lauantai 30. kesäkuuta 2012

Hiekkalinnat - Enonkoski

Enonkosken kansainvälinen hiekkaveistoskilpailu järjestetään yhdessä kalamarkkinoiden ja Suomen Ladun leiripäivien yhteydessä. Tapahtuman aattona näky oli vielä hieman ns. sekavan oloinen, mutta kyllä ne veistokset siitä alkavat pikkuhiljalleen hahmottua. Tapahtumaa tarkastellesssa selvisi, että kilpailussa on mukana vain kolme joukkuetta, joten jokainen osallistuja pääsee varmasti mitalleille.
Vaikka ratkaisuun oli vielä reilu vuorokausi aikaa - oli omasta mielestäni ainakin voittaja jo hyvin suurella todennäköisyydellä selvillä. Sen verran maisemaan sopivaa, pikkutarkkaa työtä taiteilija teki. Laitetaan tästä kuvaa sitten seuraavan reportaasin yhteydessä. Toivottavasti ennustetut sadekuurot eivät pilaa taideteoksia ennen maanantain katselmusta.

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Kalamarkkinat - Enonkoski

Enonkosken kalamarkkinoiden aattona oli kylän raitti täyttynyt ns. ulkopaikkakuntalaisista. No, osa syynä tähän oli varmasti samalle ajalle ajoittuva Suomen Ladun kesätapahtuma monine oheistapahtumineen. Omalta osalta tuo järjestetty geokätköilyn aktiviteettitapahtuma olisi mielenkiintoinen, mutta katson itseni hieman jääviksi osallistumaan kilpailuun, koska osa kätköistä on itseni tekemiä. Eihän suunnistuksissakaan ratamestari tai apulaiset pääse osaksi kilpailuun.
Kalojen osalta muikut käytiin varmistamassa jo edellisenä päivänä Savonlinnan torilta - tosin tuolloin kaikki muikkupurkit matkasivat pääkaupunkiseudulle.

torstai 28. kesäkuuta 2012

VR Savonlinna - Mission almost impossible

Oikein kaunis kiitos VR-konsernille, kun järjesti oivan seikkailun asiakkailleen. Niinpä, tätä ei todellakaan tarvitse ottaa välttämättä haukkuna, vaan enemmänkin eräänlaisena opettavaisena tarinana.
Asianhan piti oleman helppo juttu, eli toimittaa lomavieras juna-asemalle Savonlinnaan ja ostaa sieltä lippu Helsinkiin. Normaalisti asian suorittamiseen ilman siirtymisiä menisi vain muutamia hetkiä, kun vielä VR:n sivuillakin lupaillaan aikataulua haettaessa, että liput ja asema löytyvät osoitteesta Asematie, Savonlinna. No, asema kyllä löytyykin ja vielä ihan hieno sellainen, mutta muuta palvelua kuin ilmoitus aseman ovessa ei paikalta löydy. Ilmoituksessa lukee, että paikalla ei ole lipunmyyntiä ja liput on ostettava R-kioskista. Samalla herää epäilys myös siitä, että näikköhän paikalta lähtee edes juniakaan. Ja, toden totta - eihän junat enää asemalle saakka liikukkaan. Onneksi vieressä ei ollut R-kioskia, koska muutoin olisi varmasti jääty odottamaan haamujunaa asemalle!
Nyt siirryttiin kuitenkin läpi ruuhkaisen keskustan takaisin kauppatorin kulmille ja etsittiin käsiin jo aikaisemmin kertaalleen bongattu R-kioski torin laidalta. Sieltä lippua kysymään, ja kuinka ollakaan: lippuhan pitää olla etukäteen tilattuna VR:ltä ja R-kioski on vain ns. noutopiste. Tätä hieman epäilimmekin jo paikalle saapuessamme, mutta pitihän asia varmistaa.
Kysyttäessä rautatieaseman sijaintia, saimme epämääräisen kulkuohjeen kioskihenkilöltä, mutta onneksi kadulta löytyi sentään henkilö, joka osasi opastaa läpi rakennustelineiden oikeaan suuntaan, asematasanteelle. Ja kas kummaa - paikalta löytyi ns. uuni-tuore lippuautomaattikin, josta liput sai ostettua junaa odotellessa. Kerrassaan hienoa.
Aiheeseen liittyen oli kerrassaan mielenkiintoista se, että VR:n opaskyltti osoitti aivan jonnekin muualle kuin siihen alikulkutunneliin, josta "asemalle" pääsi. Kyltin mukaan kuljettaessa olisi kyllä löydetty itsemme keskeltä ohikulkutietyömaan vaarallisia työpisteitä. Kuinkahan moni näin tekeekin, ja ihan vahingossa. Jos nyt edes löytää näinkään lähelle kohdetta.
Sinänsä varsin opettavainen seikkailu ja kokemuskin. Älkää uskoko kaikkea sitä dataa, jota nämä asiakaspalvelulähtöiset firmat sivuillaan meille syöttävät.
Kaikesta huolimatta asiakas pääsi junaan ja ajoissa kohteeseenkin.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Alkukesää ja silleen...

Kesä se kulkee kohinalla eteenpäin ja eihän siinä mitään ihmeellistä olekkaan; normaalin vuosikierron mukaisestihan tässä ollaan edetty. Tai jos ihan totta puhutaan, niin onhan tämä kulunut kesäkausi ollut hieman normaalista poikkeava monellakin tavalla. Eli tässäkin tapauksessa poikkeukset vahvistavat sääntöjä.  Hellekelejä on saatu odotella, eikä vuoden takaisiin lämpötiloihin olla vielä oikein päästy. Tältä osin helteet olivat jo toukokuulla, jolloin mm. Mustolassa tuo maaginen helleraja, + 25 C, rikkoontui. Nyt on jääty kauaksi tuosta rajasta.
Toivottavasti tänään alkavissa yleisurheilun EM-kisoissa sitten monet urheilijat pystyvät hätyyttelemään omia haamurajojaan hi.
Ukkoskauden osalta on menty tosiaan melkoisessa lamassa eli salamakertymät ovat jääneet erittäin pieniksi laskipa niitä sitten kuinka tahansa. No, perinteisestihän tuo heinäkuu onkin ollut varmempi niin lämpötilojen kuin ukkostenkin osalta. Nämäkin kaksi luonnonilmiötä kun tahtovat liittyä toisiinsa vahvasti. Se mikä on ollut luonnolle hyvää tässä alkukesän aikana, on olleet melkoisen runsaat sateet. Enteileeköhän tämä hyvää sienisyksyä jo? No, ainakin ensimmäiset kanttarellit antavat vielä hieman odotuttaa, mutta eiköhän jo ensiviikolla viimeistään ole näitä paikallisiakin sienenlakkeja katseltavissa täällä lomakunnassa, Etelä-Savossa.
Päiväperhosia on kulunut kevät ja kesä suosinut erityisesti - perhosia on riittänyt katseltaviksi niin puutarhoissa, metsissä kuin teiden varsillakin. Kuvan perhoset on kuvattu eilispäivänä Enonkoskella. Perhoset olivat kovasti tykästyneet toisiinsa ja viettivät heinän "kukinnolla" useita minuutteja.
Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. Kesä jatkuu, loma jatkuu ja ensimmäiset muuttolinnut ovat jo aloittaneet syymuuttokauden.

"Kevät keikkuen tulevi"

"Meteoroloogi" työssään  Sanonta, "kevät keikkuen tulevi", pitää joka vuosi paikkansa. Maaliskuun alussa ehdittiinkin jo...