Häiriö kansainvälisellä avaruusasemalla

Kuva 1

Pitkän odottelun jälkeen oli kuluvalla viikolla tarkoitus saada jälleen avaruudesta kuvia Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) suunnalta. Järjestelmien piti oleman päivitettyjä jälleen toimiviksi myös "kuvamodulien" osalta.

No, tälläkin tarinalla on sitten hieman erilainen lopputulos. Kaikki ei mennytkään ihan niin kuin oletettiin. Internettiin valuneiden tietojen mukaan viaksi epäiltiin tuota kuvia lähettävän tietokoneen audio-ongelmaa sekä mahdollisesti avaruusaluksen antennien liittimissä olevaa vikaa. Tuo tietokoneongelma saatiin ilmeisesti ratkaistua, mutta antenneihin liittyvä huolto vaatii avaruuskävelyä, joten tuo kuvien lähettäminen siirtyi parilla viikolla eteenpäin: alustavasti 16.-20.2023. Toivoa sopii, että silloin onnistuu.

Tällä kerralla kävi myös onni onnettomuudessa, koska juuri tähän kuvalähetystestiin tehtyjen ohjelmistoasennusten yhteydessä paljastui tuo oman työaseman audio-ongelma. Nyt ei enää harmita niin paljoa, vaikka lähetysten vastaanotto myös omalta osaltani keskeytyi 😁👽

Kuva 1: allekirjoittanut vierailemassa Venäjän avaruustekniikan näyttelyssä Pietarissa. Pukuvarustus tilaisuuden luonteen mukaisesti.

Kuva 2: Yksi monista diplomeista aikaisempien operaation yhteydestä. 

 

@ri

Kuva 2

 

Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) kimpussa jälleen kerran

Aurinkomyrskyjen ja hiukkaspurkausten takia oli radiokelit lyhyillä aaltoalueilla (HF) sen verran heikot, että päätin kokeilla jälleen työskentelyä satelliittien ja avaruusasemien kautta. Kohteeksi muodostui jälleen kerran tuo Kansainvälinen avaruusasema (ISS), joka on kuultavissa Suomessakin, vaikka tuo lentorata ei oikein pohjolaa suosikaan. On kuitenkin aina muutaman kerran kuultavissa kierrostensa aikana. Useimmiten tuo lentorata kulkee sen verran matalassa horisontissa, ettei tuota antennin korkeuskulmaa juurikaan tarvitse korottaa. Samoin kuin tuo paketti- ja APRS-toiminnoissa käytettävä taajuus 145 MHz ei juurikaan kärsi lyhyen kuuntelujaksona aikana tuosta Doppler-ilmiöstä.

Risti-Yagit valmiina satelliiteille: CQ ARISS..

Vajaa vuoden hiljaiselon jälkeen satelliittiasema heräsi jälleen eloon Enonkoskella: ei tarvinnut kuin kytkeä virrat järjestelmään ja päivittää nuo satelliittien ratatiedot NASA:n palvelimelta. Vielä nopea tarkastus ISS:n sivustolta mahdollisten avaruuskävelyjen ja huoltotaukojen osalta, jotta odottelu ei olisi turhaa. 

APRS-pakettiyhteydet onnistuivat hienosti ja muutaman kerran kuulin jopa ISS:n vastaavan asemalleni. Saatujen QSL-korttien (eQSL) ja sähköpostiviestien perusteella signaalini oli kuulunut hyvin myös Hollannissa ja Espanjassa. Noissa maissahan tuo ISS kulkee liki optimaalisesti "yläkulmilla" ja kuuluukin hyvin. Työskentely ISS:n osalta on melkoisen nopeatempoista, sillä asema on kerrallaan kuuluvilla vain muutamia minuutteja ja tulee uudelleen kuuluville aina n. 90 minuutin välein 3-4 kertaa vuorokaudessa. Joku voisi sanoa, että sellaista leppoisaa hommaa tuo satelliitti "workinta" 😊

Viikonloppu toi tullessaan myös mielenkiintoisen yhteydenoton liittyen ISS:n toimintaan. Sain pyynnön nauhoittaa ns. koulukontaktin, jossa avaruusasemalta otetaan yhteyttä kouluun ja vastaillaan oppilaiden esittämiin kysymyksiin. Tapahtuman osalta selvisi, että ISS:n venäläinen miehistö on yhteydessä Tatarstanilaiseen kouluun sunnuntaina (30.7. klo 17.04 Suomenaikaa). Ratalaskelmien mukaan tuo yhteys pitäisi kuulua myös Itä-Suomessa. 

Kellon lähestyessä H-hetkeä oli jännitystä hieman ilmassa, sillä en ollut ollenkaan varmaa kuinka ja miten asema kuuluisi tai nauhoitukset onnistuisivat. Varmuuden maksimoimiseksi olin valjastanut kaksi asemaa satelliiteille tapahtuman osalta: toinen asema oli kytketty 30 metrisen maston huippuun viritettyyn ympärisäteilevään vertikaaliantenniin, jolloin sen kääntämisestä ISS:n suhteen ei tarvinnut olla huolissaan. Kaikki hoituisi ns. automaattisesti, jos signaalia kuuluisi. 

Toinen asema onkin sitten tuo varsinainen satelliittiasema, jossa tehokkaat Yagi-antennit 433 MHz ja 145 MHz alueille kääntömoottorilla varustettuna. (ks. kuva 1)

Kellon tullessa 17.04 (SA) alkoikin jaksolta kuulua voimakas signaali, jossa ISS kutsui koulua. Kaiken kaikkiaan sain "kopitettua" liki 6 minuuttia tuota yhteyttä. Tämä yllätti, sillä olin varautunut vain 2-3 minuuttiin. Hieno juttu kerrassaan. Nyt tuli dokumentoitua tuo yhteys harjoitusmielessä audionauhoituksena kahdella asemalla ja lisäksi vielä videona+audiona vähän niin kuin extrana. 

Tiedostotkin on saatettu maailmalle. Saas nähdä menevätkö ne joskus Tatarstaniin saakka (?)

73 / @ri

Ratalaskelmat ovat tärkeässä roolissa yhteyksien osalta

ISS / ARISS

 

Kosmonauttien päivä, 12.4

Kosmonauttien päivän kunniaksi, Juri Gagarin 12.4.22

 

Juri Gagarin

Juri Gagarinista tuli 12.4.1961 ensimmäinen ihminen, joka matkusti avaruuteen ja pääsi kiertämään maapallon Vostok 1 -avaruusraketilla.

Avaruudenvalloituksen nimissä vietetään erityisesti Venäjällä ja joissakin entisissä Neuvostoliiton maissa tätä Kosmonauttien päivää. Päivän osalta on myös hieman muitakin avaruushenkisiä teemoja tarjolla. Tällä kerralla myös ISS:n (Kansainvälinen avaruusasema) kautta juhlistetaan päivää lähettämällä SSTV-kuvia, joiden teemana ovat avaruudessa olleet naiset sekä yleisemmin pelkkä avaruuden valloitus.

//ARi\\

ISS digitaalisella kuvalähetyksellä

ISS digikuvaa 20.2.2022

Suomen jääkiekkojoukkueen juhlinnan seurannan ohessa on tullut jännitetty toista jännitysnäytelmää: Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) digikuvalähetyksiä. Onnistuessaanhan nämä lähetykset tarjoavat lähes täydellisen kuvanlaadun. Haastetta toki onnistumiselle on, sillä toimiakseen täydellisesti ei tuohon lähetysjaksoon, 1 min 40 sek, saisi sattua kovinkaan paljon häiriöitä tai muita signaaliin vaikuttavia "haitakkeita". 

Tuo testauksessa käytetty taajuus, 437.800 MHz, on omiaan tarjoamaan lisää haastetta, koska jo tuo Doppler-efekti aiheuttaa hieman vääristymää signaaliin, ellei sitä aktiivisesti korjaa. Tuossa perinteisessä, analogisessa, SSTV-kuvalähetyksissä käytetty 144 MHz, taajuus ei ole niin herkkä Dopplerille ja nuo analogiset lähetykset kärsivät hieman häiriöistäkin - kuvat tulevat luettavasti perille, toisin kuin digitaalisesti.

Jokainen, joka katsoo digi-tv -lähetyksiä tietää tämän asian. Aikaisemmassa, analogisessa verkossa lähetetty signaali heiketessään aiheutti kuvaan vain ylimääräisiä varjoja, kun digi-puolella kuva menee helposti ns. mosaiikiksi, ellei signaali ole riittävä.

Mielenkiintoinen testi joka tapauksessa. 

//ARi\\

ISS jälleen APRS-modella työskenneltävissä

OH5FI mukana aktivoinnissa 22.1.2021

Kesäkuisen SSTV-aktivoinnin jälkeen tuli tänään kokeiltua, josko ISS olisi äänessä APRS-modella. Sen verran paljon on ollut erilaisia toimintoja avaruusasemalla, että APRS-radio on ollut välillä pitkiäkin aikoja poissa päältä. Nyt tärppäsi jälleen, vaikka ISS kävi vain hetken kurkkaamassa horisontissa.

Seuraavaa kiertoa odotellessa (90 min)

//ARi\\

OH5FI ISS:n kuulemana

 

Työskentelytodistus ISS:n SSTV -aktiviteettiin osallistumisesta

Awardi osallistumisesta ISS:n SSTV aktiviteettiin

 Työskentelytodistus osallistumisesta ISS:n SSTV-aktiviteettiin tuli sähköisesti jo muutama päivä sitten. Vaikka oma QTH (=asemapaikka) ei olekaan kovin otollinen yhteyksien pitämisen kannalta ISS:n suuntaan, voin pitää saavuttamaani tulosta vastaanotettujen kuvien määrän ja laadun osalta varsin hyvänä. 

Lähetyksissä käytetystä 12 kuvan sarjasta onnistuin nappaamaan 7 erilaista kuvaa, joista 6 tuli ruudulle lähes täydellisesti, eli yli 95 % kuvasta oli ilman häiriöitä. Yhdellä ohituksella onnistui yleensä saamaan vain 2.5 kuvakaappausta, ja näitä ohituksiakin oli vain kaksi (2) vuorokautta kohden. Muut ohitukset menivät horisontin alapuolella tai sitten niin matalalla, ja vain hetkellisesti, että kuvat tulivat vain osittain.

Seuraavaa aktiviteettiä odotellessa. 

//ARi\\

ISS QRV AGN

OH5FI via ISS

Kansainvälinen avaruusasema on saanut muut työt taas siihen vaiheeseen, että amatöörilaitteet on voitu turvallisesti kytkeä jälleen käyttöön. Tämän aamun ensimmäinen pikainen kurkistus radiohorisontin ylitse tuotti tulokseksi mm. pikaisen yhteydet Pavelin (R3PJR) kanssa. Hänellä asema Moskovassa. Monia muitakin asemia olisi ollut tarjolla, mutta sen verran nopea ISS:n ohitus oli ja matalalla, vain 7 astetta horisontista, joten sai olla todella nopea ehtiäkseen operointiin. 

No, 90 minuutin kuluttua tulee sitten hieman parempi ohitus, kun kivutaan yli 10 astetta horisontin yläpuolelle.

 00:00:02:04 : R3PJR]APRS,NA1SS*,qAR,ESAJ-3::OH5FI :QSL? de Pavel - R3PJR

ISS kuuluvilla - QRZ

ISS kuuluvilla - QRZ?

 

Melkoisen matala kierto Euroopan yltä oli hetki sitten Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS), mutta kyllähän tuo signaali näkyi menevän perille. Ehkä jopa paremmin näin matalilla kulmilla, koska tuo antennit (vertikaali) on myös ikään kuin suunniteltu tähyilemään tuonne horisonttiin eikä yläilmoihin. Hyvä näin. Sääasema ja operaattori pääsivätkin tällä kerralla ihan koko pohjolan ainoiksi heh..

Toisella kierrolla jo hieman enemmän asemia kuulolla.

73 // ARi

Dataa Kansainvälisen avaruusaseman siivittämänä (ARISS)

Amateur Radio on International Space Station

Viikonloppuna kansainvälisen avaruusaseman miehistö suoritti ns. avaruuskävelyn ja korjasivat siinä samalla aseman radioamatöörilaitteiston vioitelleen syöttökaapelin. Korjaus onnistui mainiosti ja nyt on jälleen ISS äänessä myös amatööritaajuuksilla.

Pakettidata kulkee hyvin ja eilisen kuulostelun perusteella signaali oli Lappeenrannan horisontissakin erittäin puhdas ja voimakas. Kuulostelin kokeeksi kaksi eri ohitusta; toinen alle 6 asteen korkeudella ja toinen jo reilu 14 asteen korkeudella horisontissa. Molemmat ohitukset tuli kuulluksi hyvin ja jopa oma signaali meni maailmalle hienosti ISS:n kautta.

Oheisista karttaleikkeistä ja lokiraporteista näkee kuinka asemia oli kuulolla kyseiseen aikaan ja kuinka oma asema on kuulunut maailmalle ISS:n toistimen kautta. 

Listoilla ollaan, OH5KUY !!

Myös kartalla sijainti on oikein - pohjoisin asema !

 

Lähetetty datapurske tekstinä, OH5KUY

ISS - Kansainvälinen avaruusasema iltataivaalla

 

SSTV-kuvaa avaruusasemalta 

Kansainvälinen avaruusasema (ISS) kuuluu ja näkyykin nyt eteläisen Suomen iltataivaalla eteläisessä horisontissa. 

Tuo näkyminen tosin vaatii pilvettömän taivaan lisäksi hieman paremman horisonttinäkyvyyden, sillä parhaimmillaankin ISS on vain n. 15 astetta horisontin yläpuolella eteläisellä taivaalla. Vaikka tuo visuaalinen havainnointi hieman olisikin vaikeaa, kuuluu radiosignaalit ISS:ltä luonnollisesti erittäin hyvin. 

Tällä hetkellä on ISS:llä menossa pienimuotoinen operaatio SSTV (SlowScanTV) kuvien osalta. Operaatio kestää tällä kerralla vain kaksi vuorokautta 28.-29.1.2021, ja silloinkin ollaan äänessä vain kun ollaan ns. Moskovan päällä. Näin Kaakkois-Suomen osalta tuo operaatiomalli on ihan hyvä, sillä ollessaan Moskovan kohdilla, on tuo kuuluvuus täälläkin vielä erittäin hyvä. Hyvää kuuluvuutta tukee vielä tuo 145 MHz:n taajuus (145.800 MHz - SSTV), jossa tuo dopplerilmiökään ei pääse hirmuisesti häiritsemään signaalia.

Itselläni on käytössä vain pieni piiska-antenni (vertikaali) talon katolla ja radiona skanneri tai muu vastaanotin, josta löytyy tuo tarvittava 145MHz:n taajuusalue. Kuvien vastaanottoon löytyykin sitten internetistä ohjelmistoja niin PC:lle, MAC:lle, Linuxille ja jopa Android -puhelimille. Itselläni on käytössä MMSSTV-ohjelmisto PC:lle. Sillä onnistuu niin kuvien vastaanottaminen kuin lähettäminenkin. Kuvien vastaanottaminen ei vaadi erityislupia, joten ei muuta kuin kuulostelemaan.

Se, koska ISS kuuluu ja "näkyy" on helposti selvitettävissä vaikka tämän linkin kautta: ISStracker

73 / ARi 

Avaruuden valloitusta avaruusaseman kautta

 

Pohjoisin asema ISS:n lokissa tänään!

Tälle aamulle tuli jälleen pitkästä aikaa suunnattua antennit kohti kansainvälistä avaruusasemaa (ISS). Meidän leveyksillähän tuo ISS on kuultavissa ja joskus nähtävissäkin melkoisen matalalla eteläisessä horisontissa muutaman kerran vuorokaudessa. Lentorata on suunniteltu näköjään niin, ettei asema tule meiltä katsottuna korkeammalle horisonttitasosta. No, nuo muutaman kymmenen asteen korkolukematkin mahdollistavat radiosignaalien lähettämisen ja vastaanottamisen asemalle myös tältäkin suunnalta.

Monipuolisten tutkimusprojektien nimissä asemalla on nykyään myös melkoisen kattava kattaus harrastekäyttöön suunnattua radiokalustoa, jotka toimivat niin 145 MHz kuin 433 MHz bandeilla. Uusimpana asennuksena asemalla lienee tuo suuren suosion saanut puhetoistin FM-modella. Tämä mahdollistaa puheyhteyksien pitämisen aseman kautta, ilman että aseman henkilöstön tarvitsee osallistua keskusteluun. Toistin on kuulemma ollut melko ruuhkainen (uutuuttaan), joten olen jättänyt sen kuulostelun ja workkimisen vielä myöhempään ajankohtaan.

Viimeaikoina ISS on ollut aktiivinen myös SSTV (SlowScanTV) -lähetyksissä. ISS:n kuvia on voinut ottaa vastaan kulloisenkin operaation tiimoilta 145.825 MHz:n taajuusalueella. Täällä "pohjoisessa" ei ihan pieni mobiilipiiska riitä ISS:n työskentelyyn vaan pieni Yagi tai muu suunta-antenni on enemmän kuin hyvä lisä. Kuvien vastaanottohan on sitten helppoa kun aseman saa kuuluville: useimpiin kännyköihin saa sovelluskaupasta jo sovelluksen, joka ottaa signaalin vastaa puhelimen mikrofonin kautta, ja ohjelmisto sitten tulkitsee signaalin kuvaksi. Helppoa, eikö vain?

Itse olen ISS:n osalta harrastanut lähinnä perinteistä APRS-liikennöinti ja lyhytsanomavaihtoa pakettiradioverkossa. APRS:n osalta datana liikkuu lähinnä paikkatietoa, jonka lisäksi voidaan lähettää lyhyitä viestejä, joilla yhteyksiä asemien kesken pidetään. Jos kukaan ei vastaa tai kuule, voi käydä internetistä helposti tarkastamassa onko oma paikkatieto kuulunut ISS:llä.

OH5KUY over ISS

Pitihän se testata taas kotiasemaltakin, että ISS kuuluu. Ja kuuluihan se. Käytössä ihan tavallinen vertikaali tai kansanomaisemmin sanottuna "tikkuantenni" talon harjalla. Ei siis mitään ihmeellisiä virityksiä.
Niin, ja ei pelkästää kuulunut, vaan vastasikin. Nyt onkin varsin mukava seurailla satelliittien ratoja kun Win10-alustalle ovat rakentaneet ihan oman ohjelman ko. käyttöön. Ja mikä parasta - ainakin vielä tuon ohjelmiston asentaminen ja käyttö on ILMAISTA!
No, toki internetistä löytyy pelkästään selaimellakin toimivia seurantasivustoja, joten eihän tuo oman ohjelman asentaminen niin välttämätöntä ole.

ISS Euroopan yllä. Hieno footprint satelliitillä.

CQ SATELLITE ..... (osa 2) Gran Kanaria

Kun tuo ns. kenraaliharjoitus satelliittien osalta meni kohdilleen. Tarjoutui mahdollisuus jatkaa tuota työskentelyä hieman laajemmaltikin. Edustamani "firma" vietti vuosipäivää sopivasti maaliskuussa, 21.3. Tuolloin Suomen Rajavartiolaitos täytti siis tasan 100 vuotta.

Rajan hallinnoimien sotilasradioamatööriasemien, OI5R ja OI9R, osalta toimin vastuuhenkilönä ja käytännössä myös operaattorinakin. Ei yhtään huonompi homma sinänsä, jos tykkää viestitekniikasta ja erityisesti radioamatööritoiminnasta.

Viime vuoden aikanahan #RAJA :n OI-toiminta nousi tasolle, jota vuosikertomusta tarkastaneet tahot kuvasivat sanoilla "erinomaista". Ihan itsestäänhän tuo aktiivisuus ei tule eikä varsinkaan näy, joten asian edistämiseksi on saanut tehdä jonkin verran työtäkin.

Vuosi sitten osallistuimme ansiokkaasti Puolustusvoimien 100-vuotis juhliin, aktivoimalla asemaamme enemmän kuin tarpeeksi - tai ainakin kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Tulos oli hyvä ja paljon erilaisia yhteyksiä eri lähetelajeilla saavutettiin vuoden aikana. Siinä sivussa taisi tulla jopa pari pronssimitallia kotimaan kovassa kilpailusarjassa sähkötyksen ja rtty:n osalta. Tämä kilpailuhomma olikin pitkästä aikaa mukava lisä operointiin - edellisestä kilpailusta olikin jo reilu 15 vuotta. Perinteitä kunnioittaen pidimme kaikki sähkötys- (CW) yhteydet perinteitä "pumppuavainta" käyttäen ilman muita teknisiä apuvälineitä, lähetystehona alle 5 Wattia eli QRP-luokka. Tarjottiin siis muille asemille hieman "tasoitusta". Suurin osa operaattoreista varmaan käytti automaattiavainnusta ja tietokonetta kilpailussa.

Vuosipäivän vieton osalta olin jo syksyllä varannut matkan tuonne Kanarian suunnalle. Jo senkin takia, että radioasemamme tiloihin oli suunnitteilla suuri remontti ja asema oli tarkoitus purkaa pois remontin alta juuri maaliskuussa. Vaihtoehtoina olisivat siis joko mennä OI9R:lle, Ivaloon tai Kanarialle pitämään juhlayhteyksiä. Koska kustannusteknisesti matka- ja muutkin kulut menisivät omasta pussista valitsin luonnollisesti tuon lämpimämmän vaihtoehdon eli Kanarian. Samalla tämä valinta määritti nuo operoinnin rajatkin mukavasti. HF-kaluston eli perinteiset lyhyillä aalloilla työskentelyt jäivät pois ja tilalle tuli kuin automaattisesti VHF/UHF -yhteydet, ja erityisesti joku satelliittiaktivointi.

Radiokalustoksi kelpasi pieni 5 Watin Kenwoodin käsiradio hieman parannetulla omalla piiska-antennilla. Varasuunnitelmissa oli myös pienen yagi-antennin käyttö, mutta sitä ei käytännössä tarvittu.

CQ RS0ISS de OI5R....

Kanarian pääsaarella, Arguineguinin kylässä, sijainnut operaatiopiste tarjosi parhaat mahdolliset työskentelymahdollisuudet operaation osalta: korkealta avautunut merinäköala etelään ja länteen (omine parvekkeineen) tai vaihtoehtoisesti hotellin katolta suoritetta operaatio, josta olikin sitten 360-astetta horisonttia mukavasti. Tarkoitus oli työskennellä kansainvälistä avaruusasemaa (ISS) niin diginä kuin puheellakin. Näin etelässä ollessa tuon avaruusaseman kiertorata meni monesti lähes zeniitissä saaren ylitse mahdollistaen näin operoinnin hieman kevyemmilläkin varusteilla. Monet ohitukset, ne parhaat, sattuivat onnistuneesti pimeän aikaan, joten samalla oli mahdollisuus katsoa avaruusaseman etenemistä taivaankannella ihan livenäkin. Täällä pohjoisessahan tuo ISS kuuluu myös aina välillä, mutta on silloinkin erittäin matalalla eteläisessä horisontissa.

Tämä satelliittioperaatio oli myös lomailuun liittyen siitä mukavaa, että tuota operointi oli kerrallaan vain 5 - 15 minuuttia / 2-3 kertaa vrk, eli sen aikaan kun ISS oli kuuluvilla. Ja onneksi useimmiten vielä pimeään aikaan, jolloin ei häirinnyt tuota auringonpalvontaakaan.

Uusi operaatio on suunnitteilla syksylle. Ja eiköhän tuolta Schengenalueelta löytyne operaatiopiste myös sillekin.

Summa summarum:

• OI5R (Immolan sotilasradioamatööriasema)
• #RVL vuosipäivä 21.3.2019
• satelliittityöskentely ruudusta: IL26 (Kanaria)
• työskennellyt "kiertolaiset": ISS (RS0ISS)
• yhteyksiä: total 30 kpl
• QSL-kortit (RVL 100v.) vuoden 2019 lopulla viimeistään.
• operaattori: ARi (OH5KUY)

TU / 73 / CUAGN

International Day of Human Space Flight, April 12

Vuonna 2011 YK nimesi tämän päivän, 12.4, "Miehitettyjen avaruuslentojen päiväksi"
Vuonna 1961, tänä samaisena päivänä tuli neuvostoliittolaisesta kosmonautista, Juri Gagarinista, ensimmäinen ihminen avaruudessa. Vostok 1 toimi tämän historiallisen tapahtuman kantorakettina. Vostok 1:n ratakorkeus oli alimmillaan 175 km ja korkeimmillaan 302 km. Lento kesti yhteensä 108 minuuttia. Gagarin ei enää myöhemmin osallistunut itse avaruuslennoille, mutta toimi aktiivisesti mukana avaruusprojekteissa kuolemaansa saakka. 

Gagarin kuoli 27.3.1968 MIG-harjoitushävittäjällä suoritetun koelennon seurauksena. Lennolla tehtiin ns. painottomuuden simulointeja. MIG syöksyi maahan tultuaan jyrkässä kulmassa kolmikilometrisen pilvikerroksen läpi. Pilvikerros ulottui ennakoitua lähemmäksi maata, jolloin koneen oikaisuun ei enää riittänyt tilaa, vaan kone tuhoutui iskeytyessään maahan.

Gagarinin kuolemaan liittyviin olosuhteisiin julkaisi kosmonautti Aleksei Leonov vuonna 2013 uutta tietoa: onnettomuuden olisikin aiheuttanut SU-15 -hävittäjä, joka lensi niin läheltä Gagarinin MIG-hävittäjää, että tämä kääntyi nurin, joutui syvään kierteeseen ja syöksyi maahan.

Gagarinin jälkeen USA:n ja Neuvostoliiton avaruusohjelmat saivat vauhtia ja lukuisia miehitettyjä avaruuslentoja suoritettiin. Tänään saamma ihailla avaruusohjelmien toimintaa kansainvälisen avaruusaseman (ISS) osalta. Asemalla on jatkuva, monikansallinen miehitys, joten uutta avaruushistoriaa tehdään koko ajan.


Tämän päivän teema näkyy varmaan parhaiden Venäjän mediassa. Ja mikä olisi ettei näkyisi, koska sieltähän tuo miehitettyjen avaruuslentojen ohjelma aloitettiin. Kuvitukseen olen poiminut muutaman otoksen postimerkeistä, joita Neuvostoliitossa (nyk. Venäjä) on julkaistu. Avaruusmerkkejä on aikoinaan kertynyt useita tuhansia ja oli aika hauskaa katsoa, kuinka juuri tähän päivään liittyviä merkkejä oli kokoelmassa erittäin runsaasti.



В 2011 году Организация Объединенных Наций назвал этот день, 12.4 "человеческого космического полета в течение дня"
В 1961 году этот же день стал советский космонавт Юрий Гагарин, своего рода, первый человек в космосе. Восток-1 работа этого исторического пусковых событий. Восток-1 трасса была на самой низкой высоте 175 км и 302 км на самом высоком уровне. Полет продолжался в общей сложности 108 минут. Гагарин не позже больше не участвует в самом космическом полете, но работал активно участвует в космических проектах вплоть до его смерти.

Гагарин погиб в результате летных испытаний, проведенной 27.03.1968 MIG-harjoitushävittäjällä. Полет был назван. моделирования невесомости. MIG разбился после ввода крутой угол через три-километрового слоя облаков. Облачный слой расширения ближе к земле, чем не ожидал, когда правильная машина уже не было достаточно места, но машина была разрушена в результате аварии.

связанные с фатальным условиях Гагарина опубликовал космонавт Алексей Леонов в 2013 году, новые данные: авария будет вызвана СУ-15 истребитель, который летел так близко к МИГ истребителей Гагарина, который обратился к груди, он должен был сделать глубокий спираль и разбился.


После того, как Гагарин США и советские космические программы набирает обороты и количество пилотируемых космических полетов проводились. Сегодня saamma восхищаюсь космических программ, деятельности Международной космической станции (МКС) в случае. Станция представляет собой непрерывный, многонациональная род занятий, поэтому новая история пространство делается все время.