keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Harmonikan kimpussa

Vielä pieni kolvaus ja sitten....

 Viimeisimmästä virallisesta soittokeikasta on ehtinytkin kulua jos reilu 1.5 vuotta. Tuolloin tuli käytyä tuolla Lahden seudulla soittelemassa isoon yksityistilaisuuteen liittyen. Nyt ollaankin oltu jo muutama vuosi muutoin keikkatauolla ja tuskin tämä eläkeputki ainakaan heti muutosta tuo tuohon asiaan 😀

Keikkaan valmistautuessa huomasin, että kaikki ei ollut ihan kunnossa harmonikan sähköisen äänentoiston osalta. No, siitä ei olisi hirmuisesti harmia, kun oli tarkoitus soittaa salissa ihan akustisesti ilman vahvistimia. Ja hyvinhän tuo onnistui. Tosin kyllähän tuo sähköinen äänenmuokkaus tuo lisää vivahteita soittoääneen, mutta joskus parasta ääntä tulee kun antaa Cassotton soida ihan omalla, pehmeällä äänellä, joka syntyy palkeiden tuottaman ilmavirran ja viritettyjen kielipenkkien avulla harmonikan "jalopuisessa akustiikkapesässä". Siis, ihan perinteiseen malliin.

Näin eläkkeelle jäädessä päätinkin eilen nostaa harmonikan lähempään tarkasteluun. Olihan se jo pitkään odottanutkin tuon vian selvittelyä. Pienen ihmettelyn ja mittausten jälkeen syykin löytyi: yksi johdin oli irronnut. Eipä siinä muuta kuin kaivamaan kolvausvälineet esiin ja "kurtun" koppa auki. Pienen tinailun jälkeen harmonikka heräsi eloon myös sähköisesti.

Ensimäinen digihanuri, siis perinteinen harmonikka, johon on lisätty nuo Midi-laitteet sain jo 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin, kyseistä harmonikkaa ei ollut kovin paljon vielä julkisesti käytössä maailmallakaan. Digiharmonikan maailmanvaltaus tulikin vasta 2000-luvun puolelle siirryttäessä, jolloin muutamat soitintalot päättivät valmistaa vain digitaalisia harmonikkoja, Roland siinä etunenässä.

Asioilla ja varsinkin makuasioilla on monta puolta, niin tällä digivillitykselläkin. On soittajia, jotka ovat siirtyneet täysin digimaailmaan ja nauttivat sen tarjoamista lähes rajattomista mahdollisuuksista äänimaailman ja musiikkituotannon osalta. Sitten on taas tietysti niitä, jotka vannovat ja vakuuttavat vain perinteisen harmonikan nimeen. Näitä on vielä enemmistö, ainakin sen mukaan mitä olen asiaa kuulostellut.

Tuo oma "yhdistelmäsoitin", jossa on perinteinen harmonikka ja digi on tietysti siitä hyvä ratkaisu, että sillä voi soittaa sähköillä tai ilman sähköjä, perinteisesti. Uusilla digiharmonikoilla tuo on hieman hankalammin toteutettavissa.

Eipä tässä muuta kuin pitää jatkaa askarointia jälleen "säveltapailun" merkeissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

FT8 SM-sprint, osa 5

  Työskenneltyjä kilpa-asemia FT8 sprint -kilpailusarjan kevätkauden päättävä osakilpailu päättyi juuri. Tälläkin kerralla asemia oli mukava...