"Kevät keikkuen tulevi" - terminen kevät

 

AI-avusteinen postikortti tälle keväälle ja Pääsiäiselle

Terminen kevät Lappeenrannassa – milloin se yleensä saapuu?

Terminen kevät on meteorologinen vuodenaika, joka alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Sen aikana keskilämpötila pysyy välillä 0…+10 °C, ja samalla käynnistyy myös luonnon kasvukausi. 

Tilastojen valossa terminen kevät saapuu Kaakkois-Suomeen ja Lappeenrannan seudulle tavallisesti maaliskuun lopun ja huhtikuun alun välillä. Vuodesta riippuen vaihtelua on kuitenkin useita viikkoja: lämpiminä vuosina kevät voi alkaa jo maaliskuun puolivälissä, kun taas kylminä keväinä vasta huhtikuun puolella. 

Lappeenrannan ilmastossa muutos näkyy selvästi myös kuukausikeskiarvoissa. Maaliskuussa keskilämpötila on vielä hieman pakkasen puolella, mutta huhtikuussa se nousee jo muutaman plusasteen tasolle, mikä yleensä mahdollistaa termisen kevään vakiintumisen. 

Termisen kevään alkaminen ei kuitenkaan tarkoita välitöntä talven loppua. Tyypillisesti yöpakkaset jatkuvat vielä viikkoja ja lumi sulaa vähitellen. Aukeilta alueilta lumipeite häviää usein 2–3 viikon kuluessa kevään alkamisesta, mutta metsissä sulaminen voi kestää pidempään. 

Kevään eteneminen Lappeenrannassa onkin usein vaiheittaista: ensin päivälämpötilat kohoavat selvästi plussalle, sitten lumet alkavat huveta, ja lopulta huhtikuun aikana maisema muuttuu nopeasti ruskeasta vihertäväksi. Keskimäärin tämä siirtymä talvesta kevääseen kestää alueella vain muutamia viikkoja – mikä tekee termisestä keväästä vuodenajoista lyhimmän, mutta samalla ehkä odotetuimman.

@ri

Keväinen tuulahdus vaihtuu jälleen

 

Viikon keväinen lämpötilakäyrä Mustolassa

Keväinen tuulahdus on jälleen ennusteiden mukaan vaihtumassa tuttuun arktiseen tuulahdukseen ja sen mukanaan tuomaan takatalvitunnelmaan; jopa myrskyisiä tuulilukemia on ennustettu tulevalle viikonlopulle. No, pitäähän se yksi kunnon kevätmyrsky olla jäitä hajottamassa sisämaastakin. Tosin nyt taitaa olla vielä hieman liian aikainen ajoitus jäiden osalta, joten toinen myrsky jäänee ns. odottelemaan.

Ilmanpaineen muutosten myötä myös nuo keväiset lämpöhuiput jäävät hetkeksi historiaan, mutta eiköhän tuo tilanne tuosta jälleen edisty keväisempään suuntaan Pääsiäiseen mentäessä - toivotaan niin. Saimaan kanavassakin tuo jääpeite saanee tälle keväälle olla paikoillaan normaalia pitempään, kun tuo perinteinen avaaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen. No, nopeimmille sorsille löytyy jo nyt sopivasti avovettä vanhan kanavauoman virtauksista.

//ARi\\ 

"Nyt koko maassa oleva pakkasaalto johtuu auringonpilkuista"

 

Sunnuntaina, 17.1.2021; Iltalehdessä ilmestyneessä jutussa Oulun Yliopistom
professori Kalevi Mursulan kertoo sen, jonka vanhemmat radioamatöörit
ovat tienneet jo vuosikymmeniä: Pakkasaallot johtuvat auringonpilkuista tai
paremmin sanoen niiden puutteesta.

Oulun yliopiston professori Kalevi Mursula ennusti kylmän ja lumisen talven
jo 5 vuotta sitten. Ennustuksen taustalla on polaarivorteksin ilmiö. Mursulan
ennustus liittyy hänen oppilaansa Ville Maliniemen väitöskirjaan ja
-tilaisuuteen, jonka aiheena oli aurinkoperäisten varattujen hiukkasten
vaikutus pohjoisen pallonpuoliskon talvi-ilmastoon.

Maliniemi korostaa toki, ettei ole väitöskirjassaan itse ennustanut yhtään
mitään, vaan hän on tehnyt tilastollista analyysia aiemmista havainnoista.
”Kyllähän se sikäli tukee nykytilannetta, että Auringon aktiivisuus on tällä
hetkellä hyvin matala. Se on niin sanotun 11-vuotisen aurinkosyklin
minimivaiheessa.”

Siis mistä on kyse?

Napa-alueiden ympärillä keski-ilmakehässä talvisin pyörivää
tuulijärjestelmää kutsutaan polaarivorteksiksi tai napapyörteeksi.
Auringosta lähtevä hiukkasvirtaus, joka aiheuttaa maan
magneettikentässä sähkömagneettisia häiriöitä ja kiihdyttää
hiukkasia, saa yläilmakehässä aikaan merkittäviä kemiallisia ja
dynaamisia muutoksia. Ne pystyvät vaikuttamaan napapyörteen
rakenteeseen.

Suomessa on nyt luminen ja kylmä talvi maan eteläisimpiä osia
myöten. Professori Mursula arvioi jo vuonna 2016, että vuoden 2020
tai 2021 talvi on kylmä ja luminen. Lumisateet ja pakkaset selittyvät
napapyörteen rikkoutumisella.

Ei selitä ilmastonmuutosta

Sosiaalisessa mediassa näkee lumisina päivinä kommentteja, joissa julistetaan ilmastonmuutoksen olevan pötypuhetta. Ei ole. Ville Maliniemi sanoo, että pitkällä ajanjaksolla talvien keskimääräinen lämpötila nousee pikkuhiljaa.

– Varsinkin näin pohjoisen korkeilla leveysasteilla talviin liittyy olennaisesti se, että vaihtelu on hyvin suurta. Tulevaisuudessakin on kylmiä ja hyvin lämpimiä talvia, mutta jakauma siirtyy kohti lämpimiä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö tulevaisuudessakin nähdä lumisia ja kylmiä talvia.

Kalevi Mursula sanoo, että aurinkotuulen ja varattujen hiukkasten vaikutuksesta saatu tieto on suhteellisen tuoretta, eikä sitä ole juuri huomioitu esimerkiksi IPCC:n ilmastoarvioissa. Mursulan mukaan se on malliesimerkki siitä, että ilmastoon liittyy vaikutuksia, joista emme ehkä ole vielä tietoisia.

Radioamatööreille nyt väitöskirjan voimin todistettu asia
ei ole uusi. Auringonpilkkujen mininiaikaan hamit ovat aina
ennustaneet kylmiä talvia ja lumisia kelejä. 

Taipuu, vaa ei taitu - talvenselkä

 

Mustolan sääaseman lämpöjä tammikuulta 2021

Joku on varmaan jo ehtinyt ennustamaan tuon nopean kylmän jakson jälkeen, että nyt se talvenselkä on sitten taittunut, kun on siirryttä plussa-asteille jälleen. No, hyvä jos tuo selkä taittuisikin, sillä eihän tässä talvessa noin energiataloudellisesti mitään hyvää ole. Lunta on nyt kuitenkin sen verran hyvin, reilu 20 cm (ilman kinoksia, mittapisteessä), että kaikki hiihtolajien harrastajat pääsevät ainakin nautiskelemaan oikeasta talvesta. Niin, ja mikäli nyt ei oikein pitkää suojajaksoa tule, niin kyllä ne pilkkimiehetkin ja -naiset palkitaan, jos ei muutoin niin hyvillä pilkkikeleillä järvien jäillä. Jäät kestävät nyt paremmin kuin vuosi sitten. Ei muuta kuin "kireitä siimoja" - pysytään kuivina 😃

Talven tuntua ilmassa

Mustolan lämpötilakäyrää vuodenvaihteessa 2020/2021

 

Aamun uutisoinnissa oli mielenkiintoista säädataa Espanjan suunnalta. Siellähän paukutellaan pakkasennätyskiä reilun -35 C:n lämmöissä ja luntakin on luvassa loppuviikosta ihan reilusti; useita kymmeniä senttejä. Toki lämpötila kääntyy jyrkästi pakkaselle kaakonkulmallakin viimeistään sunnuntaina, mutta täällä tuo ilmiö kuuluu enemmän asiaan kuin esim. Espanjassa. Se onko nuo Espanjan tai yleensäkin Etelä-Euroopan säät seurausta jostain maailmanlaajuisesta ilmanstonmuutoksesta voidaan oikeastaan vain arvailla. Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja tilastojen valossa on niitä "hyviä" ja "huonoja" vuosia.

Mikäli perinteinen talvisää pääsee vallalle meillä, saadaankin seuraavaa suojajaksoa lämpötilojen osalta odotella pitkälle maaliskuulle saakka: tilastojen valossa näin, mutta käytäntö voi toki olla toinen. Seuraame tilannetta näiltäkin osin mielenkiinnolla.

No, lunta on ainakin Mustolassa reilusti enemmän kuin vuosi sitten; reilu 15 cm.

Myrskymatalaa

Mitä lähemmäksi tuo myrsky tulee, sitä tarkemmiksi myös ennusteet tulevat.
Pohjois-Suomeen ennustetaan jopa 80 mm sade-kertymää.

JUHANNUSSÄÄ 2013 (Faktaa ja ennuste)

JUHANNUS, tuo keskikesän suuri juhla lähestyy vääjäämättä. Aikaa h-hetkeen onkin enää vajaa kaksi viikkoa ja monissa paikoissa on jo arvuuteltu tulevan Juhannuksen säätä.
Itse ajattelin tarkastella Juhannuksen säätä paikallisesti n. 10 vuoden tilastojen varjossa. Siinä on jo sen verran referenssiä, että jotain voi kertoakkin.
Alla olevaan luetteloon olen koonnut Juhannusaaton ja Juhannuspäivän maksimilämpötilat sekä sademäärät Mustolan sääasemalta. Näiden osalta on siis tarkoitus kartoittaa tuota tulevaakin Juhannuksen ilmanalaa.

Vuosi                          Aatto (A)                     Päivä (P)                       Sade A/P

2004                          18.1                              12.4                              3.3 / 21.3 mm
2005                          22.4                              23.9                               -   /   -
2006                          28.4                              28.4                               -   /    2.2
2007                          19.2                              18.6                               -   /    -
2008                          18.1                              18.8                              1.8 /   -
2009                          17.7                              23.2                              1.8 /   -
2010                          11.4                              17.1                            12.2 /   0.4
2011                          18.0                              19.6                              1.4 /   -
2012                          19.2                              21.3                                 - /    -
2013                            ?                                    ?                                      ?

Tilastoista on heti huomattavissa, että ennätyskylmä Juhannus vietettiin vuonna 2010, jolloin päästi juuri ja juuri 10 asteen paremmalle puolelle. Monelle ulkoilijalle oli tuolloin "talvivarusteet" oikea valinta. Selvästi kylmiin ilmoihin Juhannuksena on aina liittynyt voimakkaat sateet; niin 2010, jolloin vettä tuli reilu 12 mm.
Myös hellettä on päästy nauttimaan; viimeksi vuonna 2006, jolloin päästiin yli 28 asteen rajan, eikä sateista ollut tietoakaan.
Juhannusaaton keskilämpötilaksi tulee +19.1 C ja päivän osalta +20.3 C. Ei suurta eroa siis näiltä osin. Voidaankin sanoa, että keskimäärin ihan normilämmöt ovat olleet yksittäisiä ääripäitä lukuunottamatta.
Kun arvot asettaa taulukkolaskennan käsiteltäviksi ja tutkii syntyvää trafikkaa, niin huomaa tietynlaista sykliä arvoissa. Tämä innostaa luonnollisesti laittamaan laskentamoottorit käyntiin ja ennustamaan tulevan Juhannuksen arvoja.
Juhannuksen jälkeen voidaankin varmaan todeta, että ei se ennustaminen niin helppoa ole. Mutta ainahan voi perustella, ettei käytössä ole meteorologien supertietokoneita, jotka laskevat ilmastomalleja tulevaisuuteen monilla eri arvoilla höystettyinä. Niin, ja ei nekään aina osu oikeaan.

Laskettu ennuste Juhannusaatolle ja -päivälle 2013 Mustolassa:

Juhannusaatto: max. +23.5 C,  EI SADETTA

Juhannuspäivä: max +24.0 C, EI SADETTA, pieni kuuroriski (ukkoskuurot mahdollisia)

Keväälle kääntyy osa 2

Kevättä kohdin kuljetaan yhä pitemmin askelin vaikka tuo lämpömittari osoittaakin itsepintaisesti melkoisi kylmyyksiä. Useampi viikkohan tässä on jo kulunutkin hyytävissä keleissä - oikein arktinen puhallus Siberian suunnalta.
Viikolla arvuuttelivat eräässä iltapäivälehdessä, että Lappeenrannan tasalle kevät tulisi vasta tuossa maaliskuun viimeisellä viikolla. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, riippuen tietysti siitä, mitä pidetään kevään mittarina. Mutta, mikäli talitiaiseen on uskominen, niin kevät on nyt alkanut. Ja mikäs sen paremmin asian tuntee kuin paikalliset talvilinnut - ne eivät juuri tilastoja kumartele.
Kevätkauden merkistä käy myös sekin kun työrintamalla pitää viimeistellä kuluneen kauden tilastot kuntoon. Joten, eiköhän sitä olekin hyvä aika palautua työpisteelle ja jatkaa ihmettelyä.
"Kevät keikkuen tulevi"

Syksyn suuntaisesti - marraskuista säätä

Kalenteria vilkaistessa huomaa, että marraskuulle on käännytty ja syksyyn liittyvät manooverit kellon "kääntöineen" ja paikallisine syysmarkkinoineen ovat ns. voitettu kanta. Vuosikierto tästä jatkuneekin sitten sen ensilumen odotteluna tai varsinkin sen lumen, joka jää sitten keväälle saakka maanpeitoksi.

Rillikissan ennusteen mukaan marraskuu etenee seuraavasti:

Marraskuu alkaa sateilla ja plussakeleillä. Jo pyhäinpäivän tienoilla poutaantuu, ja puolenkuun maissa vähän viileneekin. 17. marraskuuta aletaan saada sateita niin lumena kuin vetenä. Aivan kuun lopulla sateet muuttuvat lumeksi, ja Rilli uskoo pysyvän talven alkavan.

Tällä hetkellä ainakin ulos katsoessa näyttää siltä, että Rilli on ennustuksessaan täysin oikeassa!

Juhannussäästä

Sataako, ukkostaako, onko lämmintä, hellettä...... siinä hyviä kysymyksiä Juhannukseen liittyen. Ilmastomalleja ja ennusteita katsoessa tilanne vielä muutama päivä ennen h-hetkeä näyttää hyvin epävarmalta. Myös meteorologian ammattilaiset ovat olleet vielä varovaisia arvioissaan Juhannuksen sääosion suhteen.
Varmaa näyttäisi kuitenkin olevan se, että ainakaan metsäpalovaroitukset eivät kiusaa kokon polttajia kovin monessakaan kunnassa. Paikoin voi olla jopa hankaluuksia saada kokko syttymään perinteisin menoin. Sateita on siis suurella todennäköisyydellä luvassa viikonlopuksi. No, lohdutukseksi pitää todeta, että kyllä sitä aurinkoakin pääsee varmuudella ihailemaan, ainakin ajoittain.
Ukkosten osalta tilanne näyttää hyvältä tai huonolta - kuinka sen nyt haluaa ottaa. Laskelmien mukaan Kaakkois-Suomeenkin on olemassa vain alle 45% ukkosriski, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei tarvitse salamoida katsella.
Mutta, Juhannuksen jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia näidenkin säiden osalta - ja tuo paras ukkossesonkihan on tilastollisestikin vasta edessäpäin.
Hyvää JUHANNUSTA!

Myrskymatalaa odotellessa

Hieman myöhässä tämä luvattu lumimyräkkä tuntuu olevan tänä vuonna. Normaalisti se on sattunut tuossa Pyhäinpäivää edeltävänä viikkona tai viimeistään viikonloppuna. No, sen verran pitää antaa kuitenkin periksi, että pienet poikkeamat ovat luonnonkierrossa paikallaan ja jopa odotettavissa.
Tällä hetkellä tosin myskymatalasta ei ole muuta merkkiä kuin tuo ilmanpaineen jyrkkä lasku, mikä alkoi jo eilen iltapäivällä. Tällä hetkellä mennään vielä arvossa 0.600 hPa/h, eli paine käyrä on kuin suuri syöksyrinne.
Jossain vaiheessa sitten saatanee sitä luvattua lumimössöäkin, tosin viimeisimmän ennusteen mukaan jäädään reippaasti tuosta luvatusta 30 cm määrästä. No, kiusa se on pienikin kiusa.

HELSINKI: myrskymatalaa

Ilmatieteen laitokselle täysi kymppi ennusteesta - lännestä saapunut myrskymatala saapui lähes aikataulun mukaisesti pääkaupunkiseudulle. Aamuyöstä alkanut sade ja tuuli hiljenivät vasta iltamyöhällä.
Työpäivän jälkeen oli mielenkiintoista tehdä tuo perinteinen Töölönlahden lenkki. Liikkujia ei ollut todellakaan ruuhkaksi saakka, vain muutamat vannoutuneimmat ulkoilijat näkyivät olevan liikkeellä. Vedenpintakin oli sen verran korkealla, että sorsat pääsivät paikoin uimaan jalkakäytävillä. Olipa sekaan eksynyt yksi puolikesy joutsenkin.
Paluumarssilla piti koukata tuon kasvitieteellisen puutarhan kautta. Paikallinen työvoima teki syystöitä ja varmasti ihmetteli yksittäista botanistia kasvustoja ihailemassa.

Lämmön lähteillä

Säämalleja ihmetellessä voi vain todeta, että taasen ollaan menossa kohti kotimaisen kesän keskiarvoja: viileän jakson päätteeksi saadaan jopa helteitä kuluvalle viikolle.
Niin, ja arvatkaapas, mihin helteet sitten purkautuvat - no, tietysti ukkosiin. Tämä on eräänlainen luonnonlaki, jota on vaikea mennä muuttamaan.
Vuositasolla tarkasteltuna nuo keskiarvot liikkuvat hyvin lähellä toisiaan, joten mitään mullistavaa ei kokonaisuuden osalta ole, jos välillä hieman ääriarvot etsivätkin suuntaansa.
Nautitaan nyt sitten taasen lämmöstä kun siihen on mahdollisuus.

Ilmoja pitelee

Suomalainen kesä on jo tähän mennessä ehtinyt näyttämään niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Kunnon helteet saatiin kokeiltua ja sitten ukkosten kautta kohti kesän viileitä. Eli, jokaiselle vähän jotain. Harmi vaan, että nämä koleudet näyttävät asettuvan tähän kesän kuumimpaan juhlasesonkiin, Juhannukseen. Sade toki pelastaa monet kokot - kulovaroitusta tuskin pyhiksi saadaan, ellei ihmeitä tapahdu. No, kuten aikaisemmin on usein tullut todettua, tuo ulkosalla viihtyminenkin on pitkälti ns. pukeutumiskysymys: ei aina tarvitse kulkea pikkuhousuissa ja t-paidassa.
Tulevalle viikonlopulle on pientä lupausta ukkosten osalta numeraalisissa ennusteissa Lappeenrannan osalta. Itse aion mennä tarkastamaan Enonkosken ukkostutkan toimivuutta viikonlopuksi - tuolle kulmakunnalle on hieman paremmat ennusteet lupailtu.
Näillä mennään.....