Raspberry Pi 3 oheislaitteineen valmiina |
Näin talven yrittäessä tehdä jälleen tuloaan ulkosalla ja kellojen siirtyessä kesäaikaan, on hyvä palata arjen askareissakin muutama vuosi takaisinpäin. Vuonna 2018 kesken jäänyt tietotekninen projekti olikin nyt hyvä saattaa osaltaan valmiiksi. Loppuvuodesta 2017 tuli hankittua opiskelun tueksi pieni "korttitietokone", Raspberry Pi mk.3. Tarkoitus oli laajentaa tietoteknistä näkemystä niin tekniikan osalta kuin itse koneen Linuxpohjaisen käyttöjärjestelmän osalta. Koko "raspipaketti" tulikin tuolloin kätevästi Saksan suunnalta ja mukana oli vielä oma 7" näyttöpaneelikin - hienoa!
Sattuneesta syystä johtuen tuo opiskelu ja tietotekninen "paininta" keskittyikin jatkossa Windowsympäristön haasteisiin, joten "raspi" pääsi hieman unohtumaan, kunnes keksin sen tuossa viimeviikolla varastohyllystä lojumasta. Ei muuta kuin paketit esille ja laite kuntoon. Nythän oli hieman extra-aikaa tällekin harrasteen osalle eläkepäivien lomassa 😊
Laitteiston kokoamisessa ei juurikaan paljoa aikaa kulunut, sillä näyttöpaneeli oli helposti ruuvattavissa kiinni itse tietokoneen runkoon. Tämän jälkeen vain virtakaapelit oikeisiin pistokkeisiin ja näytön kaapelin (lattakaapeli) liittäminen näytön ja tietokoneen välille - yksinkertaista.
"Raspin" käyttöjärjestelmä oli omalla microSD-muistikortilla laitteen mukana, joten ei tarvinnut kuin laittaa kortti pesään, kytkeä näppis ja hiiri valmiiksi ennen virtapistokkeen kytkemistä. Virtalähteen liittämisen jälkeen "raspi" heräsi henkiin ja kuva tuli näytölle ilman "ongelmia" - tai olihan siinä ongelma, koska oli laittanut näytön jalat väärinpäin, joten kuva oli ylösalaisin 😁. Asian olisi voinut korjata ohjelmistollisesti tai sitten kuten itse tein: käänsi jalat toisinpäin, jolloin näyttökin oli oikeassa katselukulmassa operaattoriin.
Nopean ohjelmistopäivityksen (käyttöjärjestelmä) jälkeen myös oheislaitteet aktivoituivat hienosti. Laite kytkeytyi annettuun WiFi-verkkoon hetkessä ja myös perinteisen hankala Bluetooth (Sinihammas) löytyi järjestelmästä valmiina. Noin reilun 4 vuoden odottelun tuloksena oli myös tuo käyttöjärjestelmä ehtinyt parantumaan ajureidenkin osalta, joten jotain hyötyä viivyttelystä on. Tietotekniikassa ei pitäisikään aina mennä viimeisimpien laitteiden ja ohjelmistojen mukana, sillä usein ne ovat markkinoille tullessaan enemmän tai vähemmän raakileita, joita pitää sitten päivittää. Tämän on jo tuo Windows 11 meille hyvin opettanut.
Koska "raspista" löytyi helposti tuo "sinihammas", niin päätin vapauttaa USB-liittimistä mahdollisimman monta ja kytkeä pienen "sinihammasnäppiksen" osaksi "raspia". Sinihampaan käytön osalta en malttanut käyttää järjestelmän graafista ympäristö, vaan menin laitteen komentotulkkiin määrittelemään tarvittavat asetukset. Tässä päästiinkin siihen tietotekniikan syvimpään olemukseen: kirjoittamaan komentoja ja komentojonoja ym. Osa komennoista muistui vielä vuosien takaa mieleen, mutta osan joutui kertaamaan lähdeaineistosta. Näppis saatiin asennettua ja tuntuisi toimivan ihan moitteitta.
Tällä Raspberry -alustalle on maailmassa tuhansia erilaisia projekteja. Laitekantakin on jo kehittynyt tasolle neljä (4), joten haasteita on tarjolla niitä haluaville. Vahinko vaan, että jonkinlainen komponenttipula taitaa vielä vaivata maailmalla, kun useat laitetoimittajat niin kotimaassa kuin Euroopassakin myyvät joko EIOOTA tai sitten epämääräisillä toimitusajoilla hamassa tulevaisuudessa.
"Raspi" on siitä kätevä, että se on itse koneena pienikokoinen, mutta tehokas. Tämän lisäksi voi valmistella muistikortille vaikka eri tilanteita varten omat käyttisversiot, jotka on sitten helppo ottaa käyttöön. Perus OS:n (operating system) lisäksi itselläni tullee käyttöön varmastikin erilaiset viestitekniikkaan liittyvät sovellukset sekä ehkä myös laitteisto- ja verkkoarkkitehtuurin tietoturvallisuuteen liittyvät projektit. Mutta, nyt on aika kertailla Linuxkoodia ja tehdä kokeiluja kun työkalut ovat ns. äärellänsä.
Raspberry Pi 3 kytkettynä 7" näyttöpaneeliin |
"Raspi" käynnistyy hetkessä |
@ri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti