Perussettiä myrskyn varalle

Tässä myrskyn voimaa katsellessa turvallisesti sääaseman monitorilta tuli tarkastettua samalla nuo perusvälineet sähkökatkoksen osalta. Täällä "sydänkaupungissa", jossa suurin osa kaapeleista on jo turvallisesti kaivettu maahan on tietysti sähkökatkojen mahdollisuus pienempi kuin muualla taajamissa. Mutta, kokemus on osoittanut, että kyllä niitä katkoksia syntyy kun on syntyäkseen. Vika kaukanakin syöttöverkossa voi aiheuttaa katkoksia kaukanakin.
Koska ruokahuolto on lähes aina järjestyksessä ja lämmitykseenkin riittää puuta, niin voikin tarkastella muita osioita sähköhäiriöiden varalle.
Itse laitoin jo heti aamulla mobiililaitteet / kännykät / tabletit lataantumaan ihan varmuuden varalta, tarkastin käsivalaisimen paristot sekä testasin IV-vastaanottimen (IV-vastaanotin on tuttu kaikille armeijan käyneille nimellä ilmavalvontavastaanotin. Siis perus ULA-radio, josta kuuluu valtakunnan radiokanavat).
Tuo kuvan "IIVARI" ei olekkaan ihan mikä tahansa vastaanotin, sillä se on teknisesti itse rakennettu tukevaan metallikuoreen, joka toimii samalla antennin maatasona, tarjoten hyvän ja häiriöttömän vastaanoton signaaleille. Laite toimii sisäisellä 9 V paristolla lähes "ikuisesti". Lisäksi laitteessa on kaksi, virrasta riippumatonta muistipaikkaa radiokanaville. Eli vaikka laitteessa ei olisi paristoa, niin asemat löytyy helposti ilman erillisiä virittelyjä. Tosin laite mahdollistaa myös manuaalisen asemien virittelyn normaaliin tapaan. Nuo kaksi muisti-asemaa viritetään laitteen päältä ruuvimeisselillä, joten ne eivät pääse vanhingossa vaihtumaan.
Nyt kun ei enää ole tuota isoa pakastearkkua alakerrassa on siellä muistona iso agregaatti, jota tarvittaessa voi myös käyttää sähkönsyöttöön.
Mutta eiköhän näillä pärjäillä. Niin ja älkää näin Joulun alla unohtako kynttilöitäkään - nehän luovat mainiosti tunnelmaa.

Seija-myrsky 2013

Atlantin matalapaineet, Seija-myrskyksi nimettynä, ovat riepotelleet Länsi- ja Etelä-Suomea rautaisin ottein viimeyön aikana. Nyt tuo myrskymatala on lähestymässä kaakonkulmallekin. Sähköyhtiön vikatilastot kertovat korutonta kertomaa kuin myrsky lähestyy, kun vikailmoitusten määrä alkaa nousta nopeasti.
Onkohan nykyään parempi katsoa ja ennustaa myrskyn kulkua suuntaamalla selain tuonne sähköyhtiöiden sivustolle kuin Ilmatieteenlaitoksen kartoille.... no, tätä voi joku myös pohtia.
Oheinen kuva on säätutkalta tältä perjantaiaamulta klo 07.30. Tuulianemometrissä lukemat ovat vielä aika rauhallisia, max. tuulet 9 m/s ja 10 minuutin keskituuletkin alle 2 m/s. Nämä mittaukset siis Mustolan kaupunginosassa, keskellä omakotitaloaluetta.
Lämpökäyrä on lähtenyt pienoiseen laskuun vuorokauden maksimista +4.2 C asteesta! Aika lämmintä noin Joulukuulle mittailtuna.

Säätila "pumppaa"

Talvi tekee kyllä väistämättä tuloaan, mutta hieman "pumppaavaa" tuo tuleminen on ollut: paukkupakkasista aina kunnon suojakeleihin on säätila vaihdellut lyhyelläkin ajalla.
Pohjois-Suomen todella kipakat pakkaset ovat omassa muodossaan rajujakin lukemia. Samalla tämä on osoitus siitä kuinka suuri maa Suomi itse asiassa onkaan - ainakin ilmastollisesti. Samalla kun Lapissa ollaan liki 40 asteen pakkasilla ajellaan Etelä-Suomessa kunnon suojakelissä ja rohkeimmat vielä "suvikumeilla". (Huom: 1.12 lähtienhän pitäisi jo talvirenkaat löytyä peltilehmän alta).
Laitoin tuohon pumppauskuvaksi otteen Mustolan sääasemalta, jossa lämpökäyrä nousi jyrkästi liki 15 asteen pakkasista (eilen) tämän aamuiseen +1 C:een.
Toivottavasti koko talvi ei mene tällaisilla vaihteluilla. Sellainen kevyt, pikku pakkanen aina tuonne maaliskuulle olisi hyvä: maaperä ja kaupungin vesiputketkin tykkäisivät siitä. Huhtikuullahan sitä ei enää pakkasia muistella kun kesä häämöttää jo nurkan takana.

Telamiinaa ja musiikkia

 Tänään tulikin herkuteltua oikein tuelta: Rakuunasoittokunta soitteli letkeää musiikkia ja sotilaskoti tarjoili perintekkäitä "Telluja" kahvin kera. (Tellu = telamiina).
Siitä onkin jo liki 30 vuotta kun tuli viimeksi nautittua samassa paikassa moisista herkuista.
Rakuunamäen sotilaskotihan on perustettu 18.11.1918, joten kohta on edessä ns. 100-vuotisjuhlat. Silloin pitänee mennä jälleen herkuttelemaan ;-)

Trading card test - keräilykorttitestaus

Tuli testattua hetken mielijohteesta kuinka nuo keräilykortit oikein jakaantuvatkaan. Tätä taustaa vasten testasin yhden tukkupakkauksen sisältöä ja lajittelin kortit joukkueittain ja erikoisaiheittain. Tulos oli seuraavanlainen:

• Pelicans 25 korttia
• TPS 24 korttia
• HIFK 18 korttia
• Tappara 18 korttia
• JYP 18 korttia
• Kalpa 16 korttia
• Blues 14 korttia
• Ilves 13 kortti
• Jokerit 11 korttia
• HPK 11 korttia
• Saipa 10 korttia
• Kärpät 9 korttia
• Ässät 9 korttia
• Lukko 6 korttia

Tämän lisäksi mukana oli 42 erikoiskorttia, joista kaksi erikoispainosta sarjanumerolla leimattuna: Teemu Selänteen All Star -kortti sekä yksi Nimikirjoituskortti.

Ihan kansiollista ei siis saa yhdellä paketilla.

Mainittakoon vielä, että n. 5 % korteista oli dublikaatteja, joten vaihdokkejakin tuli samalla.

Talvi tuli, talvi tuli.....

Niin, kyllähän se syksy on kääntymässä talveksi ainakin lämpötilojen osalta, vaikka lunta ei vielä maassa olekkaan. Itse en tuota lunta juurikaan kaipaa. Nämä pakkaskelit ovat ihan hyviä, kun ei kura kantaudu jaloissa sisälle ja muutoinkin maasto on mukavan kuiva.
Harva on muutoin tullut ajatelleeksi, kuinka mahtavat veneilykelit ovat vielä myöhään syksyllä - silloin kun ei myrskyä/ tuule kovasti. Itse noudin veneen talvehtimaan viikonloppuna. Nyt voi satamakin alkaa talvehtia kun viimeinenkin menopeli siirtyi kuivumaan.

EINO "tuli, oli ja meni" -myrsky

Ellei olisi seurannut mediaa, olisi tuo viikonlopun Eino-myrsky jäänyt varmasti lähes huomioimatta: sähkökatkoksilta ja tuulituhoiltakin vältyttiin Mustolan suunnalla. Tosin vanhan kanavan laidalla oli muutama suuri koivu saanut kyytiä tuulen mukana. Sen verran voimakkaita nuo pintatuulet toki olivat, että syksyn lehdet saivat hyvää kyytiä pihamaalla. Säästyy haravoinnilta hi...
Tuulimittarin mukaan puuskamaksimitkin olivat piha-alueella n. 11 m/s ja 10 minuutin keskituulet siinä 5 m/s korvilla.
Savonlinnan seudulla tuo myrskymatala puhalsi tietojen mukaan tosi kovaa, sillä suurimmat tuulet mitattiinkin Savonlinnan lentoasemalla, liki 30 m/s. Seuraavalla mökkikeikalla onkin mielenkiintoista katsoa, mitä tuuliarvoja on sääasemalle tallentunut. Mökki kun sijaitsee sopivasti Einon "jalanjäljillä" Etelä-Savossa.

Lauri Törni elämänkerta

ISBN 978-951-1-23648-1

"Hullunrohkea sotilas, isänmaanystävä, levoton seikkailija ja maanpetturi. Lauri Törni oli ristiriitainen mies, joka koki elävänsä vain sotatantereille." Näillä saatesanoilla kuvaillaan aikamme sotasankarista tehtyä viimeisintä, mutta ei varmaan vielä viimeistä kirjaa, joka julkaistiin kuluvana syksynä.

Jo ilmestyessään kirja sai voimakasta palautetta ja kritiikkiä niin mediassa, kuin erilaisissa internetin keskustelupalstoilla. Tämähän oli ihan selvä asia ja kirjoittajatkin varmaan tiedostivat sen jo ennenkuin alkoivat tarinaa kansienväliin punoa. Aikamme legendoihin on aika vaikea puuttua millään muotoa, etteikö se loukkaisi ketään.
Törnin vankkuneimpien ihailijoiden joukossa katsottiin voimakkaasti, että kirja loukkaa tämän legendaarisen Mannerheim-ristin ritarin  mainetta ja kunniaa. Näin ehkä osin onkin, sillä kirja ei ole ns. seikkailukertomus tai korkeajännitystyylinen lukemisto, jossa sankarin viittaa ei varmasti tahrata millään muotoa.
Tähän teokseen onkin haettu paljon tietoa eri lähteistä ja teos kestää kovankin lähdekritiikin, mikäli sitä halutaan tuoda esille. On selvää, että myös sankareiden taustoille liittyy ja kätkeytyy asioita, joita ei ole ennen tohdittu tuoda esille. Hyvä, että niitäkin rohkeita löytyy, jotka osaavat ja haluavat laittaa itsensä likoon kirjoittamalla hieman aremmistakin aiheista.
Lauri Törni on varmasti tämän kirjan ansainnut, eikä todellakaan käänny haudassaan kirjan takia. Kuten jo aikaisemmin tällä palstalla kerroin, niin jokainen Mannerheim-ristin ritari ansaitsisi vastaavan teoksen, jota jälkipolvet voisivat sitten ihmetellä kun ketään ei ole enää muutoin kertomassa asioista.

Tämäkin kirja vapautuu aikanaa Bookcrossing.com palvelun kautta maailmalle, joten jos et löydä sitä kirjakaupasta tai halua muutoin käyttää euroja siihen, niin kannattaa käydä vilkaisemassa, josko kirja olisi siellä vapaasti liikkeellä.
PS: kirja löytyy tunnuksella: 379-12300566 Bookcrossing.com -palvelusta.

Liikennekulttuuria Mustolasta...

Kuvan ajoneuvo ei liity ao. tapauksiin.

Toukokuussa 2009 kirjoittelin paikallisesta liikennekulttuurista tällä foorumilla, joten nyt on sopiva hetki palata asiaan. Myös aamuinen Etelä-Saimaa lehti oli tehnyt ison jutun kaupungin vaarallisimmista risteyksistä ja liikennekulttuurista noin yleensäkin. En palaa kyseisen jutun yksityiskohtiin tässä, ne voi jokainen käydä lukemassa lehden sivuilta. Sen sijaan valoitan hieman tuota paikallista liikennekulttuuria, jota on päässyt seuraamaan ns. aitiopaikalta useiden vuosien ajan.
Toistaiseksi mitään pahempaa tilastoitavaa ei alueella ole autoilun tai ns. moottoriurheilun osalta päässyt tapahtumaan. Hyvä niin, vaikka lukuisia läheltäpiti -tilanteita on ollutkin. Mutta niitähän ei tilastoida.
Mustolan suunnalla noita suuria risteysalueita ei vielä toistaiseksi kovin montaa ole. Ehkä tuo valmistuva IKEA:n keskus tekee sitten tuohonkin määrään muutoksen, mutta se on sen ajan murhe sitten se.
Tähän olen listannut nuo suurimmat epäkohdat, jotka olen tilastoinut moottoriajoneuvojen käytöksen osalta (huom: syyllinen on kuitenkin useimmiten siellä ratin ja penkin välissä):

1. Suuret ylinopeudet. Suurimmaksi osaksi alueella 30 km/h nopeusrajoitus!
2. Väistämisvelvollisuuden huomiotta jättäminen.
3. Kiellettyyn ajosuuntaan ajaminen.

1: alueelle (itäinen osa) tuli reilu vuosi sitten ns. aluenopeusrajoitus 30 km/h, joka on selvästi merkein ilmaistu. Tästä huolimatta noin 80 % autoilijoista ajaa yli 15 km/h ylinopeutta säännöllisesti. Räikeimmät päivästä toiseen reilusti yli 20 km/h yli sallitun. Kaasujalka tuntuu olevan herkässä tälläkin suunnalla ja sitten ei osata rakentaa sitä omaa päivittäistä ohjelmaa niin, ettei kiirettä pääsisi syntymään. 

Ikävä kyllä tähän kategoriaan pääsee mukaan myös ns. ammattiautoilijatkin. Edes koulutaksit eivät jaksa / ehdi noudattaa nopeusrajoituksia.

2: Mustolankatu ja Pitkäkatu "kätkee" varrelleen useita tasa-arvoisia risteyksiä. Nämä ovat sittenkin yhdessä ylinopeuksien kanssa ne kaikkein vaarallisimmat paikat. Risteykseen ajaessasi et voi olla mitenkään varma huomioiko se vasemmalta tuleva väistämisvelvollinen ollenkaan tilannetta - useimmiten ei! Näitä tilanteita näkee lähes päivittäin. 

Itse olen alkanut kohteliaasti antamaan pienen ääni- ja valomerkin kaikkein törkeimmille "suhareille".

3: Alueelta löytyy pari "kiellettyä ajosuuntaa" osoittavaa merkkiä, joita rikotaan joka päivä: toinen on Pitkäkadulta ylös mäkeen, kohti Saikkolaa menevä "yhdystie". Merkkien mukaan siitä ei pitäisi ylämäkeen ajaa ollenkaan, mutta näin vain tapahtuu. Ikävää on sekin, että ko. tietä käyttää lukuisat pienet opiskelijat, jotka tulevat Saikkolan suunnalta Mustolan kouluun. Vielä ei ole onneksi tömähtänyt.

Toinen merkki sijaitseekin sitten itse Mustolan koulukeskuksen yläkoululle vievän portin pielessä. Tätä merkkiä rikotaan niin yleisesti, että se on oikeastaan eräänlainen irvikuva: niin opettajat kuin paikalla vierailevat muutkin henkilöt. Antaa muuten harvinaisen hyvän kuvan liikennekäyttäytymisestä koulun oppilaille!

Tämän pitemmittä turinoitta tällä kertaa. Ehkä viimeistään parin vuoden kuluttua voidaan aiheeseen jälleen palata. Silloin on aineistoakin kertynyt lisää. 

Päiväkirja itärintamalta 1941-1944

ISBN 978-952-229-134-9 (2012)

Kirjastossa vieraillessa sattui kirjapalautusten joukosta silmiin Hans Rothin päiväkirjat itärintamalta sotavuosina 1941-1944. Se mikä kirjassa alunperin kiinnosti oli kirjan hieman erilainen lähestymistapa kyseisen aikakauden sotatapahtumiin Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Kirja perustuu korpraali Hans Rothin päiväkirjojen teksteihin. Päiväkirjoja on kaikkiaan kolme kappaletta, joista ensimmäinen alkaa siitä kun operaatio Barbarossa - Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon - alkoi ja päättyy kirjoittajan katoamiseen Vitebskin lohkolla 1944. Onneksi päiväkirjat jäivät jäljelle, sillä ilman niitä ei tätäkään teosta olisi luonnollisesti nähty koskaan.
Audenttiset kuvaukset taistelutoiminnoista ja elämästä rintamaoloissa on hieman erilaista luettavaa kuin perinteiset sotakirjat, joissa usein liikutellaan vain suurempia joukkoja. Tässä teoksessa pääsee yksilö itse kunniaan.
Kirjaa voi hyvin suositella kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille.

MM-kultaa 2013 HF RTTY QRP

Joku nopea ehtikin jo kysymään, että eikö missään mediassa huomioitu tuota MM-menestystä. No, kyllä huomioitiin ja siitä todisteena oheinen tulossivu Radioamatööri -lehden kilpailupalstalta.
Tottahan se on, että näissä ns. marginaalilajeissa jää myös tuo medianäkyvyyskin usein aika vähiin tai sitä ei ole ollenkaan. Vaikka asiaa tarkemmin pohtiessa on menestyksen saaminen ainakin maailmanlaajuisesti teettänyt töitä varmasti samalla mitalla kuin esim. yleisurheilussa. Painot on vaan asetettu vaakakuppiin eritavoin. Jokainen valitsee lajinsa ja tietää yleensä jo siinä vaiheessa kuin medianäkyvä se on. Harvapa tietää, että radiourheilussa järjestetään myös Olympialaiset, joissa on myös Suomestakin mukana kova joukkue.

73 / OH5KUY

OH5KUY, number ONE in the World!

Last Friday, I finally received the official diploma from Italy. An Italian radio amateur organization arranged the first QRP RTTY World wide championship contest last March. Because I have worked only on QRP last years, I decided to take part in the "meeting".
In June 2013 I heard that my result was good enough to take the championship! I could not believe it before the official documents have received from organizers. Well, now it is true: Place number ONE in the world! Feeling quit good just now.

The first Dead Drop in Lappeenranta!

Jotain merkillistä ja ihmeellistä täytyy aina puuhastella ja haasteitakin pitää olla matkassa mukana.
2000-luvun alussa kun Geokätköily levisi Suomeen kävin tutustumassa Lappeenrannan ensimmäiseen kätköön kanavan laidalla (on muuten aktiivinen vieläkin). Sen innoittamana sitten perustin oman kätkön, joka olikin se "toinen" kätkö Lappeenrannassa. Nykyisin kätköjä onkin jo paikkakunnalla useita satoja, mutta niin on harrastajienkin määrät lisääntyneet moninkertaisesti.
Uusi "villitys", jonka suosio jää nähtäväksi, on ns. Dead Drops. Tämä ei liity mitenkään geokätköilyyn, vaikka joku voi löytää siitäkin piirteitä - varsinkin, jos katsoo, että kätkönä käytetään USB-tikkuja. Dead Dropsien tarkoituksena on toimia pelkästään vapaina tiedostojen levittämispaikkoina. Näihin mm. erilaisiin rakenteisiin sijoitettuihin USB-tallentimiin, voi kuka tahansa käydä lataamassa tiedostoja ja imuroimassa niitä itselleen kaikessa yksinkertaisuudessaan. Mielenkiintoista, eikö totta?
Dead Dropsien verkkoporttaalista löytyy myös muita mielenkiintoisia vaihtoehtoja USB-tallentimien laittamiseksi jakoon - taitaakin pelkkä mielikuvitus rajoittaa toimintaa.
Tarkkaavaiset lukijat ovatkin jo huomanneet suuren vaaran toiminnassa. Kukaan ei siis valvo tai vastaa tallennuslaitteiden sisällöstä, joten pientä varovaisuutta tiedostojen käytössä kannattaa harkita. Voihan olla, että joku ilkimys levittää tahallaan tai vahingossa haitakkeella varustettua tiedostoa. Harrastusta varten kannattaakin siis varata työasema, jossa on oma virtuaalikäyttöjärjestelmä omassa hiekkalaatikossaan. Tällöin ei haittaa vaikka pöpö yllättäisi, koska kone itsessään ei saastu - vain virtuaaliympäristöä pyörittävä tiedosto, jonka paikkaaminen onnistuu hetkessä, ilman tuskia.
Kuvan Dead Drop on Lappeenrannan ensimmäinen laatuaan. Tätä kirjoittaessa muita vastaavia on pari kappaletta Pohjois-Karjalassa. Tarkat paikat ja tiedot löytyvät Dead Drops:n kotisivuilta.



The First DEAD DROPS in LAPPEENRANTA. Wellcome to share your files!

Pakkasaamu ja aurinkoa pitkästä aikaa

Reilun viikon jälkeen saapui talvinen airue pakkaskuurineen jälleen Etelä-Karjalaan. Monin paikoin onkin tänään mitattu jälleen pakkasasteita - ainakin sen verran, että maa on ollut kuurassa ja autojen ikkunoita on päästy krapaamaan.
Aurinkokin paistaa pitkästä aikaa pilvettömältä taivaalta, joten mainio ulkoilukelikin on tiedossa. Seuraavaa matalapainetta odotellessa kannattaa siis pyrkiä nauttimaan syksyn ihanuuksista.
Oheinen kuva ei oikeastaa liity mitenkään syksyyn, mutta koska kuva on tuore - eiliseltä päivältä - ajattelin laittaa sen tähän "kyytipojaksi". Se, mikä sai kuvaamaan kyseisen "hämähäkin" puuhastelua oli tuo operaatio joka näkyy olevan menossa. Viraston siivoojat olivat juuri hetkeä aikaisemmin käyneet paikalla touhuamassa ja heti perään tämä "hämy" tuli lihavan pölytaakan kanssa esiin. Oli sen ilmeisesti jostain metsästänyt ja halusi viedä omaan piilopaikkaansa. Toivottavasti ehti pois kiireisten ihmisten alta, sillä kaikki eivät varmaan huomaa moista operaatiota, saati sitten väistele "hämyjä"

Pakkasaamua

Lokakuun puolivälin lähestyessä saatiin vihdoin ihan se oikea, kunnon pakkasaamukin. Aamulla klo 6 maissa lämpömittari näytti vaatimattomasti -5 pakkasastetta ja maassa oli hieno kuura, joka sai sitten lisäväriä kun aurinkokin alkoi nousta horisontin ylitse.
Tällaiset kuivat, napakat syksyiset pakkaskelit ovat ihan mukavia, kun ei tarvitse vielä sohjossa polkea ja sateita pidellä. No, sekin aika vielä tulee.
Kuvassa talvehtimista yrittävä Lupiini, joka vielä loisti kukassaan pakkasista välittämättä.

Syysukkosia

Kesä jatkuu komeasti syyskuun puolelle, ainakin mitä on ilmamassojen liikkeisiin katsominen.
Ukkoskausikin tuntuu saavan hieman jatketta, sillä taivaankannelta on löytynyt sopivat ainekset pieniin sähköpurkauksiin. Nähtäväksi jääkin ovatko nyt sitten tämän vuosipuoliskon viimeiset ukkosrintamat liikkeellä näillä kulmilla vai vieläkö lisää on luvassa.
Jos sää ei oleellisesti kylmene, niin kaikki mahdollisuudet uusillekin ukkosille on vielä olemassa.

"Pojat kotiin" SM / MM

Viime viikot ovat olleet melkoisen mielenkiintoiset radiourheilurintamalla, sillä protestiaikojen umpeuduttua on mestaruudet saatu jaettua vuoden sisällä käydyistä isoista kisoistakin.
SM-kisojen osalta tulos pääsi hieman yllättämään sillä saamisina oli kaksi pronssipyttyä kahden luokan osalta: QRP-CW ja QRP-RTTY. Siis alle 5 Watin teholla ajettu sähkötyksen ja "kaukokirjoituksen" luokkapronssit.
Sikäli mielenkiintoinen saavutus, koska olin äänessä antenniteknisistä ongelmista johtuen vain yhdellä bandilla (80 m). Näin tuli annettua yhden bandin verran tasoitusta muille operaattoreille. Onni onnettomuudessa taisi kuitenkin olla se, että 40 m bandilla ei keli suosinut ainakaan näitä heikkoja signaaleja. Muutoin sijoitus olisi varmaan ollut siellä kymmenen huonommalla puolella.
Mutta niin tässä kuin muussakin urheilussa pitää laskea oma osuutensa myös hyvälle tuurille ja oikealle taktikoinnille.

Maaliskuussa 2013 oli sitten MM-tason tiukka sprinttikilpailu, jonka Italiaiset olivat kutsuneet koolle. Sprintti tarkoittaa tässä yhteensä 4 tunnin operointiaikaa kahteen jaksoon jaoteltuna. Normaalistihan useimmat kisat ovat ns. maratonkisoja, joissa operointi aika on jotain 24 - 48 tunnin väliltä. Itselläni nuo maratoonit eivät ole koskaan kulkeneet, joten odotettu sprintti oli mielenkiintoinen haaste kokeiltavaksi.
Kelit tuntuivat tälläkin kertaa hieman nahkeilta, vaikka käytössä oli pelkästään 20 metrin DX-bandi. Tuo auringon voimakas aktiivuus vaikuttaa niin monella tavalla erityiseti HF-puolella. Mutta tässä lajissa useimmiten kelit ovat samanlaiset kaikille, vaikka mielestäni kyllä eri maanosat ovat hieman eriarvoisessa asemassa, ainakin lyhyissä kilpailuissa. Lyhyissä kilpailurupeamissa ei kaikille voida taata samanpituisia valoisan, hämärän ja pimeän jaksoja. Signaalithan etenevät HF-llä eri tavoin kun on kyseessä päivä tai yö.

No, viikolla tuli sitten liiton kautta ilmoitus MM-tuloksista, ja täytyy sanoa, että kyllä yllätti allekirjoittaneen. Olin jo melkein unohtanut koko koitoksen. Onneksi tuli sentään lähetettyä tuo kilpailuloki - jälkikäteen asia olisi voinut hieman harmittaa.
Kuten ao. tuloksista näkyy on radiourheilulla melkoisen voimakas jalansija kansainvälisestikkin - vähän samaan malliin kuin yleisurheilussa tuolla miesten keihäänheitolla: peräti 6 asemaa 10 parhaan joukossa!

Nyt täytyykin sitten odotella koska Italiasta tulee palkintopostia. Itse tuskin tulee lähdettyä palkintoa hakemaan elleivät sitten lähetä kutsua ja lippuja tai sitten täytyy käydä noutamassa joku Ferrari. Tosin tuo viimeisin vaihtoehto kävisi kyllä veroineen niin kalliiksi, että voisi olla parempi luovuttaa se paikalliselle kilpailijalle sen pitemmittä puheitta.


 t. ARi (OH5KUY)


Contest RTTY-QRP 2013
Pos. Utente Country categoria totpunti Category S20 (Single band 20 mt single oper.)
1 OH5KUY FINLAND S20 38 
2 OH2BBT FINLAND S20 36 
3 IT9CLN ITALY S20 24
4 OH2LNH FINLAND S20 22
5 G6NHU ENGLAND S20 20
6 OG4T FINLAND S20 17
7 OH2LZI FINLAND S20 17
8 OH6BA FINLAND S20 17
9 IZ3NVR ITALY S20 11
10 VE2FK CANADA S20 8
11 EA8OM CANARY ISLAND S20 8
12 F5MPN FRANCE S20 8
13 IN3OWY/I2 ITALY S20 8
14 IZ4MJP ITALY S20 7
15 K4GMH USA S20 7
16 WB2COY USA S20 5
17 IK2AUK ITALY S20 1

NETGEAR DGND4000 ADSL2+ with Dualband WiFi

TeleWellin ja Buffalon verkkoa ylläpitäneet laitteet oli viimein aika päästää lepäilemään varalaitteiden luokse varastoon. Olihan laitteet toimineet jo ilman murheitä yli 9 vuotta, mikä on sangen kohtuullinen aika nykyelektroniikalle. Uskon, että laitteet olisivat toimineet vielä pitkään eteenkinpäin, mutta nyt vaan tarjoutui kaiken muun atk-päivityksen yhteydessä päivittää myös nämä tärkeä verkkokomponentit.
Miksi valitsin juuri Netgearin laitteen? Tuskin ainakaan sen edullisuuden takia: laitteen hintahan on liki 200 eur ja sillä rahalla olisi saanut muutamalta muulta valmistajalta useita laitteita  ja vielä olisi jäänyt säästöönkin.
Tärkein syy saattoikin olla tuotteen hyvä ja laadukas maine maailmalla sekä monipuoliset ominaisuudet integroituna yhteen verkkotuotteeseen. Asennuksen myötä niin hyllytilaa vapautui koteloilta kuin myös kaapeleita väheni kynnyksiltä, kun siirryttiin kokonaan langattomaan lähiratkaisuun.
Nyt langattoman verkon suojaus on hieman eri tasolla kuin tuo aikaisempi WEP128, joka oli lähes kenen tahansa murrettavissa. Samalla saatiin rinnakkaiset verkot 2 GHz ja 5 GHz taajuuksille. Tuota signaalin kantamaakin on ensikokemusten mukaan tullut hyvin lisää, mikä on myös hieno juttu. Laitteesta löytyy myös monia muita mielenkiintoisia ominaisuuksia, joihin kannattaa tutustua paremmin vaikka laitevalmistajan sivuilta, mikäli aihe kiinnostaa.
Asennuksen osalta kaikki ei tietystikään mennyt kuten "Stromsössä": tämä johtui pitkälti siitä, että tuli uskottua turhan tarkkaan asennusohjeisiin. Ohjeissakin voi olla ja monesti on virheitä. Eniten harmia aiheutti se, ettei laitetta saatu liitettyä julkiseen internettiin sitten millään, enkä päässyt kunnolla käsiksi laitteen hallintakonsoliin tarkastelemaan asiaa. Tätä ihmetellessä tuli testattua myös varalaitteeksi aikoinaan hankittu Buffalon Turbo G (v. 2007) WiFi -reititin. No, sehän toimia vanhan TW:n modeemin kanssa tietysti hyvin ilman oikkuiluja.
Aluksi luulin, ettei käytössäni oleva nettioperaattori tue tätä Netgearin modeemia, koska siitä ei löytynyt mainintaa/ suositusta heidän sivustoiltaan. Mutta näinhän se ei voi olla koska yhteydenpitoon tarvittavat protokollat on samoja kuin vanhassa TW:n modeemissakin.
Uusi päivä uudet tuulet: palautin laitteen ns. tehdasasetuksille, mikä tuntuu olevan monesti se järkevin tapa lähteä taistelemaan näiden laitteiden kanssa. Ja kas kummaa kun selaimeen kirjoitti "OHJEIDEN VASTAISESTI" routerlogin.com eikä .net, niin jo lähti hallintakonsolikin vastaamaan. Samalla huomasin, että selaimena kannatti käyttää IE:tä, varsinkin jos on viilannut Firefoxin asetuksia turvallisimmiksi.
Netgearin vastaamisen jälkeen koko verkko oli käytössä alle 3 minuutin. Tuostakin ajasta suurin osa kului siihen kun järjestelmä muutti asetukset UK:sta Suomeen, jolloin operaattoritkin löytyivät hetimiten. Oletuksena jos olisi ollut Suomi jo myyntipakkauksessa, niin välttämättä ei olisi heti tarvinnutkaan muuta kuin kytkeä virrat laitteeseen ja alkaa tykittämään.
Mutta hallinta on saatava käyttöön, koska pitäähän turhia ominaisuuksia kytkeä pois päältä ja tarkastella asetukset muutoinkin ns. optimaallisiksi omaan käyttöön.
Uuden monitoimilaitteen kanssa tuli kokeiltua myös ensimmäistä kertaa kuinka tuo liittyminen langattomaan verkkoon onnistuu ns. yhden napin tekniikalla. Hyvin tuntui onnistuvan: laitettiin tulostin kuulostelemaan verkkoja ja painettiin Netgearin "kytke" -nappulaa 3 sekunnin ajan. Tämän jälkeen laitteet vaihtoivat tietoja keskenään ja uusi laite oli verkossa mukana.
Toivottavasti tehty sijoitus osoittautuu menestykselliseksi myös seuraavan 10 -vuotisen "testijakson" aikana ;-)

Ukkosrintaman anatomiaa 9.8.2013

Aamuyöllä ohitse kiitänyt ukkosrintama antoi sadetta reilu 5 mm ja salamointia, mikä piemään aikaan ajoittuneena näytti varsin komealta.
Säätutkasta katsottuna rintama oli kuin lintujen syksyinen muuttoaura.
Mustolan kohdilla rintama oli aktiivisimmillaan noin klo 5 maissa. Sääaseman käyrissä tuo rintaman ylitys näkyy hyvin mm. sadetta ja tuulenpuuskaa kuvaavina, sinisinä käyrinä. Lisäksi ilmanpaine (harmaa käyrä) lähti jyrkähköön laskuun heti rintaman ylitettyä.
Elokuu taitaakin mennä aika pitkälti tällaisten ukkosrintamien siivittämänä. Toivottavasti edellisvuosien kaltaisilta tuhoilta vältytään.

CARELIA

Aamuinen laivakuva Saimaan kanavalta. Sateisesta kelistä huolimatta Viipurin risteilyt tuntuvat vetävän kansaa puoleensa. Tosin matkavarausta tehdessään harvoin tulee mahdollisuutta valita vallitsevaa säätilaa.
Loppukuusta tulee itsekin käytyä toteamassa tuo matkustusmuoto perheen kanssa.

Carelia matkalla Viipuriin

Kotilot ovat tulleet jäädäkseen

Tuossa nopean aamulenkkeilyn yhteydessä tuli havainnoitua tuota "kotiloinvaasiota" kotikulmilla. Hieman kostea keli oli saanut kotilot liikkeelle oikein kunnolla. Kotiloiden määrä tuntuu lisääntyvän vain vuosi vuodelta, eikä siinä enään auta, jos niitä yritetään poistaa yhdeltä/ kahdelta pihalta. Pahasti näyttää siltä, että nuo "ötökät" ovat tulleet jäädäkseen.
Hieman kuvaa kotiloiden yleisyydestä antaa se, että paikallistien asfalttireunuksella reilun 10 m matkalla oli yli 50 kotiloa matkalla jonnekin. Paikoin niitä oli ihan ruuhkaksi saakka. Ohessa pari kuvaa tämänaamuisesta tilanteesta.
Harmi, ettei kotiloiden luonnolliset "viholliset" pysty pitämään rajusti lisääntyvää kantaa kurissa.

Kotilot matkalla jonnekin....

Kotilomarssi

HeinäQta Mustolasta

Joidenkin mielestä se paras lomailu kuukausi on nyt takanapäin. Tämänhetkisten tilastojen valossa näin voidaan varmasti sanoakin, sillä en ainakaan minä tiedä vielä mitä kuluva elokuu tuo säiden osalta tullessaan.
Kuten olettaa sopiikin, niin heinäkuussa saatiin nauttia sekä helteistä että myös sateista. Kuukauden satekertymäksi muodostuikin reilu 20 mm, mikä liikkuu monivuotisen keskiarvon paikkeilla.
Selvästi hieman poikkeava piirre ilmassa oli noiden ukkosrintamien poissaolo. Tietysti hyvä niin - Länsi-Suomen ja Pohjanmaan suunnalla on sitävastoin päästy "nauttimaan" kovistakin rajuilmoista. No, tilastojen valossa tuo elokuu onkin monesti ollut se aktiivisempi ukkoskuukausi täällä Etelä-Karjalassa.
Hieman harmittaa kun tuntuu aina, että tuo kesä loppuu liian lyhyeen, mutta tällaistahan se vuosikierto tahtoo olla. Sitä vastaan on turha taistella.

Ukkosrintaman anatomiaa 16.6.2013

Tänään oli muutamakin hyvä syy seurata säätutkien kuvia pitkin päivää: oli sunnuntaivapaa, pyykit olivat ulkona kuivumassa ja valtakunnallinen lentonäytös oli lentokentällä.
Ilmojen haltija oli oikeastaan aika suosiollinen kaikkiin tapahtumiin nähden, sillä uhkaava pilvirintama saavutti Lappeenrannan vasta klo 18 tietämissä. Pyykit ehti ottaa narulta juuri ennenkuin sade alkoi ja ilmeisesti kaikki koneetkin selvisivät näytöksestään ilman ylimääräisiä viivästyksiä. Tosin näytösväki saattoi hieman kastua, mutta se kuuluu kesätapahtumien riskeihin.
Koko ukkosrintama oli ohitse noin puolessa tunnissa, mutta tuona aikana tapahtui paljon sääaseman dataa katsellessa.
Huomattavin seikka varmaan runsaan sateen lisäksi oli äkillinen kova tuulenpuuska, joka hetkessä nousi reilusti yli 10 m/s arvoihin. Samaan aikaan sadetta tuli parhaimmassa kuurossa yli 15 mm vauhdilla. Grafiikan punainen käyrä näyttää kuinka lämpötila laski jyrkästi heti sateen alettua ja jääden sateen loputtuakin hyvin matalalle tasolle. Pieni kylmä rintama otti osaa säähän.
Toinen mielenkiintoinen seikka, joka jää hieman sinisen sadepalkin taakse, on ilmanpaineen jyrkkä kohoaminen rintaman ylityksen aikana. Tämäkin kuuluu tällaisen rintamaukkosen ominaisuuteen.
Koko näytös oli näiltä osin ohitse siis reilussa puolessa tunnissa, mutta olihan siinä yhdelle kertaa jälleen tarpeeksi ihmeteltävää.

KesäQ toi sateen

Kesäkuu loihti tiistaina kesän komean vuorokautisen sade-ennätyksen tälle kaudelle.
Ilmatieteenlaitoskin ehti antamaan tulva- ja sadevaroitukset mahdollisesti yli 50 mm sademääristä. Aivan näin korkeisiin lukuihin ei sitten "onneksi" päästy. Vuorokauden vaihtuessa näytti mittarilukema kuitenkin mahtavaa 37.4 mm kertymää.
Päivän sadekertymiin eripuolilla kaupunkia ja maakuntaakin vaikuttivat suuresti iltapäivällä pyörineet ukkossolut rankkoine paikalliskuuroineen. Tuollaisen kuuron sattuessa kohdalle, saattaa sademäärä mittarissa putkahtaa hetkessä reilu 10 mm vettä, mikä selittää eroja eri mittauspisteiden välillä.
Mutta, nyt on maa kasteltu jo annetaan hieman poutia välillä. Tosin tulevillekin päiville on ennustettu koviakin sateita, joten sadekertymä kasvaa vielä tästä varmasti.

JUHANNUSSÄÄ 2013 (Faktaa ja ennuste)

JUHANNUS, tuo keskikesän suuri juhla lähestyy vääjäämättä. Aikaa h-hetkeen onkin enää vajaa kaksi viikkoa ja monissa paikoissa on jo arvuuteltu tulevan Juhannuksen säätä.
Itse ajattelin tarkastella Juhannuksen säätä paikallisesti n. 10 vuoden tilastojen varjossa. Siinä on jo sen verran referenssiä, että jotain voi kertoakkin.
Alla olevaan luetteloon olen koonnut Juhannusaaton ja Juhannuspäivän maksimilämpötilat sekä sademäärät Mustolan sääasemalta. Näiden osalta on siis tarkoitus kartoittaa tuota tulevaakin Juhannuksen ilmanalaa.

Vuosi                          Aatto (A)                     Päivä (P)                       Sade A/P

2004                          18.1                              12.4                              3.3 / 21.3 mm
2005                          22.4                              23.9                               -   /   -
2006                          28.4                              28.4                               -   /    2.2
2007                          19.2                              18.6                               -   /    -
2008                          18.1                              18.8                              1.8 /   -
2009                          17.7                              23.2                              1.8 /   -
2010                          11.4                              17.1                            12.2 /   0.4
2011                          18.0                              19.6                              1.4 /   -
2012                          19.2                              21.3                                 - /    -
2013                            ?                                    ?                                      ?

Tilastoista on heti huomattavissa, että ennätyskylmä Juhannus vietettiin vuonna 2010, jolloin päästi juuri ja juuri 10 asteen paremmalle puolelle. Monelle ulkoilijalle oli tuolloin "talvivarusteet" oikea valinta. Selvästi kylmiin ilmoihin Juhannuksena on aina liittynyt voimakkaat sateet; niin 2010, jolloin vettä tuli reilu 12 mm.
Myös hellettä on päästy nauttimaan; viimeksi vuonna 2006, jolloin päästiin yli 28 asteen rajan, eikä sateista ollut tietoakaan.
Juhannusaaton keskilämpötilaksi tulee +19.1 C ja päivän osalta +20.3 C. Ei suurta eroa siis näiltä osin. Voidaankin sanoa, että keskimäärin ihan normilämmöt ovat olleet yksittäisiä ääripäitä lukuunottamatta.
Kun arvot asettaa taulukkolaskennan käsiteltäviksi ja tutkii syntyvää trafikkaa, niin huomaa tietynlaista sykliä arvoissa. Tämä innostaa luonnollisesti laittamaan laskentamoottorit käyntiin ja ennustamaan tulevan Juhannuksen arvoja.
Juhannuksen jälkeen voidaankin varmaan todeta, että ei se ennustaminen niin helppoa ole. Mutta ainahan voi perustella, ettei käytössä ole meteorologien supertietokoneita, jotka laskevat ilmastomalleja tulevaisuuteen monilla eri arvoilla höystettyinä. Niin, ja ei nekään aina osu oikeaan.

Laskettu ennuste Juhannusaatolle ja -päivälle 2013 Mustolassa:

Juhannusaatto: max. +23.5 C,  EI SADETTA

Juhannuspäivä: max +24.0 C, EI SADETTA, pieni kuuroriski (ukkoskuurot mahdollisia)

KesäQta

Kesäkuu on lähtenyt liikkeelle varsin mainioissa merkeissä, mitä säätilaan tulee. Eikös sitä juuri kesällä aurinkoa ja lämpöä olla vailla - toki jokunen sadekuurokin olisi välillä paikallaan.
Viimepäivinä nuo vuorokauden keskilämpötilat ovat olleet yli +20 C ja vuorokauden maksimitkin reilusti ylitse hellerajan. Toki tuo haamuraja +30 C on vielä rikkomatta, mutta eiköhän sekin menne rikki ennenkuin kesä syksyksi kääntyy.
Jännittävää on myös seurata tuon keskilämmön osalta, rikkoontuuko tuo "Trooppisen yön, +25 C" keskilämpötila tänä kesänä. Kuumaa ja hellettä on siis luvassa, mutta nautitaan nyt kun sitä kerran on tarjolla.
Kesän parhaimmat ukkoset ovat keskittyneet pitkälti Länsi-Suomen suunnalle. Tämähän on varsin normaali ilmiö näin alkukesästä. Kyllä niitä ukkosia saadaan vielä tänne kaakonkulmallekin, se on varma. Lämpöä ja erityisesti sitä kosteutta hieman, niin ukkossoppa on valmis. Toivottavasti sopasta ei tule liian tulisesti maustettua, jotta pahemmilta vahingoilta sen nauttimisessa vältytään.

Toukokuun sääilmiöitä Mustolassa, osa 2

Niinhän siinä sitten lopulta kävi, että herra "Ukkonen" ehti tai päätti vielä muuttaa kuluneen kuun säätilastoa Mustolankin osalta. Kesän komeimmat kumaukset kuultiin, kun ukkossolu vyöryi hiljalleen päälle iltapäivän kuluessa. Vettäkin tuo pilvi antoi hetkessä reilu 4 mm, joten sademääräkin komistui siinä samalla kun ukkospäivien määrä lisääntyi yhdellä.
Kuukauden keskilämpöön ei eilisellä hiostuksella juurikaan ollut vaikutusta: +12.8 C muodostui lopulta lämpöarvoksi kuukauden osalta. Mutta, lämpöennätys ehdittiin kesän osalta kuitenkin tehdä, sillä noteerattu +23.7 C klo 14.20 on kesän toistaiseksi korkein noteeraus täällä.

UKKOSRINTAMA JYMISTÄÄ

Aamun ennuste muuttui sittenkin ukkoseksi. Ihan kaikki taivaanmerkkien tulkinnat eivät olleet siis vääriä.
Noin klo 13.30 alkoi ukkosrintama muodostua tähän kaakonkulmallekin muhkeasti jymisten. Jo aikaisemmin oli pieni sadekuuron poikasia liikkeellä LPR:n ja Imatran välillä.
Klo 15 mennessä pilvi äityikin ihan paukuttelemaan tosissaan ja solukin tuntuu olevan LPR:n itäosan yllä tai yksi monista soluista.

Toukokuun sääilmiöitä Mustolassa

Vuosikierto on pian kääntymässä kesäkuulle ja onkin hyvä hetki tarkastella pikaisesti mitä kulunut toukokuu toi tullessaa säärintamalla Mustolan kaupunginosaan. Toki varmasti hieman laajemmallakin alueella on samanlaiset kuviot, eihän tämä kanavan varsi mikään omalaatuinen mikroilmasto sentään ole.

Lämpötilojen osalta parhaimman vertailuarvon menneisiin vuosiin tarjoaa varmasti tuo keskilämpö, koska siinä mahdolliset huiput ja minimit tasaantuvat mallikkaasti. Kuluvan kuukauden keskilämpö näyttää jäävän +12.7 C, vaikka jokunen tunti vielä toukokuuta onkin jäljellä. Jo nyt voidaan kuitenkin sanoa, että tilastojen mukaan lämpöennätys on rikottu ja toukokuun on lämpimin viimeisen 10 vuoden jaksolta.
Lämmintä oli myös vuosina 2003(+11.0 C) ja 2010 (+11.6), jolloin + 11 C rajapaalu rikkoontui keskilämmön osalta.

Kuukauden korkeimmaksi lämpötilaksi jäänee +23.4 C, joten hellerajan rikkoontumista saadaan vielä odotella tovi. Kuun alkupuolella mittailtiin vielä -2 C pakkasetkin, joten vaihtelua lämmöissä on ollut.

Sadepäiviä, jolloin mittariin kertyi yli 0.2 mm vettä oli toukokuussa peräti 11 kpl. Kunnon sateita saatiin neljänä päivänä, jolloin mittariin tuli yli 2 mm vettä. Yleensä nämä reilummat sateet ovat olleet ns. ukkoskuurotyyppisiä.

Ukkospäiviä, jolloin jyrinää/ ukkosen kumua on ollut kuultavana oli 3 kpl.


Hyvään suuntaan ollaan menossa. Kyllä tämä tästä on vahvasti kesäksi muuttumassa.

PETOJA liikkeellä

Niinhän se periaatteessa on, että petoja tai siksi luokiteltavia ilmestyksiä voi löytyä tai tulla vastaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Ja vielä kun tarpeeksi laittaa kuvaan suurennusta, niin hyvinkin pienetkin asiat alkavat näyttää melkoisen vaikuttavilta.
Ohessa pari kuvatusta (toinen reilusti suurennettuna). Mistä lie kesätuuli otuksen kuljettanut kameran linssille, mutta aika vaikuttavan näköinen pikkuotus kun lähempää tarkastelee.

MUSTOLAN SÄÄASEMA JA UKKOSTUTKA

Runsaan palautteen johdosta on Mustolan sääasemalla jälleen verkkonäkyvyyttä tästä aamusta lähtien. Mustolan sääaseman datat löytää osoitteesta http://aprs.fi/weather/a/OH5KUY
Aseman nimenä on käyttämäni radioamatöörikutsu, koska tiedot maailmalle siirtyvät nyt osin radiotietä pitkin.
Asema on nyt puskenut dataa verkkoon jälleen tästä aamusta lähtien, joten grafiikat elävät sen myötä kun uutta dataa saadaan kerättyä.

Ukkostutka siirtyi osaksi Enonkosken sääasemaa toukokuun alussa. Paikalle jäivät kuitenkin vielä antennit ja syöttöjohdot siltä varalta, että alueen toinen ukkostutka lopettaisi toiminnan tai ilmaisen näkyvyyden verkossa.

Näillä mennään ja mielenkiintoisia sääilmiöitä odotellaan. Toivottavasti kuitenkin nuo pahimmat ääri-ilmiöt kiertävät aseman kaukaa.

Hyvää kesää kaikille ja syksyn odotteluja hi..

Arktikaa ilmassa

Matkalla pohjoiseen

Viime päivinä on taivaalta kuulunut välillä koiralauman haukuntaa kuuluvaa kaklatusta ja välillä perinteisempää hanhien ääntelyä - kevään yksi monista kohokohdista, Arktika, on vauhdissa. Hanhet ja muut arktiset vesilinnut matkaavat nyt suurina parvina kohti pohjoisen pesimäalueitaan. Hanhista pääosassa ovat ns. tummat hanhet eli sepel- ja valkoposkihanhi. Toki sekaan mahtuu hyvin harmaitakin hanhia kuten tundrahanhia ja viimeisiä metsähanhilaumoja.
Tälle aamulle sattui kohdille reilu 100 -päinen valkoposkihanhikatras ja hieman myöhemmin vielä 29 metsähanhea matkasi komeassa aurassa kohti pohjoista.
Arktikaa on mahdollisuus seurata pitkin päivää ja usein vielä yölläkin kuulee hanhien kaklatusta pimeältä taivaalta. Hyvänä muuttopäivänä voi parhailta paikoilta, jopa sisämaasta päästä yli 10 000 hanhen lukemiin.

Postilaatikkolepakko

Ei mennyt viimeöinen leppakkolenkki ihan piloille sittenkään, sillä tänään tuli kuin puolivahingossa lepakko vastaan postilaatikosta.
Paikallinen pohjanlepakkopopulaatio loisti eilen todellisella poissaolollaan eikä dedektoriin tullut ensimmäistäkään signaalia noista yön siivekkäistä. Lienevät varmaan löytäneet hieman paremmat saalistuspaikat jostain sivummalta. Tänään pitää kokeilla asiaa uudelleen, josko jo nyt sitten tärppäisi.
Kesämökillä oli viikonloppuna aktiivisena vain yksinäinen siippa, joka piti seuraa hyttysten vainoamille ulkoilijoille.
Postilaatikkolepakko tuli kaukaa Valko-Venäjältä postimerkin myötä. Lähettäjä oli kaukaa viisaana laittanut komean lintupostikortin tulemaan ja siinä epähuomiossa varustanut sen sitten hienolla lepakkomerkillä. On se hienoa, että nämä uhanalaiset nahkasiivetkin ovat saaneet itseään myös postimerkkeihin. Koskahan julkaistaan ensimmäinen suomalainen lepakkomerkki? Itse en ainakaan muista sellaista koskaan nähneeni.

X-34 LANDSPEEDER - STAR WARS

X-34 "maakiitäjä"

The X-34 Landspeeder madeby the SoroSuub Corporation is designed for fast planetary travel. The Landspeeder has a maximum speed of 250 km/h. The two-seater is less suitable for carrying cargo: the load space is limited to the legroom and seats. Under the bonnet there is a repulson generator which enables the speeder to hover. To cool the generator there are heat outlet vents running from the top to the passenger compartment. The tubines serve to propel it forwards. The X-34 is operated by a steering wheel that controls the air flow of the two external turbines in order to set the direction of flight. The foot pedals control the reverse thrust which brakes the speeder. The sensor on the bonnet measures speed and acceleration and transfers the data to the small display on the console. The driver sits on the right side. The windscreen is made of a high-resistance, transparent material that give effective protection against sand and stones. As the left turbine has caused multiple problems, Luke Skywalker has permanently removed the cowling to enable him to repair it quickly.


Kaksi Tähtiensota -sarjan kuuluisaa hahmoa, Luke Skywalker ja C-3PO,  maakiitäjässään. X-34 Landspeeder ei ole mikään taistelu- saati rahtialus. Tilat on optimoitu kahdelle matkustajalle, eikä muuta tilaa sitten enää jääkkään. 250 km/h tuntinopeus tarjoaa vauhdikkaat kyydit planeetan pinnalla. Joku voisi väittää, että ohjauspyörän käyttö aluksen ohjauksessa tekee kulkuneuvosta hieman automaisen. Ehkä näin onkin.

Luke Skywalker kyydissä ja C-3PO ohjailee

Avaruustekniikkakin tuottaa toisinaan ongelmia, joten Luke on päättänyt poistaa moottoritilan suojuksen aluksen vasemman turbiinin päältä. Näin tarvittavat säädöt ja korjaukset sujuvat nopeammin.

Kesäksi kääntyy

Eipä siinä ole viimepäivinä tarvinnut muuta kuin katsoa ulkosalle tai käydä ihan oikesti ulkoilemassa, niin on voinut todeta kuinka lämmin ilmamassa on suosinut meitä. Tämähän näkyy luonnollisesti myös noissa vuorokauden keskilämmöissä, jotka ovat nyt viiden viime vuorokauden aikana kääntyneet selvästi +10 C:n paremmalle puolelle. Eilen päästiin jo niinkin huimaan lukemaan kuin +15.1 C keskilämmön osalta. Näiltä osin voitaneen siis julistaa termisen kesän saapuneen Mustolaan 10.5.2013.

Halkokauppias kävi kylässä

Puut kuivuvat nyt hyvin ulkosallakin

Voitonpäivä - 9.5 - День Победы

Meillä täällä kotimaassa vietetään tänään Eurooppa päivää ja tuolla rajan takana suurta Voitonpäivää, Suuren Isänmaallisen Sodan voiton ja Natziarmeijan kukistumisen kunniaksi.
Tuossa jokunen viikko sitten huomasin venäläiseltä foorumilta, että Voitonpäivää juhlistetaan myös pienoismallareille järjestettävällä kilpailulla. Pienen pohdinnan jälkeen ja nopean "varastotarkastelun" jälkeen päätinkin ottaa osaa kilpailuun. Jo senkin takia, että länsimaisia osallistujia ei ollut ilmoittautunut juuri ollenkaan ja tiedän kuinka korkea tasoa on itänaapurin pienoismallareilla. Nyt olikin hyvä hetki laittaa hieman "kapuloita rattaisiin"
Koska tapanani näyttää olevan mennä asioihin ns. vaikeimman kautta, niinpä nytkin ilmoittauduin sarjaan, jossa varmasti on eniten tungosta ja tarjontaa. Mittakaava 1:35 on se suosituin mittakaava maakaluston osalta, mutta ehkä hieman hajontaa asiaan tuo dioraamaosuus, jossa ei tehdä pelkästään yhtä mallia vaan eräänlainen tarina rakennetun mallin ympärille.
Tämän asian osalta meinasi todellakin tulla kiire, sillä tuossa reilu viikko sitten huomasin, että kilpailutöissä ei saa olla aikaisemmin kilpailuissa olleita malleja. Minulla kaikki panssariautot olivat jo käyneet kisoissa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäikin etsiä pikaisesti uusi malli, joka onneksi sitten löytyikin kotimaisen toimittajan hyllyvarastosta. Telavaunuja olisi ollut itselläkin varastossa, mutta suunnitelmaani kuului ehdottomasti panssariauto, joten se täytyi saada. Ajoneuvoksi valikoituikin BA-64B, joka on nimenomaan tiedusteluajoneuvoksi suunniteltu.
Tarinaosuus onkin sitten se viimeinen vaihe, kun tällä kertaa pitäisi kaivaa koulukirjat esiin ja laittaa tekstit tietysti kyyrillisin fontein - no, harjoitus tehnee mestarin tuossakin asiassa.

"Kapuloita rattaisiin" - tiedustelupartion matkassa. 1944 -länsirintama

Sitten itse asiaa. Eli dioraamaan, joka sijoittuu vuoteen 1944 Venäjän länsirintamalle, Eurooppaan. Dioraaman nimi on "Kapuloita rattaisiin". Nimi tulee tuosta taustalla makaavasta heinäkärristä, joka on todellakin saanut kapuloita rattaisiinsa.
Kuvauksessa (dioraamassa) venäläinen, kenraali Zhukovin armeijan kärjessä etenevä tiedusteluosa on ryhmittynyt pieneen neuvonpitoon saksalaisen kylätien varteen. Munchen on jossain edessäpäin ja uutta reitti armeijan pääjoukoille ollaan kovasti tiedustelemassa.
Panssariauton miehistö käyttää tilanteen hyväkseen ja ottaa hieman levollisemmin. Ajaja, stm. A Nikolev, on kuitenkin hälytysvalmiudessa ajoneuvon ovella ja tähystäjä, sgn M Matrov on mennyt heinäkärryjen luokse hieman huokaisemaan. Matrov on huomannut kivimuurin viereen "sammuneen" saksalaisen sotilaan. Sitä ihmetellessään on Matrov myös päättänyt kokeilla saksalaista kypärää, perinteisen "nakkipipon sijaan".
Käskynjaolla karttoja tutkimassa ovat maj. V Zaitsev, ltn. B Byrov ja alil. S. Valinov. Majuri Zaitsevilla on hieman kiirus, joten hän katsookin kelloaan herkeämättä, antaen ymmärtää, että nyt olisi edettävä eikä antaa viholliselle aikaa toipumiseen.
Se, kuinka tälle tiedustelupartiolle lopulta kävi, ei tässä tarinassa käy ilmi. Ehkä kaikki pääsivät viettämään sitä kuuluisaa Voitonpäivää 1945 lopulta!

Matrov ihmettelee sotaprogapandaa ja kaatunutta vihollissotilasta

Matrov kokeilee saksalaista kypärää

Tiedustelupartio saamassa uusia käskyjä

"Aina ei voi voittaa"

Sotapropagandaa matkalla Muncheniin

Так, диорамы, действие которого разворачивается в 1944 году "Западный фронт" в России, в Европе. Диорама называемые "палки в колеса". Название происходит от фона, что heinäkärristä лежала на прилавке, которая действительно была в моих спиц колеса.

Описание (Диорама), русская армия генерала Г. К. Жукова в авангарде прогрессивных сгруппированы в небольшой деревне в консультациях по немецкой стороне дороги. Мюнхен находится где-то впереди, и новый маршрут к основной части армии очень трудно собрать информацию.

Бронированный автомобиль преимущество экипажа ситуацию и немного отдохнуть в мире. Водитель,  Николев, однако, находится в режиме ожидания у дверей транспортного средства, и сторож, "M Matrov" пошла сеном телегах к легким вздохом. Matrov заметили каменную стену рядом с "вымершим", немецкого солдата. Он задавался вопросом о Matrov также решил попробовать немецкую каску, традиционная "шляпа, а не кусок пирога".

Карты разделения команд изучают май. В. Зайцев, лейтенант. B Byrov и алилового. "С. Valinov". Основные Зайцев немного спешке, так что он чувствует на часы постоянно, подразумевая, что теперь будет двигаться вперед и не дать врагу время на восстановление.

Вот как это, наконец, произошло, эта история не показывает. Может быть, вы все добрались, чтобы провести, что знаменитый 1945 День Победы в конце концов!

Terminen KESÄ saapuu

Mitä on pääskyseen uskominen, niin tänään havaittu yksinäinen haarapääsky Mustolanlammella osoittaa kesän alkaneeksi. Mitä taasen tulee tuon termisen kesän alkamiseen, niin sitä saadaan vielä hieman odottaa. Toki 7.5 jäi tuo keskilämpö 0.5 astetta +10 C paremmalle puolelle, palautuakseen jälleen seuraavana vuorokautena +7.7 C:een.
Kuluvasta vuorokaudesta on ennustettu kevään lämpimintä päivää tänne kaakonkulmalle ja kaikki merkit kyllä siihen viittaavatkin. Jopa pieni ukkosmylläkän riski on olemassa - tosin aika pieni, mutta kuitenkin.
Alla tilastoituna noita hellepäiviä ja termisen kesän pituuksia Mustolassa. (hellepäivä on kun lämpötila menee +25 C:n paremmalle puolelle ja terminen kesä on kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi +10 C:n paremmalla puolella) Ja tarkkennetaan vielä niille, jotka tykkäävät hieman viileimmistä ilmoista, että tuo parempi puoli tarkoittaa sitä lämpöisempää suuntaa.

26.5.2004 - 07.9.2004 (hellepäivät 14)

21.5.2005 - 15.9.2005 (hellepäivät 17)

21.5.2006 - 14.9.2006 (hellepäivät 29)

14.5.2007 - 29.8.2007 (hellepäivät 20)

26.5.2008 - 29.8.2008 (hellepäivät 2)

18.5.2009 - 23.9.2009 (hellepäivät 8)

11.5.2010 - 25.9.2010 (hellepäivät 42)

04.5.2011 - 9.10.2011 (hellepäivät 26)
15.5.2012  - 20.9.2012 (hellepäivät 8)
 

Aamukonserttia aamuluonnossa

Varis mielipuuhassaan

 Näin keväällä, ja varsinkin toukokuulla heti termisen kevään alkaessa taittua kesän puolelle, luonnossa tapahtuu monia asioita varsin lyhyessä ajassa. Kylmänarimpien lintulajien saapuessa maahamme runsaslukuisin joukoin on aamuinen konsertti pihapuistikossa joka aamu hieman erilainen "soundiltaan". Samoin uusia kasveja puhkeaa kukkaan ja puiden silmut kasvavat lähes silmissä.
Tänään oli aamutapastelun aikana jälleen pysähdyttävä kuulostelemaan varsin mielenkiintoista laulukonserttia, jossa rytmittelivät punakylkirastaan hieman kireäsointiset äänet yhdessä hernekertun ja satakielen laulannan mukana. Käenpiikakin yritti yhtyä konserttiin, mutta katsoi sitten paremmaksi keskittyä johonkin muuhun puuhasteluun. Mitähän lienee ollut mielessä.
Satakielen saapumisen myötä tietysti tuo yöllinen konserttikin on saanut uuden kapellimestarin - mustarastaan on aika antaa tilaa toisille. Vielä hetki, ja viitakerttusen saavuttua alkaakin kilvoittelu siitä kuka oikeastaan onkaan paras laulaja. Tässä on sitä mallia vaikka muille jakaa, mitä laulukilpailuihin tulee.

Perhosbaarille riittää tulijoita keväälläkin

Julkinen häpeä - LPR:n Kilta

"Lappeenrannan City-korttelin rakentaminen saattaa jämähtää lukkoon ehkä jopa vuosiksi.
Lappeenrannan Killan puheenjohtajan Marja Vuorisen valitus korttelin itäpään kaavasta estää käytännössä töiden aloittamisen koko korttelissa.
Lemminkäisen piti rakentaa Kirkkokadulle osuuspankin liiketalo. Nyt osuuspankki pohtii koko hankkeen jatkoa." (ES/ 7.5.2013)

 Enpä olisi uskonut kun aamun lehteä availi. LPR:n Killan puheenjohtaja, rva +Marja Vuorinen oli päättänyt "rauhoittaa" keskustan kehittämisen tekemällään valituksella. Sanotaan, että "ei yksi pääsky kesää tee", mutta kyllä yksi valittaja voi saada aikaan vaikka mitä. Onneksi sentään elämme oikeusvaltiossa ja valitusoikeus löytyy. Tosin aseena se on sellainen, että kannattaisi tarkkaan harkita kuinka ja miten sitä käyttää.
Nyt yksi henkilö omalla toiminnallaa saa koko kaupungin keskusta kehittämisen lopetettua - toivottavasti ei kuitenkaan ihan kokonaan
Lehdessä kerrottuja perusteluja valituksen osalta lukiessa ei voinut ajatella muuta kuin, että millainen tukiorganisaatio taustalla asian osalta on. Nyt vain kasvot on annettu rva Vuoriselle. Kasvot ottaessaan hänkään tuskin tuli ajatelleeksi sitä millaisen "julkihäpeän" siinä sai samalla osakseen. Tässäkin tapauksessa kyllä asia rinnastetaan LPR:n Killan toimintaan, koska valituksen tekijä toimii puheenjohtajana siellä. Näin se vaan tämä homma toimii. Nyt kannattaisikin ilmoittaa rohkeasti kaikki asian suhteen tukevat tahot, jotta valitus olisi paremmin ymmärrettävissä.

Pelon sekaisin tuntein odotellaan koska joku rva Vuorinen keksii pysäyttää nuo VT-13 varteen rakennettavat kauppakeskushankkeet. Siinä olisi oiva kohde osoittaa jälleen omapäisyytensä.

Android LOST!

Tässä viikonloppuna oli oiva tilaisuus tutustua Android-alustalla oleviin medialaitteisiin ja niiden tietoturvallisuusratkaisuihin. Pöydällä oli juuri sopivasti yksi puhelin ja tablettitietokone, joten mikäs sen parempi tilaisuus todentaa asioita.
Ylivoimaisesti suurin tietoturvariski muodostuu näiden kannettavien laitteiden osalta siinä, että ne unohtuvat jonnekkin, häviävät tyystin tai joku lainaa, mutta ei muista palauttaa tuotetta. Tuolloin olisi kiva, jos voisi edes kadoksissa olevan laitteen jollain tavoin saada lukittua tai jopa tiedostot tuhottua.
Adnroid-alustahan ei suoraan tue tuollaista etälukitusmahdollisuutta, mutta kuten arvata saattaa, emme ole yksin ongelman kanssa. Tuotteille ladattavista "appseista" löytyy helppo ratkaisu tähänkin ongelmaan: androidlost -sovellus on juuri sellainen paketti, että sen pitäisi oikeastaan kuulua jokaiseen Android-järjestelmää käyttävään laitteeseen.
Ohjelman lataaminen sujui vauhdikkaasti ja asennuskin onnistui ilman ylimääräisiä mutkia. Heti laiterekisteröinnin jälkeen olikin sovellus valmiina toimimaan. Ja ei muuta kuin testaamaan. Itse kuvasin häijyä pitkäkyntistä, joka nappasi kännykän itselleen ja poistui paikalta vähin äänin. Kauppakeskuksen yleisöjoukossa en päässyt kovinkaan pitkälle kun puhelin alkoi soida hälytyssireenin tavoin. Pian tämän jälkeen puhelin kaiutti ilmoille puheelle "Olen kadoksissa, ole hyvä ja palauta minut oikealle omistajalle". Näistä selvittyäni, puhelimen näyttöön tuli viesti: "ole hyvä ja palauta minut pisteeseen x, niin säästytään ikäviltä lisäseurauksilta". No, onhan noita nähty, joten otin hieman pitempiä askelia ja suuntasin kotia kohti ihmettelemään uutta puhelinta - onneksi tuo pin-koodikysely ja näytönlukitus oli käyttäjältä aktivoimatta, joten laitetta oli helppo hyödyntää.
Pian kotiin palattuani huomasin kiusakseni, että laite alkoikin kysellä näytönlukituksen koodia; no piti miettiä asiaa ja laittaa laite pöydälle rauhoittumaan.
Ovikello soi ja siellä oli tuttu henkilö kauppakeskuksesta. Hän kyseli kadonneen puhelimen perään. Aluksi en ollut oikein tietävinäni asiasta mitään, mutta kun henkilö näytti tabletistaan kännykän nykyisen paikannuspisteen ja kaiken lisäksi vielä oman kuvani kun oli laitetta ihmettelemässä, ei auttanut muuta kuin sanoa, että olin löytänyt sen ja aikeissa juuri palauttaa löytötavaratoimistoon.
Tämä tarina voi olla hyvinkin totta. Androidlost -sovellus tarjoaa lisäksi monia muita mielenkiintoisia työkaluja päätelaitteen jäljittämiseen tai muistisisältöjen käsittelyyn ym. ym. ym.
Rohkaisen kokeilemaan tuotetta, mikäli jokin laitteistasi on Android-alustalla toimiva.
HUOM: nyt kokeiltu versio on täysin ilmainen, joten hintakaan ei pitäisi oleman este tuotteen käyttöönotolle.