Kontakti - VE3KCL - ilmapallo

 

Pico-pallon lentorataa ja WSPR-yhteyksiä (kuva 1)

Edellisessä postauksessani peräänkuuluttamani Picopallo saapuikin lopulta ns. "kuuloetäisyydelle". Sain kuuluville pallon heikon WSPR-majakan klo 18:46 (Suomen aikaa) 14 MHz taajuudella. Etäisyyttä palloon oli tuolloin reilu 400 km. Pallo leijailikin juuri Etelä-Viron yllä. Pallon APRS-signaali jäi kuulumatta tällä kerralla. Pian WSPR-kontaktin jälkeen näkyikin, että pallon lentorata olisi muuttunut etelän suuntaan, jolloin kuuluvuus taas heikkeni.

Ensimmäisen postauksen jäljiltä näkyi pallon lentoratakartassa (kuva 2) mielenkiintoiset poikkeamat Kaliningradin kohdilla. Pallon lähettämää dataa tutkaillessa voi huomata, että kyseessä ei ollut äkillinen tuulenpuuska tai muu syöksyvirtaus, joka olisi saanut pallon mutkittelemaan. Paremminkin paikkatiedon osalta muutokset johtuivat GPS-signaalin häiriöstä. Lieneekö sattumaa, että juuri Kaliningradin kohdilla moinen häiriö oli aktiivisesti vaikuttamassa (?) 

Kaikesta huolimatta pallo jatkaa vielä kulkuaan, ja katsotaan miten ylätuulet sitä liikuttavat.

@ri

Pico-pallon matkaa Baltiaan (kuva 2)

Kaatseet kääntyvät taivaalle

 

VE3KCL-32 Pico-pallo, klo 11.50 28.3.2023

Pitkästä aikaa olisi jälleen lupaava kohde taivaalla lähestymässä: VE3KCL-32 Picopallo. Otin pallon seurantaan jo muutama päivä sitten. Pallo oli tuolloin Britanian pohjoispuolella. Laskettu ennuste toisi pallon ihan tänne lähikulmille (ks. kuva), joten jos ei ihan näkyisi, niin ainakin pitäisi kuulua taajuudella 144.800 MHz (APRS). 

Matkavauhti ei ole kovin suuri, noin 40 km/h juuri nyt, mutta tärkeintä onkin eteneminen ilmavirtausten mukana. Matkakorkeus tällä matkaajalla on reilu 12000 km.

Katsotaan saadaanko ohitus rekisteröityä muutoinkin kun "nettitutkan" kautta.

Tätä palloa odotellessa voi käydä vaikka katsomassa seuraavan linkin takaa mitä muille palloille on tapahtunut ja hieman tutustumassa pallojen takana olevaan tekniikkaankin.

@ri

Eräiden yhteyksien "anatomiaa" - VARA 28 MHz

 

28 MHz, yhteys Lappeenranta - North-Carolina

Muun puuhastelun ohessa kuulostelin ja päivystin tilanteen kehittymistä 28 MHz eli tutummin 10 metrin bandilla. 28 MHz kuului lupaavasti kilinää ja kilskettä eri digimodejen kilpaillessa bandiosuuksistaan. Itse siirryin jälleen muita kunnioittaen suoraan DYNAMIC (VARA) kanavalle kuulostelemaan (28.105 MHz). Siellä olikin melkein heti aamutuimaan jo yksi espanjalainen asema Madridin läheltä. Koska muita ei kuulunut, yritinkin yhteyttä tähän asemaan. Yhteys syntyikin ja signaalit puolin ja toisin, osoittivat että pahimmasta magneettimyrskystä oli selvitty ja radioheijastukset olivat suotuisia.

Useaan tuntiin ei tällä bandin osalla tapahtunut mitään: äänessä olivat vain oma majakka ja tuo espanjalaisen aseman majakka. Toki kurkistus internetin syövereihin paljasti, että paikalla oli kuulostelemassa muutama muukin Eurooppalainen, jotka eivät halunneet ilmaista itseään majakalla. No, se onkin hyvä, jos ei itse ehdi päivystämään ja vastailemaan mahdollisille kutsujille. Itse pidän lähes aina tuon majakan (beacon) päällä, koska sitä kautta leviää tieto niin radiokelistä kuin siitä, että asema on valmista vastaanottamaan vaikka vMail -postia tai välittämään sitä eteenpäin. Toki, valvonnan alla, kuten radioamatöörimääräykset sanovat. Mielenkiintoinen asema eteläiseltä Atlantilta oli St.Helenan saarella päivystänyt asema, joka raportoi hyviä signaaleja minullekin, mutta valitettavasti asema lienee ollut ilman operaattoria juuri signaalimaksimin aikaan.🤔

Iltapäivälle (paikallista aikaa) olikin odotettavissa, josko Amerikan asemia alkaisi kuulu itärannikolta. Ja ennuste piti paikkansa. Heti auringon noustessa isolle mantereelle alkoi myös signaaleja näkyä ruudulla. Itse nappasin niistä KD4JRX:n (Pohjois-Karoliina). Koska signaalit olivat oikein hyvät tuli siinä vaihdettua kuulumisia liki puolen tunnin ajan. Yhteys olisi kai jatkunut pidempääkin, mutta tällä kerralla sääolosuhteet tekivät tenän. Amerikan suunnalla alkoi myrsky (ukkonen) painaa päälle, joten oli aika sulkea asema ja maadoittaa antennit. Lappeenrannan suunnalla ei tätä vaaraa vielä ollut. Lumisade ei haitannut operointia 😅

Kuvasta näkee hyvin kuinka yhteysjakson aikana oma signaali nousi vasta-aseman suunnalla parempaan suuntaan ja vasta-asema taasen menetti signaalivoimakkuuttaan pikkuhiljalleen. Toki, vielä olisi ollut paljon matkaa niihin raja-arvoihin, ettei yhteys enää olisi muodostunut.

73 de @ri

Tietotekniikan ytimessä - Raspberry Pi

 

Raspberry Pi 3 oheislaitteineen valmiina

Näin talven yrittäessä tehdä jälleen tuloaan ulkosalla ja kellojen siirtyessä kesäaikaan, on hyvä palata arjen askareissakin muutama vuosi takaisinpäin. Vuonna 2018 kesken jäänyt tietotekninen projekti olikin nyt hyvä saattaa osaltaan valmiiksi. Loppuvuodesta 2017 tuli hankittua opiskelun tueksi pieni "korttitietokone", Raspberry Pi mk.3. Tarkoitus oli laajentaa tietoteknistä näkemystä niin tekniikan osalta kuin itse koneen Linuxpohjaisen käyttöjärjestelmän osalta. Koko "raspipaketti" tulikin tuolloin kätevästi Saksan suunnalta ja mukana oli vielä oma 7" näyttöpaneelikin - hienoa!

Sattuneesta syystä johtuen tuo opiskelu ja tietotekninen "paininta" keskittyikin jatkossa Windowsympäristön haasteisiin, joten "raspi" pääsi hieman unohtumaan, kunnes keksin sen tuossa viimeviikolla varastohyllystä lojumasta. Ei muuta kuin paketit esille ja laite kuntoon. Nythän oli hieman extra-aikaa tällekin harrasteen osalle eläkepäivien lomassa 😊

Laitteiston kokoamisessa ei juurikaan paljoa aikaa kulunut, sillä näyttöpaneeli oli helposti ruuvattavissa kiinni itse tietokoneen runkoon. Tämän jälkeen vain virtakaapelit oikeisiin pistokkeisiin ja näytön kaapelin (lattakaapeli) liittäminen näytön ja tietokoneen välille - yksinkertaista.

"Raspin" käyttöjärjestelmä oli omalla microSD-muistikortilla laitteen mukana, joten ei tarvinnut kuin laittaa kortti pesään, kytkeä näppis ja hiiri valmiiksi ennen virtapistokkeen kytkemistä. Virtalähteen liittämisen jälkeen "raspi" heräsi henkiin ja kuva tuli näytölle ilman "ongelmia" - tai olihan siinä ongelma, koska oli laittanut näytön jalat väärinpäin, joten kuva oli ylösalaisin 😁. Asian olisi voinut korjata ohjelmistollisesti tai sitten kuten itse tein: käänsi jalat toisinpäin, jolloin näyttökin oli oikeassa katselukulmassa operaattoriin. 

Nopean ohjelmistopäivityksen (käyttöjärjestelmä) jälkeen myös oheislaitteet aktivoituivat hienosti. Laite kytkeytyi annettuun WiFi-verkkoon hetkessä ja myös perinteisen hankala Bluetooth (Sinihammas) löytyi järjestelmästä valmiina. Noin reilun 4 vuoden odottelun tuloksena oli myös tuo käyttöjärjestelmä ehtinyt parantumaan ajureidenkin osalta, joten jotain hyötyä viivyttelystä on. Tietotekniikassa ei pitäisikään aina mennä viimeisimpien laitteiden ja ohjelmistojen mukana, sillä usein ne ovat markkinoille tullessaan enemmän tai vähemmän raakileita, joita pitää sitten päivittää. Tämän on jo tuo Windows 11 meille hyvin opettanut.

Koska "raspista" löytyi helposti tuo "sinihammas", niin päätin vapauttaa USB-liittimistä mahdollisimman monta ja kytkeä pienen "sinihammasnäppiksen" osaksi "raspia". Sinihampaan käytön osalta en malttanut käyttää järjestelmän graafista ympäristö, vaan menin laitteen komentotulkkiin määrittelemään tarvittavat asetukset. Tässä päästiinkin siihen tietotekniikan syvimpään olemukseen: kirjoittamaan komentoja ja komentojonoja ym. Osa komennoista muistui vielä vuosien takaa mieleen, mutta osan joutui kertaamaan lähdeaineistosta. Näppis saatiin asennettua ja tuntuisi toimivan ihan moitteitta.

Tällä Raspberry -alustalle on maailmassa tuhansia erilaisia projekteja. Laitekantakin on jo kehittynyt tasolle neljä (4), joten haasteita on tarjolla niitä haluaville. Vahinko vaan, että jonkinlainen komponenttipula taitaa vielä vaivata maailmalla, kun useat laitetoimittajat niin kotimaassa kuin Euroopassakin myyvät joko EIOOTA tai sitten epämääräisillä toimitusajoilla hamassa tulevaisuudessa.

"Raspi" on siitä kätevä, että se on itse koneena pienikokoinen, mutta tehokas. Tämän lisäksi voi valmistella muistikortille vaikka eri tilanteita varten omat käyttisversiot, jotka on sitten helppo ottaa käyttöön. Perus OS:n (operating system) lisäksi itselläni tullee käyttöön varmastikin erilaiset viestitekniikkaan liittyvät sovellukset sekä ehkä myös laitteisto- ja verkkoarkkitehtuurin tietoturvallisuuteen liittyvät projektit. Mutta, nyt on aika kertailla Linuxkoodia ja tehdä kokeiluja kun työkalut ovat ns. äärellänsä.

Raspberry Pi 3 kytkettynä 7" näyttöpaneeliin

"Raspi" käynnistyy hetkessä

@ri

WSPR paljastaa myrskyn merkit

 

WSPR-signaalit HF:llä viikolla 12/2023 (kuva 1)

Magneettisen myrskyn huippu on ohitettu jälleen, mutta jälkimainingit näkyvät vielä niin revontulina kuin radiokelien "mutkitteluina" HF:llä. Iso myrsky takana, joten toipumiseen menee tovi, ellei uusi purkaus ehdi sotkemaan asioita uudelleen. Tämä on jännää ja mielenkiintoista aikaa kun lähestytään taasen auringon ns. pilkkumaksimia.

WSPR(Weak Signal Propagation Reporter), eli heikkojen signaalien etenemisen raportoija on hyvä keino tarkkailla radiokelejä samoin kuin testailla omia antennejaankin. WSPR:ssä käytetään lähetyksessä yleensä hyvin heikkoja lähetystehoja (QRP). Sanomaliikenne on yksisuuntaista ja omaan lähetteeseen onkin pakattuna tieto vain omasta asemakutsusta, lokaattoriruudusta (paikkatieto) ja käytetty lähetysteho.

Kuvassa 1 näkyy kuluneen viikon WSPR-signaalit. Signaalikuvaajasta näkyy selvästi kuin 23.-24.3 tapahtunut magneettimyrsky leikkasi signaaleja. Kuvaajassa tuo näkyy hyvin jyrkkänä kuoppana. On hyvä tietää, että vuorokauden aikana WSPR-signaalitietokantaan tallentuu useiden tuhansien / kymmenien tuhansien signaalien tiedot, joten kuvaajaa voidaan pitää hyvin luotettavana näkymänä radiokeliin. WSPR-toimintaahan on myös muillakin taajuuksilla kuin HF:llä, joten nuo hieman marginaalisiksi jääneet 50 MHz ja alabandien pitkäaaltoalueet näkyvät kuvaajan alapalkissa myös.

Kuvassa 2 hieman näkymää WSPR-signaaleihin. HF-alueen keskellä oleva 10 MHz taajuusalue on ehkä suosituin WSPR:n käyttäjien keskuudessa. Monella harrastajalla toki on lähetin käytössä myös muilla taajuuksilla, joten kattavuutta koko HF:n osalta saadaan helpostikin.

WSPR-signaaleja ennen myrskyä 10 MHz:lla Mustolassa kuulltuna.

73 // @ri

Magneettikentässä "myrskyää" nyt todella voimakkaasti

 

Radiokeliennustetta HF:lle 24.3.2023

Voimakkaat häiriöt maan magneettikentässä luovat otolliset olosuhteet erityisesti revontulien tarkkailijoille. Toinen ryhmä joka sekä kärsii, että hyötyy magneettikentän myrskyistä ovat lyhytaaltoalueella operoivat harrastajat ja ammattilaiset. 

Radiorintamalla kun taajuudet alle 28 MHz (HF) menevät ns. tukkoon tai jopa "BlackOut -tilaan" onkin aika siirtyä kuulostelemaan VHF ja UHF -taajuuksia, jotka hyötyvät magneettikentän muutoksista. Näillä taajuuksilla radiosignaalit saavat uutta "buustia" magneettikentän luomista häiriöistä. Tätä ns. Aurora -efektiksi kutsuttua ilmiötä osaavat erityisesti radioamatöörit hyödyntää viestityksessään. Revontulimajakoiden avulla on helppo seurata tilanteen kehittymistä radioaalloilla. Viestityksen kannalta on mielenkiintoista se, että kun pitää aurorayhteyttä vaikka Tanskaan, onkin oma antenni suunnattu jonnekin Pohjois-Ruotsin tai -Suomen suuntaan, siis 180 astetta pois kohteesta. Voimakkain Aurora esiintyy juuri pohjoisilla leveysasteilla mikä tarjoaa radiosignaalille hyvän heijastuspinnan. Koska on puhe myrskystä magneettikentässä, on luonnollista että syntyneen heijastuspinnan osalta ennustettavuus on huono ja pidettävät radioyhteydet tarjoavatkin erittäin hyvän "yllätyskertoimen". Ei voi arvata mihin oma signaali taipuu ja kuka vastaa.

Tälläkin hetkellä (24.3.23 klo 11 SA) on havaintojen mukaan menossa vielä erittäin voimakas myrsky. Nyt meneillään olevan myrskyn osalta onkin saatu mittailtua aika mielenkiintoisia lukemia, jopa eräänlaisia ennätyksiä. Esimerkiksi Nurmijärven K-luku saavutti viimeyönä arvon 9 eli maksimin. Toivottavasti taivas oli pilvetön, niin revontuletkin olisivat olleet hyvin esillä eteläistä Suomea myöten. Radiosignaaleihinhan tuo pilvipeite ei juuri haittaa.

Magneettikentän aktiivisuus ennusteiden mukaan jatkuu kohonneena vielä lähipäivät, joten revontulet ovat vielä mahdollisia koko Suomessa. 

@ri

Myrsky magneettikentässä jatkuu

Nurmijärven K-luku (huom: K9!)

Myrsky vei signaalit

 

Tilanne lyhytaaltoalueella (HF) 23.3.2023 14 UTC

Aamulla jäikin muiden touhujen tiimoilta tarkastamatta tuo avaruussää, mutta ehtihän sen tehdä myöhemminkin. Iltapäivästä tuossa ennen klo 12 UTC (14 Suomen aikaa) pidin yhteyden hyvillä signaaleilla 21 MHz:lla Saksaan. Reilu puolitoista tuntia myöhemmin taajuudella kuului asema Itävallasta, joten pitihän sillekin vastailla kun kerran näin "törmäiltiin" Nyt törmäiltiinkin sitten ihan kunnolla, sillä juuri kun sain datalinkin luotua, menikin yhteys poikki. Tarkastin tilanteen avaruussääsivustolta ja totesin, että G3-tason magneettimyrskyhän siellä oli iskenyt maapallolle hetki sitten. Tämä selitti hyvin kyseisen yhteyden katkeamisen. 

Revontulia olisi siis nähtävillä etelässäkin jos pilvet sen suovat. Radioaktiivit varmaan siirtyvät korkeimmille taajuuksille kuulostelemaan revontulimajakoita ja pitämään kaukoyhteyksiä VHF/UHF-taajuuksilla 😏

73 de @ri

Pluto kiikarissa

Almanakka - tuo arjen apuri

Yliopiston almanakka on verrattain monipuolinen tietolähde, ei pelkästään viikkokalenterin takia vaan erilaisen tietosisällön takia. Kalenterista löytyvät luonnollisesti tärkeimmät kalenteritapahtumat, liputus- ja markkinapäivät sekä tietysti iso joukko planetaarista tietoa kuin myös ympäristötietoa erilaisine tilastoineen. Kaikki tuo pienessä vuosittain julkaistavassa vihkosessa.

Itse tulee kalenteria tutkailtua lähinnä sääilmiöiden ja taivaankannen tapahtumien osalta. Radiosignaalien kannalta mielenkiintoisia ovat nuo vuosittaiset tähdenlentoparvet, koska meteoriittien kautta saa mielenkiintoisia radioyhteyksiä. Toki myös planetaariset infot ovat myös mielenkiintoisi kun suuntailee kiikarit horisontin yläpuolelle, tähtiin. Kalenterista löytyvät säätilastot pitkiltä jaksoilta antavat hyvin kuvaa siitä onko ilmasto muuttunut vai ei.

Entinen planeetta, nykyinen kääpiöplaneetta Pluto, ei juurikaan kalenterin tiedoista löydy. Tämä aurinkokuntamme ulkovyöhykkeellä sijaitseva planeettahan on tullut tutummaksi, kun muutamat avaruusluotaimet ovat ohittaneet sen matkallaan ja lähettäneet tarkkoja tietoja tämän kääpiöplaneetan osalta. Ilman hyvää kaukoputkea tämän kääpiön tarkastelu on lähes mahdotonta, sen verran heikosti se erottuu tähtitaivaalta. 

Se miksi innostuin tarkastelemaan juurikin Plutoa nyt on tuo mediassa julkaistu tieto, että maaliskuun 23 vuonna 2178, on Pluto tehnyt täyden ratakierroksen auringon ympäri laskettuna sen löytymisestä 18.2.1930! Matkaa on siis vielä paljon taivallettavana koko kierroksen osalta. Jos ei muuta, niin ehkä tämäkin asia valottaa hieman avaruuden suuria mittasuhteita.

Vaikka Pluto menettikin planeettastatuksensa, sen matka jatkuu ja Pluto tarjoaa vielä paljon tutkittavaa jatkossakin.

@ri

 

Jälleen kannattaa päivitellä - ainakin Windowsia

- Muista päivittää Windows -  

 Microsoft julkaisi kuluvan viikon tiistaina jälleen totuttuun tapaan joukon päivityksiä tukemiinsa käyttöjärjestelmiin. Nyt olikin hieman suurempi syy käydä pikaisesti tarkastamassa onko omat päivitysasetukset kohdillaan ja päivitykset asentuneet onnistuneesti. Jaettu päivityspaketti korjasi peräti 83 tietoturva-aukkoa, siis melkoinen  määrä haavoittuvuuksia. 

Mielenkiintoisin nyt korjatuista aukoista lienee tuo Office -pakettiin kohdistunut korjaus. Päivittämättömässä Officessa on näet mahdollista nostaa tunkeutujan oikeuksia työasemaan tai palvelimeen, pelkästään lähettämällä kohdekoneelle oikein muotoiltu sähköpostiviesti, jota käyttäjän ei edes tarvitse avata lukeakseen! Tätäkin aukkoa käytetään jo kovasti hyväksi maailmalla, joten ihan hyvä syy tarkastaa päivitysten ajantasaisuus.

Tuosta Officea koskeneesta "aukosta" ei itselläni ole niin suurta huolta, koska en käytä noita MS Officen tuotteita, koska vapaan lähdekoodin "Office -tuotteet" tekevät saman asian ja ovat yhteensopivia virallisten versioiden kanssa. Niistä puuttuu onneksi nuo hyökkäyksen mahdollistavat tiedonsiirtorajapinnat ja aliohjelmat. Saadun tiedon mukaan (STM) tuolla itänaapurissa GRU;n (sotilastiedustelu) osalta tätäkin aukkoa on jo ehditty hyödynnetty mm. Ukrainan suuntaan. 

Omaa työasemaani olen tehnyt hieman immuunimmaksi moniin hyökkäyksiin ihan yksinkertaisella konstilla, jota ei juurikaan hirmuisesti mainosteta. Mutta toimii moniin uhkiin eikä haittaa omaa käyttöäkään. Olen asentanut kotimaisen (Suomi) ja Brittiläisen kielipakettien lisäksi ihan vaan varmuudeksi myös Venäjän ja Kiinan -kielipaketit koneelle. Itse niitä harvoin tulee käytettyä, mutta kun tuo itämainen peruspöpö etsii kohdekoneita lännen suunnalta, niin se harvoin haluaa tarttua työasemaan josta löytyy kotimaansa, tekijöiden omat kieliasetukset.

Ei muuta kuin päivittelemisiin.

@ri

Taivaalla tapahtuu - palloja liikkeellä

 

Serbipallon (9A3ZI) laskettu lentorata 15.3.2023 => 

Taivaalla tapahtuu näinä päivinä monenlaista ihmeteltävää ja katseltavaa, eikä pelkästään saapuvien muuttolintujen muodossa. Toki kevätmuuttajatkin ovat ihan mukavia seurattavia, mutta niiden saapumiseen menee vielä jokunen viikko, ennen kuin ns. massat etelästä saapuvat.

Tämän päivän mielenkiinnon kohteena on Serbian suunnalta vapautettu "ilmapallo", jonka laskettu reittiennuste on melkoisen mielenkiintoisen näköinen. Jo senkin takia, että tuo pallo on todennäköisesti kuultavissa myös täällä Kaakkois-Suomessa, mutta ennen kaikkea se, että reitti kulkisi aivan itärajan suuntaisesti koilliseen (ks. kuva)

Mielenkiinnolla jään seuraamaan tämän pallon lentoa ja lopullista kohtaloa.

Update: klo 13.30 / 15.3.2023: pallo rikkoontunut ja laskeutuu jonnekin Wienin ja Bratislavan välille ☹

@ri

WinLink testausta kansainvälisesti

 

OH5KUY yhteyskokeilut WinLink 10 MHz 13.3.2023

Näin varautumisen merkeissä viestiliikenteen osalta on hyvä testailla ajoittain myös reititykset Suomen rajojen ulkopuolelle. Tällä kerralla kohteeksi valikoitui Norja, josta löytyy ja etenkin kuuluu useita WinLink GW-asemia. Norjan rannikoltahan löytyy useita asemia, joten on hieman jopa varaa valita mitä käyttää tai paremminkin mikä kuuluu parhaiten.

Testailussa kokeilin yhteyksiä vain 10 MHz (30 metrin aallonpituus) taajuuksilla. Käytössäni oli vertikaaliantenni ("pystykeppi"), johon ajoin tehoa n. 80 Wattia. Reilun 10 minuutin aikana onnistuin saamaan yhteyden kuuteen (6) GW (gateway) asemaan Norjassa. Vain yksi (LA5A) ei kuullut tai sitten sillä sattui olemaan juuri samalla hetkellä muuta liikennettä kanavoitavana.

Keskimääräinen etäisyys Norjan asemiin oli reilu 950 km, eli ihan pinta-aaltona ei yhteys syntynyt. Iltapäivällä klo 13.05 (UTC) / 15.05 (SA=Suomen aikaa) tehdyissä testeissä signaalitasot vaihtelivat tällä kerralla -17.1 dB - +7.3 dB:n välillä. Paras signaali oli LA1T (Oslo) suuntaan ja heikoin LA1B:lle (Bergen). Vaikka signaalitaso LA1B:lle oli hyvin heikko, olisi siinäkin onnistunut sanoman välittämään, vaikka tiedonsiirtonopeus ei kovin suureksi olisi noussutkaan. 

Niin WinLink -verkostossa kuin tuossa uudessa "CHAT -modessa" VARAC (Dynamic) tehdyt kokeilut ovat osoittaneet, että yhteydet syntyvät luotettavasti heikoillakin signaalitasoilla. Tämähän on vain hyvä juttu, kun ajatellaan tiedonsiirtoa käytettäväksi haastavissa olosuhteissa osana varautumista erilaisiin yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin.

73 // @ri

Talvisodan 115 kunnian päivää

 

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 83 vuotta. Taisteluja kesti 105 päivää. Tänään tuo sama vainoaja on jälleen aktivoitunut ja ottanut kohteekseen Ukrainan. Tälläkin kerralla näyttää siltä, että tuo idän peto on yrittänyt ottaa liian suuren suupalan haukattavakseen. Toivottavasti tukehtuu ruokaansa ja menee talviunilleen seuraaviksi tuhansiksi vuosiksi.

Talvisota on nyt historiaa ja siihen voidaankin pala muisteloissa ja historiankirjoituksissa. Ukrainassa ollaan vielä siinä vaiheessa, että uutta historiaa tehdä joka päivä - eikä tuo historia varmaan tule näyttäytymään mitenkään valoisana Venäjän aikajanalla.

@ri

PS: Сегодня исполняется 83 года со дня окончания Зимней войны. Бои длились 105 дней. Сегодня тот же преследователь снова активизировался и нацелился на Украину. И на этот раз кажется, что зверь с востока попытался откусить слишком большой кусок, чтобы проглотить его. Надеюсь, он подавится едой и впадет в спячку на следующие тысячи лет.

Зимняя война теперь стала историей, и ее можно отразить в мемуарах и исторических трудах. В Украине мы все еще находимся на этапе, когда каждый день творится новая история, и эта история, вероятно, не будет выглядеть яркой на российской временной шкале.💀

Pakettiradioverkon parissa jälleen

 

Ikkuna pakettiradiomaailmaan (easyterm+UZ7HO radiomodem)

Pakettiradioverkko ei ole vielä täysin kuollut, vaikka sitä on jo ehditty jonkin verran hehkuttamaankin. Pakettiradio on varmasti monelle harrastajalle jo hieman historiaa sillä 2000-luvulle tultaessa pakettiradioverkon päälle rakennettu valtakunnallinen runkoverkko (VHF/UHF taajuuksilla) purettiin pois pian 2000-luvulle tultaessa. Radioamatöörien runkoverkko siirtyikin käytännössä internettiin. Pakettiradio onkin jäänyt pitkälti APRS-toiminnan ansiosta vielä henkiin - hyvä niin. Paikkatietoa ja lyhytviestejä välittävä APRS-verkko onkin pitänyt pintansa kiihtyvässä digitalisaatiossa ja sen käyttäjämäärät eivät ainakaan ole vähentyneet. Asiaa on helpottanut se, että APRS:n osalta ei tarvitse välttämättä tehdä kovin "raskaita" kalustoinvestointeja, vaan yksinkertaisimmillaan pakettiradioyhteydet saadaan toimimaan tietokoneen äänikortin kautta: otetaan käyttöön vain ohjelmisto, joka korvaa perinteisen "rautamodeemin" (ks. kuva 2) ja tietysti sopiva radio 144 MHz:n taajuudelle. 

1980 - 1995 -luvuilla pakettiradio eli ns. kulta-aikaa. Valtakunnallista dataverkko kehitettiin ja se saatiinkin monilta osin hyvin toimivaksi. Pakettiradion kautta radioamatöörit saivat kätevästi erilaisia palveluja, joista ehkä tärkein oli tuo DXCluster, palvelu jossa näkyi äänessä olevat radioasemat. DXCluster on toki nykyäänkin yksi tärkeimmistä, mutta sekin toimii jo internetalusta päällä. 

Myös erilaiset posti- ja chat-palvelut olivat nosteessa 1990-luvulla. Pakettiradioverkko tarjosikin oivan mahdollisuuden välittää tietoja muille asemille sekä tietysti omat chat-palvelut keskusteluihin. Sanomatta on selvää, että nykyään nuo palvelut löytyvät internetalustoilta, mutta onneksi vielä osin myös perinteisen verkon paristakin pakettiradiotaajuuksilla.

Itse olen perinteisesti käyttänyt APRS-verkkoa niin paikkatiedon lähettämiseen kuin "chattailuun" muiden asemien kanssa. Lisäksi APRS:n kanssa toimiessa on ollut hienoa pitää yhteyksiä mm. Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) kautta. 

Kuluvalla viikolla päivitin hieman omaa asemaa pakettiradioverkon osalta ja laitoin "suoja-asemaan" kellariin toimintaan oman pakettiradioaseman. Tässä oli nyt järkeä, koska paikalliselle radioamatöörikerholle (OH5AB) saatiin käyttöön pakettiradioverkon palveluja WinLink -yhdyskäytävän rinnalle. Käytössäni on tietokoneelle asennettuina UZ7HO-radiomodeemiohjelmisto (lisenssivapaa) ja sen rinnalle easyterm (lisenssivapaa pääteterminaaliohjelma). Lisäksi koneelta löytyvät luonnollisesti rekisteröityinä VARA HF/FM -ohjelmistomodeemit nopeaan tiedonsiirtoon HF ja VHF -verkoissa. VHF-yhteys n. 10 km päähän maanalta pelkällä mobiilipiiskalla ja 1 Watin lähetysteholla toimivat hyvin. Tämä hieman yllätti allekirjoittaneen. Hieno juttu. Tänään lisäsin järjestelmään vielä ns. etäkäyttöominaisuuden, jolloin ei itse tarvitse olla kellarissa kun tarvitsee viestittää - riittää kun löytää internetyhteyden käyttöön 😎 Radioamatöörimääräysten mukaisesti toimiessa en voi kuitenkaan jättää asemaa ilman valvontaa, joten kellarin asema on päällä (QRV) silloin kun itse olen myös paikalla yläkerrassa. Tämä ei siis ole mikään automaattiasema (24/7), joka vaatisi erilliset luvat Ficoralta. Siihen ei ole nyt tarvetta.

Kohti uusia haasteita.

73 // ARi

Radiomodeemeja moneen lähtöön 1980-2010 !

Ennätykset "paukkuvat"

 

Talven pakkasennätys rikki ! 10.3.2023

Pakkastalvi saapui sittenkin 😊. No, tätähän oli hieman odoteltukin leudon alkutalven jäljiltä. Helmikuussa mitattiin Mustolassa alimmillaan -25.3 C kuun lopulla (23.2). Nyt muutamaa viikkoa edellisestä päästiin jopa valtakunnallisestikin pakkasennätyksen haltijoiksi, kun Konnunsuon mittauspaikalla oli "elohopea" rikkonut -30 C rajan. Myös Mustolan asemalla oli kulunut yö tämänhetkisen mittausjakson kylmin: mittari näytti alimmillaan -26.5 C (10.3). 

Mitä tulee pihalta kolatun likasan korkeuteen on sekin rikkonut oman ennätyksensä moneen talveen. Ja näyttäisi, ettei maksimia ole vielä edes noilta osin saavutettu, koska lisää lunta on vielä luvassa ja oikein pyryn kera myös tänne kaakonkulmalle.

Onneksi ei enää ole pitkälti kun tuo terminen kevät alkaa ja siitä onkin lyhyt jakso sitten kesälle siirtymiseen. Sitä ennen muistetaan kuitenkin kääntää nuo kellot kesäaikaan 🤣

@ri

Vauhdikasta tiedonsiirtoa VHF-verkossa

 

Yhteys tukiasemaan luotu 144 MHz (VHF) kanavalla ! (kuva 1.)

Ulkona vallitsevan lumimylläkän keskellä on hyvä hetki paneutua jälleen "radioaktiivisuuteen". Tällä kertaa kohteena on Saimaan Viitosten radiokerholle (OH5AB) valmistunut VARA FM gateway, joka toimii nimensä mukaisesti VHF taajuudella, 144.950 MHz. 

Aikaisemmin olen keskittynyt testailemaan tuota VARA HF -modeemia, joka nimensä mukaisesti toimii lyhytaalloilla toimittaessa (HF). HF:llä GW (gateway) asemia on tarjolla runsaasti ja niiden tavoitettavuus vaihtuu kulloisenkin radiokelin (heijastukset) mukaan - samoin kuin tiedonsiirrossa käytettävä nopeus.

VHF-verkossa tuo yhteysetäisyys GW-asemaan on yleensä reilusti alle 100 km, koska käytettävä taajuus ei normaalisti mahdollista pitempiä yhteyksiä luotettavasti. Tuo 100 km:n matkakin on yleensä alle 50 km, jos käytössä ei ole vahvistavia Yagi-antenneja tai muutoin erikoisen hyvää paikka radiotielle (runsaasti horisontaalista näkyvyyttä).

Tämän päivän testissä omalta osaltani eivät oikein mikään em. seikoista toteutunut - no, käytettävä taajuus 144.950 MHz kuitenkin 😄 Testiympäristöksi valitsin talon kellaritiloista löytyvä harrastehuoneen, jonne asensin 1/4 -aallon mobiilipiiskan magneettijalalla tuolin metallireunukselle. Tässä tapauksessa toimitaan siis käytännössä kaikilta osin maanalla, joten horisontaalinäkymästä ei voi puhuakaan. Radiona toimi luotettava pikkuradio, Yaesu FT-818ND, josta löytyvät niin HF, VHF ja UHF -alueet. Maksimiteho lähetyksessä on n. 6 Wattia ja luonnollisesti radio toimii omilla akuillaan.

VARA FM-ohjelmisto tarjoaa mainion työkalun tai oikeastaan työkalut yhteyksien toteamiseksi ja asetuksien määrittämiseksi. PING-toiminnolla voidaan kokeilla kuuleeko vasta-asema meitä ja jos kuulee, niin millaisilla signaaleilla. Mikäli kuuluvuus on hyvä, niin vielä ennen varsinaista tiedonsiirtoa voi tarkastaa äänikortin tasot ja asetukset VARA FM -ohjelmiston avulla ja tulos pitäisi oleman kuvan 1 mukainen.

Tiedonsiirto FM-kanavilla on vauhdikasta ja hyvällä yhteysvälillä se näkyy toimivan jopa paremmin kuin joissakin kaupallisissa tiedonsiirtoverkoissa - hämmästyttävää. Poikkeusoloissa, kun myrskyt, luonnonmullistukset tai jopa aurinkotuulet ovat katkaisseet perinteiset internetyhteydet, onkin VARA HF ja FM -verkoista merkittävä apu tiedonsiirrossa. Suuriakin tietomääriä voidaan liikutella ilman kiinteitä verkkoja HF ja FM -verkoissa. 

Kokeilin omaa "EMCOMM" (EmergencyCommunication) asemaa kellarissa ensin täysillä liki 6 Watin tehoilla ja liki 8 km päässä maastoesteiden takan sijainnut GW-asema kuittasi yhteyden heti ensimmäisellä kerralla erinomaisilla signaaleilla. Myöhemmin päivän aikana toistin testin, käyttäen vain 0.5 Wattia - ja homma toimi. Akkuja voi siis säästää näiltäkin osin. Testissä lähetin pitkän sähköpostin ilman liitetiedostoja Savonlinnaan ja hyvin tuntui toimivan. Omien aktivointien lisäksi aionkin ottaa VHF-GW:n osaksi viikoittaista Winlink Wednesday -harjoitusta. Tästä on hyvä jatkaa.

Muuten - Suomen seuraava, vuoden ensimmäinen, varaverkkoa testaava 2 vrk harjoitus pidetään jo 17.-18.3.2023. Tuolloin moni radioamatööriasema siirtyy langallisesti internetistä ainakin hetkeksi HF- ja VHF-verkkoihin. 

73 de ARi 

Saimaan kanavan kioskikulttuuria ja vähän muutakin

 

Juttu, Etelä-Saimaa 5.3.2023

Viikonlopun (5.3) Etelä-Saimaa -lehdessä oli parikin juttua Lappeenrannan kioskeista: toinen käsitteli yksityisten kioskien ahdinkoa ja jälkimmäinen juttu loi katsauksen lähinnä kaupungin keskusta kioskeihin. Jutut herättivät pienen tunnekuohun sisälläni, sillä olinhan peräänkuuluttanut kioskikulttuurin säilyttämisestä aikaisemmissasikin kirjoituksissa, joista viimeisin käsitteli Saimaan kanavan viimeisintä kioski Mustolassa. 

Virallisen määritelmän mukaisesti kioski on pieni myymälä, jossa asiakas asioi luukun kautta. Suomen aukiololaissa (Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista 28.12.2000/1297) kioskeiksi katsotaan myös kaikki alle 100 m2 myymälät. Näin myös pienimmät päivittäistavarakaupat lukeutuvat kioskeiksi. Asian ymmärtää hyvin, kun muistelee koska on viimeksi asioinut kioskissa ns. asiointiluukun kautta ? Itse olen asioinut viimeksi kioskilla asiointiluukun kautta 2010 kun kävin tutustumassa SPR:n kioskiin Mustolan sululla.  No, tulihan siellä asioitua vielä myöhemminkin ennen kuin kioski oli pakko sulkea lopullisesti 😥

Useimmat ennen aktiiviset kioskit onkin jo ehditty sulkea tai purkaa pois. Perinteinen kioskitoiminta, joihin lasken tuon kuuluvaksi tuon asiointikulttuurin luukun kautta, ei ole ollut kannattavaa enää pitkään aikaan. Siitä piti huolen alkoholilaki, joka mahdollisti mietojen alkoholijuomien myynnin valvotusti juuri noissa lain mukaisissa "pienmyymälöissä". Eli asiakas tuli ikään kuin kauppaan ostoksille. Toinen pienyrittäjiä hieman "sortava" elementti kioskimarkkinoilla on tietysti nuo isot konsernit, jotka hallitsevat markkinoita lähes monopolimaisesti. Suomessa tätä markkinointimallia edustaa erityisesti Rautakirja omine R-kioskeineen. Toki niissäkin toimitaan yrittäjähengessä, mutta "isoveljen" määräämällä tavalla.

Ensimmäiset omat kioskikokemukset ajoittuvat vuodelle 1969/1970, jolloin asioin säännöllisesti Pontuksella olleessa ns. "Valtosen kioskissa", joka sijaitsi Muukontien varrella, Vierulankadun risteyksen jälkeen Imatralle mentäessä tien oikealla puolella. Sinne oli lyhyt matka juosta radan ylitse oikopolkua pitkin. Asiointi suoritettiin luonnollisesti luukun kautta ja palvelua saatiin soittokelloa soittamalla ellei paikalla ollut henkilökuntaa. Nyt suljettu "Pontuksen kioski" oli sijainniltaan alle 100 metriä tuosta Valtosen kioskista. 

Kanavansuulla ehti Laihian vuosien jälkeen asumaan kymmenien vuosien ajan 70-luvulla. Tuolloin alueella palveli parikin kauppa-autoa ja toki alueella oli oma kauppakin "Puhalaisen kauppa", jonka yhteydessä oli myös oma kioski. Tämäkin kioski edusti perinteistä "luukkukioskia". Kaupan ollessa suljettuna sai kioskilta kätevästi karkkia ja muita herkkuja 😄

Myöhemmin alueella on palvellut oma kioski-myymälä, mutta se joutui sulkemaan ovensa muutamien toimintavuosien jälkeen. Rakennus on edelleen jäljellä, joten toiminnan jatkumiselle on noilta osin edellytykset ja onhan tuo asukasmäärääkin noussut alueella huimasti sitten 80-luvun. Luulisi asiakkaita riittävän.

Mustolaan muuton myötä 80-luvulla tuli tutuksi kioskikohteeksi luonnollisesti tuo Mustolan sululla sijainnut SPR:n kioski. "Luukkukioskilta" sai hyvän palvelun lisäksi monenlaisia maukkaita elämyksiä, joita oli hyvä nautiskella kioskin edustan terassialueella. Kioskilta ei löytynyt tupakka eikä alkoholituotteita, mikä varmaan eniten harmitti niitä monia kioskille murtautuneita -  saalis saattoikin jäädä pelkästään karkkeihin tai muihin elintarvikkeisiin. Kioskihan oli auki kesäkaudella yleensä Vapusta pitkälle syksyyn. Tänä päivänähän tuota kioskia ei löydy kuin kuvista, sillä rakennus purettiin melko nopeasti toiminnan loputtua.

Toinen kanavanlaidan kioski oli ns. 90-luvun "välivuosina" toiminnassa Mälkiän sululla ihan siinä Kekkosen puiston kupeessa. Kioskin ohessa toimi myös grilli, josta sai loistavaa pikkupurtavaa. Toki kioskilta sai myös kaikkea muutakin niin suurempaan kuin pienempään tarpeeseen. Itse kävin Lappeenrannan Harmonikkakerhon vahvistetulla partiolla muutamaan otteeseen viihdyttämässä kioskivieraita ja puistotallaajia kioskin patiolla. Tästäkin kioskista on nyt vain muisto jäljellä.

Toimivalle kesäkioskille olisi varmaan jonkin asteinen tilauskin, sillä näyttää siltä ettei kilpailua tuolla alalla paikallisesti ole: lähikaupatkin ovat kaukana ja se viimeinenkin "mohikaani" sulki juuri ovensa Pontuksella. Hieman pientä lievitystä kahvitteluun toki tuovat Kanavamuseon kahvila Mälkiällä sekä Mustolan sululla toimiva Eläinsuojeluyhdistyksen ylläpitämä MIUN -kahvila. 

Aikoinaan laskettiin paljon kanava-alueen matkailun ja 6-tieltä tehtyjen ns. matkailuramppien varaan, mutta tämä homma "lässähti" kun ei ollut varaa kehittää suunnitelmaa enää pidemmälle, mutta saatiinhan sentään kunnon kiihdytyskaistat ja ajoharjoitteluradat nuorison autoille ja mopoille, jos jotain hyvää asiassa etsii.

Ihmeiden aika ei ole ohitse - vai..... Sitä odotellessa.

@ri

Viestiaselajin vuosipäivää juhlistamassa 5.3.2023

 

Suomen WinLink -yhteyksiä vuosipäivänä 5.3.2023

Maaliskuun 5. on Suomen viestiaselajin vuosipäivä. Tämä päivä yleensä kuuluu enemmän kuin näkyy. Toki mediaa ruokitaan somekanavilla sen verran, että tietävät mitä tapahtuu. Muutoinhan tuo päivän viettäminen ja juhlistaminen tapahtuu perinteisesti radioaalloilla ja usein juuri sotilasradioamatööriasemien eli OI-asemien kautta. Mitään yhtenäistä ohjelmaa asemien kesken ei ole sovittu, vaan jokainen asema voi olla äänessä niin kuin parhaalta tuntuu. 

Rajan reservin sotilasradioharrastajien johdolla ja opastuksella aktivoitiin pitkän tauon jälkeen Immolan sotilasradioaseman WinLink -yhteydet ja samalla kuulosteltiin hieman sähkötystä 3.5 MHz:lla. Aurinkomyrskyistä johtuen radiokelit olivat erittäin tukkoiset alabandeilla 1.8 - 3.6 MHz, joten saatiin keskityttyä siihen oleelliseen, eli WinLink -yhteyksien testailuun.

Kuvassa näkyy iltapäivään mennessä raportoitu WinLink -liikenne Suomessa. Nuo pari viivaa tuolta kaakkoisrajan kupeesta ovat OI5R:n tekemiä yhteysavauksia 5 MHz ja 7 MHz -bandeilla. Yhteydet toimivat hyvin ja tehdyt harjoitusviestitkin lähtivät liikkeelle ja osaan ehdittiin saamaan jo vastauskin; kiitos OH5RM. Kuvasta puuttuu viimeinen testiyhteys Joensuun suuntaan, joka pidettiin 3.5 MHz:lla.

Viimeaikaisen trendin mukaisesti suuri osa aktiviteettiä tapahtuukin SSB:llä eli tavanomaisimmin sanottuna puheella. Tämän lisäksi asemat ovat siirtyneet käyttämään FT8 -modea, sen helppouden ja nopeuden takia - niin ja toimiihan kyseinen mode hyvin heikoillakin signaalitasoilla. Mikäs siinä, mutta sähkötystä ei soisi unhoittaa täysin.

Hyvää vuosipäivään kaikille!

de ARi (ex-OI5R)