Näytetään tekstit, joissa on tunniste GPS. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste GPS. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. lokakuuta 2024

Aktiivista ilmailua ja "rajarikkomuksia"

Sukhoi Suomen ilmatilassa 10.10.2024

 Tänään onkin ollut tavallista mielenkiintoisempi ilmailupäivä seurattavana. Aamupäivällä seurattiin Ruotsin signaalitiedustelukoneen lentoa niin kartalla, FR24 -palvelussa, kuin ulkosalla tähystellen. Tähystelyn lomassa päästiin kummastelemaan kun ilmavoimien hävittäjät kävivät tekemässä matalakaarron lähes oman QTH:n (sijainti) yllä. Nämä eivät luonnollisestikaan näkyneet FR24:n sivustolla.

FR24:n sivustolla huomio kiinnittyi kuitenkin venäläiseen ilma-alukseen, joka oli aivan Suomen rajan tuntumassa ja jatkamassa matkaa rajan ylitse. Palveluun ilmoitettu tai ilmoittautunut venäläinen Sukhoi Superjet 100-59B -lentokone näytti lopulta ylittävänkin rajan Imatran kohdilla ja jatkaneen matkaan Suomen puolella pohjoisen suuntaan. 

Ensivaikutelmana asialle oli tulkita lentokone ns. "valemaaliksi", koska tietojen mukaan tuo lentokorkeuskin oli vain 15 metriä! Lisäksi ilma-alus oli seurattavissa vain n. puolen tunnin ajan - eli poistui kartalta yhtä yllättävästi kuin sinne ilmaantuikin. Mikäli kone olisi lentänyt Suomen ilmatilassa tai peräti laskeutunut Immolan lentokentälle, siitä olisi varmaan jo kerrottu uutisissa. Siis "haamu" mikä "haamu" 😁


@ri


maanantai 16. syyskuuta 2024

Sumua ja Tropoa VHF-rintamalla

 

Sadepäivän jälkeen - aamusumut 16.9.2024

Kesän kääntyessä väistämättä syksyisempään suuntaan tulevat syksyn "elementit" myös luontoon. Yksi näistä hienoista ilmiöistä on aamu-usvat tai -sumut, miten vaan. Lentoliikenne ja muukin navigointi ei tästä ilmiöstä luonnollisestikaan tykkää. Radiosignaalien harrastajalle tilanne onkin sitten aivan toinen. Syysusvaiset aamut ennustavat useimmiten hienoa "Tropo-keliä", jossa VHF-alueen signaalit etenevät aivan poikkeuksellisella tavalla. Radiohorisontti ei enää rajoita signaalien etenemistä, vaan ne heijastuvat ilmakehän kerroksista, kuuluen näin normaalia paljon kauempana.

Voimakas Tropokeli näkyy TV:n katselijoillekin, antenniverkossa, kuvan laadun pikselöitymisenä tai puuttumisena kokonaan. Signaalin heiketessähän nämä uudet digi-TV:t kadottavat koko signaalin, toisin kuin perinteisessä analogisessa verkossa toimittaessa. Tuolloin kuvaan tuli signaalin muuttuessa kohinaa ja lisääntyviä varjokuvia - harvoin kuva katosi kokonaan. Nykyään hyvän Tropokelin aikana onkin mahdollisuus nähdä TV-lähetyksiä normaalia kauempaa tai kuulla hieman oudompia radiolähetyksiä tutuilla taajuuksilla.

Radiotiellä tuo Tropo näkyy myös APRS-verkostossa, jossa asemat lähettävä paikkatietoja ja muita infoja 144.800 MHz:n taajuudella. Myös radioamatöörien toistiverkko kuuluu toisinaan jopa valtakunnallisesti: Itä-Suomesta voidaan ottaa yhteyttä Länsi-Suomessa olevaan toistimeen tai sitten kun avaussignaalin lähettää radiotiellä, kuulee kuinka moni toistin avautuu samanaikaisesti; aina ei välttämättä tule tietäneeksi minkä toistimen kautta oma signaali menee. Normaalistihan tuolla APRS-ikkunassa näkyy vain joitakin kymmeniä asemia, mutta tropoaamuina määrä voi nousta helposti useisiin kymmeniin, jopa satoihin kun Skandinavian asemat alkavat kuulumaan asemaverkossa.

Aamutropon jälkeen asemamäärä lisääntyy huimasti!

73 // @ri

keskiviikko 22. toukokuuta 2024

GPS-häirintä iskee

Tilanne 22.5.2024 klo 19.10 (SA)

 

Tarkastelin tuossa pikaisesti paikkatietoja aprs.fi -sivustolta ja huomasin, että itärajalla tapahtuu jälleen mielenkiintoisia. No, ei nyt ihan niin dramaattista kuin kuvasta voisi ymmärtää - toivottavasti. Kuvasta saa sen käsityksen, että ajoneuvo on ylittänyt suljetun itärajan ja suuntaa jonnekin Laatokan pohjoispuoliseen Karjalaan 😁

Virhe tiedonsiirrossa tai ehkä tuo kuuluisa GPS-häirintä on saanut tämän ilmiön aikaiseksi. Tällä katsomalla tämä liikkuva asema oli ainoa, joka oli hieman oudossa paikassa sijainnin osalta. Toki, joskus joku voi tehdä ns. kepposen ja ilmoittaa järjestelmään ihan väärät koordinaatitkin.


@ri

tiistai 23. huhtikuuta 2024

GPS-häirinnän lumoissa

"KotiGPS" toimii taas (23.4.2024)

 Kuluneen viikon aikana hämmästelin kun VHF-radio ei päivittänyt kelloaan totutusti GPS:n kautta. Ilman suurempia ihmettelyjä ajattelin radion GPS-modulin menneen mykäksi tai muutoin vioittuneen. No, tähän oireeseen on onneksi auttanut aina tuo laitteen täydellinen resetointi. No, tämä toimenpide luonnollisesti poistaa järjestelmästä kaikki omat asetukset ja tiedot, joten resetoinnin jälkeen olikin sitten edessä radion asetusten palauttaminen. 

Asetusten palauttamisella ei ollut mitään näkyvää vaikutusta toimenpiteisiin, mutta tulipahan sanomamuistit ja muistipaikat päivitettyä tuoreilla taajuustiedoilla 😉 Eilen (22.4) katsoin radion GPS-monitori-ikkunasta, että laite ei kuullut juuri mitään GPS-taajuuksilla; vain muutama "haiku" oli näkyvillä, mutta nehän eivät riitä pakkatiedon päivittämiseen. Yritin jopa vaihtaa laitteen paikkaa, jotta signaali olisi parempi, mutta ei vaikutusta. Tosin ovathan nuo satelliitit kuuluneet ihan hyvin aikaisemminkin.

Verkkouutisten uutisoinnin innoittamana aloinkin lähestyä ongelmaa hieman toisesta näkökulmasta. Uutisoinnin mukaan tuo Venäjän suorittama häirintä GPS-taajuuksilla on ollut viime aikoina erittäin voimallista. Ja häirintäkarttaa katsottaessa tämä kaakonkulma onnistuu olemaan naapurin häirinnän alla melkoisen kattavasti.

Tänään (23.4) kauppareissun jälkeen käynnistin radiomodulin ja kuinka ollakaan GPS-signaaleja alkoi löytyä jälleen. Ilmeisesti häirinnässä on ollut sopiva tauko tai aukko. Täytyy seurailla tilannetta. Seuraavan kerran kun navigaattorista häviää satelliitit, ei kannata heti laittaa tuotetta SERTI-lavalle tai alkaa muutoinkaan asetuksia nollailemaan. Naapuri ns. yllättää 👀

@ri

GPS-häirintätilanne 22.4.2024


perjantai 22. maaliskuuta 2024

Blackout näkyvissä

 Radiosignaalien kanssa työskentelevät henkilöt ovat tietoisia oman tähtemme signalointiin aiheuttamista eriasteisista häiriöistä. Pahimmillaan auringon purkaukset aiheuttavat eriasteisia katkoksia viestiliikenteeseen eri muodoissaan. Näistä häiriöistä käytetään usein nimitys "Blackout", jolloin signaalit eivät etene normaalilla tavalla tai suodattuvat (absorboituvat) kokonaan pois. 

Radioliikenteessä tämä näkyy yleensä lyhytaaltoalueella eriasteisina häiriöinä. Toki joissakin tapauksissa häiriöt saavat signaalit etenemään yllättävästikin, jolloin avautuu uusia yhteysikkunoita hetkellisesti kaukaisinkin kohteisiin. 

Myös normaalia paikannustietoa GPS-satelliittien tarjoaman signaalin osalta nämä eriasteiset purkaukset häiritsevät. Kun aurinkomyrsky iskee voimalla niin GPS-signaalit ja satelliittipuhelut katkeavat. Tämän kirjoituksen kuvassa on viimeisimmän Blackoutin aikana havaittu voimakas signaali auringosta, joka peitti viestiliikenteen lähes täysin 6 - 12 GHz taajuuksilla. Tuossa tilanteessa ei edes Starlink -järjestelmä toimi.


@ri


Häiriöitä havaittavissa 😉


torstai 29. helmikuuta 2024

Paikkatiedon ytimessä - GPS

 
Toimin usean vuoden ajan erilaisissa opetustehtävissä, joissa yhtenä aiheena oli GPS-järjestelmät kaikkine osatekijöineen. Aiheeseen liittyy paljon enemmän kuin perinteiset pakkatiedon tallentimet eli tuttavallisemmin navigaattorit. On hyvä ymmärtää myös hieman laajemmin tekniikkaa, jota käyttää. Tämä sama totuushan pätee myös tietotekniikkaan.

Vaikka Global Positioning System eli GPS suunniteltiin alun perin Yhdysvaltain armeijalle, sillä on nyt tärkeä rooli elämässämme. Kuluttajatason navigaattorit ovat vuosien ajan käyttäneet yksitaajuisia GPS-vastaanottimia sijaintitiedon määrittämiseen, siis vanhaa taajuutt nimeltään L1. Tähän on tullut kuitenkin pikkuhiljalleen muutos, joka on saattanut jäädä monilta huomaamatta: uudet paikannuslaitteistot ovat saaneet tuekseen myös toisen GPS-taajuuden, nimeltään L5. Kun seuraavan kerran menet ostoksille aikeissa hankkia navigaattori, kannattaa kysyä myyjältä: "tukeeko tämä laite L5 signaalia?" Mikäli vastaus on kyllä tai OK, niin kannattaa siirtyä neuvottelemaan kauppahinnasta, muussa tapauksessa kannattaa harkita myyjän vaihtamista, koska asiantuntemus ei ole ihan kohdillaan GPS:n osalta. Siinä missä myyjät tuntevat kyllä 5G -mobiiliverkon, tulisi heidän tietää ja tuntea myös L5.

Mikä sitten on tuo GPS L5 ja mitä sillä tekee?

L1-signaalia käytetään laajalti, ja se on auttanut muuttamaan maailmaa suurella tavalla. Mutta tämä taajuus on altis monitievirheille, jotka syntyvät, kun rakennukset, maa ja muut esineet heijastavat joitain GPS-signaaleja ennen vastaanottimen saavuttamista. Tämä on sellaista "luonnollista häirintää", joka liittyy käytettävään tekniikkaan ilman, että kukaan ulkopuolinen siihen yrittäisi muutoin vaikuttaa.

 GPS-sijaintien määrittäminen perustuu satelliittietäisyyksien mittaamiseen, joten nämä heijastukset aiheuttavat ongelman, koska ne näyttävät eri etäisyyden kuin signaali, joka saavuttaa vastaanottimen suoraan satelliitista. L1-signaalit eivät myöskään ole kovin tehokkaita kulkemaan fyysisten esteiden läpi.

GPS-signaalit 28.2.2024



Viime vuosina Yhdysvaltain hallitus on toteuttanut GPS-modernisointiohjelmaa pysyäkseen kehittyvän tekniikan mukana. Osana tätä modernisointityötä sen hallinnoimat satelliitit lähettävät kolmea uutta GPS-signaalia siviilikäyttöön: L2, L5 ja L1C.

L1C on vielä kehitysvaiheessa eikä tarjoa navigointitietoja, mutta L2- ja L5-signaalit ovat olleet käytössä jo kesäkuusta 2022 L2-signaalia lähettää enemmän satelliitteja kuin L5-signaalia. Yhdysvaltain hallitus pyrkii parantamaan GPS-sijainnin tarkkuutta siviilikäyttöön näillä uusilla signaaleilla. Toki samalla tekniikka palvelee luonnollisesti myös sotilaspoliittisia tarkoitusperiä.

Vaikka sekä L2- että L5-signaalit ovat tehokkaampia kuin L1-signaali ja niillä on enemmän kaistanleveyttä, L5 on paras kolmesta melkein kaikessa, mukaan lukien häiriöiden ja monitievirheiden käsittely. Lisäksi L2: ta on tarkoitus käyttää L1-signaalin kanssa sen tarkkuuden parantamiseksi; L5-signaali voidaan tulkita itsenäisesti eli se ei tarvitse tuekseen toista signaalia.





L5 - faktoja tarkemmin

L5 aloitti lähetykset tuetuilla satelliiteilla jo vuonna 2014, ja kesäkuusta 2022 lähtien sitä on lähettänyt 17 GPS-satelliittia. Koska alle 18–24 satelliitin lähettämää GPS-signaalia pidetään rajoitetusti hyödyllisenä, L5 tarvitsee vielä ainakin yhden satelliitin laukaisun tullakseen kohtuullisen hyödylliseksi. 24 L5-yhteensopivan satelliitin odotetaan saapuvan taivaalle vuoteen 2027 mennessä.

Kuten edellä mainittiin, L5 on edistynein siviilikäyttöön saatavilla oleva GPS-signaali. Vaikka se on tarkoitettu ensisijaisesti elämän kannalta kriittisiin ja suorituskykyisiin sovelluksiin, kuten lentokoneiden navigointiin, se on kaikkien saatavilla, kuten L1-signaalikin. Näin myös  massamarkkinoiden kuluttajalaitteiden, kuten älypuhelimien, kuntoseurantalaitteiden, auton navigointijärjestelmien ja älykellojen, valmistajat integroivat sen laitteisiinsa tarjotakseen parhaan mahdollisen GPS-kokemuksen. Tämän takia kannattaakin jatkossa tarkastaa, tukeeko ostettava navigaattori L5-signaalia.

Yksi L5-signaalin tärkeimmistä eduista on, että se käyttää 1176.45 MHz: n radiotaajuutta, joka on varattu ilmailunavigointiin maailmanlaajuisesti. Sellaisenaan sen ei tarvitse huolehtia minkään muun radioaaltoliikenteen aiheuttamista häiriöistä tällä taajuudella, kuten televisiolähetykset, tutkat ja kaikki maassa sijaitsevat navigointilaitteet.

L5-tietojen avulla laitteesi voi käyttää kehittyneempiä menetelmiä määrittääkseen, missä signaaleissa on vähemmän virheitä, ja määrittääkseen sijainnin tehokkaasti. Se on erityisen hyödyllinen alueilla, joilla GPS-signaali voidaan vastaanottaa, mutta se on vakavasti heikentynyt jostain syystä. Tällaisissa tilanteissa L5 voi lisääntyneen kaistanleveyden ansiosta tarjota enemmän tietoa, joka on hyödyllistä vastaanotetussa signaalissa olevien heijastusten määrittämisessä. Lisäksi vahvempi L5-signaali parantaa kattavuutta tiheissä kaupunkiympäristöissä ja auttaa laitteita lukitsemaan sijainnin nopeasti. Lopuksi sen matalampi taajuus parantaa vastaanottoa sisäkäytössä.

Voit siis odottaa, että laitteet, jotka pystyvät vastaanottamaan L5-signaalin, tarjoavat tarkempia sijaintitietoja kuin laitteet, joissa on pelkästään ja ainoastaan vain L1- tai L2-signaali.

Laitevalmistajien reagointi L5-signaaliin paikkatiedon osalta

Laitevalmistajat ovat alkaneet käyttää L5-signaalia osana kaksitaajuista GPS:ää L1-signaalin rinnalla. Xiaomi Mi 8 oli ensimmäinen älypuhelin, joka sai L5-tuen vuonna 2018, mutta siitä lähtien markkinoille on tullut useita laitteita, joilla on sama ominaisuus. 

Joitakin suosittuja laitteita, joiden tiedetään pystyvän vastaanottamaan L5 GPS -signaalia, ovat Apple Watch Ultra, Garmin GPSMAP 65, 65s ja 66sr kädessä pidettävät GPS-seurantalaitteet, Google Pixel 4-, 5- ja 6-sarjan puhelimet sekä Samsungin Galaxy S22+-, S21+- ja S21 Ultra -puhelimet. Tuotemerkkikirjo päivittyy näiltä osin jatkuvasti uusien tuotteiden tullessa markkinoille, joten on hyvä tarkastaa tilanne aina tapauskohtaisesti, mikäli asia kiinnostaa uutta laitetta hankittaessa.

Toimiiko nykyinen laitteesi jo L5-signaalin kanssa?

Tämä on kysymys johon törmään usein, kun ollen ottanut tämän asian esille. Asiahan on helppo tarkastaa: nykyisille puhelimille löytyy sovelluskaupoista ohjelmia, jotka kertovat asian laidan. Navigaattoreiden ja muiden tuotteiden osalta tilanne on hieman haastavampi, sillä niihin ei monestikaan saa asenneltua omia laajennuksia, joten täytyy turvautu ja usko siihen mitä laitteen teknisissä ominaisuuksissa sanotaan laitteesta.

Esimerkiksi Android-puhelimiin löytyy sovelluskaupasta hyvä sovelluslaajennus, GBBSLogger, jonka avulla on helppoa tarkastella maailmanlaajuisen satelliitinavigointijärjestelmän (GNSS) tietoja ja katsoa onko L5-signaali vastaanotettavissa. Myös PGSTest-sovellus toimii hieman vastaavalla tavalla Android-laitteilla L5:n osalta. 

Muista myös tämä!

Yhdysvaltain hallituksen omistama GPS ei ole ainoa maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS). Se ei myöskään ole ainoa GNNS, joka käyttää L5-signaalia. Kiinan BeiDou, EU:n Galileo, Intian IRNSS ja Japanin QZSS lähettävät myös signaaleja L5-taajuudella. Lisäksi Venäjän Glonass aikoo laukaista satelliitteja, jotka pystyvät lähettämään L5-signaalin vuoteen 2025 mennessä.

Näiden satelliittijärjestelmien L5-signaaleja voidaan käyttää monissa kuluttajatason laitteiden käyttämissä GPS-vastaanottimissa. Nämä multi-GNSS-vastaanottimet voivat tarjota jopa paremman paikannustarkkuuden kuin ne, jotka käyttävät vain GPS:ää. Näin ollen on hyvä tarkastaa myös se vaihtoehto, pystyykö laite käyttämään useampaan satelliittipalvelua perinteisen GPS:n lisäksi.

Summa summarum

L5-signaali on tervetullut lisä GPS-arsenaaliin. Se voi parantaa merkittävästi laitteidesi sijainnin tarkkuutta, nopeuttaa sijainnin lukitsemista ja jopa toimia paremmin paikoissa, joissa vanha L1-signaali yleensä takkuaa tai kuuluu heikosti. 

Tätä kirjoitettaessa Yhdysvaltain hallitus ei kuitenkaan ole vielä asettanut tarpeeksi satelliitteja L5-signaalin saattamiseksi virallisesti toimintakykyiseksi, joten kestää ainakin pari vuotta, ennen kuin saamme kaikki sen hyödyt. 

Tätä odotellessa 😊

@ri

maanantai 26. helmikuuta 2024

Ilmatilassa pientä ruuhkaa, häiriöitä ym...

 

Lennonjohto 26.2.2024

Tänään on raportoitu ilmailuun liittyvistä häiriötekijöistä: GPS-häirintä ja vallitseva sumu. Molemmat ovat perin hankalia ilmailulle, mutta eivät kuitenkaan aseta mitään ylitsepääsemätöntä estettä. Muistan toki muutama vuosi sitten istuneeni Lappeenrannan kentällä lentokoneessa, joka odotti lähtölupaa. Lupaa odoteltiin liki 2 tuntia kunnes pintanäkyvyys parani sen verran, että kone pääsi turvallisesti lentoon. Tänään kun näkyvyyttä on vajaa 200 metriä, eivät koneet nouse kentältä - tosin ei siellä taida olla lähtijöitäkään.

GPS-häirinnän osalta tuo itänaapuri häiritsee tarkoituksellisesti paikannussignaalia, kun pelkää droneiskuja Pietarin alueelle. Toki samalla tämä antaa hyvä syyn pitää yllä häirintäjärjestelmää ja kokeilla sen toimivuutta eri tavoin. Häirinnän painopisteet ovatkin viime viikkoina olleet täällä Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. 

Pohjoisessa toki halutaan turvata ja varmistaa pohjoisen laivaston tukikohdat, mutta myös aiheuttaa hieman hämmennystä maaliskuussa alkavaan NATO:n sotaharjoitukseen. Niin, ja eihän sitä varmaan tykätä rajan takana siitä kun noita signaalitiedustelukoneita lentää pitkin ja poikin itärajaa lähes päivittäin.

Ruuhkatilanteen osalta tuli tänään mielenkiintoinen havainto omalta FR24 -tutkalta, kun se ilmoitti useasta samanaikaisesta kohteesta. No, tarkistus osoitti, että kohteet olivat, kuinkas muutoin, Kiinan valtion rahtikoneita, jotka olivat osuvasti sattuneet pienenä ryppäänä havaintoikkunaan.

@ri

Kuusi rahtikonetta lentopinnoillaan

Monipuolista kalusto liikkeellä.


torstai 25. tammikuuta 2024

Häiriöitä GPS-signaaleissa jälleen

 

GPS-häiriöt 24.1.2024 (gpsjam.org)


Pietarin talousalueelle suunnatut droneiskut eivät ainakaan ole vähentäneet havaittavia häiriöitä gps-signaaleissa. Tuskinpa tätä kukaan odottikaan. Eilinen päivä (ks. kuva) osoittaa kuinka laaja-alaiseksi tuo häirintä on pahimmillaan mennyt: lähes koko Suomenlahti on häiriökartan punaisella osalla, kuten myös Pietarin ympäristö. Uutena kohteena näkyy olevan tuo pohjoinen osa, eli Arkangelin ympäristö. Pohjoisen osalta syynä lienee toki muut kuin ukrainalaisten droonien tuoma uhkat 🤔

Se mikä on ihan hyvä asia lieneekin se, ettei Suomen monitoriasemat ole havainneet häiriöitä signaaleissa juurikaan ko. ajankohtana. Ollaan ilmaisesti osattu nyt rajoittaa hieman signaaleja eikä ole lähdetty ns. provosoimaan asialla.


@ri

perjantai 19. tammikuuta 2024

GPS-häirintä on tullut jäädäkseen (?)

 

GPS-häirintä 18.1.2024 (gpsjam.org)

GPS-häirintä on kasvava ongelma, joka voi vaikuttaa satelliittinavigointijärjestelmien toimintaan. Häirintä voi olla peräisin esimerkiksi auton tupakansytyttimeen kiinnitetystä kiinalaislaitteesta tai vieraan valtion hybridivaikuttamisesta. GPS-häirintään käytettävät pikkulaitteet ovat yleistyneet, ja niiltä suojautuminen on tärkeää. Häirintälaitteet lähettävät tyhjää roskasignaalia samoilla taajuuksilla, joita satelliitit käyttävät viestintäänsä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi lentoliikenteelle ja sähkönsiirrolle.

Näitä internetin kauppapaikoilta löytyviä pikkuhärpäkkeitä löytyy myös erityisesti erilaisten mobiiliverkkojen häirintään ja blokkaamiseen. Samoin kuin ajoneuvoihin sijoitettavat tutkanpaljastimet, ovat nämäkin laitteet kiellettyjen laitteiden listoilla. Laitteilla saadaan tehokkaasti suojattua esimerkiksi joku neuvottelutila tai vastaava puhelimien ja mobiili verkkojen käytön osalta. Viranomaisillahan on kyky sulkea mobiiliverkot esim. silloin kun ollaan epäilyttävän paketin (pommi) kimpussa, jonka laukaisuun saatetaan käyttää nykyään niin yleistä matkapuhelinta.

Kuvassa on häirintätilanne eiliseltä vuorokaudelta: ainoa ihmeellisyys siinä lienee tuo häirintäkenttien määrä Mikkeli - Joensuu välillä. Olisikohan tämä osana tai jopa seurauksena siitä, että NATO-allianssin valvontalentokone oli liikkeellä noihin aikoihin juuri tuollakin alueella (?). Se, mitä tulee tuohon Pietarin alueen häirintäkarttaan, ei ole mitenkään poikkeavaa, koska kartta häirinnän osalta on ollut jo pitkään tuon näköinen. Ukrainan tekemällä tiedustelulennolla Pietarin öljynjalostamon ylle ei ole mitään tekemistä tuon ilmiön kanssa.

Mitä tulee GPS-häirintään, on tämä yleistä silloin kun suurvaltioiden päämiehet ovat liikkeellä turvallisuusorganisaatioineen. Itse olin vuonna 2017 heinäkuussa todentamassa täkin ilmiötä, kun Venäjän presidentti saapui vierailulle Savonlinnaan. Monia muitakin mielenkiintoisia, viestiteknisiä ilmiöitä tapahtui kyseisen vierailun aikana, mutta niistä enemmän joskus toiste .😎

Toistaiseksi ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua GPS-häirinnän estämiseen. Sen kanssa on vähän niin kuin opittava elämään. Nykyiset sotilaspoliittiset kriisit maailmalla pitävät ainakin huolen siitä, ettei näiden häirintätapausten määrä tule vähenemään. Pitkille vaelluksille ja oudoille alueille suuntautuville retkille onkin hyvä ottaa mukaan se perinteinen paperikarttakin ja kompassi, koska GPS-saattaa tehdä yllätyksen käyttäjälleen 😊


Lähteet:

(1) GPS-häirintään käytettävät pikkulaitteet ovat kasvava ongelma .... https://yle.fi/a/74-20068305.

(2) Viranomainen salasi tiedot – Yle: Suomen gps-yhteyksiä häirittiin .... https://bing.com/search?q=GPS-h%c3%a4irint%c3%a4.

(3) Viranomainen salasi tiedot – Yle: Suomen gps-yhteyksiä häirittiin .... https://www.is.fi/digitoday/art-2000009361678.html.

(4) Gps-häirintä | Datasivusto: Suomen alueella runsaasti gps .... https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010091895.html.

(5) Itämerellä edelleen GPS-häiriöitä | Verkkouutiset. https://www.verkkouutiset.fi/a/itamerella-edelleen-gps-hairioita/.

tiistai 31. tammikuuta 2023

GPS -häirinnästä ja vähän muustakin

 

GPS-härintä on/off 2014/07/29 kuva 1

Tänään on uutismedian vallannut melkoisen ajankohtainen aihe eli GPS-häirintä. YLE:n MOT kertoi aamun julkaisussaan kuinka maaliskuussa 2022 Savonlinnan kenttää lähestynyt matkustajakone ei voinut laskeutua kentälle, koska GPS-paikannus ei toiminut. Sama toistui vielä seuraavanakin päivänä. MOT sai hyvin dokumentoitua kyseisen tapahtuman analysoimalla ilmailun lentoliikennedataa häirintä ajalta. Saadun tiedon perusteella pystyttiin havainnoimaan se kuinka laaja-alaisesta häirinnästä on ollut kyse ja osin sekin mistä kyseinen häirintä on suoritettu. 

Monille on saattanut tulla yllätyksenä se, että kotimaan viranomaiset Traficom (Viestintävirasto) mukaan lukien ovat olleet erittäin varovaisia kommenteissaan häirinnästä. MOT onkin joutunut turvautumaan haastatteluissa ja asiantuntijalausunnoissa ulkomaisiin toimijoihin mm. Norjan ja USA:n suunnalta. Pohjois-Norjassahan tuo häirintä on ollut jatkuvampaa. 

Itsekin olen joutunut turvautumaan häirintäasioiden osalta vain omiin havaintoihin, koska häirintäilmoitukset luetaan luonnollisesti osaksi sitä signaalitiedustelu. jota Puolustusvoimat etupäässä harjoittaa, ja siihen liittyvä materiaali on luokiteltu lähtökohtaisesti salassa pidettäväksi (lue: turvallisuusluokka SALAINEN). Alla kuitenkin yksi mielenkiintoinen "keissi", jota ei ole turvaluokiteltu.

Vuonna 2014 (kuva 1) pidettiin hyötyliikennekuunteluun (Utility /EW) keskittynyt harjoitus, jossa olin mukana eräänlaisena teknisenä apurina. Savo-Karjalan suunnalla pidetyssä harjoituksessa tuli mieleen seurata myös GPS-signaaleja ja niihin liittyviä paikannusteknisiä asioita. Harjoituksen toisena päivänä huomasimme, ettei retkimallinen GPS-paikantimemme oikein suostunut löytämään paikkatietoa; 12 satelliittikanavaa olivat aina hetkellisesti päällä, kadotakseen pian. Tämän seurauksena saatu paikkatieto poikkesi pahimmillaan harjoituspaikasta useilla kymmenillä jopa sadoilla kilometreillä. Tosin paikkatieto palautui nopeasti kun "häiriöt" poistuivat. Koska sama ilmiö toistui muillakin harjoituksessa mukana olleista laitteista, voitiin laitteen tekninen vika sulkea pois laskuista.

Asia herätti sen verran mielenkiintoa jo tuolloin, että päätimme tehdä hieman tarkempaa tutkailua asian osalta muun toiminnan ohessa. Tuolloin ei käytössämme ollut vielä FlightRadar -palvelun tms. tarjoamaa lentokoneiden paikka tietoa eikä myöskään laivojen käyttämää (AIS) dataa. Mutta se mikä löytyi ja oli käytössä oli radioamatöörien käyttämä APRS (AutomatisPositionReportinSystem), jonka kautta radioamatöörit lähettävät paikkatietoa ja lyhytsanomia radiotiellä. 

Tuumasta toimeen: keräsimme APRS-palvelusta kaiken raakadatan Suomen mobiiliasemien eli ajoneuvojen osalta. Tämä on tärkeä huomioida, sillä ns. kiinteät asemat käyttävät sijaintitietonaan järjestelmään syötettävää kiinteää paikkatieto, joka ei tietysti muutu mihinkään. Sen sijaan ajoneuvot liikkuessaan ja ollessaan paikoillaankin päivittävät tietonsa GPS-satelliittien kautta. Eli juuri sillä kanavalla, johon mahdollinen häirintä kohdistuisi. Omien havaintojen lisäksi ajoimme mukaan hieman muutakin signaalitietoa päästäksemme käsitykseen mahdollisesta tapahtumasta GPS:n osalta.

Häiriöt alkoivat näkymään mittausdatassamme kello 11 jälkeen; tosin heikkona. Tuolloin ei vielä ollut suurtakaan häiriötä havaittavissa paikannustarkkuuksissa. Kello 16 mennessä häiriöhavaintojen määrä kasvoi siinä määrin, että myös GPS-tarkkuus käytännössä romahti kokonaan. Häiriötä signaalitasolla kesti noin reilu 4 tunnin ajan, jolloin paikannustarkkuus vaihteli ollen parhaimmillaan hyväksyttävät 5 metriä ja huonoimmillaan yli 50 km. Klo 20 mennessä tilanne oli ohitse ja satelliitit löytyivät nopeasti ja tarkkuus oli hyvä. Myös APRS-data liikkuvien asemien osalta oli palautunut normaaliksi. Pahimpien häiriöpiikkien aikana APRS-kartalla mm. Kaakkois-Suomessa liikkuneet ajoneuvot ajelivat joko Suomenlahdella tai rajan takana Laatokan ympäristössä.😄

GPS-häirinnästä kannattaa käydä lukaisemassa ELSO -killan mainio esitelmä.

Omana tarinanaan laitan myöhemmin havaintoja, kuinka ja miten suurvaltojen johtajia suojataan mm. GPS-häirintää käyttämällä. Testasimme ja kuulostelimme utility -liikennettä näiltäkin osin omalla EW-porukalla vuonna 2017 presidentti Putinin vieraillessa Savonlinnassa. 


@ri

😎🕸






tiistai 8. tammikuuta 2019

Katsaus vuoteen 2018

Ajattelin vaihteeksi koostaa hieman poikkeavan katsauksen omalta osaltani vuoteen 2018. Pelkkien säätietojen katselu saattaa tuntua vuodesta toiseen hieman tylsältä, joten päätin purkaa paikannusdatan viime vuodelta käyttämieni gps-laitteiden osalta. Näitä laitteitahan löytyy jo itse asiassa melkoisen paljon: autosta, veneestä, rannekellosta, radiosta....... siis aika monesta "härpäkkeestä"

Vuoden 2018 aikana tuli jälleen matkuskeltuakin; niin kotimaassa kuin hieman rajojen ulkopuolellakin:
  • vierailut neljään valtioon: Venäjä, Espanjan, Kanariansaaret ja Kap Verde
  • kaikkiaan on tullut vierailtua 17 kaupungissa (Suomi mukaan lukien)
Kaikkiaan matkaa on tallentunut peräti 35 560 km, mikä on noin 88 % matkasta maailman ympäri!

Shoppailun osalta kärjessä olivat luonnollisesti paikalliset kaupat ja kauppakeskukset:

  • isoista marketeista K-Citymarket
  • pikkukaupoista K-Supermarket Lauritsala
  • kauppakeskuksista Iso Kristiina
Kulttuurikohteiden osalta ylivoimaista kärkitilaa piti Rajamuseo, Imatra. No, tähän ei juuri hirmuisesti tarvitse syitä etsiä - Sotkun kahvi ja pulla maistuvat niin hyvältä heh.....

Kotimaisia lintuhavaintoja tuli tehtyä reilu 200, ilman erikoisempia ponnistuksia tai bongauksia.

Postikortteja tuli lähetettyä vuoden aikana 239 kpl. Luku sisältää niin joulukortit kuin postcrossingkortit. Radiotoiminnan osalta nuo QSL-kortit ovat sitten oma lukunsa.

Postilaatikkooni saapui vuoden aikana postikortteja 25 päivänä, yhteensä 193 kpl!!

Hyvää alkanutta vuotta tasapuolisesti jokaiseen suuntaan.

maanantai 13. heinäkuuta 2009

"Helppo tapa ansaita hyvät rahat"

Niinpä, näin aktiivisen sienestyskauden alla kannattaa myös niiden, jotka eivät nyt niin sienistä välitäkkään liikuskella metsissä ja tallentaa hyviä kauppasienipaikkoja gps-paikantimeen.
Eipä aikaakaan, kun käytössä on mittava tietokanta "sienipaikannuspisteitä". Hyvät sienipaikat ovat kultaakin arvokkaampia kauppasienillä bisnestä tekeville poiminta- ja myyntiyrityksille, joten pienellä kyselykierrokselle firmoihin, saattaa yllättyä positiivisesti tarjottavasta kauppahinnasta sienipisteiden osalta.
Säästää huomattavasti kuluja, kun osaa opastaa poimijat oikeisiin kohteisiin suoraan. Muista toki jättää jotain poimittavaakin kun merkkailet paikkoja, sillä seuraavaan satokauteen on jälleen vuosi odoteltavaa, eikä kauppias halua jäädä odottelemaan. Rauta on taottava silloin kun se on kuuma!

perjantai 12. kesäkuuta 2009

Stadista (6) GPS-siru

Tulihan sitä tässä reissun tyhjinä hetkinä hieman testattu eräänlaista gps-sirua. Tuollainen sormenkynnen kokoinen pikkulaite, joka tallentaa paikkatiedon. Myöhemmin nuo tiedot on sitten purettavissa tietokoneelle, joka piirtää sopivan palvelun kautta kukureitin kartalle.
Jokainen voi itse päätellä ja ajatella, missä ja miten tuota välinettä voisi hyödyntää. Tässä muutama käyttötarkoitus harkittavaksi:

1. aktivoi laitteen omaan taskuunsa ennen lähtöä illanviettoon kaupungille. Jos ei aamulla satu muistamaan, missä on tullut liikuttua, niin voi tarkastaa tietokoneelta.

2. aktivoi laite perheen nuorison käyttämään mopediin, ja tarkasta jälkikäteen pitikö annettu "lentosuunnittelma" yhtä todellisen kanssa.

Että tämmöisiä.

Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys

  ISBN: 978-952-416-285-2 (2026/ readme.fi) Tuomo Kallioniemen Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys , 2. laajennet...