Pluto kiikarissa

Almanakka - tuo arjen apuri

Yliopiston almanakka on verrattain monipuolinen tietolähde, ei pelkästään viikkokalenterin takia vaan erilaisen tietosisällön takia. Kalenterista löytyvät luonnollisesti tärkeimmät kalenteritapahtumat, liputus- ja markkinapäivät sekä tietysti iso joukko planetaarista tietoa kuin myös ympäristötietoa erilaisine tilastoineen. Kaikki tuo pienessä vuosittain julkaistavassa vihkosessa.

Itse tulee kalenteria tutkailtua lähinnä sääilmiöiden ja taivaankannen tapahtumien osalta. Radiosignaalien kannalta mielenkiintoisia ovat nuo vuosittaiset tähdenlentoparvet, koska meteoriittien kautta saa mielenkiintoisia radioyhteyksiä. Toki myös planetaariset infot ovat myös mielenkiintoisi kun suuntailee kiikarit horisontin yläpuolelle, tähtiin. Kalenterista löytyvät säätilastot pitkiltä jaksoilta antavat hyvin kuvaa siitä onko ilmasto muuttunut vai ei.

Entinen planeetta, nykyinen kääpiöplaneetta Pluto, ei juurikaan kalenterin tiedoista löydy. Tämä aurinkokuntamme ulkovyöhykkeellä sijaitseva planeettahan on tullut tutummaksi, kun muutamat avaruusluotaimet ovat ohittaneet sen matkallaan ja lähettäneet tarkkoja tietoja tämän kääpiöplaneetan osalta. Ilman hyvää kaukoputkea tämän kääpiön tarkastelu on lähes mahdotonta, sen verran heikosti se erottuu tähtitaivaalta. 

Se miksi innostuin tarkastelemaan juurikin Plutoa nyt on tuo mediassa julkaistu tieto, että maaliskuun 23 vuonna 2178, on Pluto tehnyt täyden ratakierroksen auringon ympäri laskettuna sen löytymisestä 18.2.1930! Matkaa on siis vielä paljon taivallettavana koko kierroksen osalta. Jos ei muuta, niin ehkä tämäkin asia valottaa hieman avaruuden suuria mittasuhteita.

Vaikka Pluto menettikin planeettastatuksensa, sen matka jatkuu ja Pluto tarjoaa vielä paljon tutkittavaa jatkossakin.

@ri

 

Merkurius "pimensi" auringon

Kännykkäkamera ja hitsaajan suojalasi

Kaukoputki aurinkokalvolla varustettuna. Kuvaa käsitelty kontrastin parantamiseksi.

Kerrankin sattui niin, että kun taivaalla tapahtuu jotain mielenkiintoista taivaankappaleiden osalta, eivät pilvet estä näkyvyyttä tapahtuman ajan. Eurooppapäivän kunniaksi aurinkokuntamme aurinkoa lähinnä oleva pikkuplaneetta, Merkurius, kulki auringon editse, niin että sitä pystyi havainnoimaan kotiplaneetaltamme käsin.
Vaellus auringon editse kesti useita tunteja (6.5 h), joten pienet pilvet eivät haitanneet havainnointia. Ja mikäs oli havainnoidessa kun lämpötilatkin olivat reilusti yli 20 C plussalla.
Toivottavasti silmäklinikoille ei tarvinnut hoitaa yhtään auringon sokaisemaa kansalaista. Tosin onhan tämä mittakaavassaan hieman pienempi tapahtuma kuin itse auringonpimennys, joten katsojiakin on ollut varmasti hieman vähemmän. Ainakin kauppojen auringonkatseluun tarkoitettuja suojavälineitä oli vielä tapahtuman aattona runsaasti saatavilla, eivätkä ne loppuneet myymälöistä kuten auringonpimennyksen aikaan.
Harmi, että tälläkin kerralla useissa liikkeissä myytiin vielä suojakertoimella DIN-11 olevia hitsaajan laseja auringon tarkkailuun. Turvallisessa tarkkailussahan tuon kertoimen pitää olla DIN-14, jonka jotkut kauppiaat ovatkin jo omaksuneet.
Seuraavaan ohikulkuun on sen verran pitkä aika, että kannatti käyttää tämä tilaisuus hyväksi ;-)