Kirjahyllyyn täytettä jälleen

Kirjoittajat ja kustantamot ovat olleet aktiivisia ja tuoneet markkinoille pitkin kevättä mielenkiintoisia kirjoja niin Ukrainan tapahtumiin kuin kotimaan sotilastiedusteluun liittyen. Tämä jälkimmäinen aihe onkin ollut pitkään hyvin julkisuudesta pimennossa pidetty aihe - ja syystäkin. 

Useat Puolustusvoimien päälliköt ja korkeat virkamiehet ovat tehneet omat muistelmansa heti virkauransa lopussa tai jotkut jopa vielä virassa ollessaankin, mutta tiedustelupuolen tuotantoa on harvoin saatu kirjoista lukea. Tosin Helsingin Sanomat uutisoi vuosia sitten kyllä erikoisreportaasin merkeissä Viestikoelaitoksesta, mikä kirvoittikin monenlaiseen kommentointiin ja oikeudenkäynteihin artikkelissa käytetyistä dokumenteista ja muusta tietosisällöstä. Niin, ja onhan noita "vanhoja" tiedustelupäälliköitä päässyt myöhemmin oikeusasteeseen asti vastaamaan mm. kotiinsa vietyjen salaisten asiakirjojen osalta.

Eilen "Posti-Pekka" toikin muhkean paketin, josta sain oman kappaleen kevään ehkä mielenkiintoisimmasta kirjasta: "Käsikirjoitukset eivät pala" Itselläni on hieman rajapintaa kirjan päähenkilöön 1990-luvun lopulta, jolloin sain tai pääsin olemaan yhteydessä Viestikoelaitoksen suuntaan. Tuolloin ohjelmistoradiot ja muut tekniset "vempaimet" tulivat kuvaan myös radiotekniikan osalta. Oli kuulemma kuulunut huhuja, että Rajalla olisi tehty tai jopa kokeiltu digitaalisia lähetelajeja ilman rautamodeemeja pelkän äänikortin ja skanneriradion avulla. Huhut kertoivat, että myös tuolloin suojaamatonta VIRVE-liikennettä oli monitoroitu näytösluontoisesti 😎 No, joka tapauksessa tuolloin pääsin hipaisemaan kuuluisuutta, kuten joku on joskus todennut.

Ukrainan sotaa hieman eri näkökulmista valottavat teokset ovat taas mielenkiintoisia niiden autenttisten kuvausten ja tietosisällön osalta. Itseäni kiinnostaa erityisesti tuon sotimisen informaatioympäristö viestiteknisten ratkaisujen osalta. Nythän monia asioita on päästy jälleen testaamaan ns. aidossa toimintaympäristössä tässä mittakaavassa. Niin, ja onhan tuo vihollinen nyt se, jota vastaan sotimista on vuosikymmeniä harjoiteltu muutoinkin kuin karttojen äärellä 😁

Lukemisiin. Kyllä se painettu kirja on parempi kuin äänikirjat, joten tuetaan myös tätä kulttuurimuotoa.

@ri

ISBN: 978-952-382.784-4

ISBN: 978-952-04-5289-6

ISBN: 978-951-52-6069-7

 

GPS-häirinnän lumoissa

"KotiGPS" toimii taas (23.4.2024)

 Kuluneen viikon aikana hämmästelin kun VHF-radio ei päivittänyt kelloaan totutusti GPS:n kautta. Ilman suurempia ihmettelyjä ajattelin radion GPS-modulin menneen mykäksi tai muutoin vioittuneen. No, tähän oireeseen on onneksi auttanut aina tuo laitteen täydellinen resetointi. No, tämä toimenpide luonnollisesti poistaa järjestelmästä kaikki omat asetukset ja tiedot, joten resetoinnin jälkeen olikin sitten edessä radion asetusten palauttaminen. 

Asetusten palauttamisella ei ollut mitään näkyvää vaikutusta toimenpiteisiin, mutta tulipahan sanomamuistit ja muistipaikat päivitettyä tuoreilla taajuustiedoilla 😉 Eilen (22.4) katsoin radion GPS-monitori-ikkunasta, että laite ei kuullut juuri mitään GPS-taajuuksilla; vain muutama "haiku" oli näkyvillä, mutta nehän eivät riitä pakkatiedon päivittämiseen. Yritin jopa vaihtaa laitteen paikkaa, jotta signaali olisi parempi, mutta ei vaikutusta. Tosin ovathan nuo satelliitit kuuluneet ihan hyvin aikaisemminkin.

Verkkouutisten uutisoinnin innoittamana aloinkin lähestyä ongelmaa hieman toisesta näkökulmasta. Uutisoinnin mukaan tuo Venäjän suorittama häirintä GPS-taajuuksilla on ollut viime aikoina erittäin voimallista. Ja häirintäkarttaa katsottaessa tämä kaakonkulma onnistuu olemaan naapurin häirinnän alla melkoisen kattavasti.

Tänään (23.4) kauppareissun jälkeen käynnistin radiomodulin ja kuinka ollakaan GPS-signaaleja alkoi löytyä jälleen. Ilmeisesti häirinnässä on ollut sopiva tauko tai aukko. Täytyy seurailla tilannetta. Seuraavan kerran kun navigaattorista häviää satelliitit, ei kannata heti laittaa tuotetta SERTI-lavalle tai alkaa muutoinkaan asetuksia nollailemaan. Naapuri ns. yllättää 👀

@ri

GPS-häirintätilanne 22.4.2024

Valonnopeudella Mustolasta

 

Valoa Mustolaan - yksi kuituoperaattoreista

Myös omakoti- ja muutkin pientaloasukkaat pääsevät kohta nauttimaan viestinnässään valonnopeudesta! Kuituoperaattori, Valoo, on tuonut alueelle muutakin kuin mainokset ja aloittanut kuituprojektin sisätila-asennuksilla niissä kiinteistöissä, joihin valokuituyhteys on tilattu. Myöhemmin roudan hävittyä ja lumien sulettua tulevat sitten nuo muut kuituverkon työt alueelle.

Tämä onkin suuri edistysaskel tiedonsiirron vauhdittamiseksi Mustolassa. Kun operaattorit hylkäsivät ja poistivat kalliiksi käyneet kupariliittymät (ADSL), jäikin monelle vaihtoehdoksi nettisurffailun osalta ottaa käyttöön tilalle tarjottu 4G tai 5G -liittymä. Omat haasteensa näissäkin, vaikka operaattorit lupailivat niiden nopeuksista ja käyttöönoton helppouksista paljonkin. Moni käyttäjä törmäsi varmaan siihen tosiasiaan, että ilman ulkoista antennia tuo tarvittava signaali jää liian heikoksi, jolloin yhteyksien laatu kärsii hitaudesta. Toki ruuhka-alueilla myös samanaikaisten käyttäjien määrä voi laskea yllättävän paljonkin yhteyksien nopeutta. Perus surffaajalle ja sähköpostin lukijallehan tuo ei välttämättä näy, mutta kun katsoo televisiokuvaa tai lataa vaikka videoita, niin asia korostuu heti.

Itse olen tullut toimeen operaattorin vaihtotarjouksena tulleella 4G -liittymällä, enkä sitten lopulta hankkinut ja asentanut mitään ylimääräisiä antennejakaan. Antenneja on tontilla jo ihan tarpeeksi eikä uusia välttämättä tarvita. Ja olihan tiedossa jo 4G-purkkia ottaessa, että muutaman vuoden sisällä tulee sitten valokuitu käyttöön 😁. Yllättävän hyvin on pärjännyt näinkin ja jopa TV-palvelut ovat toimineet yllättävänkin hyvin. 

Hyvää on kannattanut odottaa ja odotetaan vieläkin. Asia on edennyt omalla painollaan sitten vuodesta 2021 kun ilmoitin halukkuuteni valokuituun ja tein ns. esisopimuksen asiasta. Joulukuussa 2022 sitten operaattori ilmoitti, että alueelle aloitetaan rakentamaan kuituverkkoa 👍. No, Lappeenranta on iso alue, joten ihan ensimmäisessä vaiheessa ei kuiturakenteet tulleet Mustolan suunnalle. Elokuussa 2023 sitten tuli varmistus, että halukkaita talouksia on löytynyt tarpeeksi myös Mustolasta, joten verkkoa laajenee tännekin. 

Kevään myötä, huhtikuun alussa, alueelle tuli tienvarsimainos aloitettavasta kuituprojektista ja eipä aikaakaan kun jo heti kuun puolivälissä tulivat asentajat laittamaan rasioita paikoilleen. Asennus olikin erittäin nopea toimenpide. Siinähän laitettiin valmiiksi sisärasia, josta tuo kuituyhteys sitten jaetaan käyttöön ja ulkorasia, joka yhdistää talokuidun sitten varsinaiseen valokuituverkkoon. Rasioiden osalta näkyy pakkauksessa olevan valmistajana NOKIA, mutta tarkempi tutkimus osoittaa tehtaan sijaitsevan jossain KIINAssa 🤔. Eli kiinalaista tekniikkaa tämäkin kokonaisuus.

Nyt käännetään katseet näiltä osin tulevaan kesään tai syksyyn ja odotellaan koska vihreä valo syttyy kuituboxiin. 😊 Vielä en sanoudu irti 4G-yhteydestä, vaikka kyllähän nuo sähköpostit kulkevat hyvin HF-radioverkossakin tarvittaessa.

@ri

Kuitupäätteet valmiina odottamassa kytkentää 18.4.2024

Talviruokinta jatkuu, linnut kiittävät

Pähkinä purtavaksi mustarastaalla 19.4.2024

 Nopeimmat puutarhurit ehtivät jo Pääsiäisen "helteillä" kokoamaan ja keräämään pois talven lintujen ruokintapisteet pihoilta. Mikäli säätilat olisivat jatkuneet odotetun kaltaisina, niin tuo toimenpide olisi ollut enemmän kuin hyvä. Itsekin ehdin jo haravoimaan vanhat jätökset ruokintapisteeltä ja siirtämään osan rasvaruokinnoista lähimetsän reunaan nautittaviksi. 

Viikonlopun lumimylläkän jälkeen olikin hyvä, että tärkeimmät ruokintapisteet tuli vielä jätettyä ns. tulille ja jopa maaliskuun alennusmyynnistä tuli vielä varattua hieman siemeniäkin kokonaisedulliseen hintaan. En tosi tuolloin uskonut, että kaikki varatut siemenet menisivätkin tässä huhtikuun mylläkässä, mutta hyvä niin. Nyt onkin ollut melkoinen kulutushuippu ruokintapisteellä ja sen lähiympäristössä.

Tinttien rasvalautakin on saanut runsaasti uusia kävijöitä hieman harvinaisimmista rasvaruokinnalla käyvistä lajeista: rautiainen, punarinta, vihervarpunen, tikat, mustarastaat ja tietysti tiaiset ovat kuluttaneet loppuja rasvoja parempiin nokkiin. 

Myös siemenruokinnalla viihtyvät lajit ovat olleet näkyvässä osassa pihassa kun suuri peipposparvi, sekaparvi peippoja ja järripeippoja, on puhdistanut siemenistä hangenpintaa ja pälvipaikkoja. Myös lähimetsikön sepelkyyhkypariskunta on mieltynyt piharuokailuun. 

Nyt kun linnun kokoontuvat suurin joukoin ruokinnoille onkin mielenkiintoista seurata, josko seassa olisi jokunen harvinaisempikin yksilö. No, tämän hankijakson harvinaisin ja hieman yllättäväkin laji on ollut paikalla vieraillut valkoselkätikka. Olisikohan mahdollista pesintää tiedossa lähialueella ?

Näillä näkymin tulen jatkamaan ruokintapistettä vähintään Vappuun ellei pidempäänkin - nämä säätilat ovat sen verran haasteellisia ennustaa, että hyvä varautua kaikkeen.

@ri

VarAC:lla maailmalle jälleen

 

28 MHz avautuu jälleen (kuva 1)

Auringonpilkut ovat lisääntyneet jälleen ja siten myös heijastukset ionosfäärien ylemmissä kerroksissa korkeammillakin taajuuksilla. Melkoinen tovi menikin, kun sai 28 MHz:lla kuunnella melkoisen tyhjän kuuloista "bandia" Auringonpilkkuluku ja SolarFlux-arvo on viime päivinä kivunneet molemmat reilusti ylitse 200 raja-arvon (kuva 2)

SolaFlux (punainen käyrä) (kuva 2)

VarAC-ohjelmistolla olen ollut kuulolla lähes tulkoon vain ja ainoastaan 28 MHz aaltoalueella. Eilen alkoi tosiaan näkyä taajuudella elämää, kun kuuluville tulivat asemat Reunionin saarelta, Brasiliasta ja Israelista. Ihan hyviä heijastuksia. Jatkossa asemia tullee näkyville varmasti lisääkin kunhan operaattorit huomaavat, että myös 28 MHz:lla on elämää jälleen.

73 / @ri

Keinoäly (AI) ja minä: muuttolintujen matkassa

Keinoäly eli tuttavallisemmin AI on tullut hyödyksemme tai sitten kiusaksemme - kuinka vaan. Ainakin bittitekniikan osalta hyvin monet järjestelmät ja toiminnot perustuvat jonkinasteisen AI:n toimintaan - sitä ei vaan aina tule huomanneeksi.

Itse ajattelin tälle keväälle testailla tuota AI:n toimintaa lintujen äänien tunnistamiseen. Käyttämäni RFJM-sovellus kännykässä toimii ns. alustana tunnistamisen osalta. Sovellushan tuli markkinoille jo reilu vuosi sitten, keväällä, joten se onkin ehtinyt kehittyä tunnistamisessa melkoisesti. Ainakin, jonkun ennakkotiedon mukaan tunnistuksia löytyy reilun 200 lintulajin osalta. Tämähän on hyvä määrä Suomenkin mittapuussa. Ja toki tuo AI kehittyy sitä mukaan kun sillä on hyviä näytteitä laulutaitureista käytettävänä.

Itse tykkään käyttää sovellusta ns. intervalliäänityksessä, jossa äänitän tunnin ajan lintumaailman ääniä. Eli käytännössä jätän puhelimen pihapöydälle tunniksi kuuntelulle 😊 Tunnin jälkeen onkin sitten mielenkiintoista katsoa, mitä AI on kuullut ja onko tunnistukset mahdollisesti sinne päinkään. 

Vertailujen tekemiseksi toki pidän itsekin kirjaa kuulluista lajeista. Muutoinhan olisi mahdotonta sanoa, onko juuri AI:n havaitsemat linnut olleet äänessä. Oman pihan ja lähimetsikön linnuista AI on pystynyt löytämään lähes samat lajit kuin itsekin. Harvassa ovat ns. virhemääritykset. Virhemäärityksissä yleensä tai lähes aina onkin tuo varmuus reilusti alle 80 % lajin osalta: kuten tänään niittykirvisen osalta (kuva ylllä). Tämän aamun tunnin aikana tuli havaituksi 11 lajia. Toki lähistöllä liikkui muitakin lajeja, mutta ne eivät pitäneet juurikaan ääntä, joten AI:n oli niitä mahdoton havaita. Myös erittäin heikosti kuuluvat lajit jäävät helposti määrittämättä, mutta siinä astuukin avuksi havainnoijan omat korvat.

Tilanne noilta osin on hieman sama kuin kuunnella sähkötystä radioliikenteessä jonkin sovelluksen avulla. Ne kiinnostavimmat signaalit jäävät usein tunnistamatta ilman omia korvia, joten tekniikalle löytyy vielä haastajansa - onneksi 😁

@ri

Sovellukset niin "Ompuille" kuin Androideille

 

Keväinen tuulahdus - lämpöennätys rikottu!

Mustolan lämpöjä viikolta 15/2024

 Kolean jakson ja pienten lumipuhurien jälkeen päästiin keväässäkin oikein kunnolla eteenpäin. Heti Pääsiäisen jälkeen alkoivat tuulet ja paineet olla suotuisia keväiselle henkäykselle. Tästä henkäyksestä päästiinkin sitten nauttimaan oikein kunnolla keskiviikkona, 10.4.2024, jolloin Lappeenrannan Konnunsuon mittausasemalla tehtiin mittaushistoriaa, kun huhtikuun lämpötilaksi saatiin peräti +20.1 C, mikä on historian varhaisin ajankohta jolloin on rikottu +20 C. Kyseessä siis Ilmatieteenlaitoksen mittaushistoriaa vuodesta 1959 lähtien.

Mustolan, omalla, mittauspisteellänikin päästiin keskiviikkona liki +20 C:een. Sen kyllä huomasi ulkona puuhastellessa. Mikäli tuo lämpötrendi jatkuu samanlaisena voisi sanoa, että tänään alkoi sitten tuo terminen kevät, ellei nyt mennä vielä miinuksille loppu kuukauden aikana - toivottavasti ei.

Myös pari ukkosrintamaa, kunnon sellaista, on ylittänyt Suomen viime viikkoina. Saas nähdä mitä tämä lupaa kesän ukkoskauden osalta. Nythän sekin on jo hyvällä alulla.

Lämpimien öiden myötä myös monien lintujen muutto runsastuu - tapahtuu eräänlainen ryntäys, joka sekin näkyy ajoittain noissa säätutkakuvissa. Jos ei muusta, niin ainakin rastaiden lisääntyvästä konsertista huomaa nyt, että yöllä on oltu liikkeellä runsain joukoin.

@ri

FT8 SM-sprint, osa 4

 

Työskennellyt kilpa-asemat!

Kotimaan kilpailujen FT8-aaltomuodon neljäs sprinttiosakilpailu saatiin juuri päätökseen. Radiokeli, niin kuin kotimaan kesän lämpöennätys (Lappeenrannassa) suosi kilpailua. Yhteyksien kannalta tuo radiokeli oli ratkaisevassa asiassa, koska se tarjosi heijastuspintaa radioaalloille 😊

Tälläkin kerralla työskentelin tuon puutarhan pensasaidan yllä olevalla T2FD-dipolilla, joka tuntuu toimivan hyvin erityisesti kotimaan yhteyksissä 7 MHz:lla. Yhden bandin luokassa tuo ensimmäinen puolituntinen menee lähinnä odotellessa, koska useimmat työskentelevät sekä 80 että 40 metrin bandit, jolloin he aloittavat 80 metriltä ja tulevat sitten käymään 40 metrillä viimeistään kilpailun loppupuolella. Siinä onkin sitten melkoinen kuhina, kun asemat ikään kuin samanaikaisesti tulevat ääneen samoilla jaksoilla. 

Kokonaissaldo yhteyksien osalta jäi tälläkin kerralla n. 20 asemaan, mikä on ihan hyvä yhden bandin tulos tässä kilpailussa. Kovin montaa asemaa jotka sain ruudulle näkymään ei jäänyt työskentelemättä - taisi jopa tulla kaikki nähdyt "workittua" 😃

Viimekertaiselta ohjelmistohäiriöltäkin vältyttiin tällä kerralla. Toki yritin varautua siihen niin, että kävin kaksi tuntia ennen kilpailua vielä tarkastamassa viimeisimmät Windowspäivitykset ja asensin ne työasemalle, jonka jälkeen vielä käynnistin koneen pariin kertaan. Tällä kerralla myös kilpailun aikana ei ollut ns. ylimääräisiä ohjelmia taustalla pyörimässä.

Kevätkauden viimeinen sprintti onkin sitten toukokuussa, jonka jälkeen on kilpailun osalta ns. kesätauko parin kuukauden ajan.

@ri

Heijastukset kilpailun aikana 10.4.2024

Venäjän kieltä ja sen osaajia tarvitaan jatkossakin

 

Venäjän perussanasto haltuun 😎

Hieman pelonsekaisin tuntein olen seurannut keskustelua, jota on käyty erityisesti venäjänkielen asemasta ja sen opettamisesta Suomessa viime aikoina. No, syy tähän on helposti havaittavissa eikä se ole kovin kummallinenkaan: Venäjän aloittama aggressiivinen toiminta maailmalla Ukrainan sodan myötä. Kovia sympatioita ei Venäjää eikä venäläisyyttä kohtaan enää ole havaittavissa. Se, että osaa ja ymmärtää venäjänkieltä ei kyllä tee kenestäkään huonompaa - päinvastoin.

Kaikesta huolimatta vallitsevan tilanteen ei pitäisi antaa vaikuttaa tuon kielellisen kulttuuriperinnön opiskeluun ja käyttöön. Helposti mennään tai ollaan jo menossa siihen, että jatkossa tuonne itärajalle nousee uutena muurina tuo kielimuuri. 

Kielimuurin syntyminen ei ole hyvä eikä kovinkaan perusteltavissa oleva asia. Vaikka kommunikaatio rajan taakse olisikin nyt vähäisempää ei se tarkoita etteikö jatkossa myös venäjänkielen osaamista tarvittaisi. Ja toki, ilman kielen ymmärtämistä on erittäin vaikea seurata rajantakaista uutisointia ja keskusteluja, jotka tapahtuvat venäjäksi.

Itä-Suomessa tuon venäjänkielen osaamisen soisi kyllä olevan koulujenkin opetusohjelmien osalta korotetussa asemassa. Mutta, nyt taistellaan ja väännetään kättä siitä, että pitäisikö tuo Itä-Suomen koulu toimintoineen ajaa alas samalla kun ei saada muodostettu opetusryhmiä yläasteelle venäjänkielen osalta.

Hieman vastaava tilanne opetusryhmien osalta oli 1980-luvulla kun halusin kolmanneksi kieleksi yläasteella venäjänkielen. Yllätyksekseni ei yhtään ryhmää saatu perustettua, joten valituksi tuli sitten saksankieli. Lukio-opinnoissa sitten tärppäsi ja saatiin niukasti oma venäjänkielen ryhmä aikaiseksi, jolloin oli mahdollista kehittää omaa osaamista näiltä osin.

Aikaisemmin olin "opiskellut" ns. kanavavenäjää. Eli käytiin tutustumassa kanavalla seilaaviin laivoihin. Laivojen nimien osalta oli helppo opetella nuo kyyrilliset kirjaimet ja äkkiä perussanavarasto karttui kun saatiin vierailla jopa laivoissa ja jutella miehistön kanssa. Palkkioiksi tapaamisista saatiin aina hienoja "pinssejä" tai paremminkin sanottuna erilaisia renikoita eli rintamerkkejä. Näitä on edelleenkin säilössä suuret määrät - tuskin niistä kovin arvokkaita koskaan tulee, mutta ovatpahan muistona.

Lukiossa luonnollisesti halusin ja päätin kirjoittaa YO-tutkinnossa venäjänkielen. Koska opintoja oli näiltä osin takana vain vajaa 3 vuotta oli kirjoitettavana ns. lyhyt venäjä. Hyvä niinkin.

Monista erilaisista kielivalinnoista kouluvuosien aikana on juuri venäjänkieli ollut itselläni eräänlainen ponnahduslauta ammattiin ja harrastuksiin. Ennen Rajavartiolaitoksen ja Tullin palvelukseen siirtymistä olin aktiivisesti mukana erilaisissa harrasteradiotoiminnoissa Venäjän suuntaan. Näissä hommissa kielitaito osoitti todellisen tarpeen. Monet asiat sujuivat paremmin ja helpommin kun osasi paikallista murretta. 

Rajalla ollessani ensimmäistä vuotta harjoittelijana Nuijamaalla, muodostuikin minulle yllättäen uusi toimintamalli kun sain haastatella venäläisiä matkaajia niin Rajan kuin Tullin osalta. Venäjänkielen taitoa ei hirmuisesti ollut henkilöstöllä eikä sitä vielä tuolloin koulutettukaan. Erilaisten tulkkausten rinnalla oli mielenkiintoista kuunnella pitkien päivystysvuorojen aikana VHF-radiosta, mitä venäjän rajavartijat keskustelivat. Tuolloin ei salaaminen puheyhteyksien osalta ollut aina ykkösprioriteettinä. Myöhemmin tästäkin asiasta tuli osa virallista työnkuvaa. Osana tätä prosessia myös venäläiset sähkötysmerkit tulivat tutuksi. Tämä avasikin sitten aivan uuden maailman ja haasteet työuralla.

Kielen osalta myös venäläinen kirjallisuus tarjosi alkuperäisellä kielellä hyviä ja mielenkiintoisia teoksi. Omien kiinnostusten myötä erikoisesti venäläiset shakkioppaat ja radiotekniset julkaisut tulivat tutuiksi. Myös erilaiset ornitologiset julkaisut olivat kiinnostuksen kohteena, sillä 1990-luvulla käytiin tekemässä useita linnustoseurantoja ja kartoituksia niin Viipurissa kuin Äyräpäänjärvelläkin.

1990-luvun lopulla olin mukana järjestämässä niin ensimmäistä radioharrastajien kokoontumista Pietarissa samoin kuin erikoista radioamatöörien tapahtumaa Viipurin saariston Ravansaarella. Ilman monivaiheisia neuvotteluja ja "kädenvääntöjä" olisi moni lupapaperi leimoineen ollut vain haaveena 😊

Toivon hartaasti, että jatkossakin venäjän osaamiselle saataisiin nostetta ja kouluissa voitaisiin opiskella muutakin kuin sitä kuuluisaa "pakkoruotsia" erilaisten trendikielien, ranska, espanja, latina, lisäksi. Kaikille kielille löytyy kyllä tarvetta niin nyt kuin jatkossakin.

@ri

N A T O

NATO-todistus 3.4.2024 💪

 Hyvää NATO-vuosipäivää. Siitä on tasan tarkalleen vuosi kun Suomen jäsenyys osaksi NATOa ratifioitiin ja Suomen lippu nousi Brysselissä salkoon NATO:n päämajan (HQ) edustalla.

Näin vuosipäivän kunniaksi olikin hyvä hetki päivittää omat tiedot NATO:n osalta. Tähän tarjosikin mainion tilaisuuden tuo MPK:n (Maanpuolustuskoulutus) verkkokurssi, NATO:n perusteet. Tentattava kurssimateriaali on melkoisen laaja, joten siinä on varmasti monelle tutkailtavaa pidemmäksikin aikaa. Itsekin yllätyin kuinka paljon oli ns. mustia aukkoja omassakin NATO-tietämyksessä, vaikka asiaan on tullut seurattua vuosien ajan. No, ehkä katsantokanta on noilta osin ollut hieman liian suppea eikä ole tullut täysimääräisesti hahmotettua koko organisaation toimintaa. Mutta, nyt on tullut sekin tehtyä ja todistustuskin on saatu tutkinnon osalta.

Tutkinnossa on 50 kysymystä, joihin on aikaa vastata yksi tunti. Tutkinnon voi toki uusia, jos ei mene ensimmäisellä kerralla läpi. Eli asioita voi vielä kerrata, jos tarpeen. Itselläni meni tutkintoon hieman päälle 30 minuuttia ja kolmeen kysymykseen tuli annettua ns. ei täydellinen vastaus. Yli 90 % reilusti oli täysin oikeitakin, joten saa olla tyytyväinen, kun meni kerralla läpi.

Itse opiskelumateriaalin syväluotaamiseen käytin reilut 3 tuntia. Opiskelumateriaali oli erittäin hyvin toteutettu - siitä suuri kiitos. Myös lisämateriaalia oli tarjolla opiskelun tukemiseksi.

Kohti uusia haasteita.

@ri

Ukkoskausi alkoi ja kevät kävi kylässä

Ukkossolut 1.4.2024

 Pääsiäispyhät tarjosivat ihan hyvä kattauksen säätilojen osalta. Monilla paikkakunnilla päästiin kevään ennätyslukemiin lämpötilojen osalta. Omalla mittauspisteelläkin päästiin +17 C:een juuri Aprillipäiväksi. Seuraaville vuorokausille onkin luvassa hieman viileämpää jaksoa lumi- ja vesisateineen, mutta eiköhän niistäkin selvittäne.

Kokonaisuuden kannalta ehkä suurimman yllätyksen monille tarjosikin tuo kevään / kesän ensimmäinen kunnon ukkosrintama, joka meni keskisen Suomen ylitse Aprillipäivänä. Havaintojen perusteella olikin ihan kunnon ukkonen niin salamamääriltään kuin voimakkuuksiltaan. Kaakkois-Suomen tämä läntinen rintama ohitti tyylikkäästi, mutta eiköhän noita Laatokan suunnaltakin nousevia pilviä saada vielä ihailla ennen kuin talviaikaan siirrytään.

@ri

Pääsiäisviikon lämmöt Mustolassa 2024

Kalakukkoa metsästämässä - SM 2-osakilpailu

 

SM-osakilpailu 2 / 2024

Näin Aprillipäivän "kunniaksi" olikin mukava panostaa radioviestinnän ihmeelliseen maailmaan ja osallistua vuoden toiseen SM-osakilpailuun: Kalakukko 2024.

Perinteisesti osallistuin kahteen luokkaan eli sähkötykseen (CW) ja kaukokirjoitukseen (RTTY). Tuo yleinen puheosuus (SSB) jäi tälläkin kerralla väliin. Itselläni tuo radio mikrofoni HF-taajuuksilla onkin ollut lähinnä koriste - viime vuosina sitä onkin tullut käytettyä lähinnä noissa turvaviestintäharjoituksissa (EMCOMM) - eli "mikin" toimivuus tulee siis testattu muutaman kerran vuodessa kuitenkin 😉

Kalakukkokilpailu on osakilpailusta se toinen, ns. maratoonikisa, jossa työskennellään kaksi tunnin mittaista jaksoa peräjälkeen. Se toinen kilpailu on sitten loppusyksyllä pidettävä Viitosten syysottelu. Tosin tuossa digiosuudessa (RTTY) on kilpailuaikaa vain tunti, joka sekin on jaettu kahteen puolen tunnin jaksoon. Jakson vaihtuessa saa siis aina työskennellä samat asemat uudelleen. Harmi, että tuossa digiosuudessa on osanottajia niin vähän että tyhjälle "bandille" saa huhuilla näilläkin asetuksilla aika palon. Tätä taustaa vasten tuo tunnin pituus onkin siedettävä. Jatkossa ilmeisesti ovat muuttamassa tämän RTTY-osion FT8:lle, koska sillä aaltomuodolla on enemmän innokkaita operaattoreita.

Aurinko oli sen verran armollinen ettei vienyt ihan kokonaan heijastuksia kilpailulta, joten jotain oli työskenneltävissäkin. Omalla osallani tuo perinteinen aloitus 3.5 MHz (80 metriä) alueella ei kuulostanut hyvältä, eikä sitä ollut koko kisan aikana. Onneksi tuo 7 MHz (40 metriä) paikkasi nyt tilannetta hyvin. Siellä oli asemat hyvin kuuluvissa ja kuulivat minunkin signaalia. Kokonaissaldo jäi hieman vuoden takaisesta, mutta yli 50 yhteyttä tuli CW:llä pidettyä nytkin. RTTY:llä päästiin silläkin peräti 15 lokimerkintään 😃

Seuraava kilpailu (SM 3) onkin sitten toukokuun puolivälissä kun otellaan K.S.Sainion -nimeä kantavassa osakilpailussa. Toki tätä ennen on kohta edessä tunnin rypistys FT8 -sprintissä huhtikuun osalta.

73 / @ri

Heijastukset kilpailun alussa.

Heijastukset kilpailun lopussa