tiistai 26. marraskuuta 2013

Telamiinaa ja musiikkia

 Tänään tulikin herkuteltua oikein tuelta: Rakuunasoittokunta soitteli letkeää musiikkia ja sotilaskoti tarjoili perintekkäitä "Telluja" kahvin kera. (Tellu = telamiina).
Siitä onkin jo liki 30 vuotta kun tuli viimeksi nautittua samassa paikassa moisista herkuista.
Rakuunamäen sotilaskotihan on perustettu 18.11.1918, joten kohta on edessä ns. 100-vuotisjuhlat. Silloin pitänee mennä jälleen herkuttelemaan ;-)

Trading card test - keräilykorttitestaus

Tuli testattua hetken mielijohteesta kuinka nuo keräilykortit oikein jakaantuvatkaan. Tätä taustaa vasten testasin yhden tukkupakkauksen sisältöä ja lajittelin kortit joukkueittain ja erikoisaiheittain. Tulos oli seuraavanlainen:

  • Pelicans 25 korttia
  • TPS 24 korttia
  • HIFK 18 korttia
  • Tappara 18 korttia
  • JYP 18 korttia
  • Kalpa 16 korttia
  • Blues 14 korttia
  • Ilves 13 kortti
  • Jokerit 11 korttia
  • HPK 11 korttia
  • Saipa 10 korttia
  • Kärpät 9 korttia
  • Ässät 9 korttia
  • Lukko 6 korttia

Tämän lisäksi mukana oli 42 erikoiskorttia, joista kaksi erikoispainosta sarjanumerolla leimattuna: Teemu Selänteen All Star -kortti sekä yksi Nimikirjoituskortti.

Ihan kansiollista ei siis saa yhdellä paketilla.

Mainittakoon vielä, että n. 5 % korteista oli dublikaatteja, joten vaihdokkejakin tuli samalla.

Talvi tuli, talvi tuli.....



Niin, kyllähän se syksy on kääntymässä talveksi ainakin lämpötilojen osalta, vaikka lunta ei vielä maassa olekkaan. Itse en tuota lunta juurikaan kaipaa. Nämä pakkaskelit ovat ihan hyviä, kun ei kura kantaudu jaloissa sisälle ja muutoinkin maasto on mukavan kuiva.
Harva on muutoin tullut ajatelleeksi, kuinka mahtavat veneilykelit ovat vielä myöhään syksyllä - silloin kun ei myrskyä/ tuule kovasti. Itse noudin veneen talvehtimaan viikonloppuna. Nyt voi satamakin alkaa talvehtia kun viimeinenkin menopeli siirtyi kuivumaan.

tiistai 19. marraskuuta 2013

EINO "tuli, oli ja meni" -myrsky

Ellei olisi seurannut mediaa, olisi tuo viikonlopun Eino-myrsky jäänyt varmasti lähes huomioimatta: sähkökatkoksilta ja tuulituhoiltakin vältyttiin Mustolan suunnalla. Tosin vanhan kanavan laidalla oli muutama suuri koivu saanut kyytiä tuulen mukana. Sen verran voimakkaita nuo pintatuulet toki olivat, että syksyn lehdet saivat hyvää kyytiä pihamaalla. Säästyy haravoinnilta hi...
Tuulimittarin mukaan puuskamaksimitkin olivat piha-alueella n. 11 m/s ja 10 minuutin keskituulet siinä 5 m/s korvilla.
Savonlinnan seudulla tuo myrskymatala puhalsi tietojen mukaan tosi kovaa, sillä suurimmat tuulet mitattiinkin Savonlinnan lentoasemalla, liki 30 m/s. Seuraavalla mökkikeikalla onkin mielenkiintoista katsoa, mitä tuuliarvoja on sääasemalle tallentunut. Mökki kun sijaitsee sopivasti Einon "jalanjäljillä" Etelä-Savossa.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Lauri Törni elämänkerta

ISBN 978-951-1-23648-1
"Hullunrohkea sotilas, isänmaanystävä, levoton seikkailija ja maanpetturi. Lauri Törni oli ristiriitainen mies, joka koki elävänsä vain sotatantereille." Näillä saatesanoilla kuvaillaan aikamme sotasankarista tehtyä viimeisintä, mutta ei varmaan vielä viimeistä kirjaa, joka julkaistiin kuluvana syksynä.

Jo ilmestyessään kirja sai voimakasta palautetta ja kritiikkiä niin mediassa, kuin erilaisissa internetin keskustelupalstoilla. Tämähän oli ihan selvä asia ja kirjoittajatkin varmaan tiedostivat sen jo ennenkuin alkoivat tarinaa kansienväliin punoa. Aikamme legendoihin on aika vaikea puuttua millään muotoa, etteikö se loukkaisi ketään.
Törnin vankkuneimpien ihailijoiden joukossa katsottiin voimakkaasti, että kirja loukkaa tämän legendaarisen Mannerheim-ristin ritarin  mainetta ja kunniaa. Näin ehkä osin onkin, sillä kirja ei ole ns. seikkailukertomus tai korkeajännitystyylinen lukemisto, jossa sankarin viittaa ei varmasti tahrata millään muotoa.
Tähän teokseen onkin haettu paljon tietoa eri lähteistä ja teos kestää kovankin lähdekritiikin, mikäli sitä halutaan tuoda esille. On selvää, että myös sankareiden taustoille liittyy ja kätkeytyy asioita, joita ei ole ennen tohdittu tuoda esille. Hyvä, että niitäkin rohkeita löytyy, jotka osaavat ja haluavat laittaa itsensä likoon kirjoittamalla hieman aremmistakin aiheista.
Lauri Törni on varmasti tämän kirjan ansainnut, eikä todellakaan käänny haudassaan kirjan takia. Kuten jo aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin jokainen Mannerheim-ristin ritari ansaitsisi vastaavan teoksen, jota jälkipolvet voisivat sitten ihmetellä kun ketään ei ole enää muutoin kertomassa asioista.

Tämäkin kirja vapautuu aikanaa Bookcrossing.com palvelun kautta maailmalle, joten jos et löydä sitä kirjakaupasta tai halua muutoin käyttää euroja siihen, niin kannattaa käydä vilkaisemassa, josko kirja olisi siellä vapaasti liikkeellä.
PS: kirja löytyy tunnuksella: 379-12300566 Bookcrossing.com -palvelusta.

Liikennekulttuuria Mustolasta...

Kuvan ajoneuvo ei liity ao. tapauksiin.
Toukokuussa 2009 kirjoittelin paikallisesta liikennekulttuurista tällä foorumilla, joten nyt on sopiva hetki palata asiaan. Myös aamuinen Etelä-Saimaa lehti oli tehnyt ison jutun kaupungin vaarallisimmista risteyksistä ja liikennekulttuurista noin yleensäkin. En palaa kyseisen jutun yksityiskohtiin tässä, ne voi jokainen käydä lukemassa lehden sivuilta. Sen sijaan valoitan hieman tuota paikallista liikennekulttuuria, jota on päässyt seuraamaan ns. aitiopaikalta useiden vuosien ajan.
Toistaiseksi mitään pahempaa tilastoitavaa ei alueella ole autoilun tai ns. moottoriurheilun osalta päässyt tapahtumaan. Hyvä niin, vaikka lukuisia läheltäpiti -tilanteita on ollutkin. Mutta niitähän ei tilastoida.
Mustolan suunnalla noita suuria risteysalueita ei vielä toistaiseksi kovin montaa ole. Ehkä tuo valmistuva IKEA:n keskus tekee sitten tuohonkin määrään muutoksen, mutta se on sen ajan murhe sitten se.
Tähän olen listannut nuo suurimmat epäkohdat, jotka olen tilastoinut moottoriajoneuvojen käytöksen osalta (huom: syyllinen on kuitenkin useimmiten siellä ratin ja penkin välissä):


  1. Suuret ylinopeudet. Suurimmaksi osaksi alueella 30 km/h nopeusrajoitus!
  2. Väistämisvelvollisuuden huomiotta jättäminen.
  3. Kiellettyyn ajosuuntaan ajaminen.

1: alueelle (itäinen osa) tuli reilu vuosi sitten ns. aluenopeusrajoitus 30 km/h, joka on selvästi merkein ilmaistu. Tästä huolimatta noin 80 % autoilijoista ajaa yli 15 km/h ylinopeutta säännöllisesti. Räikeimmät päivästä toiseen reilusti yli 20 km/h yli sallitun. Kaasujalka tuntuu olevan herkässä tälläkin suunnalla ja sitten ei osata rakentaa sitä omaa päivittäistä ohjelmaa niin, ettei kiirettä pääsisi syntymään. 
Ikävä kyllä tähän kategoriaan pääsee mukaan myös ns. ammattiautoilijatkin. Edes koulutaksit eivät jaksa / ehdi noudattaa nopeusrajoituksia.

2: Mustolankatu ja Pitkäkatu "kätkee" varrelleen useita tasa-arvoisia risteyksiä. Nämä ovat sittenkin yhdessä ylinopeuksien kanssa ne kaikkein vaarallisimmat paikat. Risteykseen ajaessasi et voi olla mitenkään varma huomioiko se vasemmalta tuleva väistämisvelvollinen ollenkaan tilannetta - useimmiten ei! Näitä tilanteita näkee lähes päivittäin. 
Itse olen alkanut kohteliaasti antamaan pienen ääni- ja valomerkin kaikkein törkeimmille "suhareille".

3: Alueelta löytyy pari "kiellettyä ajosuuntaa" osoittavaa merkkiä, joita rikotaan joka päivä: toinen on Pitkäkadulta ylös mäkeen, kohti Saikkolaa menevä "yhdystie". Merkkien mukaan siitä ei pitäisi ylämäkeen ajaa ollenkaan, mutta näin vain tapahtuu. Ikävää on sekin, että ko. tietä käyttää lukuisat pienet opiskelijat, jotka tulevat Saikkolan suunnalta Mustolan kouluun. Vielä ei ole onneksi tömähtänyt.
Toinen merkki sijaitseekin sitten itse Mustolan koulukeskuksen yläkoululle vievän portin pielessä. Tätä merkkiä rikotaan niin yleisesti, että se on oikeastaan eräänlainen irvikuva: niin opettajat kuin paikalla vierailevat muutkin henkilöt. Antaa muuten harvinaisen hyvän kuvan liikennekäyttäytymisestä koulun oppilaille!

Tämän pitemmittä turinoitta tällä kertaa. Ehkä viimeistään parin vuoden kuluttua voidaan aiheeseen jälleen palata. Silloin on aineistoakin kertynyt lisää. 

torstai 7. marraskuuta 2013

Päiväkirja itärintamalta 1941-1944

ISBN 978-952-229-134-9 (2012)
Kirjastossa vieraillessa sattui kirjapalautusten joukosta silmiin Hans Rothin päiväkirjat itärintamalta sotavuosina 1941-1944. Se mikä kirjassa alunperin kiinnosti oli kirjan hieman erilainen lähestymistapa kyseisen aikakauden sotatapahtumiin Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Kirja perustuu korpraali Hans Rothin päiväkirjojen teksteihin. Päiväkirjoja on kaikkiaan kolme kappaletta, joista ensimmäinen alkaa siitä kun operaatio Barbarossa - Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon - alkoi ja päättyy kirjoittajan katoamiseen Vitebskin lohkolla 1944. Onneksi päiväkirjat jäivät jäljelle, sillä ilman niitä ei tätäkään teosta olisi luonnollisesti nähty koskaan.
Audenttiset kuvaukset taistelutoiminnoista ja elämästä rintamaoloissa on hieman erilaista luettavaa kuin perinteiset sotakirjat, joissa usein liikutellaan vain suurempia joukkoja. Tässä teoksessa pääsee yksilö itse kunniaan.
Kirjaa voi hyvin suositella kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille.


MM-kultaa 2013 HF RTTY QRP

Joku nopea ehtikin jo kysymään, että eikö missään mediassa huomioitu tuota MM-menestystä. No, kyllä huomioitiin ja siitä todisteena oheinen tulossivu Radioamatööri -lehden kilpailupalstalta.
Tottahan se on, että näissä ns. marginaalilajeissa jää myös tuo medianäkyvyyskin usein aika vähiin tai sitä ei ole ollenkaan. Vaikka asiaa tarkemmin pohtiessa on menestyksen saaminen ainakin maailmanlaajuisesti teettänyt töitä varmasti samalla mitalla kuin esim. yleisurheilussa. Painot on vaan asetettu vaakakuppiin eritavoin. Jokainen valitsee lajinsa ja tietää yleensä jo siinä vaiheessa kuin medianäkyvä se on. Harvapa tietää, että radiourheilussa järjestetään myös Olympialaiset, joissa on myös Suomestakin mukana kova joukkue.

73 / OH5KUY

maanantai 4. marraskuuta 2013

OH5KUY, number ONE in the World!

Last Friday, I finally received the official diploma from Italy. An Italian radio amateur organization arranged the first QRP RTTY World wide championship contest last March. Because I have worked only on QRP last years, I decided to take part in the "meeting".
In June 2013 I heard that my result was good enough to take the championship! I could not believe it before the official documents have received from organizers. Well, now it is true: Place number ONE in the world! Feeling quit good just now.


"Kevät keikkuen tulevi"

"Meteoroloogi" työssään  Sanonta, "kevät keikkuen tulevi", pitää joka vuosi paikkansa. Maaliskuun alussa ehdittiinkin jo...