lauantai 31. tammikuuta 2026

Tilanne Valko-Venäjällä: radioamatöörit ahdingossa

Let´s be careful out there - take care ...-.-

Ehtikö Valkovenäjä ensimmäisenä huomaamaan, että maassa toimii koko joukko "operaattoreita", jotka käyttävät viestinnässään kalustoa, jolla voidaan viesti maailmanlaajuisesti ilman oman valtakunnan operaatiosidonnaisuuksia tai palveluntarjoajien valvomia yhteyksiä? Ainakaan Venäjältä ei ole vielä kuulunut mitään uhkaavaa radioamatööritoimintaan liittyen, mutta seki aika saattaa tulla, jos Valkovenäjän maalaamat uhkakuvat saavat kaikua Kremlin suunnalla.

80-luvun lopulla, jolloin vietin useita viikkoja Pietarin talousalueella erilaisissa viestiteknisissä tehtävissä, oli mahdollisuus tutustua tarkemmin sikäläisiin radioharrastajiin: niin DX-kuuntelijoihin kuin radioamatööreihinkin. Suureen rehvasteluun radioamatööritoimintojen osalta ei tuolloinkaan ollut aihetta, vaan monilla harrastajilla asemat olivat hieman kätkettyinä eikä suuria antennivirityksiä kaupungeissa tai niiden laidoillakaan juuri ollut. Vain ns. "Moskovan clubin" eli 88:n jäsenet olivat näyttävästi esillä harrasteen tiimoilta. Ne, jotka eivät syystä tai toisesta tuohon "kerhoon" kuuluneet, joutuivat pitämään hieman matalampaa profiilia ja tietysti käyttämään eri QSL-palvelua omien yhteyskorttiensakin osalta. 

Valkovenäjällä vierailin näissä merkeissä vasta 2018, kun viisumivapaus Suomen ja Valkovenäjän osalta astui voimaan (tietyin rajoituksin tosin). Tuolloin tuli tutustuttua tähän maahan ns. pintaa syvemmältä. Tämä ei olisi onnistunut ilman paikallisia oppaita, jotka mielellään pyrkivät toteuttamaan vierailijan toiveet niin hyvin kuin mahdollista. Samat "oppaat" kävivät vierailulla Suomessa 90-luvulla ja myöhemmin myös 2010 -luvuilla. Mainittakoon, ettei kukaan heistä ollut tekemisissä viestitekniikan kanssa, vaan enemmänkin shakkipelin taitajina - noin virallisesti 😎 

Venäjän yhteyksien sulkeuduttua 2022 on tuo yhteysrajapinta Valkovenäjän suunnalle säilynyt. Tosin yhteyksien pitäminen on hieman haasteellista, koska eri yhteyksien osalta täytyy huomioida tarkkaan erilaiset "turvatasot". Onneksi nämäkin asiat ehdittiin valmistelemaan jo ennen Ukrainan sodan tuomia haasteita.

Seuraavaksi hieman pohdintaa tilanteesta Valkovenäjällä ja yleensäkin radioamatööritoiminnasta (lähteinä omat kontaktit / paikalliset uutismediat/ RA-liikenne HF-verkoissa):

 Kolme valkovenäläistä radioamatööriä on pidätetty ja heitä uhkaa jopa kuolemantuomio syytettyinä “vakoilusta” ja “valtiollisten salaisuuksien sieppaamisesta”, vaikka esitetyt väitteet perustuvat heikkoihin tai olemattomiin todisteisiin.

- Valko-Venäjän viranomaiset ovat pidättäneet ainakin seitsemän radioamatööriä ja väittävät heidän kuuluneen yli 50 hengen “vakoiluverkostoon”.  

- Kolmea heistä syytetään maanpetoksesta ja vakoilusta, joista voi seurata elinikäinen vankeus tai kuolemantuomio.  

- Valtionmedia väittää heidän “vakoilleen valtion lentokoneiden liikkeitä” halvoilla Baofeng-käsiradioilla ja kuluttajatason SDR-laitteilla, vaikka tällaisilla laitteilla ei ole teknistä kykyä murtaa viranomaisten AES‑256‑salausta.  

- Radioamatööriyhteisö kuvaa tilannetta “älylliseksi kansanmurhaksi”, jossa teknisestä harrastuksesta tehdään tekaistuin perustein rikos.  

- Ihmisoikeusjärjestö VIASNA vahvistaa pidätykset ja kertoo, että tapaukset on luokiteltu “salaisiksi”, eikä pidätetyillä ole mahdollisuutta kertoa tilanteestaan.  

- Radioamatööritoimintaa on historiallisesti vainottu autoritaarisissa maissa, koska se on sensuurinkestävää ja toimii myös silloin, kun internet ja puhelinverkot eivät toimi.

Autoritääriset hallinnot suhtautuvat radioamatööreihin epäluuloisesti, koska harrastus rikkoo monia niiden vallankäytön perusperiaatteita. Kyse ei ole siitä, että radioamatöörit tekisivät jotain väärää, vaan siitä, että heidän toimintansa on luonteeltaan avoin, hajautettu ja sensuurinkestävä – juuri sellaista, mitä autoritaariset järjestelmät pyrkivät rajoittamaan.

Miksi radioamatöörit koetaan ongelmallisiksi

  1. Viestintä, jota valtio ei täysin kontrolloi

- Radioamatöörit voivat kommunikoida pitkiä matkoja ilman internetiä tai puhelinverkkoa.  

- Autoritäärinen valtio ei voi helposti valvoa tai estää kaikkia taajuuksia.  

- Vaikka radioamatöörit eivät salaa liikennettään, pelkkä valtion kontrollin ulkopuolinen viestintä koetaan uhkana.

 2. Hajautettu ja itsenäinen infrastruktuuri

- Radioamatöörit rakentavat omia antenneja, toistimia ja varayhteyksiä.  

- Tämä tarkoittaa, että kriisitilanteessa he voivat ylläpitää viestintää ilman valtion lupaa.  

- Autoritääriset hallinnot haluavat, että vain valtiolla on kyky kommunikoida poikkeusoloissa.

3. Tekninen osaaminen ja kyky seurata ilmatilaa

- Monet radioamatöörit seuraavat lentoliikennettä, satelliitteja ja sääpalloja.  

- Vaikka tämä on täysin laillista ja avointa dataa, hallinnot voivat tulkita sen “tiedusteluksi”.  

- Esimerkiksi Valko-Venäjällä ja Venäjällä on syytetty ihmisiä “vakoilusta”, vaikka he käyttivät kuluttajatason SDR-laitteita, joilla ei voi murtaa viranomaisverkkoja.

4. Kansainväliset yhteydet

- Radioamatöörit puhuvat ympäri maailmaa ilman rajoja.  

- Autoritääriset hallinnot pelkäävät, että kansalaiset voivat kertoa ulkomaille todellisesta tilanteesta tai saada tietoa, jota valtio yrittää sensuroida.

5. Yhteisöllisyys ja järjestäytyminen

- Radioamatöörit muodostavat klubeja, verkostoja ja tapahtumia.  

- Autoritääriset järjestelmät epäilevät kaikkia valtiosta riippumattomia yhteisöjä, koska ne voivat toimia myös vastarinnan alustana – vaikka radioamatöörit eivät poliittisia olisikaan.

6. Historiallinen perinne: radio on ollut vastarinnan väline

- Toisen maailmansodan aikana ja kylmän sodan aikana radio oli keskeinen väline vastarintaliikkeille.  

- Monet autoritääriset hallinnot kantavat edelleen tätä historiallista epäluuloa.

 Yhteenveto

Radioamatöörit ovat ongelmallisia autoritäärisille hallinnoille, koska he edustavat vapaata, hajautettua ja valvonnan ulottumattomissa olevaa viestintää, joka ei sovi keskitetyn vallan logiikkaan. Harrastus itsessään on harmiton, mutta sen perusluonne – avoin tekninen osaaminen ja riippumattomuus valtion infrastruktuurista – koetaan uhkana.


 @ri ...-.-

perjantai 30. tammikuuta 2026

Tiedustelutiedon vapaassa ytimessä - OSINT

 

Yksi OSINT-operaattorin työpisteistä 2025

Viikolla olin ns. median "prässipenkissä" kun kerroin Rajavartiolaitoksen tietotekniikan "marssimerkeistä" vuodesta 1988 -lähtien. Samassa yhteydessä tuli hieman avattua tuota nykyisin paremmin tunnettua OSINT-tiedustelua, jota jo 1990-luvulla pieni joukko harrasti Rajallakin. 
Nykyään kun tuo internet on vallannut maailman on tästä tiedonkeruumuodosta tullut niin harraste kuin tosi työkalu alan ammattilaisille. OSINT:n kautta saadaan uskomaton määrä tietoa kerättyä, jopa ns. sotilastiedustelun nimissä. Useat tietotoimistot, toimittajat, viranomaiset ja tietysti ns. sotabloggaajat käyttävät OSINT:ä tehokkaasti. Usein tuloksia saadaan ihmetellä eri somealustoilla, mutta toisinaan ei saadusta tiedosta kannata pitää hirveää "meteliä". Se mikä voi näin hankitusta tiedosta tehdä jopa tiedustelulakien alaista tiedonkeruuta on se, kun yhdistellään eri lähteistä saatuja tiedonmuruja, jolloin kokonaisuudesta voikin tulla enemmän kuin osiensa summa.

1990-luvulla oli OSINT:n alle helposti laskettavissa ns. lehdistöseuranta, jossa erityisesti vartiostojen tulkit suorittivat idän lehtien lukemista ja "perkaamista". Tuolloin vain harvalla palveluksessa olevalla henkilöllä oli tarvittavaa kielitaitoa venäläisen median seuraamiseen. Itsekin kysyin 1989, josko olisi tarvetta töissä itäiselle murteelle, mutta vastaus rajavartiokersantille oli sama "ehdoton EI". Toki olin jo aikaisemmin rajavartijana toimiessani Nuijamaalla hoitanut erinäisiäkin tulkkauksia niin Tullin kuin Poliisinkin osalta (tuolloin vielä poliisit suorittivat passintarkastukset rajalla). Onneksi silloinen osaston johtaja oli ajantasalla asioista ja kannusti kieliopiskeluun venäjänkielen osalta jatkossakin. Kielitutkinnot olivatkin pääosassa valintakriteereinä kun aikoinaan juuri Nuijamaan suunnalla töihin rajalle hain 1986.

Yksi suurimmista OSINT-operaatioista suoritettiin 1991-1993 kun Neuvostoliitossa "kuohui": vallankaappausyritykset, Baltianmaiden itsenäistyminen loivat oman leimansa aikakauteen. Kaakonkulmalla meillä oli oma pieni porukka, joka seurasi tarkkaan tapahtumia niin Viipurin/Kannaksen osalta kuin myös Baltiassa, erityisesti Viron suunnalta. Tietotekniikkaa ei hirmuisesti ollut käytössä, joten aika paljon tietoa kerättiin ja saatiin radiotietä pitkin eri lähteistä niin lyhyillä aalloilla kuin itäisen OIRT-ULA:n kautta. Toki myös rajan ylittävät turistit toivat usein huomaamattaan arvokasta tietoa tapahtumista "Neuvostovenäjältä". Nämäkin dokumentit ja tapahtumat pääsivät aukeamaan 30-vuoden "verhosta", jolloin asiat olivat luokiteltu arkaluontoisiksi eikä niistä juurikaan hiiskuttu.

Alla hieman mallia siitä raportista, jota keräillään tänäkin päivänä monissa OSINT-ryhmissä. Jokaiselle on omat intressit asian suhteen ja joillakin jopa ne asiakkaat, joille tietoa kerätään. Olen alle kopioinut viimeisimmän 1/2026 koosteen, josta selviää aika hyvin mitä noissa raporteissa liikkuu.

---OSINT (Open Source Intelligence) tarkoittaa avointen, julkisesti saatavilla olevien tietolähteiden tiedustelua, keräämistä ja analysointia. Se yhdistelee tietoa sosiaalisesta mediasta, uutisista, julkisista rekistereistä ja verkkosivuilta muodostaakseen tilannekuvan. OSINT-menetelmiä hyödynnetään laajasti kyberturvallisuudessa, rikostutkinnassa, yritystiedustelussa ja journalismissa. 

OSINT-toiminta on laillista, kunhan tiedonhankinnassa ei käytetä luvattomia menetelmiä, ja se on kustannustehokas tapa seurata uhkakuvia ja kerätä tietoa. (lähde: Wikipedia)

 ## **1. Yleiskuva**

- Numeroasemat, signaalitiedustelu ja HF‑kuuntelu ovat olleet loppuvuonna 2025 poikkeuksellisen aktiivisia.  

- Useilla asemilla esiintyi häiriöitä, aikataulumuutoksia ja epätavallista liikennettä.  

- Mukana myös laaja kansainvälinen uutiskatsaus, joka painottuu Venäjän tiedustelutoimintaan Euroopassa.

(leikkasin pois tästä julkaisusta)

# **2. Numeroasemien tilanne**

## **E‑sarja (E07, E11, E11a)**

- Useita **aikataulu- ja taajuusmuutoksia** marras–joulukuussa.  

- **Family III** ‑aseman lähetykset menivät sekaisin 21.11. jälkeen, virheitä ja puuttuvia toistoja.  

- Joitakin lähetyksiä jäi kokonaan kuulumatta – epäilyjä, että **Puolan asema oli alhaalla** useita päiviä.

## **XPA/XPA2**

- Useita uusia taajuuksia ja muutoksia lähetysaikoihin.  

- Joulukuussa havaittiin **testiääniä ja epäsäännöllisiä lähetyksiä**.

## **M‑sarja (M01, M12, M23, M51, M89)**

- **M01** oli pitkään hiljaa marraskuussa, palasi 16.12.  

- **M12**: paljon uusia ID‑koodeja ja taajuuksia, osa aikatauluista kadonnut kokonaan.  

- **M23**: ranskalaisperäinen asema erittäin aktiivinen marraskuussa, useita koordinaattiviestejä.  

- **M51/FAV22**: testipuhetta ja morsea, toiminta palautui normaaliksi.  

- **M89 (Kiina)**: erittäin laaja taajuuslista; lisääntynyttä liikennettä Kiinan “Justice Mission 2025” ‑sotaharjoitusten aikana.


# **3. Propagaatio ja kuunteluhavainnot**

- Marras–joulukuun propagaatio oli **vaihtelevaa**, mutta loppuvuodesta parani.  

- Pohjois-Englannissa havaittiin **voimakasta sähköhäiriötä** lämpöpumpputeknologian vuoksi.  

- Kiinan musiikkiasema edelleen aktiivinen taajuuksilla **6160 ja 7305 kHz**.


# **4. Kansainvälinen turvallisuustilanne (uutiskatsaus)**

(leikattu pois liitteet/ dokumenttipolut)

## **Iso-Britannia**

- Useita pidätyksiä **National Security Act** ‑lain nojalla.  

- Brittimies tuomittiin yritettyään tarjoutua Venäjän vakoilijaksi.

## **Suomi**

- Ex‑CIA‑upseeri: Suomi on ollut **Venäjän hybridisodan kohteena jo ennen NATO‑jäsenyyttä**.  

- Venäjällä arvioidaan olevan **“illegaalien”** verkosto Suomessa.

## **Puola ja Baltia**

- Kaliningradiin rakennetaan **suurta SIGINT‑keskusta**, joka voi seurata Naton viestiliikennettä.  

- Puolassa rautatieräjähdys tulkittiin sabotaasiksi.  

- Latviassa varoitus **naamioituneista venäläisistä sabotoijista**.

## **Saksa**

- Venäjä rekrytoi **pienimuotoisiin sabotaaseihin** Telegramin kautta.

## **Ukraina**

- Venäjä värvää **alaikäisiä** sabotaasiin Telegramissa; yli 240 alaikäistä tunnistettu.  

- Yksi tapaus: 17‑vuotias yritti asettaa pommin 2000 dollarin palkkiota vastaan.

## **Tekninen uutinen**

- Ukrainan “Night Watch” ‑ryhmä väittää pudottaneensa **19 Kinzhal‑ohjusta** spoofamalla GLONASS‑signaalia ja syöttämällä ohjuksiin väärää navigointia.

## **Liettua**

- “Hätätila” salakuljettajien ilmapallojen vuoksi; lentokenttä suljettu useita kertoja.

## **USA–Kiina**

- Kiinalainen yritys osti 2015 vakuutusyhtiön, jolla oli **FBI/CIA‑agenttien henkilötietoja**, aiheuttaen huolta.

## **Intia / CIA**

- 1965 kadonnut **plutonium‑generaattori** Himalajalla edelleen kateissa; ympäristöriski ja poliittinen kiista jatkuu.


# **5. Yhteenveto**

- Numeroasematoiminta oli loppuvuonna 2025 **poikkeuksellisen epävakaata**, ja useat asemat muuttivat taajuuksia tai katkesivat.  

- Kansainvälisessä uutisvirrassa korostuu **Venäjän tiedustelu- ja sabotaasitoiminnan** kasvu Euroopassa.  

- Useat maat raportoivat **hybridivaikuttamisesta, rekrytoinnista ja elektronisesta sodankäynnistä**.  

- HF‑kuuntelijoille vuosi oli täynnä **harvinaista ja runsasta liikennettä**.


👀💻😎 @ri


keskiviikko 28. tammikuuta 2026

Tietotekniikan ytimessä vuodesta 1988 lähtien

 

Tiedonsiirron murros: "Lerpusta korppuun" 1988 =>

Tässä viikolla tarjoutui erittäin harvinainen tapaus kohdalleni kun pääsin muistelemaan ja kertoilemaan tietotekniikan kehityksestä entisen työnantajan osalta. Haastattelupyyntö aiheesta oli tullut jo "roskapostiin" ennen joulupyhiä, mutta "toimittajan" aktiivisuudesta johtuen aiheeseen päästiin pureutumaan näin tammikuun pakkasilla. Aluksi tuo kokonaisuus hieman arvelutti ja laitoin kyselyn vanhan työnantajan suunnallekin, mutta sieltä ei kukaan aiheeseen ehtinyt reagoimaan, joten mikäs siinä tehdään tämä pois päiväjärjestyksestä näiltä osin. Ei sitten myöhemmin harmita😉

Haastatteluajaksi oli kuulemma suunniteltu noin tunnin pituista juttutuokiota. Ilmoitinkin jo omassa vastineessani, että jos aihetta lähdetään perkaamaan todellakin siitä kun ensimmäiset tietokoneet rajalle saapuivat, niin aihe kokonaisuus ei mahdu kyllä yhteen tuntiin. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että reilun kolmen tunnin kohdalla kahvit juotuamme alkoi haastattelija katsoa kelloaan ja totesi minun olleen oikeassa. 

Paljon tuli asioita esille ja omia muistikuvia aiheesta kirkastui tallentamieni arkistomateriaalien avulla. Kaikkiin pikkutarkkoihin yksityiskohtiin puhumattakaan luokitelluista tiedoista ei juteltu. Tästäkin huolimatta tuli aiheesta varmaan tietoa yhden pienen ensyklopedian verran, kuten haastattelun lopussa todettiin. Suurin osa aineistosta menee jatkossa arkistoitavaksi Rajan museotoimen piiriin - hyvä niin. Tässähän oli vähän sama tunne kuin aikoinaan haastattelujen avulla tallennettiin Rajan sotaveteraanien muisteloita. No, ehkä tässä tietoteknisessä lajissa ollaankin eräänlaisia "veteraaneja".

Itse pääsin tähän tietotekniseen vallankumoukseen mukaan aitiopaikalta Rajan koulutustoimen ympäristöstä, Rajakoululta (nyk. Raja- ja Merivartiokoulu, RMVK). Yhdessä vartioston kollegoiden kanssa tätä  teknistä osa-aluetta sitten jalostettiin ja vietiin eteenpäin Helsingin ohjeiden ja käskyjen mukaisesti. 

Tekijöitä tälle osa-alueelle ei ollut hirmuisesti, koska päätoiminnot oli kuitenkin rajojen vartioinnissa, jota tukemaan sitten aloitettiin tekniikkaa ottaa mukaan pikkuhiljalleen. Omalta osaltanikin kävi niin hassusti, että olin rajavartijan peruskurssia suorittamassa, kun kurssin johtaja haki pois kesken harjoituksen ja ilmoitti: "kurssi päättyy nyt osaltanne" Siitä alkoi sitten siirtyminen teknisiin haasteisiin. 

Muutamia "merkkipaaluja" teknisen historian osalta:

  • 1989 ensimmäisiä MS-DOS / PC-DOS -käyttöjärjestelmällä varustetut mikrot.
  • 1991 DOS-, OS/2 järjestelmien kautta alkoi siirtyminen kohti Windows-aikakautta kaikkine haasteineen 😁
  • Windows for Workgroups (3.11) toi mukanaan lähiverkon käyttäjille. Jokainen muistaa verkkorakenteeseen kuuluivat nuo 50 ohm. päätevastukset koneen verkkokortin tai verkkopistokkeen osana: kaikki eivät osannee pitää sormiaan erossa näistä "härpäkkeistä". Yhdenkin vastuksen löystyminen tai irtoaminen kaatoi koko verkon toiminnot! Eikä vian selvittäminen ollut aina helppoa => piti kiertää kaikki toimistot ja työasemat 👀💻
  • 1993 ensimmäinen vahvistettu haittaohjelmatartunta PC-ympäristössä (RajaK)
  • X.400 -sähköposti valloitti "maailmaa"
  • 1995 Palvelinympäristöstä huolehti vielä Pentium -tason tehotyöasemat. Käyttäjäportaalla oli useimmiten käytössä joku Compaq 486 -tason työasema.
  • 17.10.1996 "avattiin siltaava tiedonsiirtoverkko vartioston esikunta-alueella" - tämä oli suuri harppaus teknisellä alalla.
  • Y2K (1.1.2000) eli jännitystä kun vuosituhat vaihtui - tästäkin selvittiin.
  • 2000 -luvun myötä siirryttiin käyttöjärjestelmissä "sujuvasti 😂" Windows 2000 / Windows NT -käyttöjärjestelmiin. Samalla saatiin käyttöön AD eli ActiveDirectory, jolla voitiin etähallita verkon tietokoneita.
  • Pitkän siirtymän myötä lopulta päästiin siirtymään NT-koneista puhtaisiin Windows 10 -työasemmiin.
  • 2010 -luvulle tultaessa oli koko joukko ATK-puolen toimintoja ulkoistettu HALTIK:n eli VALTORI:n vastuille. Vaikka vastuut siirtyivät ja työntekijöitäkin siirtyi pois tekniseltä alalta, ei työt vähentynyt; niitä tehtiin taas pienemmällä porukalla. Pelkän bittitekniikan lisäksi suurena asiana oli tullut tietohallinto, joka työllisti hyvin erilaisine tietoturvallisuushaasteineen. 💾👨‍💻
Yllä muutamia poimintoja. Omalta osaltani oman ensyklopedian olisi tarvinnut tuon viestiteknisen evoluution kehittyminen analogisista radioverkoista nykyisiin TETRA/ VIRVE -verkkoihin. Samoin kuin siirtyminen ARP-puhelimista NMT-puhelimien kautta nykyisiin GSM -puhelimiin (2G > 3G > 4G >5G -verkot).

2000 -luvulle siirryttäessä ja tietoteknisten järjestelmien ja laitteiden lisääntyessä lähes "räjähdysmäisesti" nähtiin tarpeelliseksi tehdä aiheesta opas, joka toimisi samalla lähdemateriaalina RMVK:n eri kursseilla ja henkilökunnan lähdeaineistona tekniikan osalta. Itse oli kyseisen kirjan työryhmässä (2-3 henkilöä) ja lopulta kirja hyväksyttiin käyttöön laitoksen päällikön toimesta. Kirjan nimi voi olla hieman harhaanjohtava, sillä pelkästään tietoliikenteen lisäksi oppaassa avataan laajasti myös eri viestijärjestelmiä, viestilaitteita, verkkorakenteita, ATK-ympäristön lisäksi. Myös tietohallintoa on saatu mukaan oppaan sivuille.

Kuten työryhmässä hieman aprikoitiin, jäi tämän oppaan elinkaari melkoisen lyhyeksi. Siitä yksinkertaisesta syystä, että tekninen ala kehittyi ja meni aika nopeaan tahtiin eteenpäin. Tämän takia teosta olisi pitänyt päivittää vähintään 2 vuoden välein. Esitinkin tuolloin koulun edustajana, että siirretään aineisto kokonaan sähköiseen muotoon, jolloin sen päivittäminen olisi helppoa ja yksinkertaista - olihan tuo teoksen sähköinen versio jo kertaalleen tehtynä. No, tämä idea kaatui ilmeisesti resurssikysymyksiin, joten opas haudattiin kaikessa hiljaisuudessa ja poistettiin käytöstä. Onneksi oma, numeroitu kappale jäi ikään kuin "vahingossa" talteen.



Kattava opas tietotekniikan saloihin vm. 2003


Aukeama sisällysluettelosta joka kertoo hyvin oppaan kattavuudesta

Katsotaan ja ihmetellään kuin näiden projektien lopulta jatkossa käy. Onneksi joku on sentään ollut kaukaa viisas ja ajatellut tallentaa tätäkin historian osa-aluetta Rajan osalta.

@ri 


lauantai 24. tammikuuta 2026

Pihabongaus 24.-25.1.2026 - kaikki mukaan




Perinteinen pihabongaus järjestetään jälleen näin tammikuun viimeisessä viikonvaihteessa. Ja mikäs sen helpompaan kuin laskea tunnin aikana havaitsemansa linnut vaikka omalta ruokintapaikalta. Ja jos ruokintapaikkaa ei ole niin laskee sitten linnut mitä näkee vaikka pihalta / parvekkeelta tai vaikka olohuoneen ikkunasta. Pääasia on, että laskee ja etenkin lähettää tulokset havainnoistaan. Jos ei ole nettiä, niin asia onnistuu postikortillakin. Tarkemmat ohjeet löytyvät tapahtuman omilta nettisivuilta: www.pihabongaus.fi  

Havaintotietojen avulla on saatu jo vuosien ajan erittäin arvokasta tietoa Suomen talvehtivista talvilinnuista ja niiden lajimäärien kehityksestä. Tiesitkö muutoin, että hömötiainen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja vaatii siten tarkkaa seurantaa.


Tämä ei siis ole kilpailu, joten lajimäärillä ei kannata kehua tapahtuman jälkeen.


@ri

perjantai 23. tammikuuta 2026

Aurinkomyrsky ja sen vaikutuksia sähköverkkoon ja viestintään

Tämän viikon (vko 4/26) hämmästyttävä auringon koronan massapurkaus (CME) oli todennäköisesti jotain, joka ilahdutti avaruussäästä kiinnostuneita radioamatöörejä, revontulibongareita ja kenties järkytti joitakin radioamatöörejä, jotka menettivät pääsyn HF-taajuuksiin


KP-indeksit myrskyn aikana 18.- 21.1.2026 (kuva 1)


Mikä on Kp? 

Geomagneettisen kolmen tunnin välein laskettavan Kp-indeksin otti käyttöön Julius Bartels vuonna 1949 auringon hiukkassäteilyn mittaamiseksi sen magneettisten vaikutusten perusteella (ks. Bartels, 1957). Nykyään Kp on tärkeä mittari aurinkotuulen Maahan tulevalle energialle, ja avaruussääpalvelut käyttävät sitä lähes reaaliajassa. Arvot joissa KP-indeksi saa arvoja 8 - 9 ovat erittäin poikkeuksellisia ja kuvaavat usein hyvin voimakasta purkausta auringosta.

HF-alueella (1.8 MHz - 29 MHz) "Black Out"

Viikko 4/26 olisi ollut erittäin hyvä viikko harjoitella tuota varaverkkotoimintaa poikkeusoloissa. Nythän tuo kevään harjoitus on sitten maaliskuun lopulla. No, ei ole sanottua etteikö radiotiellä sattuisi silloinkin jotain ihmeellistä - kaikkeen on varauduttava.

Myrskyn ollessa voimakkaimmillaan ei HF-radio tarjonnut juurikaan mitään kuunneltavaa, millään aaltomuodolla. Jopa sähkötysmerkkien läpi meneminen olisi ollut erittäin haasteellista. Itse päivystin HF-taajuuksia koska viikkosanoma Winlink -verkkoon oli saatava aikaikkunassa TI 12.00 - TO 12.00 UTC. Täytyy myöntää, että harvoin on ollut niin hankalaa kuin nyt. Yksikään ennusteen mukainen GW-asema (gateway/ solmu) ei vastannut. Vasta myöhään keskiviikkoiltana vastasi Moskovan R2DW, joka sekin hyytyi pian ja sanoma jäi välittämättä. Torstaina ennen H-hetkeä avautuivat HF-kelit sen verran, että sain heikot yhteydet kotimaisiin GW-asemiin ja sanoma lähti liikkeelle - tosin lyhennetyssä muodossa. Maksimoin näin tuon aikaikkunan käytön, koska keli saattoi katketa hetkenä minä hyvänä.

Mitä opimme ?

 ARRL:n iskulause radioamatööritoiminnasta hätä- ja poikkeustilanteissa: "Kun kaikki muu epäonnistuu - When everything fails ®". Nyt vika oli HF:ssä, mutta internetiin yhdistetty digitaaliradio ei mennyt rikki vaan toimi hyvin tässä häiriötilanteessa. Muutama vuosi sitten yleinen käsitys näytti olevan, että internetiin yhdistetty radio on enemmänkin uutuus kuin luotettava ja hyödyllinen asia. Todellisuudessa hätätilanteessa meidän on käytettävä kaikkea toimivaa tiedon hankkimiseen ja antamiseen, ei vain sitä, mitä mieluummin käytämme. Toki itsekin kokeilin Winlink -yhteyttä internetin kautta ja toimihan se aivan hienosti. Vara- ja tukijärjestelmät on hyvä olla olemassa ja luonnollisesti niitä kannattaa testata jo ennen kuin poikkeusolot iskevät päälle.


Sähköverkko rasitustestissä:

Valtakunnallinen sähkönsiirtoverkkokin joutui melkoiseen rasitustestiin, mistä osoituksena ao. luettelon mittaustulokset  myrskyn aikana. Tähän tulee ehkä harvemmin kiinnitettyä huomiota ennen kuin sähkönjakelu katkeaa. Alla erään tutun sähkövoimateknikon kokoamaa dataa muutaman muuntoaseman osalta.

Muuntoasema (400 kV)[/b][/b],Alue,Loisteho (Mvar),Tilanne / GIC-vaikutus

  • Pikkarala,Pohjoinen (Oulu),"−158,7",Erittäin korkea kulutus (GIC)
  • Petäjävesi,Keski-Suomi,"−112,4",Voimakas GIC-saturaatio
  • Alajärvi,Länsi-Suomi,"−95,1",Korkea kuormitus
  • Ventuskorpi,Pohjanmaa,"−89,6",Induktiivinen piikki
  • Yllikkälä,Kaakkois-Suomi,"−68,3",Kohtalainen GIC-virta
  • Ulvila,Satakunta,"−54,8","Vakaa, mutta kohonnut"
  • Kyminlinna,Kymenlaakso,"−42,5",Hallittu (lähellä Inkeroista)
  • Huutotöyry,Orimattila,"−31,2",Normaalialueella
  • Tammisto,Vantaa,"−22,4",Matala GIC-vaikutus
  • Loviisa,Uusimaa,"+12,8",Kapasitiivinen (Gen-säätö)
  • Olkiluoto,Satakunta,"+45,2",Kapasitiivinen (Gen-säätö)

-negatiiviset lukemat tarkoittavat induktiivista loistehon kulutusta, joka kasvaa voimakkaasti muuntajasydämien saturaation myötä. Pikkarala ja Petäjävesi kävivät ns "lähellä" irtaantumista valtakunnan verkosta.

Geomagnetically Induced Current (GIC) = hidas, tasavirtamainen virta, joka syntyy, kun geomagneettinen myrsky muuttaa maan magneettikenttää nopeasti.

GIC‑virrat ovat sähkötekniikassa poikkeuksellisen hitaita, tasavirtamaisia häiriövirtoja, jotka syntyvät avaruussään aiheuttamista magneettikentän muutoksista ja voivat Suomessa – etenkin korkeilla leveysasteilla – kuormittaa sähköverkkoa, muuntajia ja pitkiä johtoja merkittävästi. Ne eivät riko laitteita välittömästi, mutta voivat aiheuttaa ylikuormitusta, jänniteheilahteluja, harmonisia yliaaltoja ja jopa laajoja sähkökatkoja. Suomessa GIC‑ilmiö on erityisen merkittävä, koska olemme korkeilla geomagneettisilla leveysasteilla.

Milloin GIC on vaarallista?

  • Voimakkaat geomagneettiset myrskyt (Kp ≥ 7, Dst < –150 nT)
  • Pitkät johtoreitit (400 kV verkko erityisen altis)
  • Korkeat leveysasteet → Suomi kuuluu maailman riskialueisiin

-Saturaatiotila: Tässä vaiheessa muuntaja toimii käytännössä "kuristimena". Magneettivuo vuotaa sydämestä rakenteisiin (säiliöön, pultteihin), mikä aiheuttaa nopeaa kuumenemista ja loistehon kulutuksen, joka voi romahduttaa paikallisen jännitteen. Juuri tästä syystä edellisessä luettelossa Pikkaralan -158,7 Mvar oli hälyttävä. Jos kyseessä on esimerkiksi 400 MVA muuntaja, se kuluttaa jo lähes 40 % nimellistehostaan loistehona.

@ri ...-.-

keskiviikko 21. tammikuuta 2026

Star Wars: Yavinin taistelu - taustat, tapahtumat ja analyysit


Yavinin taistelu voi alkaa... (@ri/2026/mod.)

Yavinin taistelu on yksi koko Star Wars ‑universumin tärkeimmistä tapahtumista: se on Episodi IV:n (“A New Hope”) huipennus, jossa Kapinaliitto tuhoaa Kuolemantähden ja kääntää galaktisen sodan suunnan. Alla on eri lähteistä koostettu katsaus taistelun taustoihin ja kulkuun. Lopuksi taistelua on avattu myös strategisesta näkökulmasta.

🌑 Yavinin taistelu – taustat ja tapahtumat  

Lähteet: Wikipedia, Wookieepedia, Looper‑artikkeli, Galaktiset taistelukertomukset ja -päiväkirjat

⭐ Taustat ennen taistelua

- Kapinaliitto saa haltuunsa Kuolemantähden suunnitelmat Scarifin taistelun jälkeen.  

- Suunnitelmat paljastavat pienen rakenteellisen heikkouden, jota voidaan hyödyntää aseman tuhoamiseen.  

- Imperiumi jäljittää kapinallisten tukikohdan Yavin 4:n viidakkoiselle kuulle ja aikoo tuhota sen Kuolemantähden superlaserilla.  

- Kapinallisilla on vain pieni määrä X‑ ja Y‑siipihävittäjiä, mutta he päättävät tehdä epätoivoisen iskun ennen kuin Kuolemantähti pääsee ampumaetäisyydelle.

---

🚀 Taistelun kulku

1. Imperiumi saapuu Yavinin kiertoradalle

- Kuolemantähti siirtyy asemoitumaan Yavin 4:n taakse ja aloittaa laskennan superlaserin laukaisuun.  

- Kapinalliset valmistautuvat hyökkäykseen tukikohdan hangaarissa.


2. Kapinallisten hyökkäys alkaa

- Useita hävittäjälaivueita (mm. Red Squadron ja Gold Squadron) hyökkäävät Kuolemantähden pintaa pitkin kohti lämpöpoistoaukkoa, joka johtaa reaktoriin.  

- Imperiumin TIE‑hävittäjät ja turbolaserit aiheuttavat raskaita tappioita.


3. Darth Vader liittyy taisteluun

- Vader johtaa TIE Advanced ‑hävittäjällään pientä eliittikolmikkoa ja ampuu alas useita kapinallisia.  

- Hän on vähällä tuhota myös Luke Skywalkerin.

Darth Vaderin TIE -hävittäjä (@ri/2026/mod.)

4. Luke Skywalker tekee ratkaisevan iskun

- Luke aloittaa viimeisen hyökkäysjuoksun kohti lämpöpoistoaukkoa.  

- Hän kuulee Obi-Wan Kenobin äänen ja päättää luottaa Voimaan tähtäyslaitteiden sijaan.  

- Han Solo palaa yllättäen Millennium Falconilla ja pelastaa Luken ampumalla Vaderin siipimiehet pois linjalta.  

- Luke laukaisee protonitorpedot, jotka osuvat aukkoon ja aiheuttavat Kuolemantähden täydellisen tuhoutumisen.


🏆 Taistelun seuraukset

- Kapinaliitto saa ensimmäisen suuren voittonsa, mikä nostaa moraalia ja vahvistaa liittoumaa.  

- Imperiumi menettää massiivisen superaseensa ja suuren määrän henkilöstöä.  

- Darth Vader selviää ja pakenee, mikä mahdollistaa tarinan jatkumisen.  

- Yavinin taistelu toimii koko Star Wars ‑universumin ajanlaskun nollapisteenä (BBY/ABY).


OSA II: STRATEGINEN ANALYYSI

Yavinin taistelun strateginen analyysi paljastaa, että kyseessä oli äärimmäisen epäsymmetrinen operaatio, jossa Kapinaliitto käytti pientä, ketterää hävittäjäjoukkoa hyödyntämään Kuolemantähden rakenteellista heikkoutta – ainoaa realistista tapaa voittaa ylivoimainen Imperiumin ase. 

🧭 Strateginen analyysi: Yavinin taistelu  

Lähteet: Wikipedia, Wookieepedia, Looper‑artikkeli, Galaktiset taistelukertomukset ja -päiväkirjat

🎯 1. Strateginen lähtötilanne

- Imperiumin ylivoima: Kuolemantähti oli sekä ase että tukikohta – käytännössä mahdoton tuhota perinteisellä laivastohyökkäyksellä.  

- Kapinaliiton resurssipula: Kapinallisilla oli vain muutamia kymmeniä X‑ ja Y‑siipiä, ei raskasta kalustoa eikä aikaa evakuoida tukikohtaa.  

- Aikapaine: Kuolemantähti oli jo siirtymässä ampuma-asemaan Yavin 4:n taakse.


→ Kapinaliitto joutui valitsemaan korkean riskin, korkean tuoton strategian.


🛠️ 2. Kapinaliiton strategia

🔍 a) Heikkouden hyödyntäminen

- Kapinalliset tiesivät suunnitelmien perusteella pienen lämpöpoistoaukon, joka johti reaktoriin.  

- Tämä oli ainoa realistinen kohde, koska muu asema oli panssaroitu ja suojattu.

🚀 b) Pienet, nopeat yksiköt

- Hävittäjät pystyivät lentämään pintaa pitkin ja välttämään turbolasereiden optimaalisen tulikulman.  

- Suurempi laivasto olisi ollut turhaa – Kuolemantähti olisi tuhonnut sen helposti.

🧵 c) Hyökkäysjuoksut

- Useita peräkkäisiä hyökkäysjuoksuja suunniteltiin, jotta edes yksi laivue pääsisi aukolle.  

- Tämä oli kuluttava mutta välttämätön taktiikka.


→ Strategia oli kirurginen: ei massahyökkäystä, vaan tarkka isku kriittiseen pisteeseen.


⚔️ 3. Imperiumin strategia – ja sen virheet

❌ a) Yliluottamus

- Imperiumi ei uskonut pienen hävittäjäjoukon voivan uhata asemaa.  

- Tämä johti siihen, että TIE‑hävittäjiä lähetettiin liian vähän ja liian myöhään.

❌ b) Puutteellinen puolustusjärjestely

- Kuolemantähden pintapuolustus oli suunniteltu suuria aluksia vastaan, ei pieniä hävittäjiä vastaan.  

- Turbolaserit eivät pystyneet seuraamaan matalalla pintaa pitkin lentäviä kapinallisia.

❌ c) Komentoketjun jäykkyys

- Imperiumin komentorakenne oli hidas reagoimaan, ja Vader joutui itse johtamaan torjuntaa.

→ Imperiumi aliarvioi uhan ja reagoi liian myöhään.


🎯 4. Ratkaisevat tekijät

⭐ 1. Tiedustelutieto (suunnitelmat)

Ilman varastettuja suunnitelmia kapinallisilla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta.

⭐ 2. Ketteryys ja taktiikka

Pienet hävittäjät olivat oikea työkalu oikeaan tehtävään.

⭐ 3. Imperiumin ylimielisyys

Kuolemantähden puolustus ei ollut suunniteltu tällaista uhkaa vastaan.

⭐ 4. Luken onnistunut laukaus

Vaikka taktinen suunnitelma oli hyvä, lopullinen onnistuminen vaati poikkeuksellista yksilösuoritusta.


🧩 5. Strateginen johtopäätös

Yavinin taistelu oli klassinen esimerkki epäsymmetrisestä sodankäynnistä:

- Pieni, ketterä ja hyvin informoitu joukko voi voittaa ylivoimaisen vastustajan, jos se hyödyntää kriittistä heikkoutta ja toimii nopeasti.


Kapinaliiton strategia oli riskialtis mutta optimaalinen – ja Imperiumin strategiset virheet tekivät siitä mahdollisen.


@ri / MaytheFourcebeWithYou 4.5.2026...



tiistai 20. tammikuuta 2026

Harvinaisen voimakas myrsky koettelee maapalloa

 

Harvinaisen voimakasta myrskyä kaikilla mittareilla 20.1.2026


Aktiivisuusindeksit "tapissa" 20.1.2026

Tänään 20.1.2026 avaruussää on poikkeuksellisen aktiivinen: käynnissä on harvinainen geomagneettinen myrsky, joka on voimakkain protonivuolla mitattuna sitten vuoden 1991. Revontulia on nähty jopa Keski-Euroopassa asti, mutta Suomessa pilvisyys voi estää näkyvyyden.

🌌 Avaruussään tilanne 20.1.2026

- Aurinkopurkaus:Sunnuntaina 18.1. tapahtui X1.9-luokan roihupurkaus, joka synnytti koronan massapurkauksen (CME).

- Saapumisnopeus: CME saapui Maahan vain 26 tunnissa, nopeudella noin 1500 km/s, mikä on erittäin nopea.

- Geomagneettinen myrsky: Alkoi eilen illalla, luokiteltu lähes äärimmäiseksi (Kp 9-).

- Hiukkasmyrsky: Luokiteltu S4-tasolle, voimakkain sitten vuoden 2003.

- Revontulet: Nähty jopa Alpeilla, mutta Suomessa pilvisyys haittaa näkyvyyttä suuressa osassa maata.

Tämänhetkinen geomagneettinen myrsky 20.1.2026 vaikuttaa radioliikenteeseen useilla taajuusalueilla:

📡 Radioliikenteen vaikutukset

- Lyhytaaltoliikenne (HF, 3–30 MHz):

  - Häiriöt napaseuduilla:** Voimakas protonivuon aiheuttama absorptio estää yhteyksiä etenkin pohjoisilla alueilla.

  - D-kerroksen vaimeneminen: HF-signaalit heijastuvat huonosti ionosfääristä, mikä vaikeuttaa pitkän matkan yhteyksiä.

  - Täydellisiä katkoksia on raportoitu lentoliikenteen yhteyksissä napareiteillä.

- Satelliittiviestintä ja GPS:

  - Signaalin tarkkuus heikentynyt:Ionosfäärin turbulenssi aiheuttaa virheitä paikannuksessa.

  - Satelliittien elektroniikka altistuu säteilylle, mikä voi aiheuttaa tilapäisiä toimintahäiriöitä.

- VHF/UHF-taajuudet (esim. lentoliikenne, hätäpalvelut):

  - Vaikutukset vähäisempiä, mutta satunnaisia häiriöitä voi esiintyä etenkin korkeilla leveysasteilla.

- Radioteleskoopit ja avaruusmittaukset:

  - Taustasäteily ja hiukkasmyrsky voivat häiritä havaintoja ja mittauksia.



Postikortit maailmalle 2025

 

Postikortit maailmalle 2025; jakauma maittain. (kuva 1)

Vuoden 2025 aikana tuli pelkästään Postcrossing -palvelun kautta lähetettyä jälleen reilu 200 korttia maailmalle; lähinnä itse valikoitujen "teemapäivien" aikana (ks. kuva 3). Kiitos korttibonsoreille. Ilman heitä ei tätä harrastusta olisi tullut jatkettua näinkään pitkään. Onhan nuo postimaksutkin nousseet aloitusvuodesta 2009 melkoisesti vuoteen 2025 mennessä. 

Saapuneita kortteja maailmalta on hieman runsaammin kuin lähetettyjä, mutta pitkässä juoksussa tämä tilasto tasoittuu. Kortit kulkevat niin eri "rytmissä" eri puolilta maailmaa. Saapuneissa korteissa näkyy luonnollisesti tuo Postcrossing -harrasteen suosio, eli käyttäjämäärät. Harrastajamääriltään suurista maista tulee luonnollisesti enemmän postia.

TOP -listaus saapuneiden korttien osalta. (kuva 2)

Kärjen osalta nuo korttilistat saapuneiden osalta ovat pysyneet viime vuosina melko samanlaisina. Kuten kuvasta 2 näkyy kärkeä pitää edelleen Saksa, aika isolla "kaulallakin". Euroopan ulkopuolisia maita on tullut toki listalle enemmän: USA ja Kiina sekä Japani ovat korkealla korttitilastoissa.

Vuoden 2025 aikana tuli kortteja kaikkiaan 35 maasta ja kortteja tuli lähetettyä kaikkiaan 42 maahan. Saatiin näin hieman työllistettyä maailman postijärjestelmää ja pidettyä postinjakajat tyytyväisinä 😁

Tilastoissa on huomattavaa, että maailmalla on joukko ennen niin aktiivisia Postcrossingmaita, jotka eivät ole nyt mukana korttien osalta kuten esimerkiksi Venäjä, Valkovenäjä. Omissa tilastoissa ei myöskään näy kotimaiset kortit, koska en ole niitä myöskään lähettänyt Postcrossingin kautta.

Aktiivisuussykli 2025 (kuva 3)

Kuvassa 3 näkyy osaltani tuo aktiviteetti korttien osalta: maaliskuu edustaa tuota merkkipäiväkuukautta, lokakuussa näkyy "Maailman postikorttipäivän" osuus ja sitten loppuvuodesta nuo kausitervehdysket joulukorttien muodossa.

Vuodelle 2026 on kaavailtu erikoista aktiviteettiä tuon Ystävänpäivän osalta. No, mukaan lupauduin kun pyydettiin ja pino korttejakin saapui tuossa taannoin läheteltäväksi. Kirjoitusvaiva jää itselleni, koska postimaksutkin ovat jo maksettu maailmalle. Itse kirjoitan kortit ns. käsityönä enkä käytä valmiita tietokonetarroja tai vakiotekstejä, näin jokaisesta kortista tulee oma yksilö.

Hyvää loppuvuotta 2026!


@ri

sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Kiinalaisen aaveen jäljillä

ISBN: 978-951-1-48095-2 (Atena.fi)

Maailmanpolitiikka ja siihen liittyvät vakoojatarinat ovat täyttäneet kirjahyllyäni melko tehokkaasti vuosien ajan. Yksi mielenkiintoisimmista tarinoista käsittelee kiinalaisen aaveen tarinaa. Kirjan lisäksi aiheesta on tehty hieno dokumentti televisiolevitykseen. Ja, mikä parasta, tuo kyseinen dokumentti löytyy myös YLE Areenan sivustolta, jos tuo tv-ensi-ilta meni ohitse. 

Kiinalainen aave on yksi vuoden 2024 vaikuttavimmista tietokirjoista: se paljastaa, miten vaarallinen ja näkymätön globaali asekaupan verkosto voi olla – ja miten yksi mies voi toimia sen hermokeskuksessa ilman, että kukaan saa häntä kiinni. Kirja on yhtä aikaa paljastus, varoitus ja mestarillinen tutkivan journalismin taidonnäyte.

Harvoin tulee vastaan tietokirja, joka tuntuu yhtä aikaa kansainväliseltä trilleriltä, poliittiselta paljastukselta ja kylmäävältä kuvaukselta siitä, miten globaali asekauppa todella toimii. Kiinalainen aave on juuri tällainen teos.

Pulitzer-palkittujen tutkivien toimittajien Christoph Giesenin, Philipp Josef Grüllin, Frederik Obermaierin ja Bastian Obermayerin kirjoittama kirja seuraa maailman vaarallisimpana pidetyn asekauppiaan, Karl Leen, jälkiä. Hänestä on olemassa vain yksi epätarkka valokuva – ja silti hänen verkostonsa ulottuu diktaattoreista suurvaltojen tiedustelupalveluihin asti.

Karl Lee on hahmo, jota länsimaiden turvallisuuspalvelut ovat metsästäneet vuosia. FBI on luvannut miljoonapalkkion hänen kiinniotostaan, mutta mies on pysynyt tavoittamattomana – kuin aaveena

Kirjan kirjoittajat ovat samoja journalisteja, jotka olivat mukana paljastamassa Panama-papereita. He osaavat seurata rahavirtoja, purkaa monimutkaisia yritysverkostoja ja yhdistää pisteet tavalla, johon harva pystyy.

Kirja avaa, miten:

  • peiteyhtiöt naamioivat aseiden ja teknologian siirrot

  • valtiot käyttävät yksityisiä toimijoita välikäsinä

  • suurvallat suojelevat omia “pelinappuloitaan”

  • kansainvälinen valvonta on usein hampaatonta

Lukija huomaa nopeasti, että Karl Lee ei ole vain yksittäinen rikollinen – hän on osa järjestelmää, joka toimii varjoissa ja jonka pysäyttäminen on lähes mahdotonta.

Asekauppa ja teknologian salakuljetus ovat aiheita, joista puhutaan harvoin avoimesti. Kiinalainen aave näyttää, miten nämä verkostot toimivat ja miksi ne ovat niin vaarallisia.

Vaikka aihe on raskas ja monimutkainen, teksti kulkee kuin jännitysromaani. Jokainen luku vie syvemmälle verkostoon, joka ulottuu Kiinasta Lähi-itään, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Kirja ei säästele kritiikkiä: länsimaiden yritykset pysäyttää Karl Lee ovat olleet tehottomia, ja suurvaltapolitiikka suojelee usein juuri niitä toimijoita, joita pitäisi valvoa

Jos pidät kirjoista kuten Panama Papers, Snowden, Mafiavaltio tai Putinin trollit, tämä teos osuu suoraan samaan hermoon. Nämäkin teokset löytyvät yllättäen vielä hyllystä kunnes menevät maailmalle Bookcrossing.com -jakeluna 😊



YLE-Areena (2026)

Li Fangwei eli Karl Lee. Top 1 FBI:n listalla jo pitkään


keskiviikko 7. tammikuuta 2026

Maaginen 200 raja rikki!

 

OH5KUY 200-yhteyttä!


Vuodenvaihteeseen sattui eräs radioharrasteen merkkipaalun saavutus ja jopa ensimmäisenä Suomessa. Ja eipä noita 200 rajan rikkojia näytä tilastoissa olevan muita koko Skandinaviassa. Kaksi vuotta sitten tuli 100 täyteen ja nyt odotetusti tämä tärkeämpi 200 raja.

Mistä on siis kyse? Olen onnistunut olemaan radiotiellä yhteydessä Winlinkwednesday -tapahtuman johtoasemaan 200 kertaa Winlink-yhteydellä. Yhteyksiä on siis vain kerran viikossa ja harjoitussanomat vaihtelevat hieman sen mukaan monesko keskiviikko on kuukaudesta meneillään.

Tämä on hyvää harjoitusta ja pitää järjestelmät kunnossa. Siltä varalta jos kriisi yllättää ja joudutaan siirtymään vaikka kaapeli-internetistä radiotielle tms. Samaa järjestelmäähän käytetään noissa MPK:n harjoituksissa viestiliikenteen osalta kun toimitaan ns. varaverkkojen kanssa.

73 de @ri
Lainaus tapahtuman viikkoraportista.



100 meni rikki 13.12.2023 😁


torstai 1. tammikuuta 2026

Sataset paukkuivat - ainakin melkein

 Kukaan lukijoista tuskin muistaa, että vuonna 2017 toin esille listan sadasta haasteesta, joita mahdollisesti ajattelin toteuttaa.

Yhtenä haasteena oli tuolloin nähdä 100 eri lintulajia vuoden aikana Suomessa. Tämä haastehan herätettiin henkiin juhlistamaan osaltaan myös Suomi 100-vuotta teemaa tuolloin. Haasteen toteuttamisessa onnistuttiinkin varsin hyvin, sillä ainakin tämä 100-haaste on vuosi vuodelta tullut yhä suositummaksi.

Itseltäni nuo haasteen aloitusvuodet jäivät hieman vajaiksi havainnointien osalta, kun oli ns. työkiireitä ja muita tapahtumia. Kaikkia havaintoja ei tullut edes kirjattua, joten lopullisen arvion tekeminen olisikin ollut hankalaa. Nythän tuon haasteen osalta on käytössä useita hienoja apuvälineitä: haasteen omat nettisivut tallennuspaikkoineen  sekä tietysti äskettäin julkaistu mainio määritysopas "Tunnista 100 lintulajia"; lajikuvausten lisäksi kirjasta löytyy luonnollisesti oma lista havaintojen tallentamiseen. Kooltaankin kirja kulkee helposti retkillä mukana.

Kirja-arvio: Tunnista 100 lintulajia (Jan Södersved, Kirjapaja 2025)

Kirja esittelee sata Suomessa yleistä lintulajia, ja tekee sen tavalla, joka madaltaa kynnystä lähteä maastoon. Teos ei ole raskas tietosanakirja, vaan helposti lähestyttävä opas, jossa painotetaan:

  • lajien tuntomerkkejä ja erottavia piirteitä
  • äänten ja käyttäytymisen havainnointia
  • vuodenaikojen vaikutusta lintujen esiintymiseen
  • käytännön vinkkejä harrastuksen aloittamiseen

Södersved on pitkän linjan lintuharrastaja ja BirdLife Suomen viestintäpäällikkö, ja kokemus näkyy: teksti on selkeää, kannustavaa ja täynnä käytännön esimerkkejä.

Kirja ei ole kaiken kattava opas. Kuvitusratkaisujen osalta osa lajeista voi jäädä aloittelijoille hieman haasteellisiksi määriteltäviksi ilman lisämateriaalia. Teos ei korvaa varsinaisia määritysoppaita tai somesovelluksia, vaan toimii enemmänkin johdantona lintujen havainnointiin ja tunnistamiseen. Siinä se onnistuukin hyvin.

Itse otin haasteen ohjelmistooni viime vuonna (2025) ja ajattelin katsoa mihin riittää havainnot kotipihan ja mökkipihan ympäristöistä. Havainnointisäteeksi otin rohkeat 1 kilometrin. Aika hyvinhän tuo haaste eteni, vaikka muutaman yleiseksi ajatellun lajin puuttuminen jäikin hieman ihmetyttämään. No, joka tapauksessa yhteensä tuli 97 varmistettua havaintoa - ihan kelpo tulos. Katsotaan mihin tuon haasteen osalta päästään tänä vuonna.



t. @ri

Tilanne Valko-Venäjällä: radioamatöörit ahdingossa

Let´s be careful out there - take care ...-.- Ehtikö Valkovenäjä ensimmäisenä huomaamaan, että maassa toimii koko joukko "operaattoreit...