 |
| Ääniä ja äänestäjiä on monenlaisia |
Onnistuisiko sähköinen äänestys Suomessa on kysymys, joka herätetään henkiin näin vaalien alla. Kysymys onkin hyvä sillä onhan totuttu pitämään Suomea tietotekniikan kärkiosaajana ja maana, jossa tietotekniikkaa osataan käyttää hyvin. Monet tekniset asiat onkin hoidettu jo yhä enemmän ja enemmän tietoteknisin avuin: koska viimeksi kävit asioimassa pankin palvelutiskillä tai Postin lähipalvelupisteellä? Monet asiat hoituvat siis jo tietoverkkojen kautta toteutettuina. Koronapandemian myötä tietotekniikan käyttö eri tilanteissa on vain korostunut entisestään.
Nyt näin aluevaalien alla on jälleen herätelty toiveita sähköisen äänestyksen osalta. Nopeasti ajateltunahan se olisi erittäin hyvä ja etenkin turvallinen (mahdollisten tartuntojen osalta) vaihtoehto. Todellisuus on kuitenkin hieman erilainen. Monet tietoturva-asiantuntija ympäri maailmaa ovat mietiskelleet samaa kysymystä ja toteavat lähes yksimielisesti, että siirtyminen sähköiseen äänestykseen on huono idea.
Valtiollisissa vaaleissa turvallisuus rakentuu pitkälti paperiääniin; äänestäjä käy yksin merkitsemässä numeron äänestyslipukkeeseen, jonka jälkeen leimauttaa lipukkeen ja pudottaa uurnaan odottamaan laskentaa.
Toinen tärkeä seikka tässä äänestysmuodossa on se, että äänten laskennassa toteutetaan ns. hajautetun ääntenlaskennan periaatetta. Tällöin mahdollinen huijausyritys äänien osalta jää pelkästään yhteen äänestyspiiriin, mutta laajamittaisempi manipulointi on lähes mahdotonta. Ja jokaisen ääntenlaskennan jälkeen äänien osalta suoritetaan vielä tarkistuslaskennat, joita voidaan suorittaa niin monta, että kaikki ovat tyytyväisiä, eikä valituksia ole.
Se miten tuo legendaarinen sana "VAALISALAISUUS" toteutuu lippuäänestyksessä, onkin mielenkiintoinen asia. Todellisuudessahan vaalisalaisuus turvaa tiedot vain siitä ketä kukin on äänestänyt, mutta EI tietoa siitä ketä ei ole äänestänyt! Äänestysluettelot ovat ainakin vielä julkisia asiakirjoja ja asian voi käydä tarkastamassa keskusvaalilautakunnan papereista vaalien jälkeen. Tällöinhän selviää hienosti sekin seikka, jos on ollut itse ehdolla eikä ole saanut yhtään ääntä vaalipiiristä, jossa tuttavat asuvat, etteivät tuttavat ainakaan ole äänestäneet häntä.
Siirtyminen sähköiseen äänestämiseen ei poistaisi varmasti tarvetta pitää yllä myös perinteistä paperiäänestystä: kaikilla ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää teknisiä välineitä edes asioimiseen omassa pankissa saati erilaisissa terveyspalveluissa.
Lähinaapurissamme, Virossa, on sähköinen äänestys aloitettu jo niinkin varhain kuin vuonna 2005: aluksi pelkästään paikallisvaaleissa, mutta parin vuoden kokeilun jälkeen äänestystä laajennettiin myös muihinkin vaaleihin. Kokemusta sähköisestä äänestämisestä ja sen toimivuudesta siis on olemassa. Huomattavaa on se, että Viron vaaleissa varsinaisena äänestyspäivänä on mahdollista enää suorittaa vain ns. lippuäänestys perinteiseen tapaan; sähköinen palvelu on suljettu hyvissä ajoin ennen äänestyksen H-hetkeä.
VIRON parlamenttivaaleissa tehtiin uusi sähköisen äänestämisen ennätys 2019. Kaikista äänensä antaneista 43,7 prosenttia antoi äänensä verkossa. Yhteensä äänestäneitä oli 565 045, joista sähköisesti äänen antoi 247 232 äänestäjää. Nettiäänestäjien luku on siis suuri. Tätä taustaa vasten voisi olettaa, että into äänestää voisi Suomessakin kohota, ainakin nuorison keskuudessa. Hehän ovat tilastojen mukaan niitä "laiskimpia" vaaliuurnilla kävijöitä. Toki epäilystä herättää hieman se, että riittäisikö sähköinen äänestys lisäämään kiinnostusta vaaleihin ja politiikkaan edes siinä määrin, että kerran neljässä tai kuudessa vuodessa kävisi antamassa äänensä jollakin käytettävissä olevista tavoista (?)
Suomessahan tämä sähköinen äänestäminen ajoi karille heti kokeiluvaiheessa, kun vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmelle kunnalle ( Karkkila, Kauniainen, Vihti) annettiin oikeus kokeilla sähköistä äänestystä. Äänestyspaikoille tuotiin tuolloin erilliset koneet, joilla äänestämisen saattoi tehdä paperiäänen sijaan. Kaikissa kokeilukunnissa yli puolet äänestäjistä valitsivat sähköisen vaihtoehdon paperiäänen sijaan. Sähköisen äänestämisen valinneet jopa kehuivat äänestyksen helppoutta ja sitä ettei ongelmia äänestämisessä ollut.
No, ongelmia ilmeni sitten ääntenlaskennan yhteydessä: huomattiin, että peräti 232 annettua ääntä oli jäänyt rekisteröitymättä. Tämä johtui suurelta osin annetun ohjeistuksen heikkoudesta, sillä äänestäjiä ei oltu muistutettu kuittaamaan annettua ääntä laitteen OK-painikkeella. Vasta painikkeen painallus rekisteröi annetun äänen. Koska OK-painiketta ei oltu käytetty, tulkitsi äänestyskone äänestäjän keskeyttäneen äänestämisen ja hylkäsi jo annetun äänen. Vertailun vuoksi todettakoon vielä, että sähköisiä ääniä annettiin tuolloin yhteensä 12 234 kpl, joten virheellisten äänien osuus koko saldosta oli vajaat 2 %. Koko valtakunnassa paperisia äänestyslipukkeita hylättiin 0.6 % (syynä epäselvät tai asiattomat merkinnät).
Sähköisestä äänestämisestä jätetyt valitukset toivat myöhemmin tulosta ja kokeilukuntien osalta vaalit uusittiin - nyt perinteisesti, lippuäänestyksenä.
Kokeilun seurauksena Suomen hallitus päätti 13.1.2010 luopua sähköisestä äänestyksestä toistaiseksi. Hallituksen lausunnon mukaan sähköisestä äänestyksestä ei saatujen kokemusten valossa ole saatavissa sellaisia hyötyjä, että sitä kannattaisi jatkokehittää. Sähköisen vaalijärjestelmän kokeiluhan kustansi kokonaisuudessaan liki miljoona euroa kaikkinensa!
Reilu viisi vuotta tapahtuneesta asiaa sähköisen äänestämisen osalta selviteltiin uudelleen, demokratian nimissä. Aiheesta luovutettiin kattava raportti 19.12.2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle. Johtopäätöksenä oli, että suoritettava sähköinen "nettiäänestäminen" olisi tekniikan puolesta mahdollista, mutta siihen sisältyvät riskit olisivat hyötyjä suuremmat. Suurimpana riskinä mainitaan selvityksessä vaaleja kohtaan tunnetun luottamuksen menettämisen pelkoa.
Saatujen selvittelyjen perusteella voisi vetää ainakin Suomen osalta sen johtopäätöksen, että vaalit ja vaalikoneisto ovat viimeiset tekniset ratkaisut, jotka tullaan mahdollisesti joskus siirtämään internettiin. Tuleeko näin koskaan tapahtumaan, jää nähtäväksi.
Onneksi moni äänestys ja vaikuttamismahdollisuus on jo osana sähköistä palvelutarjontaa. Jokaiselle on tuttuja eri somealustoilla ja medioissa pyörivät äänestykset, joissa äänen voi antaa kätevästi niin kännykällä kuin muulla medialaitteella. Tulokset tulevat nopeasti ja äänestäminen ei vie paljoa aikaa.
Itse hoidin viimeksi sähköisen äänestämisen syksyllä 2021, kun Suomen Radioamatööriliiton hallitusta ja puheenjohtajistoa äänestettiin. Äänestys tapahtui turvallisesti kotikoneelta internetselaimen avulla. Henkilöt tulivat valittua eikä soraääniä äänestyksen osalta ilmennyt.
Ei muuta kuin rintakaarella vaaliuurnille ja äänestämään - jos ei ennakkoon niin viimeistään sitten 23.1.2022!
//ARi\\
