Leo Lehtosen Lintuparatiisi Helsingin Vanhankaupunginlahdella

WSOY 1945

Leo Lehtosen Lintuparatiisi (1945) – kirja, joka näki Vanhankaupunginlahden arvon ennen muita

Kesäkuun lopulla, heti Juhannuksen jälkeen, tarjoutui tilaisuus jota ei voinut jättää käyttämättä. Pakollinen viikon reissu parhaimpaan lomakauteen, pääkaupunkiseudulle. Koska aamut ja iltapäivät olivat muusta ohjelmasta vapaat päätinkin käyttää vapaa-ajat luonnossa liikkumiseen ja Helsingin luontokohteiden tarkasteluun. Kaupunkipuistot, Suomenlinna ja Töölönlahti olivat tulleet tutuksi jo aiemmilta käynneiltä, joten erityistarkasteluun otinkin Vanhankaupunginlahden. Näissä maisemissa ei ole tullut paljoa liikuttuakaan, joten alueen laajuuden huomioiden kolmen päivän tutustuminen olikin ihan paikallaan. 

Lintuturismia ei paikalla paljoa ollut, joten alueen tornit ja lavat olivat hyvin käytettävissä tähystelyyn. Näin pesimäkaudellakin oli alueella paljon katseltavaa ja toki myös kuunneltavaa. Mikä onkaan se äänimaailma ja lajikirjo aikaisemmin keväällä kun kaikki lajit pitävät konserttejaan. Matkaoppaan roolissa reissussa oli Leo Lehtosen vuonna 1945 julkaistu kirja, Lintuparatiisi (WSOY). Olin onnistunut hankkimaan kirjan erään kuolinpesän irtaimistosta jo vuosia sitten, joten nyt oli hyvä hetki tutustua paikkoihin ihan paikanpäällä.

Vuonna 1945 WSOY julkaisi lintutieteilijä Leo Lehtosen teoksen Lintuparatiisi. Kyseessä ei ole pelkästään lintukirja, vaan myös merkittävä puheenvuoro suomalaisen luonnon ja erityisesti Helsingin Vanhankaupunginlahden puolesta.

Sodan jälkeisessä Suomessa huomio keskittyi jälleenrakentamiseen. Samaan aikaan Leo Lehtonen vietti pitkiä päiviä ruovikoissa, rantaniityillä ja kosteikoilla dokumentoiden alueen linnustoa. Hänen havaintonsa muodostivat pohjan kirjalle, joka on edelleen arvokas kuvaus suomalaisesta kaupunkiluonnosta ennen suuria muutoksia.

Vanhankaupunginlahti – todellinen lintuparatiisi

Nykyisin Vanhankaupunginlahti tunnetaan yhtenä Suomen tärkeimmistä lintuvesistä, mutta 1940-luvulla alue oli huomattavasti luonnontilaisempi. Ruovikot, niityt ja matalat lahdet muodostivat elinympäristön kymmenille pesiville lintulajeille sekä lukuisille muuttolinnuille.

Lehtonen tarkkaili lintujen käyttäytymistä, pesintää ja vuodenaikojen vaihtelua vuosien ajan. Hänen työnsä perustui kärsivälliseen kenttähavainnointiin aikana, jolloin kiikarit, muistiinpanot ja kamera olivat tutkijan tärkeimmät työvälineet.

Enemmän kuin lintukirja

Lintuparatiisi on yhdistelmä luonnontieteellistä tutkimusta, matkakertomusta ja luonnon kuvausta. Kirjan vahvuus on siinä, että se tekee lintujen elämästä helposti lähestyttävää myös sellaiselle lukijalle, joka ei tunne kaikkia lajeja.

Runsas mustavalkovalokuvitus (72 kuvaa) oli ilmestymisaikanaan poikkeuksellisen laadukas. Kuvien avulla lukija pääsi seuraamaan lintujen elämää tavalla, joka oli 1940-luvulla harvinaista. Kirja lopussa on myös kattava lajiluettelo alueella havaituista lintulajeista vuosilta 1931 - 1941.

Luonnonsuojelun edelläkävijä

Kirjan ehkä merkittävin anti on sen luonnonsuojelullinen sanoma. Lehtonen ymmärsi jo varhain, että kosteikkojen ja lintuvesien arvo ulottuu paljon yksittäisiä lintulajeja laajemmalle. Hänen näkemyksensä olivat vuosikymmeniä aikaansa edellä.

Nykyisin Vanhankaupunginlahti on suojeltu alue ja yksi pääkaupunkiseudun tunnetuimmista lintukohteista. On kiinnostavaa huomata, kuinka hyvin Lehtosen havainnot ja huoli luonnon säilymisestä ovat kestäneet aikaa.

Harvinainen löytö antikvariaateissa

Ensipainoksena vuonna 1945 ilmestynyt Lintuparatiisi kuuluu niihin suomalaisiin luontokirjoihin, joita tulee myyntiin melko harvoin. Erityisesti hyväkuntoiset kappaleet sekä alkuperäisellä pölysuojuksella varustetut kirjat kiinnostavat keräilijöitä.

Kirjan rahallinen arvo vaihtelee kunnon, painoksen ja kysynnän mukaan. Kulttuurihistoriallinen arvo on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin pelkkä keräilyarvo. Teos tallentaa Vanhankaupunginlahden luonnon sellaisena kuin se näyttäytyi lähes kahdeksankymmentä vuotta sitten.

Miksi kirja kannattaa lukea edelleen?

Vaikka Lintuparatiisi ilmestyi vuonna 1945, sen sanoma tuntuu yhä ajankohtaiselta. Kaupunkien kasvu, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja kosteikkojen suojelu ovat edelleen yhteiskunnallisia keskustelunaiheita.

Lehtosen kirja muistuttaa, että luonnon ymmärtäminen alkaa havainnoinnista. Kun opimme tuntemaan lähiympäristömme, opimme myös arvostamaan sitä.

Yhteenveto

Lintuparatiisi on paljon enemmän kuin vanha lintukirja. Se on osa suomalaisen luonnonsuojelun historiaa, Helsingin kulttuuriperintöä ja lintututkimuksen kehitystä. Kirjan sivuilla avautuu näkymä aikaan, jolloin Vanhankaupunginlahti oli vielä lähes koskematon – ja jolloin yksi tutkija ymmärsi sen arvon kauan ennen kuin siitä tuli virallinen luonnonsuojelualue.

---

Kirjan tiedot

• Tekijä: Leo Lehtonen
• Nimeke: Lintuparatiisi
• Julkaisija: WSOY
• Julkaisuvuosi: 1945
• Sivumäärä: 179
• Kuvitus: Runsaasti (72) mustavalkoisia valokuvia sekä 2 karttaa
• Luettelo: Lahdella tavatut lintulajit vuosilta 1931-1941.

Oletko lukenut Leo Lehtosen teoksia tai vieraillut Vanhankaupunginlahdella? Jaa kokemuksesi kommentteihin.

"Klobben" eli "merkkarisaari"

Näkymä lahdelle Kivinokan suunnalta

Kyllä on mainio lintupaikka todellakin!

Tilaa oli tähystellä. Kivinokan lava.

Hakalan lintutorni.

Pihabongaus 24.-25.1.2026 - kaikki mukaan

Perinteinen pihabongaus järjestetään jälleen näin tammikuun viimeisessä viikonvaihteessa. Ja mikäs sen helpompaan kuin laskea tunnin aikana havaitsemansa linnut vaikka omalta ruokintapaikalta. Ja jos ruokintapaikkaa ei ole niin laskee sitten linnut mitä näkee vaikka pihalta / parvekkeelta tai vaikka olohuoneen ikkunasta. Pääasia on, että laskee ja etenkin lähettää tulokset havainnoistaan. Jos ei ole nettiä, niin asia onnistuu postikortillakin. Tarkemmat ohjeet löytyvät tapahtuman omilta nettisivuilta: www.pihabongaus.fi  

Havaintotietojen avulla on saatu jo vuosien ajan erittäin arvokasta tietoa Suomen talvehtivista talvilinnuista ja niiden lajimäärien kehityksestä. Tiesitkö muutoin, että hömötiainen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja vaatii siten tarkkaa seurantaa.

Tämä ei siis ole kilpailu, joten lajimäärillä ei kannata kehua tapahtuman jälkeen.

@ri

Sataset paukkuivat - ainakin melkein

 Kukaan lukijoista tuskin muistaa, että vuonna 2017 toin esille listan sadasta haasteesta, joita mahdollisesti ajattelin toteuttaa.

Yhtenä haasteena oli tuolloin nähdä 100 eri lintulajia vuoden aikana Suomessa. Tämä haastehan herätettiin henkiin juhlistamaan osaltaan myös Suomi 100-vuotta teemaa tuolloin. Haasteen toteuttamisessa onnistuttiinkin varsin hyvin, sillä ainakin tämä 100-haaste on vuosi vuodelta tullut yhä suositummaksi.

Itseltäni nuo haasteen aloitusvuodet jäivät hieman vajaiksi havainnointien osalta, kun oli ns. työkiireitä ja muita tapahtumia. Kaikkia havaintoja ei tullut edes kirjattua, joten lopullisen arvion tekeminen olisikin ollut hankalaa. Nythän tuon haasteen osalta on käytössä useita hienoja apuvälineitä: haasteen omat nettisivut tallennuspaikkoineen  sekä tietysti äskettäin julkaistu mainio määritysopas "Tunnista 100 lintulajia"; lajikuvausten lisäksi kirjasta löytyy luonnollisesti oma lista havaintojen tallentamiseen. Kooltaankin kirja kulkee helposti retkillä mukana.

Kirja-arvio: Tunnista 100 lintulajia (Jan Södersved, Kirjapaja 2025)

Kirja esittelee sata Suomessa yleistä lintulajia, ja tekee sen tavalla, joka madaltaa kynnystä lähteä maastoon. Teos ei ole raskas tietosanakirja, vaan helposti lähestyttävä opas, jossa painotetaan:

• lajien tuntomerkkejä ja erottavia piirteitä
• äänten ja käyttäytymisen havainnointia
• vuodenaikojen vaikutusta lintujen esiintymiseen
• käytännön vinkkejä harrastuksen aloittamiseen

Södersved on pitkän linjan lintuharrastaja ja BirdLife Suomen viestintäpäällikkö, ja kokemus näkyy: teksti on selkeää, kannustavaa ja täynnä käytännön esimerkkejä.

Kirja ei ole kaiken kattava opas. Kuvitusratkaisujen osalta osa lajeista voi jäädä aloittelijoille hieman haasteellisiksi määriteltäviksi ilman lisämateriaalia. Teos ei korvaa varsinaisia määritysoppaita tai somesovelluksia, vaan toimii enemmänkin johdantona lintujen havainnointiin ja tunnistamiseen. Siinä se onnistuukin hyvin.

Itse otin haasteen ohjelmistooni viime vuonna (2025) ja ajattelin katsoa mihin riittää havainnot kotipihan ja mökkipihan ympäristöistä. Havainnointisäteeksi otin rohkeat 1 kilometrin. Aika hyvinhän tuo haaste eteni, vaikka muutaman yleiseksi ajatellun lajin puuttuminen jäikin hieman ihmetyttämään. No, joka tapauksessa yhteensä tuli 97 varmistettua havaintoa - ihan kelpo tulos. Katsotaan mihin tuon haasteen osalta päästään tänä vuonna.

t. @ri

Bongaa päivä pihalla 2025 - suoritettu

 

Lintuharrastajia hemmotellaan jälleen kunnon erikoisviikonlopulla, 3.-4.5.2025. Toukokuun alkuun, sen ensimmäiselle viikonlopulle, mahtuvat niin Bongaa päivä pihalla -tapahtuma kuin myös kuuluisa Tornien taisto -kilpailu. Lisäksi viikonloppuun mahtuu YLE Radio Suomessa vietetty "Vietetään yhdessä linnunlaulujen aamua!" -ohjelma.

Parista viime vuodesta poiketen osallistuin Bongaa päivä pihalla (BPP) -tapahtumaan kotipihalta. Aikaisemmat kaksi kevättä on tullut ihmeteltyä ja kuulosteltua lintuja tuolla Etelä-Savon suunnalla. Havaintopäiväksi valikoitui lauantai, koska sunnuntaille oli lupailtu tosi surkeaa säätä ja perjantai-lauantai välinen yö oli lämmin, mikä toisi uusia lajeja havaittaviksi.

Vaikka aloitin "virallisesti" havaintojaksoni vasta klo 08.00, kävin jo yöllä klo 04.00 aikaan kuulostelemassa pihalla lintukonserttia. Ja todellakin, konsertti oli melkoinen: rastaat ja punarinnat olivat pääosissa, mutta joukkoon mahtui jo joukko muutolta saapuneita pajulintujakin. Myös myöhemmin päivällä pihassa havaitut mustapääkerttu ja hernekerttu lienevät tulleen yön aikana paikalle. Kaikkiaan tuli reilun 10 havaintotunnin aikana havaittua 27 lajia pihapiirissä. Tämähän on suorastaa paljon aikaisempiin keväisiin verrattuna tältä paikalta. 

Päivän ohjelmaan kuuluu myös tuo leikkimielinen "PihalintuBingo", jossa tuttujen pihalintujen havainnoinnilla täytetään bingoriviä. Tänä vuonna olikin tuo "täysbingo" lähellä toteutua, sillä bingolapun kaikki muut lajit tuli havaittua, paitsi västäräkkiä 😁. No, aika harvoinhan noita "vässyjä" on pihalla edes kesällä, saati näin kevään alkajaisiksi. Tuolta kanavan rannaltahan niitäkin olisi löytynyt, mutta eivät kuulu tämän tapahtuman havainnointireviiriin nyt.

Säätila oli varsin kohtuullinen koko päivän, vaikka maksimilämmöt jäivätkin vain +12 C:een ja sadettakin saatiin ajoittain reilun 4 mm verran.

Seuraavan kerran tarkkaillaan pihapiirin lintuja tehostetusti sitten kesäkuun alussa, kun Pönttöbongaus -tapahtuma on käsillä.

@ri

Lähes täydellinen bingorivi 😃

Pikkuvarpusille "vaakaa" tarjolla

Kevään ensimmäinen vaihe saapui tänä vuonna hyvinkin etuajassa: eletään maaliskuun alkupuoliskoa ja lämpötilat ulkona hipovat +5 C:n paremmalla puolella ja talven lumikertymä piha-alueella on pienentynyt kovaa vauhti - vaihtuen jäätikköön 😊 No, ensi viikko tuo sitten taas tuota talventuntua kun pakkaset saapuvat ja hieman lisää luntakin, kuulemma. 😒

Lintumaailmakin on herännyt kevääseen vauhdilla: tiaiset ja varpuset ovat siirtyneet ruokintapaikoilta tutkimaan pesäkolojaan. Sen verran löytyi vielä vanhoja "kiikkulautoja", että sain koostettua parikin vaakapönttöä pikkuvarpusen asuntotarpeisiin. Yritetään hieman houkutella varpusia pesimään pihapiiriin, vaikka kyllähän nuo räystäänalustat ja sähkötolppien putketkin näkyvä kelpaavan hyvin pesäpaikoiksi.

80-luvun lopulla näitä vaakapönttöjä oli itselläni kontrolloitavana useita kymmeniä. Olin tuolloin mukana tämän tulokaslajin tutkimuksessa ja kävin rengastamassa poikaset ja ottamassa ns. strategiset mitat tilastoihin. Projektin loputtua 90-luvun puolivälissä on monet pöntöt kadonneet Mustolankin maisemista, joten nythän oli hyvä hetki ja aika laittaa pari pönttöä tarjolle.

Varpusethan jo monesti varailevat pesäkolot seuraavalle kaudelle syksyllä, joten on mahdollista ettei nämä pöntöt vielä ehdi käyttöön varpusten osalta tälle kaudelle. Tuleva kevät / kesä näyttää sitten kuinka tässä onnistuttiin. Varpusethan tekevät useamman pesyeen vuodessa, joten kaikki on mahdollista. 

Jäämme seuraamaan tilannetta. 🔭

@ri

Pikkuvarpusen vaakapönttö vm. 2025

Pikkuvarpusen vaakapönttö vm. 2025

 

Pihabongaus 2025 - Mustola

 

Massatapahtumaksi noussut Pihabongaus juhlisti kuluvana viikonvaihteena 20 -vuotista taivaltaan. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin 2006 ja siitä lähtien on tapahtuma pidetty jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä viikonvaihteena, kuten nytkin. Vuosi sitten virallisen tiedon mukaan tapahtumaan osallistui noin 29 000 henkilöä yli 20 000 paikasta ympäri Suomea, joten massatapahtumasta voidaan näiltä osin kyllä puhua.

Tapahtuma on luotu sen verran helpoksi, eli kynnys osallistua on erittäin pieni - tuskin huomattava. Tarkoituksen on havainnoida omalta pihalta tunnin aikana nähdyt linnut, kirjata ne ylös ja laittaa tiedot joko postikortilla tai internetin kautta BirdLife Suomelle, joka kokoaa havainnot ja julkaisee myöhemmin sitten erilaisia tilastoja havaintojen osalta.

Kyseessä ei ole mikään kilpailu, joten myös ns. nollatulokset pihoilta ovat arvokkaita. Tänä vuonna tuo hieman normaalia lämpimämpi säätila tammikuulle saattoi tuoda monille pihoille hieman poikkeavia havaintoja lintumaailmasta. Omalla pihalla tuo reilu +4 C:n lämpötila pienen tihkusateen saattelemana ei hirmuisesti houkutellut lintujakaan esille. Itse arvioin sunnuntain sopivan säätilan osalta paremmin tarkkailuun kuin lauantain, mutta loppupelissä oltiin sään osalta aika tasoissa.

Oli sää sitten mikä tahansa, niin lunta ja jäätä löytyy maastosta vielä sen verran, että kyllä linnuillakin tuo liikkeellepaneva voiva, nälkä, tuo linnut ruokintojen äärelle. Tosin luonnostakin löytyy nyt jo erilaisia hyönteisiä, kun lämmöt ovat olleet useamman vuorokauden jo plussan puolella.

Tänään (26.1.25), jäätiin pihan lajimäärissä aika kauan ns. normaalista. Useat, jo talven mittaan ruokinnalla käyneet lajit puuttuivat kokonaan: tutut pikkuvarpunen, talitiainen, mustarastas kainostelivat koko päivän tänään😁 

Mukavina yllätyksinä havaintotunnille tulivat punatulkut, 6 komean koiraan parvessa sekä uskollinen puukiipijä. Puukiipijästä oli edellinen havainto reilu 2 viikkoa sitten, mutta päätti tulla nyt juhlistamaan tapahtumaan ihan ruokintapaikalle - kuten edellisinäkin vuosina.

Kaikkiaan tunnin aikana kirjautu havainnot kuudesta (6) lajista, mikä on ihan hyvä, vaikka tuttuja lajeja jäi uupumaan. Tiaisista listalle pääsi vain sinitiainen. Metsätiaiset (hömö- ja kuusitiainen) ovat olleet poissa koko ruokintajakson toistaiseksi 😢 Tällä kerralla myös talitiainen oli löytänyt ilmeisesti parempaa ateriaa muualta kun ei ehtinyt paikalle. Varislintuja edustivat närhet, jotka kävivät rasvapallojen ja kaurojen kimpussa.

@ri

Käpytikka edusti tikkoja niin nyt kuin vuonna 2020.

Närhet jaksavat käydä nahistelemassa ruokinnalla päivittäin.

Olisikohan jo aika aloittaa talvilintujen ruokinta ?

Rasvaa tarjolle eri muodoissaan

Terminen talvi on ottamassa otettaan, joten nyt on hyvä hetki aloitella talvilintujen ruokintaa. Pakkasjaksot ja kohta maahan satava lumipeite hankaloittavat talvehtivien lintujen ruoansaantia siinä määrin, että pienikin apu on paikallaan. 

Kauppojen tarjonta on tällä hetkellä, ruokintakauden alussa, parhaimmillaan. Mitään superuutuuksia hylyistä ei näytä löytyvän, mutta ei tarvitsekaan, sillä perinteisillä tuotteilla pärjää ihan hyvin. Toki halutessaan voi tehdä myös itse ns. omannäköisiä antimia linnuille esim. erilaisten rasvakakkujen muodossa. Tärkeää ruokinnan osalta onkin muistaa, että kerran aloitettua ruokintaa ei tulisi lopettaa ennen kuin kevät koittaa ruokaa löytyy jälleen luonnosta ilman erillistä tarjontaa. Linnut oppivat aika nopeasti hakemaan ruokansa sieltä missä sitä on tarjolla.

Itse aloitin tämän vuotisen ruokintakauden tänään, 11.11.2024. Tiaiset ovat jo käyneet pitkän aikaa kolkuttelemassa ikkunan karmeihin ja pelteihin,  joten nyt oli hyvä hetki alkaa tarjota hieman vaihtelua ruoan osalta. Aluksi  tarjolle rasvaa eri muodoissaan: rasvalauta sian silavalla ja erilaisia verkottomia talipalloja. Auringonkukkaakin tulee tarjolle, kunhan toimittaja saa toimitettua talvieränsä. Ja keltasirkkujen saapuessa Joulupyhien aikaan laitetaan sitten luonnollisesti kauraa ja muuta lyhde tarjolle. Eiköhän sitä näillä selvittäne kevääseen 😃

Kaikilla ei valitettavasti ole mahdollisuutta perustaa omaa talviruokintapaikkaa linnuille, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät lähinnä julkiset, eri puistoihin ja metsiköihin perustetut ruokintapaikat tai sitten nykyään suosituksi tulleet "ruuturuokinnat", jolloin ruokintapaikan tapahtumia voi seurata omalta tietokoneen ruudulta vaikka WWF Luontoliven kautta.
 

Hyviä "haviksia" kaikille.

@ri

Valkoselkätikkakin tykkää ruokintapaikan tarjonnasta

Käpytikka on päivittäinen vieras ruokintapaikalla

Päivän bongaus - "Ihan pihalla"

Bongaa päivä pihalla 4.-5.5.2024

 Viikonvaihteessa järjestettiin oikein lintujentarkkailun superviikonloppu, kun lauantaina vietettiin Tornien taisto -tapahtumaa, jossa lintutornit kilpailivat paremmuuksista havaintojen osalta. Koko viikonlopun ajan oli myös mahdollisuus osallistua lintujen tarkkailuun omalta koti- tai mökkipihalta, Bongaa päivä pihalla (BPP) tapahtuman osalta. 

Itse osallistuin BPP:een mökkipihalta, Enonkosken suunnalta, Koloveden maisemista. Harmittavasti tuo kylmänrintaman paluu hieman latisti tunnelmaa niin bongaajan kuin lintujenkin osalta. Toki jo alueelle muuttaneita siivekkäitä oli nähtävillä ja kuuluvillakin, vaikka päivän lämpötilat ylittivät juuri ja juuri +5 C:n rajan.

Itselläni kului tapahtumaan liki 16 tuntia eli aamu aikaisesta iltamyöhään. Onneksi ei ollut muita suunnitelmia sunnuntaille. Jälkikäteen ajatellen tuo lauantai olisi ehkä ollut parempi valinta laskentapäiväksi. 

Sunnuntai tarjosi havaintoalueelle, 100 metrin säteellä, yhteensä 29 lajia. Toki muutama laji olisi listaan tullut lisää, mutta eivät nyt sattuneet tulemaan laskenta-alueelle. Kaikkiaan ihan hyvä tulos.

Erikoisuutena tällä kerralla oli tuon lintujen äänen tunnistuksessa käytettävän keinoälysovelluksen kokeilu. Itse käytin sovellusta aamun laskennassa, jolloin linnut ovat yleensä äänessä auringonnousun aikaan aktiivisesti. Tein 6 tunnin intervallinauhoituksen ja vertailin sitä omiin kuulohavaintoihin. Samat lajit tulivat "molemmille" laskijoille testijakson aikana. Eli aika hyvin tuo sovellus toimii noilta osin. Käyttäjiä houkuteltiin sovelluksen pariin YLE:n luontoaamutempauksella, mikä saikin sovelluksen palvelimet hetkellisesti, jopa ruuhkautumaan tehdyistä nauhoituksista.

Seuraavan kerran sitten tarkkaillaankin pihan pöntöissä pesiviä siivekkäitä kesäkuun alussa.

@ri

Talviruokinta jatkuu, linnut kiittävät

Pähkinä purtavaksi mustarastaalla 19.4.2024

 Nopeimmat puutarhurit ehtivät jo Pääsiäisen "helteillä" kokoamaan ja keräämään pois talven lintujen ruokintapisteet pihoilta. Mikäli säätilat olisivat jatkuneet odotetun kaltaisina, niin tuo toimenpide olisi ollut enemmän kuin hyvä. Itsekin ehdin jo haravoimaan vanhat jätökset ruokintapisteeltä ja siirtämään osan rasvaruokinnoista lähimetsän reunaan nautittaviksi. 

Viikonlopun lumimylläkän jälkeen olikin hyvä, että tärkeimmät ruokintapisteet tuli vielä jätettyä ns. tulille ja jopa maaliskuun alennusmyynnistä tuli vielä varattua hieman siemeniäkin kokonaisedulliseen hintaan. En tosi tuolloin uskonut, että kaikki varatut siemenet menisivätkin tässä huhtikuun mylläkässä, mutta hyvä niin. Nyt onkin ollut melkoinen kulutushuippu ruokintapisteellä ja sen lähiympäristössä.

Tinttien rasvalautakin on saanut runsaasti uusia kävijöitä hieman harvinaisimmista rasvaruokinnalla käyvistä lajeista: rautiainen, punarinta, vihervarpunen, tikat, mustarastaat ja tietysti tiaiset ovat kuluttaneet loppuja rasvoja parempiin nokkiin. 

Myös siemenruokinnalla viihtyvät lajit ovat olleet näkyvässä osassa pihassa kun suuri peipposparvi, sekaparvi peippoja ja järripeippoja, on puhdistanut siemenistä hangenpintaa ja pälvipaikkoja. Myös lähimetsikön sepelkyyhkypariskunta on mieltynyt piharuokailuun. 

Nyt kun linnun kokoontuvat suurin joukoin ruokinnoille onkin mielenkiintoista seurata, josko seassa olisi jokunen harvinaisempikin yksilö. No, tämän hankijakson harvinaisin ja hieman yllättäväkin laji on ollut paikalla vieraillut valkoselkätikka. Olisikohan mahdollista pesintää tiedossa lähialueella ?

Näillä näkymin tulen jatkamaan ruokintapistettä vähintään Vappuun ellei pidempäänkin - nämä säätilat ovat sen verran haasteellisia ennustaa, että hyvä varautua kaikkeen.

@ri

Keinoäly (AI) ja minä: muuttolintujen matkassa

Keinoäly eli tuttavallisemmin AI on tullut hyödyksemme tai sitten kiusaksemme - kuinka vaan. Ainakin bittitekniikan osalta hyvin monet järjestelmät ja toiminnot perustuvat jonkinasteisen AI:n toimintaan - sitä ei vaan aina tule huomanneeksi.

Itse ajattelin tälle keväälle testailla tuota AI:n toimintaa lintujen äänien tunnistamiseen. Käyttämäni RFJM-sovellus kännykässä toimii ns. alustana tunnistamisen osalta. Sovellushan tuli markkinoille jo reilu vuosi sitten, keväällä, joten se onkin ehtinyt kehittyä tunnistamisessa melkoisesti. Ainakin, jonkun ennakkotiedon mukaan tunnistuksia löytyy reilun 200 lintulajin osalta. Tämähän on hyvä määrä Suomenkin mittapuussa. Ja toki tuo AI kehittyy sitä mukaan kun sillä on hyviä näytteitä laulutaitureista käytettävänä.

Itse tykkään käyttää sovellusta ns. intervalliäänityksessä, jossa äänitän tunnin ajan lintumaailman ääniä. Eli käytännössä jätän puhelimen pihapöydälle tunniksi kuuntelulle 😊 Tunnin jälkeen onkin sitten mielenkiintoista katsoa, mitä AI on kuullut ja onko tunnistukset mahdollisesti sinne päinkään. 

Vertailujen tekemiseksi toki pidän itsekin kirjaa kuulluista lajeista. Muutoinhan olisi mahdotonta sanoa, onko juuri AI:n havaitsemat linnut olleet äänessä. Oman pihan ja lähimetsikön linnuista AI on pystynyt löytämään lähes samat lajit kuin itsekin. Harvassa ovat ns. virhemääritykset. Virhemäärityksissä yleensä tai lähes aina onkin tuo varmuus reilusti alle 80 % lajin osalta: kuten tänään niittykirvisen osalta (kuva ylllä). Tämän aamun tunnin aikana tuli havaituksi 11 lajia. Toki lähistöllä liikkui muitakin lajeja, mutta ne eivät pitäneet juurikaan ääntä, joten AI:n oli niitä mahdoton havaita. Myös erittäin heikosti kuuluvat lajit jäävät helposti määrittämättä, mutta siinä astuukin avuksi havainnoijan omat korvat.

Tilanne noilta osin on hieman sama kuin kuunnella sähkötystä radioliikenteessä jonkin sovelluksen avulla. Ne kiinnostavimmat signaalit jäävät usein tunnistamatta ilman omia korvia, joten tekniikalle löytyy vielä haastajansa - onneksi 😁

@ri

Sovellukset niin "Ompuille" kuin Androideille

 

Kätevät sovellukset lintujen havainnointiin

Androidin "äpit" lintujen havainnointiin

 Jyväskylän yliopistossa kehitetty Muuttolintujen kevät -sovellus tunnistaa linnun laulusta ja auttaa samalla tieteellistä tutkimusta. Sovelluksen havainnot näkyvät myös kartalla, josta pääsee seuraamaan muuton etenemistä.

Suomalaisilla onkin nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tunnistaa lähipiirinsä lintuja niiden laulun perusteella. Samalla voidaan auttaa tiedettä lahjoittamalla älypuhelimella nauhoitettu linnunlaulun tutkijoiden käyttöön.

Hieno sovellus lintujen havainnointiin ja mikä parasta tuo sovellus todellakin toimii eli tekee sitä mitä lupaa: tunnistaa linnun laulun nauhoitetusta äänitteestä. Testasin itse tänään sovellusta sen talvilevon jälkeen piharappusilta kun jostain kaukaa kuului mustarastaan laulua. Vaikka laulu oli voimaltaan aika heikkoa ja laulajakin oli yli 150 metrin päässä, onnistui sovellus tunnistamaan mustarastaan ja vielä tämän lisäksi lähipensaassa äännelleen sinitiaisen. 

Sovelluksen sanotaan jo nyt tunnistavan 150 lintulajia, joten kyllä näistä varmasti useimmat sattuvat jo monen havainnoitsijan retkeilyreiteille ja auttavat hieman selvittämään lintukuorojen saloja laulajien osalta.

Sovelluksen avulla varmasti tuo oma korvakin herkistyy erilaisille linnunlauluille ja ääntelyille. Pian huomaakin, että ilman sovellustakin tulee pärjäämään. Toki asian toinen puoli on se, että sovelluksen avulla tuetaan tiedettä ja sovelluksen jatkokehittelyä, joten itse aion käyttää sitä useasti jatkossakin. Vaikka yli 50 -vuotisen harrastajauran aikana useimmat linnunlaulut tuntee kyllä ilman apujakin 😊

1980-luvulla oli Yleisradiolla hieno keväinen haastekilpailu, jossa Suomen lintutieteelliset yhdistykset kilpailivat lintujen äänien tunnistamisessa. Itse olin tuolloin jäsenenä EKLY:n (Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry) nelihenkisessä joukkueessa. Yllätykseksemme pärjäsimme kilpailussa hyvin, ja loppukilpailussa pääsimme mittelemään tietoja Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. No, niinhän siinä kävi, että taidettiin päästä pokkaamaan tuon kisan voitto, niukasti mutta kuitenkin.

MOBIILIVIHKO on taas sovelluksena mainio kun luonnossa liikkuessa haluaa merkitä luontohavaintoja muistiin. Havainnot tulevat suoraan karttapaikkoihin omiin lajiryhmiin automaattisesti. Ja mikä parasta havainnot tukevat myös tiedettä monilta osin. Kannattaa tutustua tähänkin sovellukseen.

Molemmista puhelinsovelluksista löytyvät versiot niin Apple:lle kuin Android:lle.

Hyvää muuttolintukevättä ja luonnon tarkkailua.

@ri

Rasvamakkaran varjosta 2024

 

Näin vuoden vaihtuessa ja ehkä kuluvan talven kireimmän pakkasjakson mellastaessa on hyvä hetki luoda katsaus myös oman lintulaudan tapahtumiin. Heti vuoden vaihduttuahan alkoikin todella kireä pakkasjakso koko Suomessa, joka toi jo tullessaan 2000-luvun uuden pakkasennätyksenkin, -42.3 C, joka mitattiin Enontekiöllä 4.1.2024. Saas nähdä jääkö tuo ennätys tämän talven osalta voimaan - toivottavasti.

Pakkasten kiristyessä ja tuon ravinnon hakuun tarvittavan valoisan ajan ollessa lyhyimmillään ovat ruokintapaikat ehdottoman hyviä paikkoja selviytymiseen ankaran talven osalta: ruokaa on tarjolla ja paikka tiedossa - ei tarvitse käyttää energiaa etsimiseen. Monesti tuo "sopu sijaa antaa" -periaate ruokintapaikallakin toimii ja kaikki saavat hieman energiaa yön ylitse selviytymiseen. Melkoista selviytymistaistelua siis tuo talvilintujen elämä.

Näin kovalla pakkasjaksolla linnut käyttävätkin tehokkaasti tuon valoisan ajan ruoan etsimiseen ja tietysti itse ruokailuunkin. Kotipihalla ensimmäiset linnut tulevat jo ennen kuin aamun hämärän hetki on ehtinyt valjeta. Useimmat linnut viettävätkin lähes koko päivän ruokintapaikan läheisyydessä joko metsän reunapuissa tai pihan pensasaidoissa. Välillä pitää levätäkin ja olla suojassa pedoilta ettei tule itse syödyksi.

Mitään superharvinaisuuksia ei ruokinnalla ole vielä havaittu, mutta paljon mielenkiintoista toimintaa kylläkin. Harvinaisimmat lajit, jotka ovat vierailleet ruokinnalla ovatkin, harmaapäätikka, pähkinähakki ja pähkinänakkeli. Toki metsätiaisten vierailut ovat aina hienoja tapahtumia. Tällä kaudelle paikalle on eksynyt vain töyhtötiainen. Kuusi- ja hömötiaisia odotellaan kovasti.

Tikoista on luonnollisesti tuo tuttu käpytikka käynyt päivittäin verottamassa rasvapötköä. Hyvä niin, sillä samalla se ajaa uteliaat närhet ainakin hetkeksi hieman sivummalle, jolloin tarjoutuu taas tilaisuus pikkulinnuillekin tulla hakemaan ruokaa.

Kuukauden lopulla on jälleen tuo vuotuinen Pihabongaus -tapahtuma, jossa kotipihoilta lasketaan jälleen tunnin ajan talvilintujamme. Silloin taas selviää tuloksista mitä lintumaailmassa tapahtuu talvilintujen osalta.

Hyviä havaintoja kotipihojen ruokinnoille, ja jos ei omaa ruokintaa ole mahdollisuus järjestää niin hyvä mahdollisuus havaita talvilintuja on seurata niitä vaikka WWF:n luontoliven kautta ihan omalta kotisohvalta. Toki muitakin kivoja ruokintapaikkakameroita netistä löytyy niitä etsiville.

@ri

Pönttöbongaus suoritettu - pesinnät laskettu

Vuotuinen Pönttöbongaus -tapahtuma oli jälleen kesäkuun toisena viikonloppuna. Tapahtumassa laskettiin pihojen ja puutarhojen "pönttöpesijöitä". Erittäin helppo ja mukava tapa kerätä tietoa siitä, kuinka pihojemme pönttölinnut ovat onnistuneet pesinnöissään tai pesintöjensä aloittamisissa.

Tänä vuonna tuo pesintä hieman viivästyi aloituksen osalta monen lajin osalta, kun toukokuussa oli erittäin kylmiä sääjaksoja eteläistä Suomea myöten. No, nyt kun alustavat tulokset on saatu jo selville, voidaan valtakunnallisesti todeta, että linnut ovat aika hyvin selvinneet myös tuosta kylmästä jaksosta.

Itse laskin pönttöpesijät tänäkin vuonna tuolla Enonkosken takamailla. Reilusta 20 pöntöstä asuttuja oli neljä. Tyypilliset pesijät kirjosieppo, sinitiainen ja talitiainen olivat onnistuneet valitsemaan itselleen sopivat kolot tarjonnasta. Harmaasieppoa ei tänä kesänä ole vielä näkynyt, joten sille varatut avopöntöt ovat jääneet käyttämättä. Edes rastaalle ei kelvannut ns. "kattopaikka" tänä vuona. Tosin kohtahan alkaa monilla lajeilla jo uusintakierros eli toinen pesintä, joten muillekin, vielä käyttämättä jääneille pöntöille löytyy vielä ottajia.

Mielenkiintoisin siivekäshavainto mökkipihalta olikin ehkä tuo lepakonpönttöön majoittunut viiksisiippa, mutta sehän ei kuulu lintujen heimoon 😊

@ri

Aina ei tarvita näin koristeellisia pönttöjä

Tämä pönttö on selvästi tarkoitettu kottaraiselle

 

Katsaus talvilinnustoon ruokintapisteellä (talvi 2022/23)

Talvi on edennyt siihen vaiheeseen, että kevät alkaa ottamaan pikkuhiljaa vallan talvesta. No, kyllä talvi vielä pyristelee vastaan joitakin viikkoja, kunnes on pakko luovuttaa. Tälläkin hetkellä ulkona on hyvin talvinen sää, vaikka aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, mutta pakkasissa on tehty talven pakkasennätys kun mittarissa on reilu 20 pakkasta. 

Talviruokinta Mustolan ruokintapisteelläni aloitettiin jo enenne ensilumia, pakkasjaksojen saapuessa marraskuussa 2022. Ja tarkoitus olisi jatkaa ruokintaa näillä näkymin tuonne huhtikuulle, kun terminen kevät ottaa vallan ja ylimääräisistä lumista päästään eroon.

Tälle kaudelle ruokintapiste siirtyi hieman parempaan paikkaan etupihalta takapihalle: ei tule siemenjätettä heti pihapiiriin, linnuilla enemmän suojaisaa tilaa puissa ja pensaissa ja aremmatkin linnut uskaltavat tulla ruokinnalle. Mutta se tärkein, eli ruokintapisteelle on hyvä näkyvyys suoraan olohuoneen sohvalta 😉 

Vaikka ruokinnalla on ollut erittäin monipuolinen kattaus, ei lajimäärä ole tänä talvena noussut kovin suureksi, paljon on puuttunut tuttujakin lintulaudan vieraita menneiltä vuosilta. Toivottavasti tämä on ohimenevä ilmiö, vaikka joidenkin lajien osalta tilanne näyttääkin melko pysyvältä jo. Tavallinen "kotivarpunen" tai "kaupunkivarpunen" on ollut kateissa jo useita vuosia. Pikkuvarpunen on ottanut paikan varpuselta, eikä aio sitä luovuttaa. Pikkuvarpusen määrät ovat pysynyt vuodesta toiseen samoina ellei jo hieman kasvaneinakin. Tällä paikalla suurimmissa parvissa vain sellaiset 20 pikkuvarpusta parhaimmillaan.

Toinen ruokintapisteeltä kadonnut laji on hömötiainen, yhdessä muiden metsätiaisten kanssa. Ei ainoatakaan havaintoa koko talvena pihapiiristä. Hälyttävää, mutta totta! Ihmettelyä on aiheuttanut myös se, etteivät myöskään punatulkut ole löytäneet ruokintapisteelle. Ei yhtään havaintoa koko talvelta tämänkään lajin osalta.

Runsaslukuisimpana lajina on koko talven olleet keltasirkut, joita parhaimmillaan on vieraillut ruokinnalla liki 50 yksilöä. Kaura on kelvannut hyvin tänäkin talvena. Onneksi näin lopputalvesta löytyi jo paikallinen toimija, joka myy ns. irtokauraa; on itsepunnittuna edullisempaa kuin muutamien markettien valmiiksi pakatut kaurapussit.

Tikkojen osalta perinteisen käpytikan lisäksi on paikalla vieraillut aina silloin tällöin komea harmaapäätikka. Muut tikat ovat vielä loistaneet poissaoloillaan. 

Ruokintapisteen erikoisimmat vierailijat saatuivat juuri tammikuun lopun Pihabongaus -päivälle, kun komea pyrstötiaisparvi tuli ruokinnalle. Sitä ennen eikä sen jälkeen näitä tiaisia ole näkynyt.

Varislinnuista vakiovieraita ovat närhet ja harakat. Muita varislintuja ei ruokinnalle ole eksynyt - ainakaan vielä. Pienestä rosvoilusta huolimatta ovat saaneet ruokailla rauhassa ruokintapisteellä.

Ruokintapiste on tarjonnut näin kevättalvella ruokaa myös varpushaukalle, joka on vieraillut pihassa useaan otteeseen, aina välillä saalistuksessaan onnistuenkin. Tilaa olisi myös varpuspöllölle, mutta laji ei ole tälle vuodelle vielä tullut pihapiiriin saaliinjaolle.

Sen mitä linnuilta jää tai varisee maahan ruokailujen yhteydessä ovat oravat päivisin ja rusakot öisin puhdistaneet. Molempia lajeja on paikalla vieraillut 2 - 3 yksilöä pitkin talvea.

Jännityksellä jäädään seuraamaan mitä kevät tuo tulleessaan - no, ainakin muuttolinnut etelästä, joista osa ehtinee nauttimaan myös ruokintapisteen tarjonnasta. Nyt paikalla vieraillut mustarastas ei kuulu muuttajiin, vaan on talvehtimaan jäänyt yksilö, joka kiertelee ruokintapisteeltä toiselle. Hyvin on selvinnyt talven haasteista sekin.

Ruokintapisteellä talvella 2022/23 havaitut lajit 1.11.2022 - 22.2.2023

1. Talitiainen
2. Sinitiainen
3. Pyrstötiainen
4. Puukiipijä
5. Pikkuvarpunen
6. Keltasirkku
7. Närhi
8. Harakka
9. Käpytikka
10. Harmaapäätikka
11. Mustarastas
12. Varpushaukka

@ri

Suurharvinaisuus ruokintapisteellä: hömötiainen

Närhet aktiivisesti mukana ruokaa etsimässä

Hieman harvinaisempaa vierailijaa: valkoselkätikka

Maailman linnuston tila - huolestuttavaa

 

Linnuston suojelu tärkeässä roolissa. Muutama tarra arkistoista maailman konferensseista poimittuina

Maailman linnuston tila -raportti julkaistiin syksyllä 2022 ja se on aika karua luettavaa maailman linnuston ja ympäristön tilasta. Hälyttävää on jo pelkästään se että maailman yli 10 000 lintulajista luokitellaan 1409 lajia uhanalaisiksi ja niistäkin peräti 231 lajia statuksella "äärimmäisen uhanalainen" eli laji on vaarassa hävitä sukupuuttoon! Silmälläpidettäviäkin lajeja löytyy reilu 1000.

BirdLifen sivuilta löytyy alkuperäisen raportin tiivistelmä ihan suomenkielellä, joten nyt siihen on helppo tutustua. Toki kannattaa käydä vilkaisemassa tuo kattavampi, alkuperäinen esitys myös.

Itse on tullut oltua mukana erilaisissa lintuihin liittyvissä tehtävissä ja sen myötä on päässyt tutustumaan melkoisen kattavasti erilaisiin projekteihin niin koto Suomessa kuin maailmallakin. Työ luonnon ja lintujen puolesta jatkuu - hyvä niin. Linnut ovatkin hyvä indikaattori maailman ja ympäristön tilasta, onhan niitä tutkittu jo satoja vuosia, joten seuranta-aineistoa on olemassa melkoisen kattavasti. Ja harrastajien määräkin tuntuu olevan kasvussa, joten jatkossakin saamme kerättyä arvokasta tietoa havaintojen myötä. Hyvänä osoituksena vaikka meneillään oleva kotimainen Lintuatlas-kartoitus, puhumattakaan perinteisistä lintulaskennoista.

 

Linnuston seurantaa ja suojelua kautta aikojen

Pihabongausta bingoten 29.1.2023

 

Bingorivi lähes valmis....

Talvilintujen laskenta Pihabongauksen siivittämänä on nyt jälleen suoritettu. Säätila suosi niin lintuja kuin laskijoita. Pakkasta vain 3 astetta, tyyni, pilvipoutainen keli, jossa ajoittain jopa auringonpaistettakin havaittavissa. Yöllisen lumisateen jäljiltä oli ruokintapaikkakin huollettu pakkaslumesta puhtaaksi, joten mikäs oli lintujen ruokaillessa.

Perinteistä kiinni pitäen tänäkin vuonna laskenta suoritettiin klo 14 - 15. Näinhän tuo havaintojen vertailukelpoisuus edellisiin seurantavuosiin pysyy vakiona tulosten osalta. Aamupäivällä paikalla vierailleista lajeista jäi ainoastaan närhet puuttumaan laskentajaksolta. No kyllä nekin tuli merkitty Tiira:n havaintorekisteriin, mutta eivät osaksi päivän bongaustulosta. Kyseessähän ei edelleenkään ole kilpailu, joten nähtyjen lajien määrällä ei pääse kehuskelemaan eikä ole varmasti tarvettakaan. Enemmänkin kannattaa kehuskella mielenkiintoisilla havainnoilla ja muulla tekemisellä päivän osalta. 

Tänä vuonna laskennassa päästiin hienosti seitsemään (7) lajiin; mukana pari mukavaa yllätystäkin. Aamupäivällä ruokinnalla pistäytyneet pyrstötiaiset tulivat jälleen paikalle heti laskennan alkaessa. Tämä olikin talven ensimmäinen kerta kun pyrstötiaiset malttavat tulla itse ruokinnalle. Edellinen havainto näistä tiaisista onkin viime joulukuulta kun pyörivät hetken pihapiirin koivuissa.

Päivän toinen yllättäjä tyhjensikin sitten ns. "Pajatson" - ainakin hetkellisesti. 11 minuuttia laskennan aloittamisesta syöksyi ruokintapaikalle komea varpushaukka (koiras), joka tällä kerralla jäi kyllä ilman saalista. Hetken paikalla ihmeteltyään poistui lähimetsän suuntaan jatkamaan saalistusta. Haukan vierailun jälkeen kesti reilu viisi (5) minuuttia, kunnes linnut alkoivat jälleen palailemaan ruokinnalle.

Komein lajimäärä muodostui paikalla ruokailleista keltasirkuista, joita oli 30 yksilöä parhaimmillaan nauttimassa maassa olleista kauroista. Hieman oli parvikoko pienentynyt muutaman viikon takaisesta, mutta mukavasti eloa ruokintapaikalle toi tämäkin määrä.

Tapahtumaan liittyen oli BirdLife:n sivuilta ollut ladattavissa Talvilintubingo (ks. kuva). Tämähän onkin varsin näppärä oheistoiminne havainnoinnin oheen. Kun katsoin bingon lajeja, totesinkin sen melkoisen haasteelliseksi; aika moni havainnointipiste jäänee ilman bingoa. Oma rivini jäikin yllättäen vajaaksi viherpeipon osalta. Bingolapulla oleva kuukkeli lienee se laji, joka liene useimmille hakusessa tosin omalla pisteellä myös ihan perusvarpunen on sellainen harvinaisuus (rariteetti) nykyään, että jokaisen havainnon merkitsee muistiin mielellään.

Kevättä kohti mennään kiihtyvällä vauhdilla ja seuraava organisoitu havainnointipäivä sattuneekin toukokuulle, jolloin tornit taistelevat ja bongataan päivä pihalla. No, sitäkin ennen mahtuu paljon bongattavaa lintumaailmaan lintujen palatessa muutoltaan tänne pohjolaan.

@ri

Pihabongaus 28.-29.1.2023, vielä ehtii

Pihabonaamaan

 Tänään ehtii vielä ottamaan osaa valtakunnalliseen Pihabongaustapahtumaan, jossa lasketaan tunnin ajan vaikka omalla ruokintapaikalla pistäytyneet linnut. Juuri sopivasti tuli sen verran korkeapainetta sunnuntaille, että aurinko hyväilee maisemaa pikkupakkasessa. Huomenna olisikin ollut aika hankala bongailla, kun luvassa on talvimyrskyn tapaista säätilaa.

Nyt on yön aikana tulleet lumet aurattu ja ruokintapiste puhdistettu, joten ei muuta kuin odottelemaan iltaruokailulle saapuvia siivekkäitä. Katsotaan kuinka tässä laskennassa tällä kerralla käy. Palaamme asiaan seuraavassa päivityksessä.

@ri

Päivä pihalla - suoritettu

Bongaa päivä pihalla 7.5.2022

7.5.2022 vietettiin jälleen keväistä lintuharrastuksen "superpäivää"; tarjolla oli yleisöretkien lisäksi erityisesti kaksi erikoistapahtumaa: Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtumat. Ennakkotietojen mukaan molemmat tapahtumat ovat saaneet suuren suosion mikä varmasti näkyy ilmoitetuissa tuloksissa jo nyt, vaikka viimeinen ilmoittamispäivä on huomenna 9.5.2022.

Itse vietin reilun 12 -tunnin "pihailusta" aktiivisesti lintuja havainnoiden n. 6h 30 min. Siinä ohessa ehti tekemään hyvin piha- ja puutarhahommiakin. Tapahtuman osalta vaikutti heti aamutuimaan, että säätila todellakin suosii ja ensimmäisen metsähanhiparven mentyä pihan ylitse toiveet muhkeasta lajilistasta olivat korkealla. Nopea vilkaisu säätutkaan osoitti kuitenkin karun tosiasian, iltaan mennessä sää olisi huononemassa oleellisesti lähestyvän matalapaineen rintaman myötä: sadetta ja tuulenpuuskia siis luvassa. Tämä toteutuikin, sillä sade alkoi heti klo 16.00 jälkeen jatkuen pitkälle yöhön. Sitä ennen lähestyvä rintaman reuna hieman rymisteli tuulenpuuskien muodossa.

Tavoitteeksi asettamastani 30 lajin määrästä jäätiin aika paljon, sillä lopputulokseen kelpuutin vain 15 havaittua lajia. No, hyvä sekin, kun ottaa huomioon ympäröivät biotoopin ja sääolosuhteet. Monet pihapiiristä tutut lajit loistivat poissaolollaan. Esimerkiksi tutuista pihalinnuista talitiainen, pikkuvarpunen, viherpeippo ja närhi jäivät näkymättömiin. Päivän ehkä mukavimmat yllätykset olivatkin hieman oudommat pihalinnut: hernekerttu ja tiltaltti. Molemmista tuli näin omalta osalta vuoden ensimmäiset havainnot. 

Onneksi tämä koronavuosien mukanaan tuoma tapahtuma on löytänyt aktiivisen osallistujakunnan ja päässyt BirdLife Suomen kalenteriin. Mukava tapahtuma toteuttaa lintuharrastusta ja tapahtuma sopii oikein hyvin Tornien taiston rinnalle.

Päivän valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia voi käydä tarkastamassa tästä linkistä.

Ensi vuonna uudelleen näissä merkeissä. Kesäkuussa sitten lasketaankin pöntöissä pesiviä pihalintuja.

//ARi\\ 

Lämpötila Mustolassa 7.5.2022

Lämpötiloissa päästiin yli +15 C asteen, joten näiltä osin ei ollut valittamista pihahommien suhteen. Tosin matalan rintaman lähestyessä yltyvä tuuli ja sade hieman latistivat tunnelmaa.

Tuulen voimakkuus Mustolassa 7.5.2022

Bongaa päivä pihalla

 

Tornien taisto ja Bongaa päivä pihalla -tapahtumat 7.5.2022

Kevään ylivoimaisesti suurinta valtakunnallista lintuharrastuspäivää vietetään jälleen lauantaina 7.5.2022 eli mukavasti Äitienpäivän aattona. Ellet mahdu mukaan mihinkään tornijoukkueeseen, niin nyt on jälleen hyvä hetki tarkkailla lintuja kilpaa vaikka naapurin kanssa ja laskea kuinka monta lajia omalta kotipihalta saa havaittua. Korostetaan kuitenkin jo tässä vaiheessa, että kyseessä on ainakin Bongaa päivä pihalla -tapahtuman osalta ihan leikkimielinen tapahtuma, jossa toki tulokset kerätään ja analysoidaan. Torinien taisto onkin sitten jo nimensäkin mukaisesti hieman kilpailuhenkisempi tapahtuma, jossa valtakunnan lintutornit ja havainnoijat laitetaan vuotuiseen paremmuusjärjestykseen 😎

Lisätietoja ja tarkennuksia kummastakin tapahtumasta löytyy kätevästi Suomen Birdlife:n verkkosivuilta oheisista linkeistä:

• Bongaa päivä pihalla
• Tornien taisto

Itselläni on viimevuotiseen tapaan päästä vuorokauden aikana vähintään 30 lajiin kotipihalla Mustolassa. Tavoite onnistuneekin, ellei takatalvi tai muu outo kelirintama sotke kevään säätilaa juuri viikonloppuna.

Tuloksista ja kokemuksista kotipihaltani informoin luonnollisesti tapahtuman jälkeen näillä sivustoilla ja "livenä" suoraan Twitterin viestipalvelun välityksellä aihetunnisteella:  #BongaaPäiväPihalla

//ARi\\

Oma havaintoalueeni BPP-tapahtumassa. 100 metrin havainnointisäde.

Suomen Lintuatlas 2022 pääsee vauhtiin

Suomen Lintuatlas v. 1974-1979

Suomen neljäs lintuatlas on alkanut juuri. Ei muuta kuin kaikki joukolla mukaan tekemään tärkeitä havaintoja ja samalla tukemaan Suomen uusinta linnustoselvitystä. Lintuatlaksessa selvitetään havaintojen perusteella lintulajien pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa. Koska kyseessä on jo Suomen neljäs lintuatlas, voidaan tätä uutta aineistoa peilata hyvin aikaisempiin atlasaineistoihin, jolloin selviää mm. lajien levinneisyyksissä tapahtuneet muutokset Suomessa. Tähän tärkeään havaintojen keräämiseen voivat osallistua kaikkia, ei siis tarvitse kuulu mihinkään lintutieteelliseen yhdistykseen tai muuhun organisaatioon. Mitä enemmän havaintoja saadaan, sitä tarkemmaksi tuo aineisto tulee.

Osallistuin itse vuosina 1974-1979 tehtyyn Suomen ensimmäiseen atlaskartoitukseen Etelä-Karjalassa. Tuolloin tehdyt havainnot kirjattiin "kätevästi" erilliselle atlaslomakkeelle, jotka sitten lähetettiin ohjeiden mukaisesti erillisen Atlastoimikunnan käyttöön havaintojen kirjaamiseksi tietokantoihin. 

Nyt tuo havaintojen kirjaaminen on luonnollisesti paljon helpompaa, kun käytettävissä on internetin ja mobiiliverkkojen tarjoamat mahdollisuudet havaintojen kirjaamiseksi. Havaintojen kirjaaminen suoraan tietokantoihin onnistuu helposti kännykän avulla muun ulkoilun yhteydessä. Ei muuta kuin ladataan sovellutuskaupasta "Atlas-appi" ja aloitetaan. Toki ohjeisiin on hyvä tutustua ennen kuin alkaa tietoja tallentamaan. Lisäinfoja ja ohjeita löytyy kätevimmin projektin omilta nettisivuilta tai BirdLifen sivustolta:

Lintuatlas: lintuatlas.fi 

BirdLife: birlife.fi/lintuatlas 

Pikkuvarpunen 1974-1979 (Suomen Lintuatlas)

 Tuota vuoden 1974-1979 kartoituksen tulosta on mielenkiintoista selata näin kymmenien atlasvuosien jälkeenkin. Kaakkois-Suomen uusin tulokas, pikkuvarpunen, teki juuri ensimmäisinä atlasvuosina tuloaan Suomeen. Tämä näkyy hyvin atlaskartassa, kuinka harvat pesintään viittaavat havainnot ovat juuri Kaakkois-Suomen suunnalla. Kun vertaa aineistoa uudempiin kartoituksiin, näkee hyvin kuinka tämä laji on onnistunut Suomen valloituksessa - erittäin hyvin! Monia muitakin mielenkiintoisia lajikarttoja aineistosta löytyy.

Viimeisimmän, vuosina 2006-2010, tehdyn atlaksen aineisto on aiemmista poiketen julkaistu vain sähköisesti ja se löytyy vaikka oheisen linkin kautta: Lintuatlas3

Eli mukavaa ohjelmaa loppuvuodelle tässäkin muodossa. Ja siinä sivussa voi vaikka yrittää tavoitella sitä jo tutuksi tullut 100-lajia vuodessa haastetta.

//ARi\\