Ammattiyhdistysliikkeet barrikadeilla 1.-2.2.2024

 

"Lakkoslogan"

Suomen ay-liike on tällä hetkellä lakkojen keskellä. Ay-liike taistelee tulevaisuudestaan ja asemastaan, kun hallitus pyrkii säästämään ja samalla haastamaan ja heikentämään ay-liikkeen uskottavuutta¹. Lakot ovat olleet suuria, ja kuluvan viikon torstaina ja perjantaina on edessä merkittäviä lakkopäiviä. Kaupoissa, ravintoloissa ja lentokentillä lakot alkavat torstaina, ja perjantaina joukkoliikenteessä, kuten Helsingin raitiovaunuissa ja metrossa, Turun kaupunkiliikenteessä ja Tampereen raitiovaunuissa, junaliikennettä lukuun ottamatta¹. 

Euroopassa on myös käynnissä myös poikkeuksellisen suuri lakkoliikehdintä. Saksassa liikenne on ollut monin paikoin sekaisin, kun maanviljelijät ovat protestoineet maanteillä hallituksen päätöstä verohelpotusten perumisesta. Saksalaistutkija Peter Birke arvioi, että useiden Euroopan maiden lakkojen taustalla on tavoite vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, vaikka ensisijaisesti puhutaankin työehtojen parantamisesta. 

Erona Suomen lakkoihin on se, että liitot eivät läheskään aina tuo poliittisia tavoitteitaan yhtä suorasti esiin. Suomalaiset poliittiset lakot ovat esimerkki siitä, että ammattiliitot ovat jääneet yksin. Liitoilla on nykyajassa monia haasteita, ja perinteinen tuki poliittiselta vasemmistolta on hämärtynyt. SAK:n ja STTK:n jäsenmäärät ovat laskeneet, ja työmarkkina-asioissa on erilaisia kannattajia. Ay-liike kamppailee siis paitsi poliittisista vaatimuksista myös liittojen tulevaisuudesta¹. Lakkojen parrasvaloissa käydään siis myös ammattiliittojen omaa selviytymistaistelua, mikä jäänee monilta huomaamatta 😒

Näkyvänä erona eurooppalaisiin lakkoihin on myös se, että mielenosoitukset sujuvat rauhallisesti - toisin kuin esim. tämän päiväisissä kuvissa Brysselistä. Siellä jouduttiin poliisin voimatoimin puuttumaan mielenilmaukseen. 

Näin sivusta asiaa seuratessa, huomio kiintyy myös muihin seikkoihin lakon osalta - ei ainoastaan nyt ilmoitettuihin hallituksen tekemiin toimiin liittyen. Lakkoase on voimakas ase ja AY-liike osaa sitä käyttää. Laki antaa Suomessa siihen laajat mahdollisuudet, toisin kuin muualla Euroopassa. Tämän kertaiseen lakkorintamaan kätkeytyy myös muutakin kuin luottamuspula hallituksen toimiin. Nyt on se optimi hetki kun AY-liike voi näyttää kannattajilleen voimansa ja ehkä houkutella siten myös uusia jäseniä liittoihin. Toki myös lakko käy hyvästä valmistautumisesta jo syksyllä alkaviin palkkaneuvotteluihin. Eiköhän näidenkin neuvottelujen tueksi saada jokunen lakko aikaiseksi - näin ainakin on perinteisesti toimittu.

Myös meneillään olevan presidenttipelin osalta on lakot ajoitettu varsin viisaasti: onhan pelissä mukana selvä "hallitustiimin" jäsen, Stubb, oikealta ja vastassa hieman "vihervasemmistoon" suuntautuva, Haavisto, vasemmalta siiveltä. Jos on oikein annettu ymmärtää, niin nyt lakossa olevat varmasti äänestävät ensimmäisellä kierroksella tappiolle jäänyttä Haavisto, koska eivät halua olla ns. "hallitusrintamassa" eli myötäilemässä sen ehdokasta. Toki Haaviston kannalta on huono ratkaisu, jos tämä suuri joukko jättääkin äänioikeuttaan käyttämättä nyt alkaneella vaalien toisella kierroksella 😑.

Tällaiseen suurlakon mukaiseen mielenilmaukseen ja tapahtumiin liittyy aika hyvin eri oppikirjoissa oleva totuus omien kasvojen menettämisestä tai sen pelosta. Tapahtuman osalta vain 10 % henkilöistä tietää ja tuntee AY-liikkeen päämäärät ja tavoitteet lakon osalta, 20% seisoo joukoissa vain sen takia että muutkin (työkaverit) ovat ja jäsenyys velvoittaa, 70% jääkin sitten sille optiolle, jolla pelastetaan omat kasvot (AY-liike) ja halutaan vahvistaa omia neuvotteluasemia jatkossakin, eli ei menetetä omia kasvoja, vaikka lakosta ei näkyvää hyötyä nyt saataisikaan. 

Toivottavasti AY-liike kaikessa viisaudessaan huomaa joskus myös sen, että velat on joskus myös maksettava, myös valtion velka. Lisäksi saavutetuista eduista on myös oltava valmis tinkimään yhteisen edun hyväksi. Lakkoilu ei ainakaan kevennä yksityisen eikä valtion velkasaldoa. Valmius neuvotteluihin myös hankalistakin asiakokonaisuuksista pitäisi olla. Toivottavasti tilanne työmarkkinoiden ja sosiaalisten etuisuuksien osalta ratkeaa suotuisasti ja kaikki osapuolet löytävät yhteisen sävelen.

Lakot ovat monimutkainen aihe, ja niiden vaikutukset ulottuvat laajalle vielä pitkään lakkojen jälkeenkin. Muistan kun olin 90-luvun alussa tekemässä työharjoittelua paikallisessa paikallisradiossa juuri silloisen pankkilakon aikaan. Se oli Suomen kolmas pankkilakko historiassa ja kestoltaan melkoisen pitkä: 19.1 - 4.3.1990. Tein siis juttu lakosta ja sen vaikutuksista haastattelemalla Lappeenrannan City-käytävällä kulkeneita henkilöitä. Yllättävän moni oli valmis puhumaan mikrofoniin, mikä yllätti hieman itseni. Tämän takia tulikin paljon iltahommia kun sai nauhat purettua ja koostettua esitysformaattiin. Tämän lako palkankorotusvaatimus oli ollut 10 %, mutta kaiken lakkoilun jälkeen saatiin kasaan vain n. reilu 6% kokonaisvaikutus. Lakkolaisten mukaan lakossa menetettyä ansiotuloa ei tuolla korotuksella saatu korjattua. Jo tuolloin juttua koostaessani kuulin kuinka voimakas vaikuttaja tuo AY-liike on, koska juttu piti lopulta muotoilla niin, ettei se hyökkäisi AY-liikkeen kimppuun. Siistitty puolituntinen tulikin sitten aikanaan radioaalloille ja toimittaja(:tkin) saivat pitää työpaikkansa. Nyt asiat ovat varmaan (toivottavasti) jo hieman muuttuneet ja nykyiset lakkokenraalitkin kärsivät ottaa vastaan kritiikkiä ja arvostelua 😉.

Lukuviitteet:

(1) Suomi jumahtaa lakkoihin – ay-liike taistelee nyt tulevaisuudestaan .... https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010192835.html.

(2) Ay-liike sumuttaa röyhkeästi – kukaan ei ole oikeasti .... https://www.verkkouutiset.fi/a/ay-liike-sumuttaa-royhkeasti-kukaan-ei-ole-oikeasti-kieltamassa-lakkoja/.

(3) Historiallisen suuri lakkoviikko alkaa nyt – Vaikea umpisolmu .... https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010145906.html.

@ri

Vaalikuume jatkuu - Stubb vai Haavisto

 

Vaalitulos sinetöity 28.1.2024 (Yle.fi)

Presidenttiäänestyksen ensimmäisestä kierroksesta ei ehkä eilen tullut yhtä jännittävä mittelö kuin NFL:n konferenssifinaaleista amerikkalaisessa jalkapallossa. Molemmissa "lajeissa" kuitenkin saatiin voittajat ja jatkoon menijät selville, kahden viikon päästä oteltavaan loppuotteluun.

Presidenttikisassa heti ennakkoäänien tullessa julki, tuli pelin henki selväksi. Eroa kärkikaksikolla muihin kandidaatteihin oli sen verran paljon, ettei hyväkään kiri riittäisi. Tosin kilpailun pronssipaikalle tulleen Jussi Halla-Ahon saalis kasvoi tasaisesti koko laskennan ajan, mutta 19 % ei tällä kerralla riittänyt jatkoon, vaikka kokonaistuloksen olikin hyvä.

Nyt jäämme odottelemaan voittajien taistelua ja toistensa haastamista ennen toisen kierroksen äänestämistä. Toivottavasti tähänkin taistoon saadaan hieman lisää jännitteitä ja mikä tärkeintä: äänestysprosentti olisi yli 70 % myös toisella kierroksella!

Kahden viikon päästä tiedetään kumpi on parempi ja tulee linnan isännäksi seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Valtikka on varma, sillä äänestyksen lopputuloksesta ei voi valittaa, mikä poikkeaa hieman muista vaalijärjestyksistä Suomessa.

@ri 

Presidentin vaalit 2024 - tulosta vaille valmis

Ilmassa on tänään suuren "urheilujuhlan tuntua". Ei sen takia, että NFL:ssä kaksi joukkuetta pääsee tämän päivän pelin jälkeen pelaamaan Super Bowlista, vaan tietysti oma presidenttipelimme pääsee myös ensimmäiselle karsintakierrokselle, jossa yhdeksän ehdokkaan joukosta valikoituu kaksi, lopulliseen taistoon helmikuussa. No, tämä tietysti sillä odottamalla ettei kukaan ehdokkaista saa nyt yli 50 % äänistä. Ja mikäli gallupit ja muut ennusteet pitävät yhtään paikkansa, ei kukaan ehdokkaista onnistu tuota rajaa saavuttamaan vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Lopputuloksen kannalta onkin tällä hetkellä, kun äänestysaikaa on jäljellä vielä neljä tuntia ennakkoäänien julkaisuun, se että presidentti vaihtuu. Saulille tuli kaksi kautta täyteen, joten vaihdos on ns. pakollinen, vaikka moni olisi varmasti halunnut hänelle vielä yhden kauden lisää. No, Kekkosesta opittuna on tuota istumakautta rajattu kahteen - onneksi 😉

Kävipä tämän päivän vaalissa miten tahansa, asiasta ei voida olla kuin tyytyväisiä, sillä äänestysprosentti on nousemassa ennätyskorkeaksi. Tämä antaa hyvä pohjan valinnalle. Hyvin sujunut ennakkoäänestys on helpottanut ruuhkia vaalipaikoilla - ainakaan tänään ei omalla pisteellä tarvinnut juurikaan jonottaa. Tosin homma oli sen verran sujuvaa, että vaikka ovi kävi koko ajan, mitään ruuhkia ei päässyt syntymään.

Blogikuvassa oleva Juhani Suomen, "Tasavallan Presidentit 1919 - 2017" tulee aina kaivettua esiin näin vaalivuonna. Nythän tuohonkin kirjaan on tulossa uusi kasvo kun "Sale" saa seuraajansa. Kokonaisuutena tuo teos on erittäin hienosti koostettu: upeiden kuvien rinnalla on helppolukuista ja -tajuista tekstiä aikansa päämiehistä. Kukin päämies saa teksteissä ansaitsemansa kohtelun, eli tulee esitellyksi mahdollisimman monipuolisesti. Itse on tullut luettua nuo esittelyt jo muutamaan kertaan, mutta tuntuu, että aina löytää jotain uutta, joka on jäänyt aiemmin huomaamatta - varsinkin noiden vanhempien presidenttien edesottamuksista.

Nyt ei muuta kuin jännäämään ja nauttimaan vaalikahvit. Ilmassa on juhlan tuntua!

//ARi\\

 

Presidenttiehdokkaat 2024

Onnistuisiko sähköinen äänestäminen ?

 

Ääniä ja äänestäjiä on monenlaisia

Onnistuisiko sähköinen äänestys Suomessa on kysymys, joka herätetään henkiin näin vaalien alla. Kysymys onkin hyvä sillä onhan totuttu pitämään Suomea tietotekniikan kärkiosaajana ja maana, jossa tietotekniikkaa osataan käyttää hyvin. Monet tekniset asiat onkin hoidettu jo yhä enemmän ja enemmän tietoteknisin avuin: koska viimeksi kävit asioimassa pankin palvelutiskillä tai Postin lähipalvelupisteellä? Monet asiat hoituvat siis jo tietoverkkojen kautta toteutettuina. Koronapandemian myötä tietotekniikan käyttö eri tilanteissa on vain korostunut entisestään. 

Nyt näin aluevaalien alla on jälleen herätelty toiveita sähköisen äänestyksen osalta. Nopeasti ajateltunahan se olisi erittäin hyvä ja etenkin turvallinen (mahdollisten tartuntojen osalta) vaihtoehto. Todellisuus on kuitenkin hieman erilainen. Monet tietoturva-asiantuntija ympäri maailmaa ovat mietiskelleet samaa kysymystä ja toteavat lähes yksimielisesti, että siirtyminen sähköiseen äänestykseen on huono idea.

Valtiollisissa vaaleissa turvallisuus rakentuu pitkälti paperiääniin; äänestäjä käy yksin merkitsemässä numeron äänestyslipukkeeseen, jonka jälkeen leimauttaa lipukkeen ja pudottaa uurnaan odottamaan laskentaa. 

Toinen tärkeä seikka tässä äänestysmuodossa on se, että äänten laskennassa toteutetaan ns. hajautetun ääntenlaskennan periaatetta. Tällöin mahdollinen huijausyritys äänien osalta jää pelkästään yhteen äänestyspiiriin, mutta laajamittaisempi manipulointi on lähes mahdotonta. Ja jokaisen ääntenlaskennan jälkeen äänien osalta suoritetaan vielä tarkistuslaskennat, joita voidaan suorittaa niin monta, että kaikki ovat tyytyväisiä, eikä valituksia ole.

Se miten tuo legendaarinen sana "VAALISALAISUUS" toteutuu lippuäänestyksessä, onkin mielenkiintoinen asia. Todellisuudessahan vaalisalaisuus turvaa tiedot vain siitä ketä kukin on äänestänyt, mutta EI tietoa siitä ketä ei ole äänestänyt! Äänestysluettelot ovat ainakin vielä julkisia asiakirjoja ja asian voi käydä tarkastamassa keskusvaalilautakunnan papereista vaalien jälkeen. Tällöinhän selviää hienosti sekin seikka, jos on ollut itse ehdolla eikä ole saanut yhtään ääntä vaalipiiristä, jossa tuttavat asuvat, etteivät tuttavat ainakaan ole äänestäneet häntä.

Siirtyminen sähköiseen äänestämiseen ei poistaisi varmasti tarvetta pitää yllä myös perinteistä paperiäänestystä: kaikilla ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää teknisiä välineitä edes asioimiseen omassa pankissa saati erilaisissa terveyspalveluissa. 

Lähinaapurissamme, Virossa, on sähköinen äänestys aloitettu jo niinkin varhain kuin vuonna 2005: aluksi pelkästään paikallisvaaleissa, mutta parin vuoden kokeilun jälkeen äänestystä laajennettiin myös muihinkin vaaleihin. Kokemusta sähköisestä äänestämisestä ja sen toimivuudesta siis on olemassa. Huomattavaa on se, että Viron vaaleissa varsinaisena äänestyspäivänä on mahdollista enää suorittaa vain ns. lippuäänestys perinteiseen tapaan; sähköinen palvelu on suljettu hyvissä ajoin ennen äänestyksen H-hetkeä. 

VIRON parlamenttivaaleissa tehtiin uusi sähköisen äänestämisen ennätys 2019. Kaikista äänensä antaneista 43,7 prosenttia antoi äänensä verkossa. Yhteensä äänestäneitä oli 565 045, joista sähköisesti äänen antoi 247 232 äänestäjää. Nettiäänestäjien luku on siis suuri. Tätä taustaa vasten voisi olettaa, että into äänestää voisi Suomessakin kohota, ainakin nuorison keskuudessa. Hehän ovat tilastojen mukaan niitä "laiskimpia" vaaliuurnilla kävijöitä. Toki epäilystä herättää hieman se, että riittäisikö sähköinen äänestys lisäämään kiinnostusta vaaleihin ja politiikkaan edes siinä määrin, että kerran neljässä tai kuudessa vuodessa kävisi antamassa äänensä jollakin käytettävissä olevista tavoista (?)

Suomessahan tämä sähköinen äänestäminen ajoi karille heti kokeiluvaiheessa, kun vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmelle kunnalle ( Karkkila, Kauniainen, Vihti) annettiin oikeus kokeilla sähköistä äänestystä. Äänestyspaikoille tuotiin tuolloin erilliset koneet, joilla äänestämisen saattoi tehdä paperiäänen sijaan. Kaikissa kokeilukunnissa yli puolet äänestäjistä valitsivat sähköisen vaihtoehdon paperiäänen sijaan. Sähköisen äänestämisen valinneet jopa kehuivat äänestyksen helppoutta ja sitä ettei ongelmia äänestämisessä ollut.

No, ongelmia ilmeni sitten ääntenlaskennan yhteydessä: huomattiin, että peräti 232 annettua ääntä oli jäänyt rekisteröitymättä. Tämä johtui suurelta osin annetun ohjeistuksen heikkoudesta, sillä äänestäjiä ei oltu muistutettu kuittaamaan annettua ääntä laitteen OK-painikkeella. Vasta painikkeen painallus rekisteröi annetun äänen. Koska OK-painiketta ei oltu käytetty, tulkitsi äänestyskone äänestäjän keskeyttäneen äänestämisen ja hylkäsi jo annetun äänen. Vertailun vuoksi todettakoon vielä, että sähköisiä ääniä annettiin tuolloin yhteensä 12 234 kpl, joten virheellisten äänien osuus koko saldosta oli vajaat 2 %. Koko valtakunnassa paperisia äänestyslipukkeita hylättiin 0.6 % (syynä epäselvät tai asiattomat merkinnät). 

Sähköisestä äänestämisestä jätetyt valitukset toivat myöhemmin tulosta ja kokeilukuntien osalta vaalit uusittiin - nyt perinteisesti, lippuäänestyksenä.

Kokeilun seurauksena Suomen hallitus päätti 13.1.2010 luopua sähköisestä äänestyksestä toistaiseksi. Hallituksen lausunnon mukaan sähköisestä äänestyksestä ei saatujen kokemusten valossa ole saatavissa sellaisia hyötyjä, että sitä kannattaisi jatkokehittää. Sähköisen vaalijärjestelmän kokeiluhan kustansi kokonaisuudessaan liki miljoona euroa kaikkinensa!

Reilu viisi vuotta tapahtuneesta asiaa sähköisen äänestämisen osalta selviteltiin uudelleen, demokratian nimissä. Aiheesta luovutettiin kattava raportti 19.12.2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle. Johtopäätöksenä oli, että suoritettava sähköinen "nettiäänestäminen" olisi tekniikan puolesta mahdollista, mutta siihen sisältyvät riskit olisivat hyötyjä suuremmat. Suurimpana riskinä mainitaan selvityksessä vaaleja kohtaan tunnetun luottamuksen menettämisen pelkoa. 

Saatujen selvittelyjen perusteella voisi vetää ainakin Suomen osalta sen johtopäätöksen, että vaalit ja vaalikoneisto ovat viimeiset tekniset ratkaisut, jotka tullaan mahdollisesti joskus siirtämään internettiin. Tuleeko näin koskaan tapahtumaan, jää nähtäväksi.

Onneksi moni äänestys ja vaikuttamismahdollisuus on jo osana sähköistä palvelutarjontaa. Jokaiselle on tuttuja eri somealustoilla ja medioissa pyörivät äänestykset, joissa äänen voi antaa kätevästi niin kännykällä kuin muulla medialaitteella. Tulokset tulevat nopeasti ja äänestäminen ei vie paljoa aikaa. 

Itse hoidin viimeksi sähköisen äänestämisen syksyllä 2021, kun Suomen Radioamatööriliiton hallitusta ja puheenjohtajistoa äänestettiin. Äänestys tapahtui turvallisesti kotikoneelta internetselaimen avulla. Henkilöt tulivat valittua eikä soraääniä äänestyksen osalta ilmennyt. 

Ei muuta kuin rintakaarella vaaliuurnille ja äänestämään - jos ei ennakkoon niin viimeistään sitten 23.1.2022!

//ARi\\

JOE BIDEN - Mies vallan huipulta

ISBN 978-951-877-113-8

 Yhdysvaltojen 46. presidentti Joe Biden vannoo keskiviikkona, 20.1.2021, virkavalansa tilanteessa jota hän itsekään tuskin uskalsi toivoa tai epäillä kun ryhtyi tähän viimeisimpään vaalitaistoon. Taistelun tauottua on siirrytty poliittisesti asemasotavaiheeseen - tilanteeseen, jossa käydyn kampanjan voittaja on kaikesta huolimatta selvillä, mutta taistelu jatkuu sillä nykyinen "valtaeliitti" ei suostu tunnustamaan tappiotaan käydyssä taistelussa.

Uuden presidentin myötä Yhdysvallat saa varmaan itselleen uuden suunnan monella osa-alueella. Biden itse on puheissaan tuonutkin esille, että hän antaa itselleen sata (100) päivää aikaa tehdä tämä suunnanmuutos. Tehtävä on varmasti haasteellinen, mutta ei mahdoton: kongressin molemmat huoneet ovatkin hieman yllättäen presidentin edustaman demokraattisen puolueen hallussa, joten republikaanien on oppositiosta hieman vaikea jarruttaa uuden presidentin kaikki uudistuksia.

Bidenin puheiden perusteella löytyy viisi (5) avainkysymystä, joilla tuo suunnanmuutos saadaan aikaiseksi. Nämä eivät liene mitään yllätysvetoja, varsinkaan jos on seurannut edellisen presidenti, Donald Trumpin, tekemiä ratkaisua. Niilläkin toki suunta muuttui jyrkästi sitten Obaman kauden. Jos joku nyt erehtyisi luulemaan, että Biden toistaisi Obama  kaudelta tulevia teesejä -erehtyy. Toki, olihan Joe hyvässä "opissa" Obaman varapresidenttinä ja pystyi seuraamaan aitiopaikalta presedentillisiä asioita.

Muuttuuko suunta siis seuraavilla teeseillä:

1. TALOUS KUNTOON: uusi tukipaketti taloudelle (n. 1500 miljardia euroa). Erityisesti Covid-19 ja sen leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset ovat olleet myrkkyä USA:n taloudelle.
2. COVID-19: tämän asian hoitaminen "kuntoon" on varmasti se ensimmäinen ja tärkein tavoite, jonka saavuttaminen vaikuttaa kattavasti moniin muihinkin tavoitteisiin.
3. ILMASTO: Ilmastokysymyksissä tulee ehkä se suurin ero edelliseen presidenttiin. Nyt palataan takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja lisäksi presidentin asetuksella palautetaan kaikki Barack Obaman virkakaudella asetetut ympäristösäädökset, jotka Trump ehti kumota. Se kuuluisa tavoite hiilineutraaliuden osalta on tarkoitus saavuttaa 2050.
4. RAJAT / MAAHANMUUTTO: virkaan astuessaan Trump ilmoitti suureen ääneen rakentavansa sen kuuluisan muurin Meksikon rajalle sekä asetti lukuisia matkustusrajoituksia useille muslimienemmistöisille maille. Biden on sanonut kumoavansa 100 päivän aikana useimmat maahanmuuttoa koskevat asetukset ja luonnollisesti pysäyttää Meksikon rajamuurin rakentamisen. Koska useimmat asiat ovat käsketty presidentin asetuksilla, voi uusi presidentti kumota ja korva omillaan helposti. Tosin maahanmuuttopolitiikan täydellinen muuttaminen kaikilta osin voi kaatua sitten aikanaan korkeimman oikeuden vastustukseen - sen aika näyttää.
5. YHTEISTYÖ JA AVUNANTO: Trumpista poiketen Biden uskoo ja vannoo kansainvälisen yhteistyön ja monenkeskisten järjestöjen nimeen. Edellä mainitus Pariisin ilmastosopimuksen lisäksi Biden aikoo liittää USA:n välittömästi takaisin myös Maailman terveysjärjestöön (WHO). Ensimmäinen virkamatkakin, ulkomaille, suuntautuu oletettavasti Eurooppaan, NATO:n päämajaan Brysseliin. Trump teki omansa aikoinaan Saudi-Arabiaan, kuinkas muuten.

Nyt katsotaan ja kuulostellaankin mitä seuraavat 100-vuorokautta tuovat tullessaan. Toivottavasti uuden menestystarinan. Sitä odotellessa kannattaa käydä lukemassa vaikka tuo Joe Bidenin ensimmäinen suomennettu elämänkerta. Vaikka kirja on "ohut", on siinä kyllä sisältöä sitäkin enemmän. On helpompi ymmärtää nykyisyyttä ja tulevaa kun ymmärtää ja tuntee taustat.