PETOJA liikkeellä

Niinhän se periaatteessa on, että petoja tai siksi luokiteltavia ilmestyksiä voi löytyä tai tulla vastaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Ja vielä kun tarpeeksi laittaa kuvaan suurennusta, niin hyvinkin pienetkin asiat alkavat näyttää melkoisen vaikuttavilta.
Ohessa pari kuvatusta (toinen reilusti suurennettuna). Mistä lie kesätuuli otuksen kuljettanut kameran linssille, mutta aika vaikuttavan näköinen pikkuotus kun lähempää tarkastelee.

Luonnossa

Viikolla tuli muiden touhujen ohella käytyä tarkastamassa hyvänä lintujärvenä tunnetun Haapajärven tilaa. Ja mikäs oli tarkastellessa kun paikalla on hieno torni, josta maisemat avautuvat mukavasti.
Vesilintujen osalta tilanne oli tietysti se, että sorsastuskauden alettua oli suurin osa ellei kaikki vesilinnut jo peloitettu vaihtamaan maisemaa. No, tämä ei ollut mikään yllätys. Sen sijaan, rantaruoikossa ja pensaikossa riitti elämää tarkasteltavaksi. Tiltaltit pitivät syyskonserttejaan pusikossa samalla nopeasti hypellen saalishyönteisten perässä. Pitkää muuttomatkaa varten pitää tankata hyvin - kulutus on suuri.
Vilkkaasti liikkuvista pikkulinnuista on vaikeaa saada mitää kelpokuvaa - onneksi torni tarjosi mahdollisuuden vangita "filmille" latvustossa nopeasti liikkuvia lintuja. Sadasta kuvasta aina joku onnistuu.
Myös hyönteisiä oli runsaasti paikalla - korentoja ja päiväperhosia. "Kesän" viimeisistä kunnon lämmöistä kannattaa nyt nauttia, sillä seuraavat saattavatkin olla vasta reilun puolen vuoden päässä.

Vuoksen varrelta

Aamupäivä tuli vietettyä hyvin tiiviisti Vuoksen varrella Imatran suunnalla. Asiointimatka naapurikaupunkiin tarjosi välillisesti tämän mahdollisuuden. Valtaosan Vuoksen linnustosta näyttää tähänkin aikaan muodostavan nuo sinisorsat, joiden joukossa jokunen telkkä.
Matalalla roikkuneet sadepilvet eivät suosineet valokuvausta, joten otoksien määrä jäi muutamaan hassuun ruutuun. No, tulipahan testattu aidossa ympäristössä tuota Canonin isoa 400 mm (f 2.4) x 1.4 yleisputkea. Valovoiman osalta todella upea kuvausväline, haittana tietysti tuo suurehko koko ja paino: liki 5 kg.

Merkkejä ilmassa...

Jotkut "koiranleuat" ovat sitä mieltä, että näin keskikesän juhlan jälkeen alkaa jo syksy painamaan päälle ja puhutaan kesän kääntymisestä syksyksi. Toki näinkin voidaan asioita tulkita, jos katsotaan hyvin yksipuolisesti esim. luonnon käyttäytymistä.
Lintujen muutto etelään liitetään yksiselitteisesti syksyyn: tätä taustaa vasten kahlaajanaaraiden jo viikkoja sitten alkanut muutto, voidaankin katsoa kääntäneen kesän syksyyn. Toisaalta päivän jälleen alkaessa lyhentyä, on asia tulkittava syksyn merkiksi.
Niin tai näin, ei syytä huoleen, sillä kyllä tuo kesä kestää kokonaisuutena vielä useita viikkoja, jopa kuukausia. Eiköhän sitä laiteta lopullinen stoppi kesälle, vasta kun keskilämmöt laskevat alle + 5 C pysyvästi. Näin ehditään, jokainen nauttimaan omat kesälomamme hyvillä mielin.
Tänään kävin lounastauolla tutustumassa läheisen niityn kesään. Päiväperhosia oli mukavasti liikkeellä, harmi vaan, että navakka tuuli pilasi tilanteet niin ettei valokuvaamisesta tullut mitään. Täytyi tyytyä kuvaamaan liitovarjolla lennelleitä isompia kohteita.
Jännää oli myös huomata, että isot paarmat olivat päässeet lentoon ja kameralaukun kannelle tuli välillä pienen pieniä heinäsirkan jälkikasvustoa huilailemaan. Kohta on siis lepakkotutkaimen taajuusspektrissä myös sirkkojen sirinää kuultavissa.
Näin se kesä etenee, ja me sen mukana.