perjantai 27. tammikuuta 2017

Kortti maailmalta - yhden kortin tarina

QSL-kortti - matkalla 15 v. ?
Tällä kertaa ei pääse syyttämään valtiollisen Postin hitautta tai saamattomuutta, vaikka kortti tulikin perille noin 15 vuoden päästä sen lähettämisestä.

Tässä melko mielenkiintoisessa tapauksessa on kyseessä radioyhteyden kuittaamisesta ns. QSL-kortilla. Tämän radioyhteyden Puerto Ricoon, Väli-Amerikkaan, pidin tammikuussa 2001. Tuon jälkeen kortin kulkeminen allekirjoittaneen qsl-lokeroon radiokerholla kesti liki 15 vuotta.

No, mikään ennätys tämä ei varmasti ole eikä tule olemaankaan. Koska kortti tuli radioliittojen ylläpitämän QSL-palvelun kautta, ei kortin leimojen tms.  perusteella voi määrittää tarkkaa ajankohtaa tai reittiä kortin osalta. Todennäköisesti kuitenkin operaattori on vuoden 2001 aikana ehtinyt kortin kirjoittaa ja laittaa eteenpäin. Normaalisti kortit kulkevat qsl-palvelun kautta noin 1 - 2 vuodessa, joskus nopeamminkin. Etenkin silloin, jos qsl-palvelun kautta kulkee paljon kortteja vuodessa, jolloin korttien lähetyskertojakin on useampia vuositasolla.

Itse laitoin varmuuden vuoksi vastaukseni ihan virallisessa postissa ja kirjekuoressa. En halunnut ottaa riskiä, että vastauksen saamisessa menee 15 vuotta.


Postin viemää....


Viimepäivinä on taas noussut voimakkaasti pinnalle meille niin rakkaan palvelun, Postin, toiminta ja siihen tulossa olevat "uudistukset". Viimeisimmän tiedon mukaan lakiin olisi tulossa sen verran väljennystä, että tämä perinteinen postimerkeillä varustettu kirje/kortti -posti olisi jakelussa vain 3 kertaa viikossa. Valtion, virastojen ja muiden "laskuttajien" postit tulisivat edelleenkin myös taajamissa 5 kertaa viikossa, perusjakelun mukana. Taajamien ulkopuolelle menevään postiinhan tuo 3 kerran jakelu ei kuulemma kohdistu. Samoin sanomalehdet ja muu printtimedia ovat tämän jakelusuunnitelman ulkopuolella.

Suurimpana syynä muutoksiin ja uudistuksiin on tietysti postin määrässä tapahtuneet muutokset: perinteinen kirjeposti on kärsinyt melkoisen inflaation sähköpostin kustannuksella. Pelkät juhlapyhiin liittyvät "massapostitukset" eivät riitä pitämään Postin kuluja tasapainossa. Harmi, mutta onneksi sentään kirjepostia ei olla kieltämässä kokonaan eikä myöskään kirjesalaisuuteen olla koskemassa. No, nämä olisikin vaatineet jo hieman isommat lakimuutokset toteutuakseen.

Itse kävin tänään jälleen tukemassa Postia, viemällä aamukävelyn lomassa paikalliseen postilaatikkoon 14 perinteistä lähetystä eri puolille maapalloa. Ajattelin siin ilahduttaa niin posteljoonia kuin myös muutamaa radioamatööriä, jotka näin saavat korttinsa nopeasti ilman ylimääräisiä välikäsiä radioliittojen QSL-palveluissa.




Aamun postiruuhkaa työpöydällä valmiina lähtöön maailmalle

torstai 26. tammikuuta 2017

Talven selkä taittui

Perinteisesti talven selän on katsottu taittuvan Heikin päivänä 19. tammikuuta. Tosin tilastojen valossa talven syvin hetki on onnistuttu ajoittamaan tamikuun 25. päivän jälkeen. Useimmiten kylmin keskiarvo osuu kuitenkin vasta helmikuun toiselle viikolle. Näin onkin, mikäli selän taittumisen indikaattorina pidetään lämpötilaa.

Toinen määre, jonka perusteella olisi varmaan mahdollista myös selvitellä talven kulkua on tuo lumipeite ja sen paksuus. Tosin nyt on muutamana vuotena voitua todeta, että ainakin Etelä-Suomessa tuo paksuin lumipeite saadaan vasta joskus helmi-maaliskuulla, jos sittenkään. Ehkä sittenkin tuo lämpötilan havainnointi on parempi määre talven kulkua kuvaillessa. Kyllä "vanha kansa" on asian tiennyt.

Viimeisin kahden vuorokauden lämpötilakäyrä Mustolan sääasemalta kyllä osoittaa aika hyvin tuon talven tämän hetkisen trendin: lämmöt pumppaavat hetkellisistä pakkaslukemista aina nollan "paremalle" puolelle.






tiistai 24. tammikuuta 2017

"Kunnon" kertausharjoitus - KH 2017


Vuoden 2016 syksyllä aprikoitiin vuodenvaihteessa eläköityneen kollegan kanssa sitä, että näitä "vanhoja" kehäraakkeja ei enää huolita kertausharjoituksiinkaan. Ei vaikka tietoa ja taitoa olisi vielä jaettavanakin - ehkä. No, toisaalta helpommallahan sitä pääsee ja pystyy pitämään stressitason siedettävänä kun ei ole ylimääräisiä kuvioita funtsailtavana.

Asia jäi kuitenkin sen verran vaivaamaan, että ajatus oman KH:n eli kertausharjoituksen järjestämisestä jäi itämään. Pienen pohdiskelun jälkeen päätin ottaa riskin ja ryhtyä toimeen asian edistämiseksi. Harjoituksen alustavaksi ajankohdaksi suunniteltiin tammikuun puoliväliä 2017 ja kestoltaan harjoitus olisi viikonlopun mittainen. Tätä pidemmän harjoituksen järjestäminen olisi tuonut niin ylimääräisiä kustannuksia kuin hankaluuksia henkilöiden irtautumisessa harjoitukseen. Täytyy muistaa, että tässä tapauksessa harjoituksen kulut tulevat 100% järjestävän "seuran"/henkilön maksettavaksi - mitään suuria ihmeellisyyksiä ei siten ole mahdollista järjestää.

Onneksi bonsoreita asian hoitamiseksi löytyi hieman, joten kokonaiskustannuksetkaan eivät päässeet heti alussa järkyttämään. Eipä muuta kuin prosessi liikkeelle - mitä aiemmin sitä parempi.

Osallistujakaartiin olin alustavasti kartoittanut 15 henkilöä. Jokaiselle heistä postitettiin marraskuussa virallinen kertausharjoituskutsu; tosin tällä kertaa kutsussa tähdennettiin, että matkakuluja eikä mitään päivärahoja/ reserviläispalkkoja tulla maksamaan. Sen sijaan tarjotaan reipasta toimintaa kauniissa Etelä-Karjalaisessa muotomaastossa, tarjotaan 3 ateriaa päivässä, mahd. sisämajoitus ym...

Harjoituksen ajaksi onnistuimme saamaan käyttöömme komea hirsihuvilan Sulkavan suunnalta - keskeltä melkein "ei-mitään". Sopimukseen kuului myös saunomismahdollisuus, joten pienenä extrana oli saunominen päivän askareiden jälkeen. Tosin tapahtumaa riitti läpi vuorokauden, joten saunominen tarjosi sellaisen mukavan tauon muutoin "rankkaan" rehkimiseen.

Harjoitusjoukko koostui yhdestä naisesta ja kuudesta miespuolisesta toimijasta. Kaukaisimmat kertaajat tulivat ihan Helsingin "kirkolta" saakka. Heille suuri hatunnosto ja syvä kumarrus. Loput kertaajat olivatkin sitten Etelä-Karjalan alueelta.

Harjoituksessa oli kaksi painopistettä: erämiestaidot ja viestitystoiminta. Lisäksi aina ruokailujen yhteydessä pidettiin ns. syventävä käsittely keskustelujen merkeissä tai suoritettiin asioiden kertaamista hieman tietokilpailun omaisesti. Ulkorasteilla testailtiin sitten erikseen luonnon tuntemusta eläimien jälkien ja jätösten mukaan - pimeän tullen sitten opeteltiin taivaalta tärkeimmät tähtikuviot ja planeetat.

Erämiestaitojen osalta suoritettiin kalastusta läheiseltä lammelta. Muuta riistaa ei edes yritetty pyydystää. Vain se mitä kaupan lihatiskiltä oli tarttunut kokin mukaan. Kala liikkui sen verran verkkaisesti ja kävi huonosti pyydyksiin, että loppupelissä pääsimme paistamaan perinteistä nuotiomakkaraa kalan sijaan. Hyvää oli nekin. Ja nuotiotkin saatiin syttymään ns. tilapäisvälineillä.

Viestiliikenteen osalta otettiin hieman vaikeampi teema käyttöön. Yhteydenpito lyhyillä aalloilla (HF) tilapäisantenneja käyttäen ja pienellä teholla. Radiona oli pieni, lähes taskuun mahtuva, moniaaltoradio, jonka maksimi lähetysteho oli vain 5 Wattia. Tosin syöttöjohdon päästä mitattuna, kun syöttökaapelin vaimennus oli huomioitu, saatiin taivaalle vain n. 2 Wattia! Siis, melkoinen "huokaus" radioeetterissä.

Antennina käytimme "tikkuantennia", jonka viritimme käyttämällemme 20 metrin aaltoalueelle. Tikun fyysinen pituus oli vain 1.2 metriä, joten melkoinen sovituselementti oli käytössä, jotta se edes jotenkin vastasi 20 metrin pituutta (täysi aalto) tai sen kerrannaista. Maatasoksi antennille otettiin käyttöön kokilta saatu iso uunipelti sekä maastosta löydetty rautaputki. Näin alkoikin elementit olla kasassa viestityksen osalta.

Harjoituksessahan pyrittiin viestityksen osalta kuvaamaan nimenomaan tilannetta, jossa ollaan pitkälti tilapäisvälineiden varassa. Sähköntuottoonkin oli radion osalta valmius sormiparistojen käyttöön - ei siis mitään tehoakkuja. Viestiaseman operaattorilla oli luonnollisesti käytössään salkkumikro tai tabletti, jotka kummatkin toimivat tarvittaessa akku-/paristovirroilla.

Asia, johon ei harjoitusta valmistellessa oltu voitu valmistautua, oli se että radiokelit olivat hyvin huonot koko viikonlopun ja lisäksi 20 metrin jaksolla oli käynnissä radiokilpailu, mikä aiheutti lisäksi melkoisia häiriöitä. Tästä huolimatta ei periksi annettu ja yhteyksiäkin saatiin lokiin vajaa 50 kpl. Erittäin hieno suoritus, kun ottaa huomioon välineet, joilla asia toteutettiin. Osa harjoitukseen osallistujistakin yllättyi täydellisesti tuosta yhteysmäärästä. Mielenkiinto asiaa kohtaan oli muutoinkin hieno, sillä radioasemalle oli välillä ihan jonoksi saakka operaattoreita tarjolla.

Harjoitus alkoi siis perjantai iltana klo 18.00 ja päättyi sunnuntaina klo 12.00. Aika kului kuin siivillä. Useimmille taisivat yöunetkin jäädä muutamaan tuntiin. Ei kuulemma kannattanut tuhlata aikaa nukkumiseen - no, näinhän se on. Vaikka radiokeli ei harjoitusta suosinutkaan, niin muutoin sää kyllä suosi ulkoilua erinomaisesti: pikku pakkanen, lähes pilvetön taivas, pieni tuulenvire ajoittain.

Palaute harjoituksesta oli sen verran positiivistä ja ilmeisesti kokemuksetkin, että osallistujat halusivat osallistua harjoituksen loppukuluihin. Mikäs sen mukavampaa.

Innokkaimmat kyselivät jo syksyksi uutta tapahtumaa - toivottavasti joku muukin innostuu asiasta ja alkaa järjestellä asiaa. Itse osallistun varmasti jos kutsu käy - tällä kertaa siis "rivijermuna" en järjestäjänä.

HUOM: harjoituksen tarkka paikka, henkilöt ja käytetyt laitteet on jätetty kertomuksesta pois harjoitussalaisuuteen vedoten.

Kartta kertoo parhaiden kuin signaalimme oli kopitettu Euroopassa.
Ote harjoituksen viestipäiväkirjasta.







tiistai 17. tammikuuta 2017

Medianäkyvyyttä

Viikonlopun ahertaminen radiorintamalla "palkittiin" pienellä medianäkyvyydellä Euroopan suunnalla. Yhteydet FSQ (Fast Simple QSO) -modella oli sen verran mielenkiintoinen ilmiö, että pääsi muutamassa mediassa ihan yli "uutiskynnyksen".

OH5KUY Hollannissa noteerattuna

Aina on tilaa yhdelle...

Ready to cook.....
"Aina on tilaa vielä yhdelle" - näin tuli ajateltua tuossa viikonlopulla kun kävin paikallisessa marketissa ihmettelemässä ruoanlaiton uusia trendejä. Vuodenvaihteen jälkeenhän tulee jälleen monille mieleen hieman keventää ruokavaliotaan. Tähän saumaan on Philips iskenyt uutukaisella keittimellään.
Laitepakkauksen kuva on hieman harhaanjohtava, sillä siinä esitellään perinteisten "ranskanperunoiden" valmistusta. Kyseiset perunat on monesti totuttu yhdistämään rasvakeittimiin ja upporasvassa paistamiseen. Kyllähän tämä laite paljon muistuttaa ns. friteerauskeitintä, mutta laitteen toimintaidea on aivan toinen. Laite toimii hyvin pitkälti muistuttaen perinteistä kiertoilmauunia, joka löytyy jo useimmista talouksista. Perunat ja muut ruoat valmistuvat siis ilman lisättyä rasvaa tai vettä nopeasti ja tehokkaasti.
Kauppareissulla tuli samalla ostettua pohjoisen pojilta tuoretta siikaa, valmiiksi fileoituna (mikäs sen helpompaa). Näin pääsisi laitetta testaamaan heti tuoreeltaan kotin päästyään.
Laitteen käyttöönotto ei oikeastaan voisi olla enää helpompaa ja yksinkertaisempaa. Ilmeisesti tämän takia pakkauksesta puuttui kokonaan suomenkieliset ohjeet - mukana tullut keittokirjakin oli sopivasti ns. monikansallista formaattia.
Virtajohdon kytkemisen jälkeen käyttäjälle jää tehtäväksi lähinnä lämpötilan säätäminen ja kypsennysajan valitseminen. Suositus ajat ja lämmöt löytyvät eri tuotteille sopivasti laitteen kyljestä. Joten eipä muuta kuin fileet "uuniin" ja asetukset kohdilleen. Ja kas kummaa, n. 8 minuutin kuluttua oli tarjolla erittäin herkullista siikafilettä. Myös seuraavana päivänä suoritettu kokeilu broilerin pihvillä toi loistavan tuloksen lyhyessä ajassa.
Toimiva kokonaisuus kerrassaan. Toki näillä uusilla innovaatioilla on sitten aikanaa unhoittua, joten onkin mielenkiintoista seurata tulee tälle tuotteelle samanlainen historia kuin aikoinaan "leipäkoneelle". Valmistajan takuukin on tuotteelle peräti 2 vuotta, joten eiköhän tässä ainakin pari vuotta saatane hieman eri tavalla valmistettua ruokaa.

Resepti siikafileelle:

- n. 500 g siikafilettä
- pintaan hieman suolaa
- ripaus valkopippuria
- puoli ruokalusikallista hyvää neitsytöljyä fileen pintaan
-valmistus 180 C - 6 min ja ei kuin makustelemaan.........

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

FSQ - something different on shortwaves

FSQ-action - monitored by OH5KUY in kp41db


The condx sounded so poor, and I decited to try something new with my radio this weekend. I saw an interesting info about FSQ-tests on 30 meters band in  G+ by OH8STN. So, it was worth trying to make some monitoring of even QSO on this mode.
To monitor the FSQ -QRG (10.144 MHz) I decited to use FLDIGI -software that I had already in action on my computer. After checking some modem parameters, I was ready to go into action.
During my monitoring period 48 hours - I received four different stations on my waterfall: M0ARM, DL2GMS, PE4BAS, PA3DWC  - not much, but good start, I think.


My first qso on FSQ!!!!

torstai 12. tammikuuta 2017

An early Christmas gift - 5 MHz band opened

WSPR-activity on 5 MHz by OH5-202 (SWL)

New QRP -band has been opened! 

The new radio frequency of 4 U / M 2016 came into force on Friday, 09.12.2016. At the same time the new 5 MHz band opened for all Finnish ham radio frequencies between 5351.5 kHz and 5366.5 kHz. Maximum power 15 W EIRP.

So far, I have monitored activity only on JT65/ JT9 and WSPR-modes. It is a pity that our QRG doesn´t allow activity on WSPR - just receiving (SWL).

I have tried to find any CW-station calling CQ last days, but so far "no takers" for my QRP hi...

OH5KUY qpr on recervebeacon network - signal audible 

Yes - just finished my first QSO on 5 MHz: DL2VBN "Ben" answered my CQ! Reports: 449/599 was changed. ConDX was not very good. It looked like my signal was most time below the noise level hi.

tiistai 3. tammikuuta 2017

"Musta laatikko" autoihin, uutta ja vanhaa

"
Trafi on testannut autoihin asennettavaa "mustaa laatikkoa", joka kertoo viranomaiselle missä autoa on ajettu. Lisäksi se voi paljastaa muun muassa kuljettajan ajotavan. " (YLE:n uutisointia 3.1.2017)


Tälle aamulle on ollut mielenkiintoista seurata aamun uutisointia valtakunnan verkossa ajoneuvojen seurantalaitteisiin liittyen. Uutisointia ja sen taustoja tarkemmin tuntematta, voisi luulla että kysessää on todellakin suuri "keksintö". Keksintönähän tuo ajoneuvojen paikkaseuranta on kyllä hyvinkin hieno keksintö, mutta sehän on ollut jo käytössä tuhansissa ajoneuvoissa 1990-luvulta lähtien! Eli aivan uudesta tekniikasta ei ole kyse. Itsellänikin GPS-seuranta mobiilissani on ollut käytössä jo vuodesta 1998.

Radioamatöörit ovat "valjastaneet" paikkatiedon käyttöönsä jo niinkin varhain kuin 1984, jolloin yhdysvaltalainen radioamatööri (Bob Bruninga, WB4APR) alkoi toteuttamaan ajatuksiaan mm. paikkatiedon siirtämiseksi radion välityksellä. Kehittelytyö vei tietysti oman aikansa ja oikeastaan vasta 1990-luvulle tultaessa, kun päivänvalon näki "Mic-e mikroprosessoripiiri" 1994, teki APRS (Automatic Position Reporting System) läpimurron. Mic-e -piirisarjan avulla paikkatiedon lähettäminen voitiin liittää helposti minkä tahansa radiolaitteen mikrofoniin. Ja eipä aikaakaan, kun APRS:n ympärille muodostui iso verkosto paikkatietoa  käyttäviä asemia: pian oli netin vallankumouksen myötä helposti katsottavissa kartoilta missä radioasemat sijaitsivat ja etenkin kuin autot, mopot, polkupyörät, kanootit, veneet jne, jne... liikkuivat maailmalla. Tähän "kelkkaan" tuli itsekin aikoinaan hypättyä.

Suuri hyppäys paikkatiedon hyödyntämisessä tapahtui 2000-luvun alussa, kun tahallinen häirintä poistettiin satelliittijärjestelmästä ja samalla kaupallisilta valmistajilta tuli valmiita radiolaitteita APRS-osineen, sekä erilaisia osia rakentajille tuli edullisesti saataville.

Kenwood oli yksi ensimmäisistä kaupallisista radiolaitevalmistajista, joka toi 1998 markkinoille ensimmäiset, toimivat, käsiradiot, joissa oli mukana mm. APRS. Itsellänikin on vielä tuolta ajalta käytössä niin Kenwoodin käsiradio kuin ajoneuvoon suunniteltu hieman suurempi radio. Ohjelmallisestihan radiot voi määrittää niin että, ne eivät lähetä paikkatietoa ollenkaan, paikkatieto lähetetään aina tangettia painettaessa tai paikkatieto lähetetään automaattisesti ohjelmoidun aikavakion puitteissa.

1990-luvulla tarjoutui tilaisuus tutustua tuolloin kehitteillä olevaan viranomaisradioverkon viestikalustoon, joka paremmin tunnetaan sanasta VIRVE. Tuolloin laitetesteissä ollutta laitetta tuli kokeilla myös paikkatiedon välittämiseen. Laitteissa itsessäänhän ei ollut mitään keinoa lähettää automaattisesti radio paikkaa, muutoin kuin operaattorin itsensä ilmoittamana. Olikin aika vaihtaa mikrofonia ja kokeilla Mic-e:n toimivuutta.

Kaksi mielenkiintoista testiä ehdittiin suorittamaan paikkatiedon puitteissa: ensimmäisessä tapauksessa saatiin paikkatieto siirtymään satelliitin kautta Englantiin ja toisessa tapauksessa Immolan lentokentän ympärillä olleen suunnistusradan testijuoksijaa seurattiin APRS:n avulla. Olisikohan ollut liki ensimmäinen kerta kun suunnistajaa seurattiin reaaliajassa. Tänäänhän tuo tekniikka on jo olennainen osa suurempia suunnistuskilpailuja.

YLE:n uutisoinnissa ollutta kuvaa tarkastellessa ei voi kuin ihmetellä kuin samanlaiseen ratkaisuun ovat insinöörit päätyneet kanssani. Tuossa GPS-tracker -kuvassa tuo mustalaatikko liitäntöineen ja kooltaan on hyvin samaa "kaliiberia". SIM-korttipaikkaa tässä ei ole, koska tarkoitus onkin lähettää paikkatieto radioamatöörien avoimeen viestiverkkoon. Samoin tuolle GPS-antennille on oma liitäntä, koska tarkoitus on saada ulkoisen antennin kautta tarkka paikkatieto hankalissakin olosuhteissa.

Niille, jotka ovat kiinnostuneet seuraamaan niin radioamatöörien kuin laivojenkin liikkeitä, voi suositella käyntiä sivustolla www.aprs.fi Lentokoneiden liikkeitä sivustolta ei löydy, mutta niillekin löytyy omat seurantasivustonsa. Tosin, joskus aina aprs-lähetin on aktiivisena myös ilma-aluksissakin, joten mielenkiintoisia yllätyksiä voi kartalta löytää.

GPS-tracker vm. 1998-

maanantai 2. tammikuuta 2017

HNY 2017 eli Hyvää Uutta Vuotta 2017

Hyvää Uutta Vuotta 2017 tasapuolisesti kaikille lukijoille ja seuraajille toivoteltuna.
Tästä se taas lähtee uusi vuosi uusine "kujeineen" liikkeelle.
Monia mielenkiintoisia projekteja on suunnitteilla kuluvalle vuodelle, ja toivottavasti mahdollisimman moni niistä toteutuukin. Omasta aktiivisuudestahan se on lähinnä kiinni.

Suomi viettää 100-vuotis juhliaan kuluvana vuonna, ja se ainakin näkyy hieman harrastusrintamalla, sillä Viestintävirasto antoi suomalaisille radioamatööreille käyttöön vuodelle 2017 OF-prefiksin normaalin OH-prefiksin rinnalle. Lisäksi monia muita tapahtumia on radiorintamallakin tiedossa vuoden aikana.

Sääasemakin oli sanonut tietokoneen osalta sopimusta irti tuossa itsenäisyyspäivän tienoilla. Huomasin, sen tänään kun yritin herätellä sitä "lepotilasta": - ei herännyt, joten IVO-resetti oli pakollinen, ja netistä katsoessani huomasin viimeisten päivitysten olleen liki kuukauden takaa. No, nyt on kone käynnistetty uudelleen ja data-virtaa jälleen "eetteriin" ja tallentuu tietokantaan. Onneksi tuo sääasema itsessään tallensi tiedot puskurimuistiinsa, joten tuon "black-outin" aikana ei menetetty mitää anturitietoa.

Nyt ollaankin pääsemässä pikkuhiljalleen talven tuntuu, kun tuo Siperian ilmamassa saavuttaa Suomen. Pitkäänhän tuota "suojasäätä" ehti riittääkin.

Näillä mennään kohti uusia haasteita ja kuvioita.

de ARi (OF5KUY / OH5KUY)


"Kevät keikkuen tulevi"

"Meteoroloogi" työssään  Sanonta, "kevät keikkuen tulevi", pitää joka vuosi paikkansa. Maaliskuun alussa ehdittiinkin jo...