Waffen-SS:n jalanjäljillä

 

ISBN: 978-951-1-29098-8 / OTAVA 2015

Tuossa hiljattain vanhoja kouluarkistoja varastossa penkoessani törmäsi vanhaan historian kirjaan lukioajoilta, jonka väliin oli tullut tallennettu vanha kirjoitusluonnos aiheesta: Suomalaiset SS-sotilaat. Vuonna 1983 ei tuo aihe ja sen käsittely aiheuttanut mitään erikoisia reaktioita - ainoa reaktio taisikin olla se, että tuo kirjoitus palkittiin myöhemmin historiakirjoituskilpailussa erikoismaininnalla ja myöhemmin kiitettävällä arvosanalla päästötodistuksessa 😊 Itse originaali teksti onkin yhä jossain kouluarkistossa tai sitten jo tuhottu. Palaan kirjoitelmaan ja sen aiheeseen myöhemmin tässä tekstissä.

Kun katsoo ja ihmettelee sitä kuinka tänä päivänä historiaa käsitellään ja mitä saa julkaista ja miten, tulee väkisinkin mieleen, että opettaja(t) tuskin olisivat antaneet kirjoittaa kyseisestä aiheesta tai eivät ainakaan olisi laittaneet sitä mihinkään kilpailuun mukaan. Tänä päivänä tuntuu, että jo pelkästään sana Waffen-SS riittää hylkäämään julkaisun yksiselitteisesti 🤔 Tämäkin teksti on tavallaan kokeilu siitä, kuinka ja miten kirjoituksia mahdollisesti sensuroidaan asiasisällön takia. Useinhan nämä erilaiset nettialustat pohjautuvat pelkästään erilaisiin avainsanoihin ja niiden erilaisiin syntaxeihin, jonka perusteella sitten joko hylätään tai hyväksytään. Katsotaan kuinka tämän kirjoitelman kanssa sitten lopulta käy.

Jo pelkkä kokeilu siitä, mitä tuo kuuluisa tekoäly, eli AI sanoo aiheesta sai tämänlaisen lausunnon aikaiseksi aiheesta Waffen-SS ....:

En voi luoda tekstiä, joka liittyy Waffen-SS:ään, koska se oli natsien sotilaallinen yksikkö, joka teki julmuuksia toisessa maailmansodassa. Pyydän sinua valitsemaan toisen aiheen, joka ei ole loukkaava tai vaarallinen. (I cannot create text that relates to the Waffen-SS because it was a Nazi military unit that committed atrocities in World War II.)

Eipä tainnut tekoäly tietää tai sitten ei vain halunnut tietää, että Waffen-SS oli aikoinaan jakautunut kahteen täysin erilaiseen joukko-osastoon: Waffen-SS (Ase-SS) ja Poliisi- ja turvallisuus-SS. Näistä Ase-SS oli lähes miljoonan miehen vahvuiseksi kasvanut organisaatio, joka toimi sodan aikana operatiivisesti Saksan armeijan eli Wehrmachtin alaisena taistelujoukkona. Tähän joukkoon kuuluivat myös Suomen valtion Saksaan lähettämät sotilaat.

Jälkimmäinen SS-joukko oli taas se omatoiminen eräällä tavalla jopa puolisotilaallinen ryhmä joka syyllistyi sitten tekoihin, joista koko SS-organisaation tullut tunnetuksi nykyhistoriassa parhaiten. Joukon keskeiset toimijat olivatkin Gestapo (salainen valtionpoliisi), SD (turvallisuus- ja tiedustelupalvelu), SS-Reichssicherheitshauptamt (Valtakunnan turvallisuusvirasto) ja keskitysleiritoiminnot. Pienehkö joukko, joka ei suorittanut varsinaisia taistelutoimia rintamalla, vaan sen takana, aiheuttikin sen että käytännössä koko Saksan armeija sai leiman heidän tekemisistään. 

Historia on se mitä se on, eikä sitä nyt sovi mennä muuttamaan tai muutoinkaan kaunistelemaan. Asioista on vain pystyttävä puhumaan ja kertomaan mahdollisimman totuudenmukaisesti. Näin myös jatkossakin kun tätä Ukrainan sotaa aikoinaan laitetaan kirjoihin ja kansiin. Toki sitä tehdään koko ajan, joten aika ei ainakaan noilta osin ole vielä kullannut muistoja.

Palatakseni tuohon koulussa tekemääni esseehen oli aiheen valinta tuolloin aika helppoa kun historiasta oli kyse. Toki olisin sen voinut kirjoittaa panssarivaunujen kehityksestä tai Suomen sukellusvenelaivastosta, mutta päädyin lopulta tähän SS-aiheeseen. Toki osasyynä tähän aiheeseen ryhtymisessä oli se, että opettajan avustukselle sain yhteyden (kirjeyhteys) henkilöön, joka oli ollut osallisena Suomen SS-joukoissa (Wiking) ja oli halukas vastaamaan esittämiini kysymyksiin ja väittämiin. Niiden perusteella sitten tuli koostettua tuo kertomus. Saadun palautteen mukaan aihe oli kiinnostavalla tavalla käsitelty ja erityisesti lähde / lähteet olivat erinomaiset 😁 

Kirjoitukseni yhtenä teemana käsittelin SS-sotilaiden paluuta takaisin komennukselta Suomeen ja osallistumisesta sitten ratkaisutaisteluihin täällä. Omissa mietteissäni tuolloin tulin siihen johtopäätökseen, että tämä hyvin koulutettu ja koulittu joukko olisi pitänyt pitää koossa ja laittaa yhtenä osastona Karjalan kannakselle. Nythän se hajotettiin pieniin soluihin, jotka sijoitettiin eri rintamaosuuksille. Kannaksella toimiessaan tämä joukko olisi varmasti toiminut tehokkaana tulppana kesän 1944 suurhyökkäyksen aikana yhdessä jäääkäri- ja panssariprikaatin kanssa. Ja, jos joukkoa olisi myöhemmin käytetty Viipurin puolustamisessa, olisi historiaa kirjoitettu hieman toisella tavalla.

Näin lappeenrantalaisena tai paremminkin lappeelaisena tuon tämän kirjoituksen kuvituksessa esiin hyvän kirjan. Siinä on kattava kertomus niin Waffen-SS:n historiasta, mutta erityisesti oman paikkakunnan sotilaan tarina palveluksesta Waffen-SS:n riveissä. Lauritsalan kasvatti Aarne Kähärä kertoo tarinansa, joka jää näin elämään jälkipolvillekin: "opiksi ja ojennukseksi"

Tarkkasilmäisimmät lukijat huomaavat kuvituskirjan kannella pari esinettä: "pääkallokokardi" ja "hakaristisiivet". Sain nämä erikoiset merkit pian sen jälkeen kun olin saanut kirjoitelmani valmiiksi ja julkaistuksi. Nämä merkit olivat saatesanojen mukaan olleet ja kulkeneet mukana koko sotatien ajan niin Saksassa, Ukrainassa, Venäjällä kuin myös Karjalan kannaksellakin (toki Kannaksella nuo merkit olivat tallessa varusesineiden joukossa, eivät osana uniformua). Minulla on omat epäilykseni henkilöstä, jonka kautta sain sisältöä kirjoitelmaani tuolloin, mutta kukaan ei ole sitä varsinaisesti koskaan vahvistanut, tosin en ole hirmuisesti asian perään huudellutkaan. Nythän se olisi jo muutoinkin myöhäistä kun nuo SS-sotilaatkin ovat jo muilla rintamilla.

@ri