Uusi tulokas kotiverkkoon, osa 2

Raspi ja TFT-näyttä 7"

 Osaset alkoivat olla ns. koolla, joten oli aika laittaa laitteisto tulille. Raspia lukuun ottamatta kaikki tarvittavat lisukkeet löytyivät vielä edellisen projektin jäljiltä. Tuolloin tuli rakenneltua Raspi osaksi ADSB -verkostoa eli kuuntelemaan ilmailua. 

Nykyisen projekti lopullista kokoonpanoa en vielä tiedä, mutta runko on nyt hyvällä mallilla kun kaikki oleellinen toimii. Voisi melkein sanoa, että tänä päivänä tuon Raspin käyttöönotto onnistuu lähes kaikilta lukutaitoisilta, sillä netistä löytyy selkeät ohjeet perusasetuksille ja hieman vaativimmillekin virityksille, joten sanan "Linux" ei kannata antaa hämätä. Tosin ei Linux-tuntemuksesta mitään haittaakaan ole 😉

@ri

Uusi tulokas kotiverkkoon

Rapberry PI 3B

 Pienet korttitietokoneet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet harrastaa ns. pintaa syvemmältä atk-osaamista: ohjelmointi, rakentelu ja itsensä haastaminen yhdistyvät hienosti näissä projekteissa.

Itse olen harrastellut noiden Raspien eli Raspberry PI -korttikoneiden kanssa. Ensimmäisen Raspin hankin 2018, jonka sitten eläköidyttyäni rakentelin harrastekäyttöön 2023. Tuosta innostuneena päätin hankkia uuden aihion kun niitä nyt on tullut taas tarjolle pitkähkön hiljaisuuden jälkeen. Korona (Covid19) ja maailmankauppa, sotkivat näidenkin piirisarjojen valmistusta melkoisesti.

Raspeja on vielä nyt hyvin eri teholuokissa. Mitä uudempi versio, sen tehokkaampi / monipuolisemmat liitynnät ja tietysti kalliimpi hinta. Tämän takia onkin hyvä ennen hankintapäätöstä istahtaa hetkeksi ja miettiä kuinka tehokasta Raspia oikein on hankkimassa.

Itse hankkimani Raspberry PI 3B on jo vuonna 2016 julkaistu versio. Sitä samaa rautaa kuin hankin jo 2018. Omiin tämänhetkisiin suunnitelmiin tämä hieman iäkkäämpi versio käy oikein hyvin, sillä en ole rakentamassa siitä mitään kodin viihdekeskusta, striimauspalvelinta tms. Radioteknisissä projekteissa riittää hieman kevyemmätkin prosessoritehot.

Tuon ensimmäisen Raspin rakentelin aluksi APRS -käyttöön. Tuossa käytössä Raspi kuunteli paikallista radioamatöörien APRS-taajuutta 144.800 MHz ja välitti kuullut asemat osaksi APRS-IS -verkkoa eli siirsi paikkatiedot internettiin. Tämä oli sinänsä hyvä kokeilu, sillä samalla tuli testattua tuon aikoinaan Saksasta hankkimani SDRL-tikun toiminta osana Raspia. Tuo USB-tikun näköinen laitehan on käytännössä ohjelmistoradioksi liitettävä laite, joka kuuntelee aika leveällä kaistalla radiotaajuuksia.

Koska tuo APRS -projekti onnistui hienosti, laitoinkin järjestelmän kuuntelemaan ilma-aluksia osaksi Flightradar24 -verkosto. Uusi ohjelmistopaketti muistikortille ja kuuntelutaajuudet, niin paketti oli valmis. Tuo FR24-paketti onkin toiminut jo yhtäjaksoisesti vuoden kesämökillä. Tuossa käytössä laite ei juurikaan kuumene, eikä suorita ylimääräisiä prosesseja ja mikä parasta käynnistyy itsestään sähkökatkojen jälkeen automaattisesti. Pitkäikäisiä tietokoneita, koska ei juurikaan liikkuvia osia ja komponentitkin ovat oikein mitoitettuina tämänkokoisiin koneisiin virrankäytön ja toimintojen osalta.

Aika näyttää mitä tästä uudesta "raakileesta" tulee tehtyä; joku radiotekninen projekti todennäköisesti ellei muita ideoita tai haasteita tule eteen.

@ri

Tietotekniikan ytimessä - Raspberry Pi

 

Raspberry Pi 3 oheislaitteineen valmiina

Näin talven yrittäessä tehdä jälleen tuloaan ulkosalla ja kellojen siirtyessä kesäaikaan, on hyvä palata arjen askareissakin muutama vuosi takaisinpäin. Vuonna 2018 kesken jäänyt tietotekninen projekti olikin nyt hyvä saattaa osaltaan valmiiksi. Loppuvuodesta 2017 tuli hankittua opiskelun tueksi pieni "korttitietokone", Raspberry Pi mk.3. Tarkoitus oli laajentaa tietoteknistä näkemystä niin tekniikan osalta kuin itse koneen Linuxpohjaisen käyttöjärjestelmän osalta. Koko "raspipaketti" tulikin tuolloin kätevästi Saksan suunnalta ja mukana oli vielä oma 7" näyttöpaneelikin - hienoa!

Sattuneesta syystä johtuen tuo opiskelu ja tietotekninen "paininta" keskittyikin jatkossa Windowsympäristön haasteisiin, joten "raspi" pääsi hieman unohtumaan, kunnes keksin sen tuossa viimeviikolla varastohyllystä lojumasta. Ei muuta kuin paketit esille ja laite kuntoon. Nythän oli hieman extra-aikaa tällekin harrasteen osalle eläkepäivien lomassa 😊

Laitteiston kokoamisessa ei juurikaan paljoa aikaa kulunut, sillä näyttöpaneeli oli helposti ruuvattavissa kiinni itse tietokoneen runkoon. Tämän jälkeen vain virtakaapelit oikeisiin pistokkeisiin ja näytön kaapelin (lattakaapeli) liittäminen näytön ja tietokoneen välille - yksinkertaista.

"Raspin" käyttöjärjestelmä oli omalla microSD-muistikortilla laitteen mukana, joten ei tarvinnut kuin laittaa kortti pesään, kytkeä näppis ja hiiri valmiiksi ennen virtapistokkeen kytkemistä. Virtalähteen liittämisen jälkeen "raspi" heräsi henkiin ja kuva tuli näytölle ilman "ongelmia" - tai olihan siinä ongelma, koska oli laittanut näytön jalat väärinpäin, joten kuva oli ylösalaisin 😁. Asian olisi voinut korjata ohjelmistollisesti tai sitten kuten itse tein: käänsi jalat toisinpäin, jolloin näyttökin oli oikeassa katselukulmassa operaattoriin. 

Nopean ohjelmistopäivityksen (käyttöjärjestelmä) jälkeen myös oheislaitteet aktivoituivat hienosti. Laite kytkeytyi annettuun WiFi-verkkoon hetkessä ja myös perinteisen hankala Bluetooth (Sinihammas) löytyi järjestelmästä valmiina. Noin reilun 4 vuoden odottelun tuloksena oli myös tuo käyttöjärjestelmä ehtinyt parantumaan ajureidenkin osalta, joten jotain hyötyä viivyttelystä on. Tietotekniikassa ei pitäisikään aina mennä viimeisimpien laitteiden ja ohjelmistojen mukana, sillä usein ne ovat markkinoille tullessaan enemmän tai vähemmän raakileita, joita pitää sitten päivittää. Tämän on jo tuo Windows 11 meille hyvin opettanut.

Koska "raspista" löytyi helposti tuo "sinihammas", niin päätin vapauttaa USB-liittimistä mahdollisimman monta ja kytkeä pienen "sinihammasnäppiksen" osaksi "raspia". Sinihampaan käytön osalta en malttanut käyttää järjestelmän graafista ympäristö, vaan menin laitteen komentotulkkiin määrittelemään tarvittavat asetukset. Tässä päästiinkin siihen tietotekniikan syvimpään olemukseen: kirjoittamaan komentoja ja komentojonoja ym. Osa komennoista muistui vielä vuosien takaa mieleen, mutta osan joutui kertaamaan lähdeaineistosta. Näppis saatiin asennettua ja tuntuisi toimivan ihan moitteitta.

Tällä Raspberry -alustalle on maailmassa tuhansia erilaisia projekteja. Laitekantakin on jo kehittynyt tasolle neljä (4), joten haasteita on tarjolla niitä haluaville. Vahinko vaan, että jonkinlainen komponenttipula taitaa vielä vaivata maailmalla, kun useat laitetoimittajat niin kotimaassa kuin Euroopassakin myyvät joko EIOOTA tai sitten epämääräisillä toimitusajoilla hamassa tulevaisuudessa.

"Raspi" on siitä kätevä, että se on itse koneena pienikokoinen, mutta tehokas. Tämän lisäksi voi valmistella muistikortille vaikka eri tilanteita varten omat käyttisversiot, jotka on sitten helppo ottaa käyttöön. Perus OS:n (operating system) lisäksi itselläni tullee käyttöön varmastikin erilaiset viestitekniikkaan liittyvät sovellukset sekä ehkä myös laitteisto- ja verkkoarkkitehtuurin tietoturvallisuuteen liittyvät projektit. Mutta, nyt on aika kertailla Linuxkoodia ja tehdä kokeiluja kun työkalut ovat ns. äärellänsä.

Raspberry Pi 3 kytkettynä 7" näyttöpaneeliin

"Raspi" käynnistyy hetkessä

@ri