Outo häiriö 2 metrin taajuudella

145.200 MHz FSK/9

144 - 145 MHz:n taajuuskaistalla on ollut outo häiriö jo useamman viikon ajan (tammi-helmikuu 25). FM -puhealueen kutsutaajuuden, 145.500 MHz alapuolella on useita pistetaajuuksia, joissa häiriö ilmenee. Pienen skannailun ja selvittelyn jälkeen löytyi kolme eri taajuutta havaitulle signaalille: 145.050 MHz, 145.200 MHz ja 145.450 MHz. Näistä tuo 145.200 MHz kuului voimakkaimmin Lappeenrantaa tarkkailujaksojen aikana.

Häiriö oli havaintojen ja mittausten perusteella FSK-moduloitua lähetettä, jonka kaistanleveys oli n. 9 kHz. Tarkempi identifiointi jää hieman "vaiheeseen", koska tänään kun oli tarvittavat mittalaitteet saatu käyttöön, myös signaalit katosivat "eetteristä".

Mutta, jotain sentään saatiin nopeilla mittauksilla selville: suunta ja asemien/ aseman mahdollinen sijainti. Kolmella asemalla suoritettu suuntima taajuudella (QRG) 145.200 MHz toi kuvan kaltaisen näkymän kartalle. Pienten laskutoimitusten jälkeen voitiin varmuudella todeta signaalien tulevan rajan takaa Venäjältä. Radioamatöörilähetteistä ei ole kyse, joten viranomaistoimintaa ko. taajuuksilla harrastetaan. Laskennallisesti lähettimet/ lähetin sijaitsee kuvan osoittamalla alueella Käkisalmen eteläpuolella. Alueeltahan löytyy mm. Gromovon sotilaslentokenttä (ex. Sakkolan lentokenttä) ja muutama muukin sotilaallisissa toimissa käytetty alue. 

Kaikkiaan nyt havaitut signaalit olivat tn. kolmelta eri asemalta, jotka toimivat samassa verkossa. Se liittyivätkö ne ilmailuun vai muuhun toimintaa ei ehtinyt selvitä. Joka tapauksessa nyt asemat ovat hiljentyneet, mutta jatketaan kuulostelua noilta osin.

Asemien ilmaantuminen antoi hyvä syyn kertailla hieman vanhoja "muistoja" ja kokemuksia. Jopa vanha armeijan ohjesääntö kuuntelutiedustelusta tuli kaivettua esille noin kertauksen vuoksi sekin. Jostain syystä eivät aikoinaan halunneet tuotakaan opasta luovutettavaksi pois kun jäätiin evp-hommiin 😎

@ri

Ilmavalvontaa havaintolistalla

RRR7209 lennolla 9.1.2025 / 16:30 SA

 Britannian ELSO-kone vaihteeksi kaakonkulmalla ja itäisessä Suomessa. Varmaan erilaisten "Markkereiden" päivitys ja kerääminen asialistalla. Oma RF-majakka on onneksi ns. passiivisessa tilassa eli vain kuuntelulla, joten tuskin häiritsee koneen elektroniikkaa vaikka lentääkin ihan päältä 😎

@ri

GPS-häirinnän lumoissa

"KotiGPS" toimii taas (23.4.2024)

 Kuluneen viikon aikana hämmästelin kun VHF-radio ei päivittänyt kelloaan totutusti GPS:n kautta. Ilman suurempia ihmettelyjä ajattelin radion GPS-modulin menneen mykäksi tai muutoin vioittuneen. No, tähän oireeseen on onneksi auttanut aina tuo laitteen täydellinen resetointi. No, tämä toimenpide luonnollisesti poistaa järjestelmästä kaikki omat asetukset ja tiedot, joten resetoinnin jälkeen olikin sitten edessä radion asetusten palauttaminen. 

Asetusten palauttamisella ei ollut mitään näkyvää vaikutusta toimenpiteisiin, mutta tulipahan sanomamuistit ja muistipaikat päivitettyä tuoreilla taajuustiedoilla 😉 Eilen (22.4) katsoin radion GPS-monitori-ikkunasta, että laite ei kuullut juuri mitään GPS-taajuuksilla; vain muutama "haiku" oli näkyvillä, mutta nehän eivät riitä pakkatiedon päivittämiseen. Yritin jopa vaihtaa laitteen paikkaa, jotta signaali olisi parempi, mutta ei vaikutusta. Tosin ovathan nuo satelliitit kuuluneet ihan hyvin aikaisemminkin.

Verkkouutisten uutisoinnin innoittamana aloinkin lähestyä ongelmaa hieman toisesta näkökulmasta. Uutisoinnin mukaan tuo Venäjän suorittama häirintä GPS-taajuuksilla on ollut viime aikoina erittäin voimallista. Ja häirintäkarttaa katsottaessa tämä kaakonkulma onnistuu olemaan naapurin häirinnän alla melkoisen kattavasti.

Tänään (23.4) kauppareissun jälkeen käynnistin radiomodulin ja kuinka ollakaan GPS-signaaleja alkoi löytyä jälleen. Ilmeisesti häirinnässä on ollut sopiva tauko tai aukko. Täytyy seurailla tilannetta. Seuraavan kerran kun navigaattorista häviää satelliitit, ei kannata heti laittaa tuotetta SERTI-lavalle tai alkaa muutoinkaan asetuksia nollailemaan. Naapuri ns. yllättää 👀

@ri

GPS-häirintätilanne 22.4.2024

GPS -häirinnästä ja vähän muustakin

 

GPS-härintä on/off 2014/07/29 kuva 1

Tänään on uutismedian vallannut melkoisen ajankohtainen aihe eli GPS-häirintä. YLE:n MOT kertoi aamun julkaisussaan kuinka maaliskuussa 2022 Savonlinnan kenttää lähestynyt matkustajakone ei voinut laskeutua kentälle, koska GPS-paikannus ei toiminut. Sama toistui vielä seuraavanakin päivänä. MOT sai hyvin dokumentoitua kyseisen tapahtuman analysoimalla ilmailun lentoliikennedataa häirintä ajalta. Saadun tiedon perusteella pystyttiin havainnoimaan se kuinka laaja-alaisesta häirinnästä on ollut kyse ja osin sekin mistä kyseinen häirintä on suoritettu. 

Monille on saattanut tulla yllätyksenä se, että kotimaan viranomaiset Traficom (Viestintävirasto) mukaan lukien ovat olleet erittäin varovaisia kommenteissaan häirinnästä. MOT onkin joutunut turvautumaan haastatteluissa ja asiantuntijalausunnoissa ulkomaisiin toimijoihin mm. Norjan ja USA:n suunnalta. Pohjois-Norjassahan tuo häirintä on ollut jatkuvampaa. 

Itsekin olen joutunut turvautumaan häirintäasioiden osalta vain omiin havaintoihin, koska häirintäilmoitukset luetaan luonnollisesti osaksi sitä signaalitiedustelu. jota Puolustusvoimat etupäässä harjoittaa, ja siihen liittyvä materiaali on luokiteltu lähtökohtaisesti salassa pidettäväksi (lue: turvallisuusluokka SALAINEN). Alla kuitenkin yksi mielenkiintoinen "keissi", jota ei ole turvaluokiteltu.

Vuonna 2014 (kuva 1) pidettiin hyötyliikennekuunteluun (Utility /EW) keskittynyt harjoitus, jossa olin mukana eräänlaisena teknisenä apurina. Savo-Karjalan suunnalla pidetyssä harjoituksessa tuli mieleen seurata myös GPS-signaaleja ja niihin liittyviä paikannusteknisiä asioita. Harjoituksen toisena päivänä huomasimme, ettei retkimallinen GPS-paikantimemme oikein suostunut löytämään paikkatietoa; 12 satelliittikanavaa olivat aina hetkellisesti päällä, kadotakseen pian. Tämän seurauksena saatu paikkatieto poikkesi pahimmillaan harjoituspaikasta useilla kymmenillä jopa sadoilla kilometreillä. Tosin paikkatieto palautui nopeasti kun "häiriöt" poistuivat. Koska sama ilmiö toistui muillakin harjoituksessa mukana olleista laitteista, voitiin laitteen tekninen vika sulkea pois laskuista.

Asia herätti sen verran mielenkiintoa jo tuolloin, että päätimme tehdä hieman tarkempaa tutkailua asian osalta muun toiminnan ohessa. Tuolloin ei käytössämme ollut vielä FlightRadar -palvelun tms. tarjoamaa lentokoneiden paikka tietoa eikä myöskään laivojen käyttämää (AIS) dataa. Mutta se mikä löytyi ja oli käytössä oli radioamatöörien käyttämä APRS (AutomatisPositionReportinSystem), jonka kautta radioamatöörit lähettävät paikkatietoa ja lyhytsanomia radiotiellä. 

Tuumasta toimeen: keräsimme APRS-palvelusta kaiken raakadatan Suomen mobiiliasemien eli ajoneuvojen osalta. Tämä on tärkeä huomioida, sillä ns. kiinteät asemat käyttävät sijaintitietonaan järjestelmään syötettävää kiinteää paikkatieto, joka ei tietysti muutu mihinkään. Sen sijaan ajoneuvot liikkuessaan ja ollessaan paikoillaankin päivittävät tietonsa GPS-satelliittien kautta. Eli juuri sillä kanavalla, johon mahdollinen häirintä kohdistuisi. Omien havaintojen lisäksi ajoimme mukaan hieman muutakin signaalitietoa päästäksemme käsitykseen mahdollisesta tapahtumasta GPS:n osalta.

Häiriöt alkoivat näkymään mittausdatassamme kello 11 jälkeen; tosin heikkona. Tuolloin ei vielä ollut suurtakaan häiriötä havaittavissa paikannustarkkuuksissa. Kello 16 mennessä häiriöhavaintojen määrä kasvoi siinä määrin, että myös GPS-tarkkuus käytännössä romahti kokonaan. Häiriötä signaalitasolla kesti noin reilu 4 tunnin ajan, jolloin paikannustarkkuus vaihteli ollen parhaimmillaan hyväksyttävät 5 metriä ja huonoimmillaan yli 50 km. Klo 20 mennessä tilanne oli ohitse ja satelliitit löytyivät nopeasti ja tarkkuus oli hyvä. Myös APRS-data liikkuvien asemien osalta oli palautunut normaaliksi. Pahimpien häiriöpiikkien aikana APRS-kartalla mm. Kaakkois-Suomessa liikkuneet ajoneuvot ajelivat joko Suomenlahdella tai rajan takana Laatokan ympäristössä.😄

GPS-häirinnästä kannattaa käydä lukaisemassa ELSO -killan mainio esitelmä.

Omana tarinanaan laitan myöhemmin havaintoja, kuinka ja miten suurvaltojen johtajia suojataan mm. GPS-häirintää käyttämällä. Testasimme ja kuulostelimme utility -liikennettä näiltäkin osin omalla EW-porukalla vuonna 2017 presidentti Putinin vieraillessa Savonlinnassa. 

@ri

😎🕸

Ilmavoimien HX-hävittäjähanke

Nyt kun viimein on saatu kaikki hävittäjäehdokkaat käymässä "näyttäytymässä" Suomessa, voi hieman heittää omaakin lusikkaa soppaan muutamin kommentein aiheesta. Itseäni on hämmästyttänyt melkoisesti se, että hankkeen ympärille ei ole ainakaan vielä muodostunut suurta mielipiteenvaihtoa tai somemylläkkää. Toki hävittäjätoimittajat ovat tuoneet tuotteitaan jopa korostuneesti esille eri tiedotusvälineissä ja maailmanlaajuinen trolliarmeija on myös huomannut ottaa osansa viestinnästä. Ilmeisesti ne tavalliset veronmaksajat ovat  tämän hankkeen osalta todenneet tilanteen olevan jo ns. valmiiksi taputeltu: koneet tullaan joka tapauksessa hankkimaan - päätös on jo tehty. Ainoa avoin kysymys lieneekin enää tuon hankittavan koneen malli. Aionkin tässä esittää rohkeasti oman arvioni siitä konemallista, joka lopulta tullaan hankkimaan. Arvion onnistumista onkin sitten mukava katsoa kun hankintapäätös nuijitaan vuonna 2021.

Ennen arviota on syytä tuoda esille muutamia taustoja, jotka vaikuttavat tehtävään hankintaa muodossa jos toisessa:

Hävittäjistä tehdyissä tarjouspyynnöissä hankinta jaettiin viiteen (5) osaan:

1. Sotilaallinen huoltovarmuus: halutaan siis itsenäinen ja ulkopuolisesta avusta riippumaton järjestelmä, koska Suomi ei kuulu Natoon eikä Suomella ole puolustusliittoa Ruotsin kanssa (vielä)....
2. Turvallisuuspolitiikka: konetyypin valinnalla luodaan selkeä indikaatio maailmalle siitä, halutaanko jatkossa(kin) pelata Naton pelimerkeillä vai ollaan valmiit ottamaan yleiseurooppalainen malli tai ihan Pohjoismaalainen.
3. Teollinen yhteistyö: vastakauppoja, investointeja jne. Hankkeen hävittäjien loppukokoonpanon pitäisi tapahtua Suomessa!
4. Hinta: julkisesti on jo kritisoitu sitä, että HX-hankkeessa ei sovelleta kustannus-hyötyanalyysiä eli Suomi voi hankkia hävittäjän, joka on miljardeja kalliimpi, mutta vain vähän kilpailun hävinnyttä suorituskykyisempi.
5. Hävittäjän suorituskyky: tälle argumentille annetaan ja pitääkin antaa paljon painoarvoa valinnassa. 

Ehdolla olevat koneet lyhyesti:

1. Boeing F/A-18 Super Hornet (USA)
2. Dassault Rafale (Ranska)
3. Euroighter Typhoon (Iso-Britania)
4. Lockheed Martin F-35 (USA)
5. Saab JAS Gripen NG (Ruotsi)

Oma "hajatelma" hankittavasta hävittäjästä 2021:

1. Hävittäjän tulee olla ns. NATO-yhteensopiva kaikilta osin. Suomi haluaa rakentaa jatkossakin omaa turvallisuuspolitiikkaa NATO:n kumppanuussopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
2. Suorituskyky tulee luonnollisesti olla erittäin hyvä ja erityiset pisteet pitäisi antaa hävittäjän ja koko järjestelmän ELSO-osioille; niin häive kuin häirintätoimintojen osalta
3. Hävittäjän täytyy pystyä tukeutumaan tarvittaessa ns. maantietukikohtiin, eli hävittäjän on kyettävä käyttämään nousussa ja laskussa lyhyitä kiitoratoja!!!
4. Hinta ja vastakaupat oikeassa suhteessa.

Näillä perusteilla näen, että loppusuoralla on oikeastaan vain kaksi todellista kanditaattia: F-18 Super Hornet ja F-35 Lightning II - molemmat siis yllättäen USA:sta.

Näistä kahdesta tuo F-35 pudonnee pois, kalliin hinnan ja koneessa vieläkin ilmenneiden ns. "lastentautien" osalta. Jäljelle jääkin F-18 Super Hornet ja sen rinnalla kaupattava Growler (ELSO-kone). Tämä jatkaa hyvin nykyisen Hornet-kaluston perimää. Saadaan tuttu ja luotettava kone käyttöön. Hävittäjä toimii myös hyvin lyhyiltä kiitoradoilta (muualtakin kuin lentotukialuksilta).....

F-18 Super Hornet + Growler

Palaan päätelmään viimeistään hankintapäätöksen jälkeen. Sitä ennen "ampukaa väite alas" tai nimetkää parempi kanditaatti perusteluineen......

...-.- ✈✈✈