Kesäinen "käristyskupoli"

Hellejakson anatomiaa Mustolassa

 Juhannusviikon alla annettiin kyytiä vallitsevalle matalapaineelle ja otettiin vastaan Euroopasta työntynyt kunnon hellejakso; kuinkas muutoin kuin juuri sopivasti Juhannuspyhiksi. Ja kyllähän tuota hellettä on riittänyt vielä Juhannuksen jälkipuoliskollekin ja joidenkin ennusteiden mukaan pitkälle heinäkuutakin. Kyllä nyt sopii käristellä, kunhan muistetaan nuo UV-säteilyn vaarat ja eihän tuo paahteinen hellekään ole kaikille mieleen.

Kesän lämpöennätyksiä on rikottu eripuolilla Suomea lähes päivittäin ja Mustolassakin päästiin tuon +30 C:n haamurajan ylitse virallisesti eilen, jolloin mittauspisteen klo 14.00 mittaus tuotti tuloksen +31.5 C Tämäkin tulos saattaa vielä ylittyä lähipäivinä, sillä suurta muutosta hellejaksoon ei ole luvassa. Kesäkuun keskilämpötila on ollut kuitenkin maltillinen +15.5 C, eikä siihen suurta muutosta loppukuun aikana enää tule. Trooppisista öistä on oltu vielä kaukana, sillä yön lämpötilat ovat painuneet reilusti alle +20 C:en.

Sademäärät ovat olleet ns. kesäisen maltilliset, sillä mittariin on tullut vain reilu 48 mm vettä. Varsinaisia sadepäiviä, jolloin sadetta on saatu yli 2 mm on ollut vain neljä (4) kappaletta. Tähän joukkoon on laskettava erityisesti kaksi päivää, jolloin ylitettiin 10 mm ja 20 mm rajat.

Ilman ukkosia on selvitty toistaiseksi, mutta vallitseva hellejakso purkautuu varmuudella jossain vaiheessa ukkosiin; silloin on luvassa salamoiden lisäksi sitä vettä. Toivottavasti rakeilta ja trombeilta vältytään.

Nautitaan nyt kesästä.....

Hellejakson ilmanpainekäyrä

//ARi\\

Kotimainen stradosfääripallo jälleen yläilmoissa

 Vuosi takaperin Hämeenlinnan radioamatöörikerho suoritti hienon projektin stradosfääripallon osalta: perinteistä "ILMARIA" kunnioittaen laskettiin pallo taivaalle ja sen matkaa seurattiin sitten niin radioteitse, kuin erilaisten nettipalveluiden kautta. Tapahtuma saikin hienosti huomiota, olihan mukana myös videolähetys suoraan pallosta. Pallo hyötykuormineen saavuttikin liki 30 000 metrin korkeuden ennen laskeutumistaan.

Tänään oli sitten vuorossa hieman vastaavanlainen pallon lennätys. Tällä kerralla videolähetys oli jätetty pois ja tilalla oli hieman enemmän muita viestiteknisiä ratkaisuja. Itse olin tällä kerralla kotimaisemissa ja päädyin seuraamaan pallon lentoa lupaavalta kuulostaneelta 80 metrin / 3.5 MHz alueen kautta. Tarjolla oli niin sähkötys (CW) kuin itsellekin hieman oudompi HORUS 4FSK -lähete paikka tiedon ja pallon tilan raportointiin. Tuo 433 MHz (70 cm) majakkataajuus oli jälleen kuulumattomissa, mutta eihän käytössäni ollutkaan kuin iso vertikaaliantenni tuolle taajuudelle ja lähetystehotkin olivat milliwattiluokkaa, kuten myös 3.5 MHz:lla.

Pallon (OH3HAB) APRS-datan mukaan lento alkoi noin 11.30 UTC (14.30 Suomen aikaa). Ensimmäisen havainnon pallosta tein pallon sähkötysmajakan avulla klo 12.05 UTC, jolloin pallo ilmoitti lentokorkeudeksi 8711 metriä. Hetkeä myöhemmin myös ensimmäiset signaalit tulivat HORUS 4FSK:lla. Siinä missä sähkötyksen koodaamiseen tarvittiin omaa aivokapasiteettiä, tuon HOURUS 4FSK avauksessa tarvittiinkin sitten pientä ohjelmistoapua. 

Jännä huomio oli se, että tuo HORUS tuntuu olevan aika tehokas mode, kuten monet muutkin uudet digimodet: pallon telemetriataajuudella kuului vain normaalia kohinaa, mutta sieltä se ohjelma vain kaivoi tarvittavat parametrit lentotietojen ilmoittamiseen. Pallon saavuttaessa hieman korkeutta lisää, alkoi signaalitkin voimistua ja myös telemetriataajuudella kuului HORUS-modulaatiolle tuttua "lirutusta".

Viimeisin telemetriapaketti tuli napatuksi klo 13.10 UTC, jolloin pallo ilmoitti lentokorkeudeksi 21.196 km ja etäisyydeksi omaan asemaani 174 km. Pian tämän jälkeen pallo aloitti laskeutumisen, eikä paketteja enää tullut, ainakaan minun asemalleni. Luulen, että HF-taajuudet (3.5 MHz) meni virrattomiksi, jotta pallon muille paikkatiedon lähettimille riittäisi virtaa niin pitkäksi aikaa, että pallo hyötykuormineen löydettäisiin maastosta.

Tiedotteen pallon lennosta voit lukaista tämän linkin kautta.

Mielenkiintoisia kokeiluja ja testailuja näin kesähelteiden lomaan.

//ARi\\

Pallo liikkeellä ja kuuluu Lappeenrannassakin (3.5 MHz)

HORUS 4FSK-koodaus meneillään.

Myös sähkötysmajakka kuului ja näkyi hyvin (3.5 MHz)

"Vanhassa vara parempi"

OpenTracker vm. 2008

 Kuvan APRS-tracker eli paikkatiedon ilmoittaja on ollut mukana ajoneuvossa vuodesta 2008 lähtien ja toiminut koko tuon ajan moitteitta. Laite lähettää ajoneuvon sijaintia 144.800 MHz taajuudella APRS-verkostoon, jonka asemia voi käydä katsomassa vaikka aprs.fi -sivustolta. Samalta sivustolta löytyvät myös laivojen sijainnit niin merillä kuin sisävesillä. Myös muita mielenkiintoisia kohteita löytyy livenä ajoittain samalta karttatasolta: ilmapalloja, harrasteilma-aluksia ym..

Oma trackerini alkoi hieman oireilemaan kevään aikana. Paikkatieto ei oikein aina tahtonut lukittua, joten laite piti käynnistää aina uudelleen, jotta GPS-data lähtisi radiotielle. Purin laitteen, eli avasin suojakuoret ja tein silmämääräisen tarkastuksen komponenttien osalta. Kaikki näytti olevan OK. Vaikuttikin siltä, että joku asia on ehkä mennyt ns. "indexiin" laitteen sisäisen ohjelmiston osalta. 

Kuin ihmeen kaupalla löysin laitteen alkuperäisen ohjelmointikaapelin pöytälaatikosta sekä vanhoista varmistuksista tuon vuoden 2008 laitteen mukana tulleen ohjelmistopaketin ohjeineen. Nyt olivatkin sitten kymmenien vuosien jälkeen tarpeen. Sääaseman tietokoneessa oli vielä jäljellä vanha, perinteinen 9-napainen COM-portti, joten datan siirtäminenkin onnistuisi ilman adaptereita. Kytkentöjen jälkeen ohjelmointisovellus löysi laitteen heti ja tiedonsiirtoon tarvittavat rajapinnat muodostuivat. Ja kuinka ollakaan vuoden 2008 ohjeen linkin takaa löytyi vielä Internetin sivustoilta uusin ohjelmistopäivitys (Firmware), joka latautui ja asentui ongelmitta. Liki 20 vuoden aikana oli tullutkin jo muutama päivitys. Tosin, periaatteenani on ollut monissa asioissa, ettei laitteiston ohjelmistoa tule päivitettyä, ellei laite sitä erikseen vaadi toimintojensa osalta. Laitehan oli toiminut ihan hyvin.

Ohjelmistopäivityksen jälkeen ns. laboratoriotesteissä kotipöydällä laite suostui toimimaan moitteita lukuisista käynnistyksistä huolimatta - kuten pitääkin. Lisää mielenkiintoa toikin vielä se, että laitteen ohjelmointi tarjosi lukuisia erilaisia vaihtoehtoja, jotka piti tietysti päästä kokeilemaan näin livenä. Niin, ja nyt sai mukavasti vaihdettua tuo oman radiokutsunkin vuodelta 2008 vuoden 2022 -malliin.

Toivotaan laitteelle pitkää ikää jatkossakin. Onhan tuo jo hintansa ansainnut monestikin.

73

//ARi\\

Kesäisiä kelejä on ollut tarjolla

 

Lämpötiloja Mustolan suunnalla

Kesääkohti on menty toukokuulta aimo harppauksin. Viimeiset yöpakkaset (Halla) oli mittarissa toukokuun 22. päivänä. Sen jälkeen onkin pysytelty lämpötiloissa tiukasti plussan puolella, myös yöllä. Sen verran tuo toukokuun kylmä tuulahdus ehti tehdä tuhojaan puutarhassa, että juuri nousuun päässeet kesäkurpitsan taimet saivat hieman siipeensä. 

Hellerajat ovat vielä luonnollisesti rikkomatta ja tuo +20 C ylityskin on ollut hieman nihkeää, mutta eiköhän tuokin raja-arvo jo Juhannukseen mennessä ylittyne.

Ukkoset ovat vielä loistaneet poissaolollaan. Ehkä hyvä niin, vaikka kyllähän nuo taivaalliset murinat salamoiden säestämänä kuuluvat lähes erottamattomasti Suomen kesään. Näitäkin ehditään vielä varmasti "nauttimaan" sillä tuo aktiivisin ukkosaika on vielä edessäpäin.

Sateita on näin kesäkuulle tultaessakin riittänyt useammalle päivälle, vaikka kokonaiskertymä vesimittarissa ei kovin suuri vielä olekaan. Sen verran kuitenkin, ettei joka päivä ole tarvinnut puutarhaa kastella kantovedellä. Alla olevassa kuvassa hieman poikkeuksellisesti on ilmoitettu yhden tunnin (1 h) sadekertymää viimepäiviltä. Siinä näkyykin lähinnä sateiden kuuroluonteisuus.

Niin, ja aurinkosähkön käyttäjille lienee ilahduttavaa ollut se, että aurinkoisia, lähes pilvettömiäkin jaksoja on tähän alkukesään jo mahtunut runsaasti.

@ri

Sadekuurot Mustolassa

Valtakunallinen WinLink-aktiviteettiviikonloppu

Suomen WinLink-yhteyksiä 4-5.6.2022

Viikonlopulla, 4.-5.6, pidettiin ns. epävirallinen WinLink-aktiviteettiviikonloppu, jolla pyrittiin kuormittamaan kotimaista WinLink-verkostoa runsailla viesteillä ja tiedostoilla. Tarkoituksena oli siis lähettää erilaisia viestejä kotimaisten postilaatikkoasemien välityksellä erityisesti 160 - 80 - 60 ja 40 metrin aaltoalueilla. Samalla kun kuormitetaan tätä HF-verkkoa saadaan hyvää kokemusta itse verkon toiminnasta eri taajuuksilla, viestien reitittymisistä ja tietysti hyvää harjoitusta jokaiselle operaattorille oman aseman toimintojen osalta. 

Saadun palautteen perusteella asemia oli runsaasti viestittämässä ja näiltä osin harjoitus pääsi ainakin tavoitteeseensa. Toivottavasti mukana oli myös uusia kokeilijoita. Kesäiset ukkosetkaan eivät tällä kerralla häirinneet yhteyksiä. Huomattavaa WinLink -asemien osalta on se, että ne ovat käytettävissä myös harjoitusten ulkopuolella, käytännössä 24/7 -periaatteella. Verkoston osaltahan on mahdollista käyttää toki aina sitä postilaatikkoa, joka parhaiten on tavoitettavissa; radiokeleistä ja käytetyistä taajuusalueista johtuen tuo paras postilaatikko voi sijaita vaikka toisella puolella maapalloa.

Kuten kuvan kartasta näkyy on WinLink -postilaatikoiden sijainti tällä hetkellä hyvin eteläpainotteinen. Näiltä osin onkin toivottavaa, että myös Pohjois-Suomen suunnalle saataisiin muutama postilaatikkoasema aktiiviseksi. 

Omalta asemaltani oli yhteydessä pitkin viikonloppua lähes kaikkiin kotimaan WinLink-postilaatikoihin eri taajuuksilla; tosin painopiste oli 3.5MHz (80 metriä). Tämän lisäksi kokeilin tuota itäisen naapurimaan WinLink-tilannetta lähettämällä lyhyen viestin R2-aseman kautta (Moskovan alueella). 7 MHz alueella tuo yhteys muodostui ihan kelvolliseksi ja sähköpostiviesti tuli lähetettyä myös sitä kautta. Tätä yhteystapaa ei vielä nuo sikäläiset rajoitustoimet tiedottamisen osalta ole sulkeneet.

Sähköistä postia kotimaan ja naapurin verkoston kautta.

73 //ARi\\