Erävoitto linnustolle - Konnunsuo

 

Etelä-Saimaa, 13.9.2025

Aamun paikallislehdessä, Etelä-Saimaa, oli itselleni kaksi SUURTA uutista, jotka saivat hieman hieraisemaan silmiä aamupuuroa syödessä. Lähellä oli ettei puuro mennyt väärään kurkkuun.

Ensimmäisessä uutisessa kerrottiin, että Hallinto-oikeus on kumonnut Konnunsuon aurinkovoimaa koskevan kaavan. Todella hieno juttu. Tuo tärkeä lintualue (IBA -status) ei tarvitse viereensä tai päälle yhtään aurinkopaneelia. Niille löytyy kyllä paikkoja muualtakin. Lappeenrannan kaupunki kuulemma halusi koputella "jäätä" näinkin herkällä aiheella, vaikka kuulemma tiesi, että päätös voisi olla kielteinen lupahakemuksen osalta.

Onneksi luontoaktivistit ja paikallinen Lintutieteellinen yhdistys, EKLY, olivat hereillä asiassa ja tekivät tarvittavat selvitykset lintuarvojen osalta, jotta päätöstä ei tarvinnut tehdä pelkästään kaupungin "penkkipoliitikkojen" lausuntojen mukaan. Alueellahan pesii huomattavan paljon lajeja, joiden kanta on taantunut tai häviämässä kokonaan. Aurinkopaneeleja saadaan kyllä Kiinastaa tilattua lisää ja halvalla, mutta kadonneita lajeja ei sieltäkään "vielä" löydy 😑

Se toinen aamun uutinen toikin esiin tuon 6-tien varressa olevan ns. matkailuliittymän eli Mustolan -rampin, joka nyt vuosien jälkeen aiotaan avata liikenteelle. Hyvä että asiat etenevät, edes pitkässä juoksussa 😃 Saas nähdä minkälaista liikennettä tuonne "takapihalleni" tulee; nythän siellä tuntuu olevan liikkeellä enimmäkseen liikennesäännöistä välittämätöntä "moponuorisoa".

@ri ...-.-

Lappeenrannan visionääri ja jotain muutakin

Kesälukemistoa etsiessäni huomasi mielenkiintoisen teoksen paikallisen kirjakaupan poistopisteellä: Villmanstrandin Visionääri, Tom Hultin & Antti Rinkinen. Nopealla selauksella teos vaikutti mielenkiintoiselta, sillä olihan siinä mielenkiintoista "poliittista" lähihistoriaa kotikaupungista. Paljon mielenkiintoisia toimintoja on liittynyt itse Hultiniin kuin myös Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöiden toimiinkin. 

Tom Hultin on suomalainen varatuomari ja liikkeenjohdon konsultti, joka toimii toimitusjohtajana Hultin Partners Oy:ssä.

Hultinilla on laaja kansainvälinen kokemus yritystoiminnasta, elinkeinoelämän organisaatioista ja julkishallinnosta. Hän on myös tunnettu innovatiivisuudestaan ja verkostoitumistaidoistaan, ja hän on työskennellyt johtotehtävissä useissa maissa.

Hultin nousi julkisuuteen Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy:n entisenä toimitusjohtajana, mutta sai potkut vuonna 2011 salaisen sopimuksen vuotamisen seurauksena. Myöhemmin hän kirjoitti kirjan, Villmanstrandin Visionääri, jossa hän kritisoi mediaa ja poliittista päätöksentekoa irtisanomisensa yhteydessä. Kirja näyttäisi olevan eräänlainen puolustuspuheenvuoro, mutta tarjoaa tosi hyvän läpileikkauksen Lappeenrannan kunnallispolitiikkaan 2010-luvulta eteenpäin. Monet asiat ovat itselläkin "tuoreessa" muistissa, mikä helpottaa toki tekstin ymmärtämistä 😊

Keskikesän lukulistalle valikoitua

Hieman tuoreempaa lukemisto edustaa juuri ilmestynyt Rupla-Ruhtinaat -kirja. Tätä ei löydy vielä alelaareista pitkään aikaan. Sopii hyvin luettavaksi Tom Hultinin kirjan rinnalle, vaikka ei ihan suora jatko-osa siihen olekaan 😉

Outi Salovaara on suomalainen, tarkemmin sanottuna, Lappeenrantalainen tutkiva toimittaja, joka on erikoistunut Venäjään liittyviin aiheisiin. Hän on kirjoittanut muun muassa venäläisten kiinteistökaupoista, Fortumin toimista Venäjällä ja Rotenbergin suvun liiketoimista.

Salovaara on myös kirjoittanut kirjan Matkalla kadonneessa maailmassa, jossa hän tarkastelee Neuvostoliiton perintöä ja Venäjän reuna-alueita. Viime vuosina hän on ollut huolissaan venäjän kielen opiskelun vähenemisestä Suomessa ja sen vaikutuksista kykyyn seurata venäläistä yhteiskuntaa. Itse peukutan 👍 venäjänkielen osaamista suuresti, sillä tottahan se on, että on helpompaa seurata venäläistä mediaa ja informaatiota kun osaa edes auttavasti kyseistä kieltä. Ei siinä mitään moitittavaa pitäisi olla. Kielitaito voi avata jopa mielenkiintoisia työpaikkoja, kuten itsellekin aikoinaan kävi.

Uusimman kirjan, Rupla-Ruhtinaat, myötä sukelletaan suoraan syvään päätyyn Venäjän hämäräverkkojen bisneksiin Suomessa. Kytköksiä aiheeseen löytyy niin omasta maakunnasta kuin hieman muualtakin Suomesta. Erittäin mielenkiintoista journalististä työtä, joka antaa paljon mielenkiintoisia ja monille uusiakin näkökantoja itänaapurin toimiin maassamme.

Hyvää kesää lukemistojen parissa ja muutoinkin.

@ri

"Kalamarkkinoilla"

Perinteiset "Muikku ja Pottu" -kalamarkkinat pidettiin kuluvana viikonloppuna Lappeenrannan satamatorilla. Hyvä sää suosi tapahtumaa ja itsekin tuli käytyä kauppapaikoilla molempina päivinä.
Vuosien saatossa on tullut huomattua kuinka tuotevalikoimat ovat laajentuneet, vaikka myyntipisteiden määrä on pysynyt vakiona.  Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että kalatuotteet ovat saaneet antaa tilaa muille oheistuotteille. Siitäkin huolimatta että, tapahtuman nimi muutettiin takaisin nimelle "Kalamarkkinat"
Runsaaseen tuotevalikoimaan kuuluivat mm.

• Kudontatuottet
• Ilmalämpöpumput 
• Ruohonleikkurit
• Suunnaton määrä koruja ja korukiviä 
• Vaatteita
• Erilaisia valkosipulisäilykkeitä
• Hunajaa pitkin poikin Suomea
• Lukuisia katukeittiöitä 
• Poliittista valistusta eri puolueiden teltoissa 
• Kännykkälittymiä
• Pölynimuripusseja

No, onneksi paikalle oli päässyt mukaan edes yksi kauppias, joka myi pyyntituoreita muikkuja. Lisäksi löytyi yksi toinen myyntipiste, josta sai tuoretta kalaa. Muutoin oli tyytyminen erilaisiin purkitettuihin jalosteisiin tai savukalaan.

Kaikesta huolimatta suuhun jäi hyvä maku tapahtumasta - varsinkin kun sai valmiit muikut ja lohet ulos omasta jalostuspisteestä.

"Yleinen VAARATIEDOTE"

Aiemmin kritisoitiin melko voimakkaastikkin sitä, että radion ja television kautta välitettävät yleiset vaaratiedotteet olivat liian laajalla jakelulla. Esimerkiksi Lappeenrannassa oltiin tietoisia, jos Kuhmon keskustassa liikkui vaarallinen karhu, tai vaarallista myrkkykaasua levisi Seinäjoella tehdaspalon yhteydessä.
Tämähän aiheutti luonnollisesti sen, että tiedotteisiin ei enää välttämättä kiinnitetty tarpeeksi huomiota, koska nähtiin etteivät ne satu omalle kohdalle. Tällöin myös tiedotteiden mukana annetut viranomaisohjeet jäivät monelta saamatta.
Nyt tilanne on ollut hieman parempi jo pitemmän aikaa ja tiedotteet on saatu näkyville tai kuuluville juuri niille alueille, jossa tiedotteeseen tulisi jotenkin reagoida.
Lappeenrannan Joutsenossa eilen palanut tehdashalli aiheutti sen verran myrkkykaasua, että viranomaistiedote annettiin jälleen niin radiossa kuin televisiossa.
Tiedote jää saamatta, mikäli nuo molemmat "mediatoistimet" ovat suljettuina. Itselläni oli kyllä TV avoinna, mutta mitään vaaratiedotetta ei tullut. No, ei tullut koska katsoin YLE:n kanavia satelliitin kautta. Sieltä ei tiedotteet tule, tai jos tulee niin kattavuus on taas melkoinen noin geopoliittisesti.
Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä YLE:n kautta tulevat tiedotteet ovat  vain yksi väylä ilmoittaa mahdollisista vaaroista väestölle. Yleinen, sireeneillä annettava hälytysmerkki on sitten se ilmoitus, jonka kuuluessa on hyvä hakeutua sinne radion äärelle ja kuunnella mitä on tapahtumassa!
Lappeenrantakin on alue, jossa teollisuus käsittelee suuria määriä erilaisia myrkkyjä, joten aina on olemassa vaara, että jotain ikävää tapahtuu.
Kotitalouksiin on jaettu kyllä ohjeet vaaratilanteiden osalta, mutta kuinkahan moni sen esitteen oikeasti luki tai säilytti. Veikkaus - aika harva!

"Mummolassa"

Viikonloppuna se sitten oli totta: Lappeenrannan upouusi teatteri avasi ovet suurelle yleisölle kantaesityksen kanssa. Näytelmänä oli ei sen enempää eikä vähempää kuin Mummo -sarjakuvista ohjattu, teatterin keinoin toteutettu versio "Mummosta".
Väliaikoineen liki parituntinen esitys piti kyllä katsojan hyvin otteessaan, eikä ote päässyt herpaantumaan missään vaiheessa. Välillä tuntui, että kuinka sarjakuvatarinasta onkin saatu tehtyä noin makoisa esitys. Jos joku ehti epäilemään ennen esitystä, että se on jonkilainen vanhan ihmisen yksinäinen ikädraama - yksinpuhelu; erehtyi varmasti.
Olisi suorastaan noloa mennä tässä tekemään ns. juonipaljastuksia. Jokainen voi halutessaa käydä itse esityksessä asiat toteamassa. Tosin nyt kuuluu jo syksyn ja vuodenvaihteen esitykset lähes loppuunmyydyiltä, mutta kevään esityksissä varmaan vielä tilaa on. Silti lipu kannattaa varata jo hyvissä ajoin etukäteen, koska todennäköisesti niitä ei teatterikassan luukulta enää saa esityspäivänä.
Väliajalla oli rohkeimmille tarjolla "Mummon" omaa elixiiriä: Mummon tossua. Tuo hieman salaperäinen juomasekoitus pitää sisällään laadukasta kermalikööriä, johon on sekoitettu tilkka "salmiakkikossua".
Eläköön vanhuus ja mummottelu !

T A K S I - suharit vauhdissa

Kulunut viikko on osoittanut karmealla tavalla kuin hyvin paikalliset taksikuskit osaavat ja noudattavat herrasmies/ -naistapoja liikenteessä. Uutisista olemme saaneet lukea kuin taksi tönäisi jalankulkijaa ja poistui sitten paikalta! Pian tämän jälkeen olikin sitten Lauritsalassa parikin kunnon kolaria, jossa taksi(t) näkyvästi mukana: ensin unohtui tuo väistämisvelvollisuus ja toisessa tapauksessa olisi voinut pitää turvaväliä, niin olisi välttynyt peräänajamisilta.
Jokainen liikenteessä liikkunut on varmasti huomannut kuinka taksi ajavat reilusti nopeusrajoituksia nopeammin. Kuskeilla tuntuu vieläkin olevan se käsitys, että poliisia ei kiinnosta taksien ajelut. Vasta kun jotain tapahtuu, niin sitten mennään paikalle.
Toki jokaisessa autoilijaryhmässä on menijöitä joka lähtöön, ja taksikuskeissakin löytyy niitä oikeita ammattilaisia; myös ajoasenteiltaan.
Toivotaan, että jatkossakaan ei tarvitsisi pelätä taksin kyytiin noustessa. Uutisvirtaa katsoessa ei tuoltakaan ajatukselta varmaan voi kohta väistyä.

Lappeenrannan "kaupunkiyhtiöt" - Tom of Lappeenranta

Näin kaupunginosatasoltakin on vaihteeksi hieman politisoitava päivän akuuttia asiaa: kuinka sinisilmäisiä LPR:n valtuuston edustajat ja kansalaiset ovatkaan ison T:n edessä. Tämän aamuisessa paikallisessa sanomalehdessä oli oikein hyvin kuvattu tuo eräänlaiseksi isokenkäisten suojatyöpaikaksi muodostunut kaupunkiyhtiö. Se on jännää, että sen tekemisistä tai olemisista ei oikein kukaan osaa kertoa tahi selittää mitään. Tuntuu ettei edes johtovastuussa oleva Tom Hultinkaan tiedä mitä alaiset puuhastelee. Mutta, tämähän on ymmärrettävääkin sillä kuten eräs asiaa läheltä seurannut henkilö taanoin mainitsi, on herroilla keskenään ns. herrasmiessopimukset joita ei sovi rikkoa. Tomin tehtäväksi jääkin vain huolehtia siitä että oma lompsa ja kavereiden lompsat täyttyvät tasaisesti - muusta viis.
Nyt olisi korkein aika Tom Hultinin tulla kaapista ulos ja tehdä ns. ryhdistäytymisliike tai paremminkin liikkeitä. Alkaa olla muutoin jo liian läpinäkyvää nuo puuhastelut. Kansalaiset kaipaavat kansantajuisia selityksiä.

"Tom of Lappeenranta", "Tom Huono", "Iso T" : Lappeenrannan tunnettavuutta voisi tuoda muutoinkin esille myönteisessä mielessä kuin keräämällä noita hieman arveluttavia nimiä nettimaailmassa. Niitä löytyy vielä joukko lisääkin, mutta niiden mainitseminen tässä yhteydessä olisi K-18 -tasoinen juttu!

Huhtikuu 2011: jatkoa edelliseen:
niinpä, ei tarvittu kovinkaan suuria ennustajan lahjoja, osatakseen päätellä, että T:n päivät kaupunkiyhtiöiden johdossa päättyivät. Se mikä asiassa meni vikaan oli annetun radiohaastattelun perusteella se, että johtajaopit olivat unohtuneet täysin tai niitä ei ole koskaan hankittukaan. Nykyään ei pelkällä asiajohtamisella pitkälle pötkitä - johtaminen ja johtamiskulttuuri on muuttunut 50/60-luvun kuvioista. Pitää osata seurata aikaa ja elää sen mukana. Ilman alaisia, ei ole kunnon johtajiakaan! Tyytyväiset alaiset, saavat myös johtajan päivät makoisimmiksi.

Syysmarkkinat: palloja poikineen

On joitakin asioita, jotka noin tuotteina kuuluvat markkinaperinteeseen. Viipurin rinkelit ovat varmasti se runsaslukuisimpana edustettu tuote. Moni torilla käyskennellyt näkyi poistuneen alueelta vähintään se rinkelipussi kainalossa.
Toinen yhtä merkittävä tuotekokonaisuus on tietysti värikkäät ilmapallot ja nuo "harvinaiset" markkinapallot. Markkinapalloja löytyi peräti yhdeltä lelumyyjältä - hyvä, että perinne edes jollain tavoin on säilymässä.

Syysmarkkinat: tilaihme (?)

Aina jotain uutta. Niin täälläkin kertaa. Taatusti tuoretta leivonnaista oli tarjolla, koska itse leipomo oli nostettu pyörien päälle ja saatu asemiin markkinaplatalle. Vielä kun olisi saatu herkullisia tuoksuja leivontabussin ympäristöön, niin tilanne olisi ollut täydellinen.

Syysmarkkinat

Eipä mennyt ennuste pahoin pieleen syysmarkkinoiden osalta. Räntä-vesisade ja "taivaallinen harmaus" olivat vallitseva käsite säänosalta. Aivan kuten tuossa jonkin aika sitten ennustin täällä. Sinänsä ei vaikea ennustettava, koska kyseinen ilmatyyppi on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
No, töiden lomassa tai paremminkin sanottuna niiden jälkeen tuli vietettyä reilu tunti markkina-alueella kameran kanssa. Mukaan tarttui vain nuo pakolliset markkinarinkelit ja nekin tingittyyn hintaan, tietysti.
Markkina-aluella oli hyvin tilaa kävellä; suurin osa käytävistä olivat lähes tyhjiä. Samoin monista myyntipisteistä puuttui myyjä. Moni myyjä tuntui hieman noituneen säätilaa ja etenkin sitä, ettei tapahtumaa oltu mainostettu paikallisissa medioissa. Nyt näytti siltä, että yleisö ei ollut löytänyt paikalle. Näin monet eurot jäivät tulematta. Harmittavaa myyjien kannalta.

Johan oli markkinat

Viime viikot ovat olleetkin oikein yhtä markkinahumua Lappeenrannassa. Tuskin ehdittiin maaseutumarkkinoista toipua, kun jo oli edessä vuotuiset kalamarkkinat, Muikku ja Pottu.

Siinä missä maaseutumarkkinat viedettiin sateisen kelin vallitessa, saatiin nyt ihailla tuotetarjontaa satamatorilla hyvin kesäisissä tunnelmissa. Tapahtumien luonteen osaltahan säätilan olisi pitänyt olla juuri päinvastoin. Sateellahan se kala syö paremmin ja käy pyydyksiin.

Hyvä näin, sillä uudet ennätyslukemat kävijämäärissä saatiin kirjattua ja kauppiaat olivat tyytyväisiä liikevaihtoonsa.

Aika jännä huomio vaan tuon tuotetarjonnan osalta oli se, että monien kalamarkkinoiden tapaan alkaa tämäkin tapahtuma hieman etääntyä varsinaisesta kalasta. Mutta jäähän jäljelle tuo pottu. Myyntitiskien joukossa oli suuri joukko edustajia, jotka eivät oikein millään muotoa liittyneet kalaan tai kalastukseen. Vai mitä sanotte seuraavista: pölypusseja, koruja, villa- ja kangastuotteita, karkkeja, kenkäplankkia, vakuutuksia jne.

No, onneksi seasta löytyi vielä noita perinteisiä kalakauppiaitakin, muussakin mielessä kuin tuoreruokaa tarjoamassa.

Yleisömäärässä on varmasti kohta vaikeaa tehdä ennätystä, ellei osaa porukasta ajeta väillä satama-altaaseen vilvoittelemaan. Ensi vuonna uusiksi.

H I E K K A L I N N A 2009

Tässä on vielä sopiva hetki muistuttaa, että kannattaa käydä vielä katsomassa tuota tämänvuotista taideluomusta, hiekkalinnaa satamassa. Hyvin on linna kestänyt kesän säiden vaihtelut ja turistimassojen ihmettelyt. Vaurioista päätellen jopa yllättävänkin hyvin. Ohessa kuva eiliseltä päivältä.
Ensiviikollahan tuota linnaa voikin sitten ihailla vain valokuvista, kun purkutuomio käy toteen.

Paikallisliikenteen puolesta

Nyt on sopiva mahdollisuus ja hetki käydä antamassa palautetta paikallisliikenteen osalta ja olla vaikuttamassa sen kehitykseen. Linkki kyselyyn löytyy Lappeenranna omalta sivustolta: www.lappeenranta.fi
Ei muuta kuin joukolla asioita arvioimaan.

Lepakoiden Yö 2009 (?)

Tässä vaiheessa vuotta ei vielä ole tiedossani aikooko Suomi osallistua loppukesällä tuohon Euroopan laajuiseen Lepakoiden Yö -tapahtumaan. Viime vuonnahan mitään aktiviteettiä tuolta osin ei käsittääkseni ollut. Harmi, sillä kyseisellä tapahtumalla saadaan helposti levitettyä lepakkotietouttaa sekä kannustettua ihmisiä seuraamaan näitä tarkailtavia siipiveikkoja.
Parikkalaa lukuunottamatta täällä kaakonkulmalla on ollut muutoinkin aika heikosti yleisölle ohjattuja tapahtumia lepakoiden osalta - lintujen suhteen tilanne on parempi. Paikalliset yhdistykset järjestävät retkiä ihan mukavasti.
Lepakkoharrastus on ainakin tilastojen mukaan vahvasti keskittynyt tuonne Länsi-Suomen suunnalle ja pääkaupunkiseudulle. Paikallisen yhdistyksen puute lepakoiden osalta on varmaan osa syynä paikallisten tapahtumien vähyyteen, puuttumiseen. Toki luonnonsuojeluyhdistys on monessa mukana, ja monesti tilanne onkin se, että vähäiset harrastajat eivät kohtaa tai tuo muutoin julki itseään. Onhan tuo lepakkohomma hieman tuollainen spesiifinen lajia tavallaan.
No, joka tapauksessa tuossa eilen alustavasti tuli sovittua, että tälle vuodelle korjataan tilannetta ja järjestetään 1 - 2 yleisöretkeä Lappeenrannan alueella. Ajankohta tulee olemaan elokuulla, kun illat ovat jo tummuneet ja lepakot ovat aktiivisesti liikkeellä. Tarkka aika ja paikka tulee sitten ilmoitettua jonkun paikallisen median välityksellä.
Ideoita ja ajatuksia otetaan mieluusti vastaan osoitteessa: oh5kuy(at)gmail.com
[edit 31.7.2009: näyttää pahasti siltä, että julkisia retkiä ei saada aikaiseksi - yksittäin ei retkiä kannata vetää, koska tapahtumavakuutukset osallistujien osalta on melkoiset ja aina on riski että joku sairastuu tms. - mutta tarkkaillaan tilannetta, josko joku yhdistys ottaisi vinkistä vaarin ja ottaisi ohjelmaansa myös lepakot]

Ukkonen 24.5.2009

Siinähän kävi melkein juuri tarkalleen niin kuin tuossa aamupäivällä ennustelinkin: ukkosta saatiin Etelä-Karjalaankin. Tuo todennäköisyysprosentti olisi kyllä voinut olla enemmän kuin 40%, mutta varovaisuus on tärkeää tässäkin asiassa.
Tulipahan jälleen todistetuksi myös se, että silloin kun luonto toimii kaikkien laskusääntöjen mukaisesti, nuo ennustemallitkin toteutuvat hyvin. Useissa eri tietolähteissä oli jo laskettu suuret Cape ja Lift -arvot tälle vuorokaudelle, mikä oli edesauttamaan luotettavan ennusteen laatimista.
Lappeenrannan osalta ukkonen kierteli hienosti reuna-alueilla, eikä aiheuttanut mitään paniikkia esim. rakeiden muodossa keskustan vesijärjestelmille.
Salamamaksimi paikallisesti koettiin tuossa klo 13.37 aikaan, jolloin laskuriin tarttui 26 salamaa minuutissa. Vahvoja, lähisalamoita jäi laskuriin 21 kpl. Merkillepantavaa salamamäärässä on GC+ -merkkisten, maasalamoiden suurehko määrä: 18.4 % kaikista salamoista. Otaksuttavaa onkin, että jossainpäin salamointi on aiheuttanut hieman tuhojaankin.
Nämä lämpöukkoset syntyvät yhtä nopeaan kuin sammuvatkin. Tällä hetkellä saadaankin monin paikoin enää nauttia hienoisesta vesisateesta kun pilvimassa päästelee viimeisiä höyryjää ulos.