuksia päätelaitteen osalta. Mobiilipuolella yleinen ilmiö niin puhelimien kuin tabletkoneiden osalta. Ollaan siis tarkkana.

Mitä tulee näihin pikaviestimiin, niin nykyään ne ovat kasvaneet tärkeäksi osaksi kommunikointia. Tekstiviestithän ne ovat jo lähes syrjäyttäneet, vaikka kyllä perinteiselle SMS:llekin (tekstiviesti) tilauksensa on. 

Whatsapp-viestimen ilmoituksen jälkeen onkin tullut aika arvioida näiden pikaviestisovellusten turvallisuutta. No, luotettavasta latauspaikasta ladattuina ne eivät onneksi kyllä sisällä sitä haittakoodia, jolla päätelaite saastuisi. Maailmalta toki löytyy latausalustoja, joista saa hienoja ohjelmistoja, mutta yleensä kylkiäisenä tulee muutakin kuin alennusta. Se mitä virallista latauspaikkaa käyttää riippuukin luonnollisesti siitä onko kyseessä Windows, Linux, Apple, Android vai joku muu käyttöjärjestelmä.

Löysin internetin cyber-osiosta tuon alussa olevan kuvan yhteenvetoineen yleisimmistä pikaviestintäsovelluksista. Whatsapp:in uusien ehtojen myötä on ainakin lataustietojen mukaan todella moni luopunut Whatsapp:in käytöstä ja siirtynyt Signal-viestimeen. Kun katsoo tuota yhteenvetoa noista "turvaominaisuuksista" herääkin jo kysymys, miksi ei siirrytty jo aikaisemmin ? Punaisten rastien osuus WhatsApp:n osalta saattaa yllättää monet!

Siirtymistä monen osalta uuden pikaviestimen käyttöön hidastaa luonnollisesti se, että siinä nykyisessä on käytössä jo tutu kontaktit ja ryhmät ym. Täysi siirtyminen uuteen, vie oman aikansa ennenkuin kaikki omat kontaktit siirtyvät myös saman viestimen käyttäjiksi.

Itse olen ajatellut hoitaa tuota "ylimenovaihetta" niin, että perinteinen WhatsApp jää uusine ehtoineen taustalle ja siirryn muun aktiivisen viestityksen osalta Signalin käyttäjäksi. Siirtyminen uuteen tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden siivota sitä omaa kontaktilistaa, joka saattaa vuosien saatossa olla jo melkoisen pitkä.

Ollaan kuulolla.

FT4 Digital on ShortWaves

JT1CO, Mongoliasta oli kuulolla

 During last days, I have tried to test a new mode for me, FT4. I found that FT8 segments are most time so crowded that there is not very easy to find a good place for digital QRP 😉 The activity has growing up especially on "new" 5 MHz -band - our QRP -band.

Most FT4 activity sounds to be on 20 meters band and 40 meters band, of course. More activity will be 15 and 10 meters when propagation conditions will improve, I think. 

Anyway, FT4 looks quit interesesting mode; very quick to make contacts and S/N is good as well: not much power needed to make DX. Last evening I had contacts with Japanese stations on 40 meters band. My signal was heard in the States too, but no one answered or called me - there might have been so called robot behind the "microphone" 

CU on my waterfall, 73

Pihabongaus 30.-31.1.2021

www.pihabongaus.fi

Lähde:

Taustaa ja historiaa talvilintujen ruokinnasta ym. (BirdLife-Suomi)

Lintujen ruokinnan historiaa

Luonnonvaraisia lintuja on ruokittu eri syistä tuhansia vuosia. Jo antiikin Roomassa kasvatettiin ja ruokittiin kyyhkysiä. Tiettävästi ensimmäinen luonnonvaraisia lintuja ruokkinut henkilö oli 500-luvulla elänyt skotlantilainen munkki, pyhimys Serf. Tarinan mukaan hän kesytti punarinnan antamalla sille ruokaa kämmeneltään.

Lintujen ruokkiminen yleistyi Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo 1700-luvulla ja jatkui läpi 1800-luvun. Toisen maailmansodan jälkeen ruokinta yleistyi nopeasti lintuharrastuksen vähitellen kasvaessa kaiken kansan harrastukseksi.

Suomessa vuosisataiset perinteet

– Uskoisin, että lintujen ruokinnalla Suomessa on vuosisataiset perinteet. Tosin lintujen ruokintaa ”suojelusyistä” on historiallisesti vaikeaa, ellei mahdotonta, erottaa ikivanhasta riistalintujen ruokinnasta, jolloin ruokasyöteillä on pyritty nostamaan saaliita, kertoo dosentti Timo Vuorisalo.

Lyhde on vanha suomalainen tapa ruokkia lintuja talvella.

– Kauralyhteen tarjoaminen linnuille maaseudulla ja kaupunkipihoilla saattaa liittyä kristillisen perinteen mukaiseen joulunajan ystävällisyyteen eläimille, tai joidenkin tutkijoiden mukaan kyseessä voisi olla jopa jäänne pohjoismaisesta pakanallisesta viljauhrista, Timo Vuorisalo sanoo.

1800-luvun lopun sanomalehtikirjoitusten perusteella lintuja ruokittiin Suomessa yleisesti kaupungeissa talvella. Topelius suositteli linnuille tarjottavaksi jyviä, leivänmuruja ja talia, vuonna 1900 Aukusti Juhana Mela suositteli ruokintaan käytettäväksi siemeniä, leivänmuruja ja suolattomia rasvan- ja lihanpaloja. Sanomalehdissä suositeltiin myös rikkaruohojen siemenien ja pihlajanmarjojen käyttöä ruokinnassa.

Lintulaudan historia

Vuonna 1916 Benjamin Ståhlberg julkaisi kirjan ”Lintusuojelus”. Siinä hän suositteli ruokintaan raakaa lihaa, rasvaa sekä keitettyjä porkkanoita ja nauriita. Niistä ajoista ovat linnuille tarjottavat ruuat muuttuneet aika paljon. Nykyään lintuja ruokitaan yleisimmin kauralyhteillä, auringonkukansiemenillä ja maapähkinöillä. Lintujen ruokinta lintulaudalta yleistyi Suomessa vasta sotien jälkeen.

Sakari Topelius kehotti jo 1870-luvulla ruokkimaan lintuja ja antoi ohjeita linnunpönttöjen rakentamiseksi. Lintulaudan kehittäjänä pidetään saksalaista ornitologia Karl Rudolf Hans von Berlepschiä (1857–1933), joka ohjeisti kirjassaan ”Yleinen lintusuojelus” laajasti pönttöjen rakentamiseen. Helsingissä kottaraispönttöjä tiedetään kuitenkin käytetyn jo 1840-luvulla.

Pihabongaus 2021 – hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

BirdLife Suomi kutsuu kaikki linnuista kiinnostuneet osallistumaan 16. Pihabongaus-tapahtumaan 30.–31.1.2021. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan – joko lauantaina tai sunnuntaina – lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua. Lisätietoja saa osoitteesta www.pihabongaus.fi.

Tutut tiaiset ruokinnalla: tali- ja sinitiainen

Myös käpytikka tykkää ruokintapaikoista.
Sähkötolpasta on hyvä tähystellä omaa vuoroa.

Perhosbongaus - kesää 2020

 

Lähestyvän pihalintujen "Pihabongaus" -viikonlopun ja valtamediassa eilen julkaistun päiväperhosia käsittelevän jutun innoittamana laitan muutaman kommentin samaan "soppaan". 

Kattavien perhoslaskentojen tulosten valossahan kulunut kesä, 2020, oli ennätyksellisen huono päiväperhosvuosi. Laskentatulosten valossa asiaa tarkasteltuna asia onkin näin. Toki piristäviä poikkeuksia perhoskatoon olivat runsaslukuisina esiintyneet pihojen väriläiskät, nokkosperhoset sekä myöskin sitruunaperhoset. 

Alueellisia vaihteluita päiväperhosten esiintymisissä varmasti oli, sillä kotipihalla, Lappeenrannassa oli erityisesti nokkosperhosia loppukesästä erittäin runsaasti, kun taas verrokkipihalla Etelä-Savossa, Enonkoskella, vain joitakin harvoja yksilöitä. Sitruunaperhosten osalta tuo suhdeluku noiden kahden paikan osalta oli juuri päinvastainen.

Onneksi näiden yleisimpien lajien sekaan mahtui vielä mukavasti jokunen neito-, amiraali- ja tesmaperhonenkin. Suruvaippa sen sijaan loisti poissaolollaan - toki pari havaintoa siitäkin tuli, joten aivan nollissa ei senkään "kanta" ollut.

Nyt olisi näkyvissä säiden osalta jälleen ns. "kunnon, vanhanajan talvi" lumipeitteineen. Tämähän on erittäin hyvä asia kaikille aikuisina talvehtiville päiväperhosille maassamme. Mutta toteutuuko vanha viisaus; "lumisen talven jälkeen tulee hyvä perhoskesä" jää nähtäväksi.

Amiraali lepäilemässä (2020)

"Nokulainen" yllätti runsaudellaan (2020)

Talven tuntua ilmassa

Mustolan lämpötilakäyrää vuodenvaihteessa 2020/2021

 

Aamun uutisoinnissa oli mielenkiintoista säädataa Espanjan suunnalta. Siellähän paukutellaan pakkasennätyskiä reilun -35 C:n lämmöissä ja luntakin on luvassa loppuviikosta ihan reilusti; useita kymmeniä senttejä. Toki lämpötila kääntyy jyrkästi pakkaselle kaakonkulmallakin viimeistään sunnuntaina, mutta täällä tuo ilmiö kuuluu enemmän asiaan kuin esim. Espanjassa. Se onko nuo Espanjan tai yleensäkin Etelä-Euroopan säät seurausta jostain maailmanlaajuisesta ilmanstonmuutoksesta voidaan oikeastaan vain arvailla. Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja tilastojen valossa on niitä "hyviä" ja "huonoja" vuosia.

Mikäli perinteinen talvisää pääsee vallalle meillä, saadaankin seuraavaa suojajaksoa lämpötilojen osalta odotella pitkälle maaliskuulle saakka: tilastojen valossa näin, mutta käytäntö voi toki olla toinen. Seuraame tilannetta näiltäkin osin mielenkiinnolla.

No, lunta on ainakin Mustolassa reilusti enemmän kuin vuosi sitten; reilu 15 cm.

"Moonlanding" - kuun valloitus

Onnistunut laskeutumnen kuuhun

 Tuossa joulukuun 2020 lopuksi kuulostelin tuota kansainvälistä avaruusasemaa (ISS) ja otin vastaan sieltä lähetettyjä SSTV-kuvia. Siinä samassa "missiossa" muistui mieleen muutaman vuoden takainen seikkailu Apollo 11:n merkeissä. Tämähän oli se ensimmäinen kuuhun laskeutunut kuumoduli.

NASA juhlisti tuota vuonna 1969 tapahtunutta kuulentoa erilaisin tapahtumin 2019. Yksi mielenkiintoisimmista oli tuo kuumodulin tai paremminkin sen simulaattorin käyttö. Eli oli mahdollista tehdä "hallittu" laskeutuminen kuun kamaralle ns. virtuaalisesti. Jos on lentokoneen lentäminen näillä simulaattoreilla hankalaa, niin samaa voin kyllä sanoa tuosta avaruussimulaatiostakin. Käytössä on vain tietty, tarkkaan laskettu polttoainemäärä laskeutumiseen ja irtaantumiseen. Tämä pitää myös huomioida kun käyttää ohjausraketteja modulin hallinnassa ym. Ja jotta asia ei olisi ihan liian helppo, niin yksikin väärä "poltto" voi aiheuttaa melkoisen hässäkän ja tehtävän keskeytyksen. Kullakin "CompuNautilla" oli käytettävissää kolme yritystä laskeutiseen ja selviytymiseen takaisin kiertoradalle.

Lennon helpottamiseksi oli internetistä ladattavissa kopio alkuperäisestä lenjäjien ohjemanuaalista, joka olikin mielenkiintoista lueskeltavaa. 

Seuraavaa missiota odotellessa.

Harmonikan kimpussa

Vielä pieni kolvaus ja sitten....

 Viimeisimmästä virallisesta soittokeikasta on ehtinytkin kulua jos reilu 1.5 vuotta. Tuolloin tuli käytyä tuolla Lahden seudulla soittelemassa isoon yksityistilaisuuteen liittyen. Nyt ollaankin oltu jo muutama vuosi muutoin keikkatauolla ja tuskin tämä eläkeputki ainakaan heti muutosta tuo tuohon asiaan 😀

Keikkaan valmistautuessa huomasin, että kaikki ei ollut ihan kunnossa harmonikan sähköisen äänentoiston osalta. No, siitä ei olisi hirmuisesti harmia, kun oli tarkoitus soittaa salissa ihan akustisesti ilman vahvistimia. Ja hyvinhän tuo onnistui. Tosin kyllähän tuo sähköinen äänenmuokkaus tuo lisää vivahteita soittoääneen, mutta joskus parasta ääntä tulee kun antaa Cassotton soida ihan omalla, pehmeällä äänellä, joka syntyy palkeiden tuottaman ilmavirran ja viritettyjen kielipenkkien avulla harmonikan "jalopuisessa akustiikkapesässä". Siis, ihan perinteiseen malliin.

Näin eläkkeelle jäädessä päätinkin eilen nostaa harmonikan lähempään tarkasteluun. Olihan se jo pitkään odottanutkin tuon vian selvittelyä. Pienen ihmettelyn ja mittausten jälkeen syykin löytyi: yksi johdin oli irronnut. Eipä siinä muuta kuin kaivamaan kolvausvälineet esiin ja "kurtun" koppa auki. Pienen tinailun jälkeen harmonikka heräsi eloon myös sähköisesti.

Ensimäinen digihanuri, siis perinteinen harmonikka, johon on lisätty nuo Midi-laitteet sain jo 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin, kyseistä harmonikkaa ei ollut kovin paljon vielä julkisesti käytössä maailmallakaan. Digiharmonikan maailmanvaltaus tulikin vasta 2000-luvun puolelle siirryttäessä, jolloin muutamat soitintalot päättivät valmistaa vain digitaalisia harmonikkoja, Roland siinä etunenässä.

Asioilla ja varsinkin makuasioilla on monta puolta, niin tällä digivillitykselläkin. On soittajia, jotka ovat siirtyneet täysin digimaailmaan ja nauttivat sen tarjoamista lähes rajattomista mahdollisuuksista äänimaailman ja musiikkituotannon osalta. Sitten on taas tietysti niitä, jotka vannovat ja vakuuttavat vain perinteisen harmonikan nimeen. Näitä on vielä enemmistö, ainakin sen mukaan mitä olen asiaa kuulostellut.

Tuo oma "yhdistelmäsoitin", jossa on perinteinen harmonikka ja digi on tietysti siitä hyvä ratkaisu, että sillä voi soittaa sähköillä tai ilman sähköjä, perinteisesti. Uusilla digiharmonikoilla tuo on hieman hankalammin toteutettavissa.

Eipä tässä muuta kuin pitää jatkaa askarointia jälleen "säveltapailun" merkeissä

Postikortit liikkeellä

Mennyt vuosi oli tilastollisessakin mielessä varsin mielenkiintoinen. Pandemian mukanaan tuomat varsin kovatkin rajoitukset eri toimintoihin toivat selkeitä muutoksia arkirutiineihin. Nyt jäikin aikaa enemmän uusien kontaktien etsimiseen muutoin kuin lähitapaamisten merkeissä: etätyö ja SOME lienevät ne eniten pinnalle nousseet asiat vuoden aikana - ainakin mitä tietotekniikkaan tulee.

Pandemiahan vaikutti hyvin oleellisesti myös Postin käsittelemiin jakeluihin: pakettiliikenne kasvoi lähes räjähdysmäisesti. Muun postittelun osalta määrät eivät nousseet niinkään rajusti - taisipa jopa olla niin, että tuo perinteinen kirje- ja korttiposti jatkoivat alamäkeään. Tämä tuski on ollut mikään yllätys, sillä moniin maihin ei vuoden aikana vaan yksinkertaisesti saanut postia menemään, koska ne yhteydet puuttuivat rajoitusten takia: lentoja ei ollut, joten ainakaan lentopostilla ei kirjeet ja kortit kulkeneet. Lisäksi tuo internetin käyttö viestityksessä on syönyt koko ajan perinteisen postin osuutta: mikäs sen helpompaa ja nopeampaa kuin laittaa sähköpostia tai somepäivityksiä maailmalle.

Oman "piikkinsä" tietysti tuohon perinteiseen postiin tuovat nuo erilaiset juhlapyhät, joista vilkkain korttisesonkin ajoittuneekin Joulun ympärille. Toki Ystävänpäivä ja Pääsiäinen ovat myös muodostuneet osaksi korttisesonkia.

Mikäs sen mukavampaa kuin saada tuota perinteisetä postia laatikkojakeluna hi.. Ainakin itse tykkään tästä perinteisesti mallista. Monena vuotena olen luvannut itselleni, että nyt en enää lähetä joulukortteja, mutta kun marraskuu kääntyy joulukuulle on ääni "kellossa" ollut toinen: kortteja lähtee liikkeelle niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Niin, ja ompa joukossa aina ollut jokunen kirjekin, joten eivät nuo kirjekuoretkaan pöytälaatikossa jouda pölyttymään täysin.

Reilu 10 vuotta olen ollut mukana enemmän ja vähemmän vakavissani tuossa Postcrossing -harrasteessa. Siinähän lähetetään kortteja "tuntemattomille" henkilöille maailmalle ja miksi ei myös kotimaahankin ja paluupostissa tulee sitten aikanaa jostainpäin maailmaa kortteja takaisinkin. Riippuu omasta aktiivisuudesta, kuinka ja miten kortit liikkuvat. Minulle on muodostunut sellainen reilun 50 kortin reservi, joka liikkuu maailmalla. Hyvän reservin takia on parhaimmillaan ollut postilaatikossa odottamassa reilu 30 korttia maailmalta! Tämä on tietenkin poikkeus - yleensä 2 - 5 korttia on ollut mukana. Suuri korttimäärä tulee yleensä silloin, kun laittaa oman tilinsä lomalle ja avaa sen johonkin tapahtumaan liittyen, kuten viimeksi 1.10.2020, jolloin vietettiin "Postikortin päivää".

Tilastojen valossa vuonna 2020 lähetetyistä Postcrossing-korteista ehti perille 185 korttia (osa marras-joulukuun kortteja on vielä matkalla, eivätkä näy tilastoissa. Samoin tilastoista puuttuu nuo perinteiset kotimaan joulukortit)

Osa korteista on vielä paluumatkalla, sillä tili on ollut "lomalla" jo jonkin aikaa, joten osoitteeni ei ole ollut jakelussa muille "postcrossaajille". Pitää taas talven pakkasille hankkia postilaatikkoon täytettä mainospostin lisäksi sekä tietysti postinjakajalle työtä.

PS: jos joku ihmettelee mihin nuo radioamatöörien QSL-kortit ovat unhoittuneet. No, eivät minnekään. Ne vaan hoituvat hieman muita jakelureittejä pitkin. Tosin kyllähän Posti niissäkin toimii hyvänä apuna kun paketit ja kortit liikkuvat QSL-toimistojen välillä.

Vuoden 2020 ranking Postcrossingin osalta.

Lähetetyt, top 10

Saapuneet, top 10

Harvoin tarjolla...

Tiedon varmistus prosessissaan ?

 Näin vuodenvaihteessa viimeistään jokainen itseään kunnioittava bittioperaattori varmistelee viimeistään nyt menneen vuoden tiedostot - sen pahan päivän varalle. Se kyllä kannattaa - viimeistään silloin kun se paha päivä koittaa ja tiedostot eivät ole enää käytettävissä. 

Kannattaa myös muistaa pitää huoli niistä varmistuksistakin. Hyvä tapa tai oikeastaan se vähimmäistapa on tehdä varmistukset ns. 1 + 3 mallilla:

1. varmistus työasemaan liitetyllä USB-levyllä tai tikulla (ei saa olla koko ajan kytkettynä työasemaan - jos tulee ikävä pöpö, niin se salaa kaikki usb-väylienkin takaa tulevat mediat)

2. varmistus joko omalla NAS (NetworkAttachedSystem) -palvelimella tai ulkoisen operaattorin pilvipalveluun. Itse suosin omaa verkkolevyä (NAS), koska noissa pilvipalveluissa on omat jännitteensä yleensäkin.

3. ehkä se tärkein vuosivarmistus USB-levylle / -tikulle, jonka säilytys on jossain muualla kuin kotona: esim kesämökillä, pankin tallelokerossa jne..... Tämä sen takia, jos sattuu tulipalo tai muu katastrofi, niin siinä saattaa olla kaiken median käyttö hankalaa ellei tietoja ole jossain muuallakin.

Tuo ensimmäinen numero tuossa yhtälössä (1) tarkoittaa vain työaseman omia varmistusrutiineja. Osa hoituu automaattisesti (Win10) tai sitten ne on itse määriteltävä - molempi parempi.

Tänä vuonna tuo työkoneen ja verkkoresurssien varmistus sujuikin jouhevasti. Ei tarvinnut juuri paljoa funtsia kun antoi käsky "Delete All" - siinä sitä sitten oli jännää katsella kun tiimalasin pyöriessä 35 -vuotta tiedonkeruuta meni bittiavaruuteen. No, sen verran pitää olla rehellinen, että olin syksyllä jo ottanut joistakin tiedostoista omat kopiot usb-levylle, koska olen varma, että niitä joku tulee vielä kysymään, vaikka nyt ei kenelläkään ollut tarvetta niihin.

Hyvää alkanutta vuotta 2021

t. ARi

Ilmastonmuutoksen kourissa...

 

Onko huomenna poutaa?

Kovasti keskustelevat ja kirjoittelevat taasen, että tuo kokonaisilmasto olisi lämpiämäänpäin maapallolla. Tottahan se varmaan onkin, sillä joitakin asteen osia on noin maailmanlaajuisesti tuo ilmasto lämminnytkin. Pitkällä tähtäimellä varmasti huono asia, jos suuntaus pysyy tuollaisena: jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee ym... Katastrofiin on varmasti vielä matkaa ja aikaa, mutta hyvähän nuokin asiat on tiedostaa, koska niihin ei vaikuteta ns. "yhden yön periaatteella".

Katselin tuossa jälleen vuoden vaihtuessa noita tilastoja omalta Mustolan sääasemalta. Dataa on paljon, mutta nyt keskityin vain viimeisimpien, kuuden vuoden lämpötiloihin. Vähän niinkuin tuon ilmastokeskustelun innoittamana.

Tänään lunta kolatessani tulikin mieleen, että vuosi sitten ei juurikaan tarvinnut lumikolaa liikutella, sen verran vähän tuota valkeaa massaa maahan pääsi syntymään. Sateet siis kiersivät tämän maakunnan kaukaa.

Kuuden vuoden mittausjaksoa katsoessani huomaan kyllä, että muutos on ollut lämpimämpään suuntaan. Ja kai sen on huomannut myös talvista luontoakin katsellessa. Viime vuonna pääsi vielä tammikuussa keräämään suppilovahveroita Enonkoskellakin - hyvältä maistuivat.

Mustolassa on tuo vuoden keskilämpö noussut vuodesta 2016 - 2020 +1.4 C! Eli suuntaus on ollut nouseva. Hellepäiviä en nyt laskenut, mutta etsin tilastoista nuo maksimi- ja minimilämpötilat. Eihän niissä kovin ihmeellistä ole. Lähinnä silmiinpistävää on tuo hellemaksimien ajoittuminen joko heti kesäkuulle tai sitten elokuulle. Heinäkuu on ollut tilastoissa sellainen tasoittava kuukausi lämpöjen osalta. Mielenkiintoinen lämpötilahavainto on tuo viimevuoden minimi: -14 C helmikuulta. Lämmin vuosi näkyi ainaka öljylämmittäjän ja sähkölämmittäjän kukkarossa.

Tässä hieman tilastodatana vuosia 2016 - 2020

Vuosi    Keskilämpö        Maksimi/kk        Minimi/kk

2016    +4.8 C                    +28.2 C/Kesä    -30.7 C/ Tammi

2017    +4.8 C                    +25.7 C/Kesä    -25.6 C/ Tammi

2018    +5.3 C                    +32.1 C/Elo       -27.4 C/ Maalis 

2019    +5.0 C                    +30.6 C/Kesä    -29.2 C/ Tammi

2020    +6.2 C                    +29.8 C/ Kesä    -14.6 C/ Helmi

Pääseeköhän talvi yllättämään tänä vuonna?

Two missions are over: ARISS 20 SSTV and OI5R

Three dibloms above: ARISS SSTV Dec.2020

 Well, well, the end of the year 2020 was quit interesting. I took part in the ARISS SSTV -activity and received many cool pictures for the three awards above.

And finally, I finished my official work for the OI-stations in the Finnish Border Guard and finally retired totally - "evp-living" is ahead. 35 years is just a good amount for one career, I think.

All the best for 2021 and coming years!

73 // Ari