Stratosfääripallon seurassa jälleen

 

Hämeenlinnan Radioamatöörikerho (OH3AA) on tullut tunnetuksi erityisesti stratosfääripallojen lennättämisestä. Vahvaa osaamista asian osalta päästiin jälleen tänään todistamaan, kun kerhon perinteisen "Rompepäivän" ohjelmassa oli jälleen tuttu pallon lennättäminen. Tosin tällä kerralla asian osalta oli hieman epävarmuutta, koska luvatut tuulilukemat olivat melkoisia. Onneksi sopiva tuulirako löytyi eikä vettäkään sadellut, niin saatiin pallo jälleen ilmoille ihmeteltäväksi.

Enonkosken horisontissa pallon majakka ja telemetrialähete alkoivat kuulua, kun pallo oli noussut noin 7000 metrin korkeuteen. Tämän jälkeen pallo olikin kuuluvilla lähes maahansyöksyyn saakka n. 2 tuntia myöhemmin. Korkeimmillaan pallo kävi 30 066 m korkeudessa. Kaikki dataliikenne pallolta toimi 432 MHz eli 70 cm:n radiotaajuudella.

Hämeenlinnasta lähetetty pallo löysi maankamaran Pieksämäen läheltä. Oma asemani oli viimeiseen palloin ilmoittamaan sijaintiin vain 88 km:n päässä. Ei osunut ihan kohdille 😂

HORUS ja APRS -data kuuluvilla; sijainti kartalla.

Parhaimmillaan 11 asemaa raportoin pallon telemetriaa!

Laskuvarjo avattu ja pallo valmis laskuun! Oma sijaintini vihreässä täpässä.

FT8 SM-sprint, osa 6

 

FT8-yhteyksiä 14.8.2028 / SM-cup

Kotimainen FT8-aaltomuodon SM-sprinttisarja on palannut jälleen kesätauolta. Syyskauden ensimmäinen osakilpailu käytiin tänään - mielenkiintoisissa radiokeleissä. Viime päivinä havaitut voimakkaat revontulet, auringon koronapurkauksista johtuen eivät ole millään tapaa edistämään HF-alueen signaaleja - ainakaan alabandeilla. Enemmänkin tuo auringon aktiivisuuden aiheuttama säteily syö signaaleja ja jopa poistaa heijastavia kerroksia tai muuttaa niitä normaalia käyttäytymistä odottamattomasti. No, tämähän on oikeastaan tämän radioharrasteen "suola", jota sitten saadaan myös kilpailujenkin osalta nautiskella. Kuten kuvasta 2 näkyy ei kunnon heijastuksia ollut ennen kisaa juurikaan havaittavissa 7 MHz -aaltoalueelle, jolla kilpailuun osallistuin.

Heijastuksien puute ja erinäiset vaimennukset aiheuttivat sen, että osa kilpailuasemista kuului välillä juuri ja juuri havaittavasti, kun taas jonkin ajan kuluttua asemat tulivat ns. punaisella signaalilla desibelipuolella. Kilpailun aikana oli esim. OH3NE kuultavissa Lappeenrannassa, mutta hän ei kuullut signaaliani koko kilpailun aikana. Samaan aikaan taas OG0C Ahvenanmaalta tuli erittäin voimakkaalla signaalilla ja yllätti operaattorin lähes tyhjän bandin keskeltä. Kilpailun loppua kohden viimeisen viiden minuutin aikana keli parani hetkellisesti, mutta käytettävän yhteysmuodon, FT8, takia ei siinä ehtinyt enää työskennellä kuin 1-2 asemaa, sikäli kun päästiin ilman toistoja 😁 

Kaikkiaan lokiin tuli 12 yhteyttä, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

@ri // 73

Heijastukset 14.8.2024 klo 17.30 SA

Perseidit äänessä

 Yksi seuratuimmista tähdenlentoparvista on saavuttamassa lähipäivinä maksiminsa, jolloin tunnin aikana voi havainnoida eri menetelmillä kymmeniä, jopa satoja meteoriitteja.

Valokuvaajillehan Perseidit ovat olleet sellainen ykköskohde taivaan kantta kuvattaessa. Toivoa sopii, että tulee pilvettömiä, selkeitä iltoja/ öitä, jotta kuvaukset onnistuisivat. 

Radioaktiiveille tuo pilvisyys ei ole este Perseidien nauttimisesta, sillä radiosignaalit läpäisevät pilvet hyvin 😁 ja meteoriittien heijastukset tarjoavat signaaleille lisää "potkua" ja yllättäviäkin radioyhteyksiä.

Laitoin itse tänään ISS:n avaruusasemaa odotellessa radion "meteoriittijaksoille" ja siellähän se Eurooppa jo kuului meteoriittisirontojen kautta, erittäinkin hyvin.

Signaalit vain voimistuvat maksimia kohden mentäessä; maksimihan sattuisi tuohon 13.-14.8 väliseen yöhön, joten ollaan tarkkana.

Meteoriittiheijastuksia Enonkoskella kuultuna 11.8.24

Hyvät ovat signaalit Perseidien kauttakin 11.8.24

Kesäkisa 2024 - suoritettu

Kuva 1: heijastukset vähissä 4.8.2024 (ap)

Syksyn kotimainen R-uheilu eli radiourheilukausi kotimaisilla taajuuksilla alkoi tänään Kesäkisa 2024 -merkeissä. Haastetta tähän tunnin "sprinttiin" tuokin nuo olosuhteet radioheijastuksien osalta. Aamupäivällä ja päivällä käydyt osakilpailut ovat hieman haasteellisia etenkin 3.5 MHz:n taajuuksille, koska kyseinen taajuusalue on heijastuksien osalta parhaassa vedossa auringon laskiessa ja muutoinkin yöaikaan. Tällä kerralla lisähaastetta näille alabandeillekin toi auringon aktiivisuus, joka pitkin viikkoa on jälleen aiheuttanut eriasteisia "blackoutteja" HF-taajuuksille.

Kuten kuvasta 1 näkee, ei aamun ensimmäisessä osiossa ollut juuri toivoakaan mistään kunnon heijastuksista. Näiltä osin oli pitkästä aikaa ensimmäinen kerta kun 3.5 MHz alueella ei kuulunut yhtään radioasemaa äänessä. Oudon tyhjältä kuulosti tyhjä bandi. 7 MHz eli 40 metrin aaltoalue oli hieman paremmassa vedossa, mutta ei mitään loistavaa signalointia ollut sielläkään havaittavissa. No, kaikki yhteydet tulikin pidettyä 7 MHz:lla, joten kilpailulokin pääsee lähettämään 😉

Sama ilmiö jatkui iltapäivän alun viimeisessä osiossa (RTTY): 80 metriä oli erittäin hiljainen ja ne harvat asemat jotka kuuluivat tai uskaltautuivat bandille olivatkin 40 metrillä. Lokin sai tälläkin aaltomuodolla lähetettyä.

Vaikka viikonloppu onkin ollut erittäin ukkosherkkää, ei tämä luonnonilmiö päässyt nyt pilaamaan ainakaan kaakonkulman operaattoreita. Karttaa katsoessa ukkostutkan osalta, saattoi osa Etelä- ja Lounais-Suomen asemista olla (QRT) eli suljettuina ukkosen takia.

Seuraava koitos onkin sitten marraskuussa näiltä osin, kun ollaan äänessä Viitosten Syysottelun merkeissä. Kelit ehtivät muuttua moneen kertaan tuohon mennessä 😁

Kuva 2: heijastukset 4.8.2024 (ip)

 

73 de @ri

"Pojat" kotiutettu - HAMKARELIA 2024

"Pojat" kotiutettuina 😁

Suomen Radioamatööriliiton (SRAL) vuotuinen leiri pidettiin viime viikolla (25.-28.7) Joensuussa, Linnunlahden kauniin karavaanarialueen äärellä. Monipuolisen ohjelmatarjonnan lisäksi leirivieraat saivat nauttia todella komeasta kesäisestä kelistä. Lämpötilat olivat kaikkina leiripäivinä hieman yli +30 C, joten voidaan sanoa leirillä olleen jopa hieman paahteiset säät. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt radiotiellä operointia eikä leirivieraitakaan. Riitti kun piti huolen oikeasta nesteytyksestä, niin hyvin pärjäsi 😉

Vaimon kanssa vietimme varsinaista leiripäivää lauantaina. Ohjelmamuutosten takia ei lauantaille sattunut juurikaan meitä kiinnostavia esityksiä, mutta se ei häirinnyt leiritunnelmasta nauttimista. Oheisohjelmaa oli hyvin tarjolla ja jos se olisi alkanut tympimään, niin olihan Joensuun kaupungillakin paljon katseltavaa ja ihmeteltävää. 

Kilpailufoorumi, jossa perinteisesti jaetaan edellisen vuoden palkinnot oli siirtynyt viime hetkillä lauantailta perjantaille, joten tänä vuonna ei päässyt kättelemään kilpailutoimikunnan edustajia. No, ei se mitään, sillä vieläkin lämmittää kun vuosi sitten sai palkinnot "pokata" itse IARU:n presidentiltä. Tällä kerralla tyydyttiin siis noutamaan pokaalit SRAL:n toimipisteeltä. Onneksi oli ylimääräinen kassi mukana, sillä pokaaleja olikin peräti 3 kappaletta, joista tuo tavoitelluin DIGI-SM tuntui hyvältä, koska oli laadussaan SM_1. Toki sähkötyksen ja DIGI-FT (FT8 aaltomuoto) pokaalit olivat hienoja "hopeasijoja" Tuo FT8 -sarja olikin ensimmäistä kertaa CUP-muotoisena kilpailuna viime vuonna. Tuo koko SM-sarja käydään pitkin vuotta, jossa osakilpailujen sijoitusten kokonaissaldo sitten ratkaisee paremmuuden, eli yhden kilpailun perusteella ei kilpailussa pärjää.

Ensi vuonna kokoonnutaan ennakkotietojen mukaan jossakin Keski-Suomen suunnalla, joten eläkeläisen reissukalenteri täytyy päivittää heti kun leirikohde selviää 😊

Nyt jatketaan kuitenkin lomailua ja keskitytään tulevana viikonloppuna olevaan tämän vuotuisen OH-CUP -kilpailun "Kesäkisa" -osioon. Pisteet olisivat tarpeen tässäkin osakilpailussa.

73 de ARi

Rintamia ja paineita hellejakson jälkeen

Aggressiivisen näköinen saderintama

Näin pitkän hellejakson jälkeen on luonnollista, että erilaisia säärintamia liikkuu kun kylmät- ja lämpimät rintamat kilvoittelevat keskenään 😊 Säätutkan kuvan mukaan saadaan kohta reippaasti vettä Etelä-Savonkin suunnalla - mielenkiinnolla odotellaan mitä tuo pitkä punainen tutkakaiku tuo tullessaan 🤔

Hellejakson jälkeen onkin mennyt muutama päivä kun on saanut miettiä, meneekö +20 C:n raja rikki. Aika usein jäänyt rikkoontumatta. Nyt tarkeneekin paremmin noissa ns. ulkohommissa. Ja mikä parasta rintamiin liittyvät sateet ovat tuoneet melkoisen piristysruiskeen luontoon. Vettä on tarvittu todellakin.

Rintamien myötä toki liikkuu ukkosia omine haittoineen, mutta ne ovat ns. välttämätön "paha" kun kesän säistä puhutaan. Tälle kaudelle onkin jo tilastollisesti sattunut paljon ukkosiin liittyviä syöksyvirtauksia ja rakeita, jotka ovat saaneet paikallisesti jopa tuhoa aikaiseksi. Joku voisi jo luulla, että ilmasto on muuttumassa; no ukkosten osalta näin ei varmasti ole, sillä kautta aikain ukkoset ovat olleet läsnä vuodesta toiseen - kesän airuena,  kuten jotkut ovat todenneet.

@ri

 

Ukkoskausi hyvällä alulla - ennätykset ropisevat

Kuvakaappaus Enonkosken ukkostutkan ruudulta

 

Toukokuun "mahtihelteet" ennakoivat hyvää ukkoskauden alkua. Ovathan hellejaksot lähes aina päättyneet ukkosiin - niin nytkin. Tosin kuukauden vaihteessa koetut massiiviset ukkospäivät eivät onnistuneet päättämään meneillään olevaa hellejakso, mutta toivat hieman viilennystä, ainakin hetkellisesti, hellelukemiin.

Kuluneen viikonlopun aikana saatiin kokea Suomessa peräti kaksi peräkkäistä "10 000 -päivää" eli Ilmatieteenlaitoksen laskurien mukaan salamoita rekisteröitiin lähes ennätystahtiin. Ilman ongelmia ja tuhoja ei näiden myrskyjen osalta selvitty, siitä on saatu lukea mediassa runsaasti. Näihin ukkosiin ei näköjään ole liittynyt suurempia tuulia, syöksyvirtauksineen, vaan tuhoa on enimmäkseen aiheuttanut tuo runsas salamointi. Myös paikalliset raekuurot ovat olleet yleinen näky rintamien yhteydessä; jopa yli 4 mm rakeita on paikoin satanut.

Enonkosken ukkostutka Koloveden reunamilla on päässyt myös hyvin kuvioon mukaan. Alue on siitä mielenkiintoisessa paikassa, että näkyy suurimmat rintamat ohittavan paikan joko idästä tai lännestä. Ympäröivät johtolinjat suurine vesistöineen ovat tähän suurin syy. Lauantai, 1.6, oli siitä ihmeellinen rintamien osalta, että lounaan suunalta lähestynyt ukkossolu pääsikin menemään lähes päältä. Jyrinät ja salamoinnit olivat melkoisia reilun puolen tunnin aikana ja samalla saatiin reilu annos vettäkin taivaalta kun mittariin kertyi hetkessä reilu 16 mm. Tämä olikin asian valoisa puoli, sillä lähes koko toukokuu menikin ilman sateita 😒. Solun ylityksen aikana tuulilukemat olivat aika pieniä, eli suurempia syöksyvirtauksia ei tullut. Myöskään runsas salamointi ei aiheuttanut muuta ongelmaa kuin hetkellisiä "piikkejä" sähköverkossa, jotka hoidettiin pois UPS:n avulla. 

Ukkossolut ovatkin usein melko paikallisia. Lauantainakin reilu 40 km etelämpänä, Savonlinnassa, ei rekisteröity sadetta ollenkaan; ukkosestakin oli vain kuulohavaintoja.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä tarjottavaa ukkosrintamat tuovat vielä tullessaan, sillä kesähän on vasta ns. alkumetreillä. Heinäkuun pitäisi tilastojen valossa olla se paras kuukausi ukkossolujen kehittymisille.

@ri

GPS-häirintä iskee

Tilanne 22.5.2024 klo 19.10 (SA)

 

Tarkastelin tuossa pikaisesti paikkatietoja aprs.fi -sivustolta ja huomasin, että itärajalla tapahtuu jälleen mielenkiintoisia. No, ei nyt ihan niin dramaattista kuin kuvasta voisi ymmärtää - toivottavasti. Kuvasta saa sen käsityksen, että ajoneuvo on ylittänyt suljetun itärajan ja suuntaa jonnekin Laatokan pohjoispuoliseen Karjalaan 😁

Virhe tiedonsiirrossa tai ehkä tuo kuuluisa GPS-häirintä on saanut tämän ilmiön aikaiseksi. Tällä katsomalla tämä liikkuva asema oli ainoa, joka oli hieman oudossa paikassa sijainnin osalta. Toki, joskus joku voi tehdä ns. kepposen ja ilmoittaa järjestelmään ihan väärät koordinaatitkin.

@ri

K.S. Sainion muistokilpailun tiimellyksessä

 K.S. Sainion muistokilpailu radioaalloille pidettiin tänään. Kilpailu on vuoden kolmas osakilpailu kotimaisessa SM-sarjassa. Lähetelajeina tutut sähkötys (CW), puhe (SSB) ja "radiotelegraphy" (RTTY). Kauniista, lähes helteisestä säästä huolimatta osallistujia kilpailuun riitti. Tosin asiaa helpotti se, että kutakin aaltomuotoa käytettiin vain tunnin jaksossa, joten osallistuminen ei noilta osin vaatinut kokopäivätoimista istumista radioiden äärellä. Itse osallistuin vain perinteisesti CW ja RTTY -luokkiin. Puheet jätettiin muille 😁

Vaikka aurinko on useana päivänä jo yrittänyt sekoittaa radiokelit, onnistuttiin tänään kuitenkin kilpailemaan ihan kohtuullisilla heijastuksilla, eikä "Blackoutista" ollut nyt pelkoa. Sähkötysosiossa, joka oli osioista ensimmäisenä tuntui asemia olevan mukana ihan reilustikin. Itse työskentelin 29 yhteyttä, joista suurin osa 7 MHz eli 40 metrin taajuusalueella. Tuo käytössä oleva T2FD -dipoli ns. NVIS-asennuksella ei oikein suosi tuota 3.5 MHz eli 80 metrin taajuusalueen käyttöä. Toki tuollakin alueella muutama yhteys saatiin aikaiseksi.

RTTY-osio on jo useamman vuoden kärsinyt osallistujapulasta. Kaikki tuntuvat työskentelevän mieluummin FT8-aaltomuodolla, jolla jo onkin oma SM-sarjansa. Tässä onkin vaarana, että jatkossa tuo FT8 korvaa kokonaan tämän RTTY-osion. Itselläni tuli kilpailulokiin vain 12 yhteyttä tällä aaltomuodolla eli tunnin aikana sai huhuilla tyhjälle bandille aika pitkän tovin 😊

Seuraava SM-osakilpailu onkin sitten heti elokuun alussa, kun kisaillaan "Kesäillan kisan" merkeissä.

vy 73 de @ri

CW-yhteydet 19.5.2024 by OH5FI

RTTY-yhteydet 19.5.2024 by OH5FI

Varautumista itärajalla 2024

Itärajalla, 18.4. 2024 = "Torjuntasuunta itään"

 

Kävin tuossa reilu viikko takaperin asioimassa erään itäsuomalaisen isännän tiluksilla lintu- ja luontoasioiden tiimoilta. Isännällä on vanha tila lähellä itärajaa. Matkaa rajalle on linnuntietä vajaa 2 kilometriä ja hänen tiluksiensa lävitse johtaa rajalle vanha kärrypolusta muotoutunut metsäautotie, joka päättyy aivan raja-aukon reunaan.

Maisema tontilla oli muuttunut muutaman vuoden takaisesta, kun metsäyhtiö oli käynyt ottamassa pois omansa, isännän pyynnöstä toki. Pöllönpöntöille ja hieman pienemmillekin pöntöille täytyikin nyt etsiä uudet paikat. 

Kun pöntöt saatiin paikoitettua uudelleen isäntä esitteli ylpeänä uuden maakellarinsa. Kellarin lähempi tarkastelu osoitti, että olihan tässä kellarissa aineksia myös muuhunkin kuin talviperunoiden säilytykseen. Kellariin johti melko jyrkät portaat ja arvioin kellarin lattian olevan reilu 3 metriä maanpinnan alapuolelle - ehkä enemmänkin. Portaiden ylätasanteella oli vanhahko puinen ovi, mutta itse kellaritilaan saavuttaessa olikin käytössä kunnon "palo-ovi". 

Kellaritilassa oli tilaa useampi neliö ja mikä mielenkiintoisinta, kellariin saatiin ilmanvaihtoa vanhan käsikäyttöisen ilmapumpun kautta - tähän pumppuun oli myös mahdollista liittää erilaisia suodattimia, jos oli epäilyksiä ilman laadusta; vanhaa sotilastavaraa poistomyynnistä -kuulemma. 

Kellarin runko oli näköjään koottu paksuhkoista betonielementeistä, jotka oli helppo laittaa paikoilleen legopalikoiden tapaan. Kellarin katolle ei laitettu perinteistä harjakattoa, vaan sinne jätettiin erillinen "suojatila", josta voi naamioinnin takaa tarkastella lintuja ja muutakin riistaa. Tarvittaessa toki tilaa voisi käyttää esim. tähystykseen tai tarkka-ampujan suoja-asemana kriisitilanteessa 👀 Ainakin tuota tähystys- / ampuma-alaa oli nyt kiitettävästi.

Kuulemma muillakin alueen isännillä on hieman vastaavia suunnitelmia - kaiken varalta. 

@ri

Eturintamalta kuultuna - InfoWars

 

Useimmille suomalaisillekin tulee vielä yllätyksenä kun kertoo, että ovat olleet sodassa jo useita vuosia ja vieläpä ihan eturintamalla. Nykyaikainen sodankäyntihän ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkästään aseellisen voiman käyttöä. Aikamme informaatioympäristö onkin valjastettu eriasteisiin sotilaallisiin päämääriin käytännössä jo heti internetin ja sen erilaisten somealustojen käyttöön oton myötä. 

Sekin on yleinen harhaluulo, että "somesodassa" ei tulisi uhreja samalla tavalla kuin perinteisessä aseellisessa konfliktissa. Pahimmillaanhan oikeiden haittaohjelmien käyttö voi aiheuttaa ihmishenkienkin menetyksiä erilaisten onnettomuuksien ja muiden katastrofien kautta. Eikä vähäistä ole se ns. henkinen pahoinvointi, jota kohdistettu somehyökkäys voi aiheuttaa. Tästä käytetään monesti hienostunutta termiä "maalitus".

On hienoa, että Suomessa on runsaasti aikamme "informaatiosotaa" tutkivia ja kommentoivia toimittajia. Monet tekevät ja julkaisevat artikkeleitaan silläkin uhalla, että joutuvat itse maalituksen kohteeksi julkisesti. 

Itse luin Jessikka Aron ja Saara Juntusen mainiot teokset (kuva 2) jo heti niiden ilmestyttyä n. 5 vuotta sitten. Kirjat tarjosivat myös hyvää opetusmateriaalia silloiseen kouluttajan työhön tietotekniikan ja tiedustelunkin osalta. Molemmat kirjat ovat vielä tänäänkin erittäin ajankohtaisia, joten kannattaa lukaista jos aihe vähäänkään kiinnostaa.

Tällä viikolla sain iloista postia kun sain luettavakseni Jessikka Aron uusimman kirjan: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi. Ei ollut vaikea arvata, että kansien välistä löytyy jälleen kerrassaan "kutkuttavia" totuuksia Venäjän toimintamalleista. Ja mikä parasta, näissä kirjoissa löytyy myös vahvat perustelut esille tuoduista asioista, joten esille tuodut asiat eivät jää ns. kellumaan tyhjän päälle.

@ri