ODYSSEUS laskeutui sittenkin

 NASA:n kuun valloittaminen pääsi jälleen vauhtiin kun Odysseus-laskeutuja pääsi lopulta turvallisesti kuun kamaralle. Loppuvaiheen pienet tekniset ongelmatkaan eivät onnistuneet estämään laskeutumista. Laskeutuja on jo lähettänyt ensimmäiset radioviestit onnistuneesti laskeutumispaikaltaan ja tuoreita kuviakin saadaan kohta ihailla.

Odysseus lähettää ilmeisesti kuvadataa

Laskeutuja on tehnyt historiaa kahdella tavalla. Se on ensimmäinen kaupallisen yrityksen laskeutuminen Kuuhun ja yhdysvaltalaisten ensimmäinen kosketus Maan kiertolaisen pintaan sitten Apollo 17:n – ja siitä on jo yli 51 vuotta. Joulukuussa 1972 astronautit Gene Cernan ja Harrison Schmitt kävelivät Kuun pinnalla, toistaiseksi viimeisinä ihmisinä.

Kuu ja siihen liittyvät erilaiset tapahtumat ovat innoittaneet minua vuosikymmenten ajan. Vaikka itse kuu onkin jäänyt osaltani vielä valloittamatta, olen onnistunut sen tiimoilta osallistumaan moneen mielenkiintoiseen tapahtumaan.

Vuosia sitten osallistuin muutaman pienoismallin kanssa NASA:n organisoimaan kilpailuun, jossa teemana oli, ei sen enempää kuin vähempää, avaruus. Tehtyjä töitä ei lähetetty minnekään, vaan ne piti valokuvata "sopivalla" tavalla. 

Itse valitsin mukaan kaksi aihetta, koska aikaakin mallintamiseen oli lähes vuosi: "Kuulento - Apollo 11" ja "Voyager 1 -luotain" Menestystä kilpailussa tuli sen verran, että pääsi palkinnoille, josta muistona alkuperäiset vuoden 1969 hopeiset dollarikolikot, Apollo 11 teemalla ja lisäksi tietysti kunniakirjat, kuten kuvaan kuuluu hi...

Alla pari vedosta kilpailutöistä.

APOLLO 11 vm. 1969

APOLLO 11

@ri

Helsingin pommituksista 80 vuotta

 

Vuonna 2014, jolloin Helsingin pommituksista tuli kuluneeksi tuo 70 vuotta, julkaisin blogissani joitakin kommentteja aiheesta. Ilmatorjunnan onnistumisen merkitystä ei tule edelleenkään kyseenalaistaa, sillä juuri hyvin organisoitu ja toimiva ilmatorjunta tiedustelun tukemana pystyi torjumaan  Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien (ADD) iskut pääkaupunkiin. Toki myös muitakin Suomen kaupunkeja pommitettiin, jotta olisi saatu Suomi aloittamaan rauhanneuvottelut ja irtaantumaan sodasta.

ADD:n kolmen Helsinkiin suoritetun pommitusoffensiivin aikana pudotettiin yhteensä 16 490 kpl erilaisia pommeja. Tällä määrällä pommeja tapettiin Helsingissä 146 siviiliä ja haavoittuneiksi kirjattiin 358 henkilöä. Nopeasti tarkasteltuna henkilöstötappioiden määrää voisi pitää maltillisena kun ottaa huomioon pommitusten määrän. Toki yksikin siviili on liikaa näissä kuvioissa, mutta tappioita tulee sodassa - se jos mikä on varmaa. 

Helsingin suurpommituksethan tapahtuivat juuri helmikuussa, jolloin muilla rintamaosuuksilla oli vielä melkoisen rauhallista: 6.-7.2, 16.-17.2 ja 26.-27.2.1944.

Henkilöstö ja materiaalitappioiden pientä määrää selittää hyvin se, että ilmatorjunnan onnistuessa torjumaan ja häiritsemään pommituslentoja, sai ADD:n koneet kohdealueelle osumaan vain 799 pommia! Näin jälkikäteen kun historiaa on päästy tarkemmin tutkimaan ja analysoimaan on yhdeksi onnistumisen tekijäksi ilmatorjunnan lisäksi voitu nostaa tuon ADD:n kokemattomuus strategisista pommitusoperaatioista: pommitustaktiikassa ja -tekniikassa oli vielä paljon toivomisen varaa - onneksi.

Ilmatorjunnan onnistuneen torjuntaoperaation avulla saatiin voitettua lisäaikaa sotatoimiin maarintamilla, mikäli lopulta johti huomattavasti parempiin rauhanehtoihin syksyllä 1944.

Aselajitoiminnoista ilmatorjunnan merkitys on vuosien saatossa vain kasvanut. Viimeistään nyt kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan on saatu todeta ilmatorjunnan merkityksen tärkeys kokonaispuolustuksen kannalta. Tänä päivänä ei tuollaisia perinteisiä massapommituksia pommikoneilla enää nähdä, vaan ilmasota onkin siirtynyt käytännössä erilaisten ohjusten käyttöön. Siinä missä Helsingin pommituksissa ADD:n koneet miehistöineen yrittivät päästä Helsingin ylle ja pudottamaan pommilastinsa, lähtevät "ADD:n" koneet liikkeelle kaukaa Kuolan niemimaalta ampuakseen ohjuksensa kaukaa Mustanmeren yltä kohti Kiovaa. Ohjuksillahan ei ole inhimillisiä tunteita, joten niihin ei vaikuta torjuntatulen määrä juurikaan: kohti tulevat valojuovat tai torjuntaohjukset eivät juurikaan muuta lentorataa ellei tule osumaa kohdille. Helsingin yllähän suuri osa pommittajista tyhjensi lastinsa jo ennen aikojaan, kun kohti tulevat valojuovat saivat pelkoreaktion aikaiseksi lentokoneiden miehistössä.

Onneksi Ukrainaan on saatu toimivaa ja tehokasta ilmatorjuntaa. Siitä osoituksena on jo monia onnistuneita pudotuksia lentävän kaluston (lentokoneet) osalta. Venäjä ei edes suurvaltana ole pystynyt ottamaan Ukrainan ilmatilaan hallintaansa - eikä varmasti pystykään, sillä sen se olisi jo tehnyt. Onhan sodan alkamisestakin jo kulunut kaksi vuotta.

@ri

Joulukorttikin perille ehti

Joulukortti Ukrainaan 2023/24  

 Joulukuun 2023, alkupäivinä laitoin koko joukon joulutervehdyksiä maailmalle ihan perinteiseen tapaan, joulukortteina. Nyt talven kääntyessä keväälle alkavatkin viimeisimmät kortit saavuttaa kohdeosoitteitaan 🤣

No, vika ei ole Postissa eikä varmaan lähettäjässäkään. Nämä viimeiset matkalla olevat kortit ovatkin hieman haastavampiin kohteisiin menossa, joten viiveen ymmärtää. Tuo vielä matkalla oleva kortti on menossa Havannaan, Kuubaan. Kortti lähti kirjeessä, jossa oli toki muutakin sisältöä, joten voihan se olla että kirje on vaihtanut osoitetta matkalla. 

Tämä eilen saapuneeksi ilmoitettu kortti sen sijaan matkasi Ukrainaan ja olikin mukava yllätys että se meni lopulta perille. 80 päivää näissä oloissa on ihan hieno saavutus. Ukrainan vallitsevassa tilanteessa onkin hienoa, että Posti ja monet muutkin yhteiskunnan palvelut toimivat hienosti, vaikka itäisen maan terroristit yrittävät niitä aktiivisesti häiritä. 

Kunhan tuo tilanne rauhoittuu ja saadaan mahdollisesti postiliikennettä tuonne itärajankin taakse, minulla onkin jo monta hienoa korttia odottamassa vastaanottajaa. Toki turvallisuussyistä ne lienee parasta lähettää sinetöidyssä kirjekuoressa 😉

@ri

Tänään jännitetään, 21.2.2024

 

Tuorein ennuste X:ssä 21.2.2024

Jos ei muuta jännitettävää tälle vuorokaudelle löydy, niin kannattaa illan aikana suunnata katseet taivaalle ja katsoa, että näkyykö se tuhoutuva satelliitti ja jos näkyy niin minkälaisen valopallon se muodostaa.

Ennusteen mukaan satelliitti kulkisi Suomen ylitse Pohjois-Karjalan ja Itä-Lapin kautta. Todennäköistä on varmaan se, että satelliitti menee aika pieniksi "murusiksi" ilmakehään tullessaan, ettei mitään suurempaa ainakaan ole iskemässä maanpinnalle. Toki sattuuhan se pienikin muru, kun vauhtia on tarpeeksi. Tämän tietää jokainen pyöräilijä ja motoristi, kun kärpänen lentää vauhdissa kasvoihin 😉

Olisihan se eräänlaiseen lottovoittoon verrattavaa tuuri, jos sattuisi jonkun satelliitin osan maanpinnalta löytämään. Toki aito meteoriitti olisi vielä suurempi juttu näiltä osin. 

Satelliitteja taivaalla riittää, joten tämänkertainen tuskin jää millään muoto viimeiseksi tapahtumaksi näiltä osin.

@ri

VARA:lla ranskaksi

 

Päivän yhteys Ranskaan, 28 MHz:lla

Lumitöiden jälkeen oli hyvä hetki tarkastella mitä radiorintamalla kuuluu 28 MHz:lla. Ja kuuluuhan siellä, kun nuo auringonpilkut ovat kohdillaan. Se onkin sitten toinen juttu saako vasta-asemia omaan kutsuun tai innostuuko kukaan ns. chattailemaan. Noita "pikaworkkijoita" eli FT8 -asemiahan kyllä on ja niillä on turvallista 🤣 workkia, kun ei tarvitse pelätä että joutuu juttelemaan.

Tänään olikin hieman poikkeava yhteys, kun ranskalainen operaattori vastasi ja huomasin hänen avausteksteissään että tuo brittimurre ei oikein taitu. No, siitä viisastuneena kytkettiin tuo Google Translator osaksi yhteyttä ja kas kummaan - meikäläinenkin keskusteli sujuvasti ranskaksi. Kuten kuvasta näkyy signaalit olivat hyvät ja keskusteluakin pidettiin yllä reilu 20 minuuttia.

Tämä olikin ensimmäinen tällä tavoin toteutettu yhteys. Ehkäpä ensikerralla sitten kokeillaan kiinaksi, jos vasta-asema löytyy 😊

@ri

FT8 SM-sprint, osa 2

 

Helmikuun FT8 SM-osakilpailu työskenneltiin eilen, 14.2.2024. Siinä missä kauden ensimmäisessä osakilpailussa jäätiin hieman haikailemaan hyvin heijastuksien perään, oli tilanne nyt aivan erilainen. Auringon purkaukset ja Revontulet eivät nyt olleet signaalien kiusana 7 MHz:n taajuudella, vaikka viikolla olikin muutama kokoluokassaan suuri auringon purkaus koettukin. Alla olevasta "heijastuskuvasta" näkeekin hyvin radiokelin eron, jos sitä vertaa tuohon tammikuiseen kuvaan.

Koska osallistun vain tuohon 7 MHz:n luokkaan, niin tuo tunnin kilpailu on rakenteeltaan hieman erikoinen ulkopuolisen korvin kuultuna. Niin kuin useimmissa kotimaan kilpailuissa asemat työskentelevät ensimmäiset 20 - 25 minuuttia 3.5 MHz:n bandilla ja tulevat sitten 7 MHz:lle 25 - 45 minuuttijaksolle, palatakseen sitten lopuksi jälleen takaisin 3.5 MHz:lle. Tällä tavoin nuo useamman taajuusalueen työskentelijät saavat kertoimet samoista asemista kun työskentelevät ne eri aaltoalueilla.

Tämä näkyi nytkin aika hyvin omassa kilpailussa, sillä ensimmäisen 5 minuutin aikana tuli kilpailulokiin ne, jotka olivat vain 7 MHz:lla tai sitten ne asemat, jotka kuulostelivat rohkeasti heti 7 MHz:n toimivuutta. Vasta H+30 eli 30 minuuttia aloituksesta tulivat sitten loput 15 asemaa kuittaamaan signaalini 😊 Viimeisin asema kuitattiin vain 15 sekuntia ennen kilpailun päättymistä! Alla olevasta "vesiputousnäytöstä" näkee kuinka asemia oli parhaimmillaan aika runsaasti kuuluvilla. Kuvassa ne paksut punertavat viivat.

Tällä kerralla tuo lyhytkin "skippi" toimi ja sai helposti kuitattua asemia ihan kotinurkilta (alla 50 km). Myös ensimmäisessä osakilpailussa puuttumaan jäänyt Pohjois-Karjalan suunta tuli helposti kuitattua, kuten monet muutkin - kerta iskemällä ns. Antenninakin toimi lähes koko ajan tuo pihan T2FD-dipoli, vaikka heti alussa tulikin testattua vertikaaliantennin toimivuutta.

Seuraava osakilpailu onkin sitten maaliskuussa. Katsotaan sitten miten heijastukset toimivat.

@ri

SM 2 FT8 19 yhteyttä 7 MHz

Kilpailun heijastukset 

FT8:n vesiputousnäyttö 7 MHz:lla kilpailun aikana

Sähkötystä ja telemetriaa kuun pinnalta

 

CQ, CQ kuuleeko maa .-.-.

Kuun "valloitus" on jälleen vauhdissa. Ennen kuin uudet miehitetyt avaruuslennot jälleen laskeutuvat kuun pinnalle onkin kuuhun lähetetty erilaisia tutkimusmoduleita jo useastakin avaruustutkimukseen osallistuvasta maasta - hyvällä ja huonolla menestyksellä.

Yksi viimeisimmistä onnistujista on Japani, jonka "kuulaskeutuja" (SLIM) onnistui laskeutumaan kuuhun 19.1.2024. Ennen onnistunutta laskeutumista SLIM laukaisi kaksi pienempää pintaluotainta tutkimaan kuuta. Nämä luotaimet nimettiin: LEV-1 ja LEV-2

SLIM laukaistiin 6. syyskuuta 2023 ja se siis laskeutui 19. tammikuuta 2024, ja sen tehtävänä oli analysoida kivien koostumusta auttaakseen kuun alkuperää koskevaa tutkimusta. SLIM:n laskeutuminen teki Japanista viidennen maan, joka on saavuttanut onnistuneen kosketuksen kuun kamaralle. Laskeutuminen suoritettiin poikkeuksellisen tarkasti - 180 metrin säteellä sen kohteena olevasta laskeutumispaikasta.

Luotaimista LEV-2 kerää tietoja liikkuessaan kuun pinnalla, ja LEV-1 vastaanottaa tiedot. Luotainten välinen yhteys toimii luonnollisesti radiotiellä.

Radioamatöörien ja muidenkin viestitekniikasta kiinnostuneiden huomio onkin kiinnittynyt siihen, että LEV-1 toimii myös radioamatööritaajuuksilla ja lähettää mm. telemetriaa kuusta tunnuksella JS1YMG. Lähetys toimii haastavalla 70 cm:n aallonpituudella (437.41 MHz) ja lähetystehoakin on vain 1 Watti aseman oman pyörivän polarisaation antenniin siirrettynä.

Haaste LEV-1:n kuulemiseksi ei ole yhtään helpompi tai vaikeampi kuin aikoinaan kun kuulosteltiin MARS-mönkijän lähettämää telemetriaa Mars-planeetalta. Näiden erittäin heikkojen signaalien "kuuntelussa" onkin tietokoneet hienoine signaalinkäsittelyohjelmineen avainasemassa. Se mitä ei ihmiskorva pysty kuulemaan saadaan moninaisten prosessien avustuksella näkyviin tietokoneen ruudulle 😁. Niin tässäkin tapauksessa. Toki asiaa helpottaa suuresti, mikäli käytössä on hyvin vahvistava suunta-antenni; satelliittipeili tai pitkäpuominen ristikko-Yagi 70 cm:n bandille.

Kuusignaalit ovat erittäin tuttuja radioamatöörimaailmassa, sillä EME (Earth-Moon-Earth) työskentelyä harrastetaan aktiivisesti. Siinä yksikertaisesti heijastetaan oma signaali kuunpinnalta takaisin maapallolle. Tämäkin työskentely vaatii tietokoneen avustuksen yhteyksien onnistumiseksi. Toki sähkötyssignaalia sopivasti rytmittäen voi saada kuuluville kuunkauttakin - tähän ei tarvita sitä tietokonetta avustamaan; kunhan saadaan signaali ylittämään "avaruuskohinan" tai sitten havaitaan tuo CW (sähkötys):n rytmi itse kohinassa 😉

LEV-1 maapallolla kuultuna (nähtynä) 20.1.2024 (KP42)

Telemtriasanoman pätkä LEV-1:ltä:

CQ CQ DE JS1YMG FB79 E05F FF5B BCB4 3C62 96B2 43AC 3EB7 B3DA C2FF FFFF 0301 F7EF 2CC3

On epäselvää, kuinka kauan signaaleja kuullaan. Japanin avaruusvirasto (The Japan Aerospace Exploration Agency JAXA)  on sanonut, että SLIM:iä ei suunniteltu selviytymään kuun yöstä, joka kestää noin 14 vuorokautta, ja sen on määrä palata muutaman päivän kuluttua takaisin maapallolle kerätty aineisto mukanaan 🤔

73 // @ri

6G-verkko odottelee jo nurkan takana

 Uutta tekniikka tulee käyttöön tietoliikenteessä melkoisella vauhdilla: uusia aaltomuotoja sekä tietysti kokonaan uusia teknisiä ratkaisuja. Seuraava suuri siirtymä on ikään kuin jo nurkan takana odottelemassa, kun siirrytään 5G -verkoista 6G -verkkoihin. Toki eihän tuo siirtymä tarkoita 5G -verkon alasajoa ja päätelaitteiden hylkäämistä, vaan toki nämä verkot tulevat toimimaan samassa ympäristössä ehkä toisiaankin tukien. Se mitä uutta ja ihmeellistä uuden tekniikan (6G) myötä saadaan, onkin sitten joidenkin mielestä jopa pelottavaa. Aiheuttihan jo tuo 5G -verkon aktivoiminen aikoinaan lukuisia salaliittoteorioita ja jopa kännymastojen tuhoamisia, joten se mitä julkaistava 6G tuo tullessaan onkin mielenkiintoista nähdä.   🤔

6G-verkko on seuraava sukupolvi langattomasta viestinnästä, joka lupaa nopeampaa, luotettavampaa ja älykkäämpää yhteyttä. 6G-verkko hyödyntää 110–330 GHz taajuuksia, jotka mahdollistavat suuremman kaistanleveyden ja pienemmän viiveen. Uuden tekniikan myötä siis tiedonsiirrossa käytettävät radiotaajuudetkin nousevat. Hyppäys 5G -verkosta 6G -verkkoon onkin melkoinen. Tämä aiheuttaa luonnollisesti omat haasteet jatkossa rakennettavalle radioverkolle tukiasemineen ja toistimineen. 

3G => 6G taajuudet

Tämänhetkisten tietojen mukaan 6G-verkko mahdollistaa monia uusia teknologisia ratkaisuja, kuten esineiden internetin laajenemisen itseohjautuviin robottiajoneuvoihin, havainnoinnin ja kuvantamisen yhdessä laitteessa, biosignaalien mittaamisen, turvallisuusalalla, maataloudessa ja terveyspalveluissa käytettävät sovellukset, sekä ihmisten ja kohteiden kuvantamisen ilman perinteistä kameraa ¹. 6G-verkko tukee myös uusia sovelluksia, kuten hologrammeja, virtuaalitodellisuutta ja tekoälyä.

Tulevaisuuden 6G-verkkosignaali toimiikin kuin tutka, jolla voidaan valvoa ja havainnoida ympäristöä ¹. Radiotekniikan avulla voidaan mitata esimerkiksi ihmisen hengitystaajuutta tai sydämen sykettä sen mukaan, miten tarkkailtavan henkilön kehon mittasuhteet muuttuvat ¹. Tässä valossa tarkasteltuna en yhtään ihmettele, jos 6G saa jonkun tuntemaan, että iho nousee kananlihalle asiasta ensimmäistä kertaa kuullessaan 😉

Yhtenä mielenkiintoisena sovellusalustana 6G:n osalta voisi nähdä sen ympäristön tarkkailuun liittyvät mahdollisuudet, joista yhtenä esimerkkinä vaikka ilmakehän laadun mittaaminen.

IEEE Spectrumin mukaan 6G-aallot imeytyvät helposti ilmakehän kaasuihin. Tiedemiehet voivatkin nyt käyttää radioaaltoja havaitakseen, millaisia ilmakehän kaasuja on - erityisesti sellaisia, jotka vaarantavat planeetan ja sen hyvinvoinnin. Tämä on mahdollista koska eri molekyylit absorboivat sähkömagneettista säteilyä eri tavalla, 6G-lähetyksiä voi käyttää samalla tavalla kuin spektroskopiaa käytetään: tunnistaakseen, mitkä molekyylit ovat ja mikä on niiden pitoisuus. Kyseessä on siis itse asiassa "over-the-air-spektroskopiaksi".

Spektroskopia on menetelmä, jossa hyödynnetään aineen kykyä absorboida valoa tietyillä aallonpituuksilla. UV-spektroskopiassa aineen molekyylit absorboivat UV-valoa, minkä seurauksena molekyylin elektronit virittyvät. “Over-the-air-spektroskopiaksi” voidaan siis kuvata menetelmää, jossa spektroskooppisia mittauksia tehdään langattomasti.

6G -verkon mahdollisiin sotilaallisiin sovelluksiin en lähde paneutumaan, mutta se on varma, että kilpajuoksu niidenkin kehittämisen osalta on jo alkanut. Aikanaan sitten näemme ehkä jopa jotain niistä käytössäkin, vaikka perinteisesti osa pidetäänkin piilossa uteliailta.

6G-verkko ei ole vielä valmis kaupalliseen käyttöön, mikä lienee helpotus ainakin kaikille epäilijöille. Omaa kännykkää tai verkkoinfraa ei kannata vielä heittää SERTI-lavalle. Ne ehtinevät sinne jo ennen kuin 6G -verkkoa ja uusia laitteita saadaan kuluttajille käyttöön,

6G -verkon tutkimus ja kehitys ovat jo käynnissä Suomessakin. Suomessa on perustettu 6G Flagship -ohjelma, joka pyrkii luomaan 6G-teknologian perusteet ja edistämään Suomen kilpailukykyä langattoman viestinnän alalla. 6G Flagship -ohjelma on osa Oulun yliopiston tutkimusta ja se saa rahoitusta Suomen Akatemialta.

Ei menetetä vielä yöunia uuden tekniikan osalta. Katsotaan mitä tuleman pitää.

@ri

Lähteinä mm: 

(1) 6G-signaali tietää kohta, miten voit kotona – tästä on kyse .... https://yle.fi/a/74-20015687.

(2) Nokian toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin mukaan 6G-verkko voi olla .... https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nokian-pekka-lundmarkilla-hurja-visio-6g-verkko-siirtaa-kannykat-historiaan-kayttajan-nakokulmasta-jopa-nykyista-helpompaa/8443428.

(3) 6G-verkkoa voidaan siirrellä kätevästi tarpeen mukaan – Oulussa .... https://yle.fi/a/3-11371058.

Ammattiyhdistysliikkeet barrikadeilla 1.-2.2.2024

 

"Lakkoslogan"

Suomen ay-liike on tällä hetkellä lakkojen keskellä. Ay-liike taistelee tulevaisuudestaan ja asemastaan, kun hallitus pyrkii säästämään ja samalla haastamaan ja heikentämään ay-liikkeen uskottavuutta¹. Lakot ovat olleet suuria, ja kuluvan viikon torstaina ja perjantaina on edessä merkittäviä lakkopäiviä. Kaupoissa, ravintoloissa ja lentokentillä lakot alkavat torstaina, ja perjantaina joukkoliikenteessä, kuten Helsingin raitiovaunuissa ja metrossa, Turun kaupunkiliikenteessä ja Tampereen raitiovaunuissa, junaliikennettä lukuun ottamatta¹. 

Euroopassa on myös käynnissä myös poikkeuksellisen suuri lakkoliikehdintä. Saksassa liikenne on ollut monin paikoin sekaisin, kun maanviljelijät ovat protestoineet maanteillä hallituksen päätöstä verohelpotusten perumisesta. Saksalaistutkija Peter Birke arvioi, että useiden Euroopan maiden lakkojen taustalla on tavoite vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, vaikka ensisijaisesti puhutaankin työehtojen parantamisesta. 

Erona Suomen lakkoihin on se, että liitot eivät läheskään aina tuo poliittisia tavoitteitaan yhtä suorasti esiin. Suomalaiset poliittiset lakot ovat esimerkki siitä, että ammattiliitot ovat jääneet yksin. Liitoilla on nykyajassa monia haasteita, ja perinteinen tuki poliittiselta vasemmistolta on hämärtynyt. SAK:n ja STTK:n jäsenmäärät ovat laskeneet, ja työmarkkina-asioissa on erilaisia kannattajia. Ay-liike kamppailee siis paitsi poliittisista vaatimuksista myös liittojen tulevaisuudesta¹. Lakkojen parrasvaloissa käydään siis myös ammattiliittojen omaa selviytymistaistelua, mikä jäänee monilta huomaamatta 😒

Näkyvänä erona eurooppalaisiin lakkoihin on myös se, että mielenosoitukset sujuvat rauhallisesti - toisin kuin esim. tämän päiväisissä kuvissa Brysselistä. Siellä jouduttiin poliisin voimatoimin puuttumaan mielenilmaukseen. 

Näin sivusta asiaa seuratessa, huomio kiintyy myös muihin seikkoihin lakon osalta - ei ainoastaan nyt ilmoitettuihin hallituksen tekemiin toimiin liittyen. Lakkoase on voimakas ase ja AY-liike osaa sitä käyttää. Laki antaa Suomessa siihen laajat mahdollisuudet, toisin kuin muualla Euroopassa. Tämän kertaiseen lakkorintamaan kätkeytyy myös muutakin kuin luottamuspula hallituksen toimiin. Nyt on se optimi hetki kun AY-liike voi näyttää kannattajilleen voimansa ja ehkä houkutella siten myös uusia jäseniä liittoihin. Toki myös lakko käy hyvästä valmistautumisesta jo syksyllä alkaviin palkkaneuvotteluihin. Eiköhän näidenkin neuvottelujen tueksi saada jokunen lakko aikaiseksi - näin ainakin on perinteisesti toimittu.

Myös meneillään olevan presidenttipelin osalta on lakot ajoitettu varsin viisaasti: onhan pelissä mukana selvä "hallitustiimin" jäsen, Stubb, oikealta ja vastassa hieman "vihervasemmistoon" suuntautuva, Haavisto, vasemmalta siiveltä. Jos on oikein annettu ymmärtää, niin nyt lakossa olevat varmasti äänestävät ensimmäisellä kierroksella tappiolle jäänyttä Haavisto, koska eivät halua olla ns. "hallitusrintamassa" eli myötäilemässä sen ehdokasta. Toki Haaviston kannalta on huono ratkaisu, jos tämä suuri joukko jättääkin äänioikeuttaan käyttämättä nyt alkaneella vaalien toisella kierroksella 😑.

Tällaiseen suurlakon mukaiseen mielenilmaukseen ja tapahtumiin liittyy aika hyvin eri oppikirjoissa oleva totuus omien kasvojen menettämisestä tai sen pelosta. Tapahtuman osalta vain 10 % henkilöistä tietää ja tuntee AY-liikkeen päämäärät ja tavoitteet lakon osalta, 20% seisoo joukoissa vain sen takia että muutkin (työkaverit) ovat ja jäsenyys velvoittaa, 70% jääkin sitten sille optiolle, jolla pelastetaan omat kasvot (AY-liike) ja halutaan vahvistaa omia neuvotteluasemia jatkossakin, eli ei menetetä omia kasvoja, vaikka lakosta ei näkyvää hyötyä nyt saataisikaan. 

Toivottavasti AY-liike kaikessa viisaudessaan huomaa joskus myös sen, että velat on joskus myös maksettava, myös valtion velka. Lisäksi saavutetuista eduista on myös oltava valmis tinkimään yhteisen edun hyväksi. Lakkoilu ei ainakaan kevennä yksityisen eikä valtion velkasaldoa. Valmius neuvotteluihin myös hankalistakin asiakokonaisuuksista pitäisi olla. Toivottavasti tilanne työmarkkinoiden ja sosiaalisten etuisuuksien osalta ratkeaa suotuisasti ja kaikki osapuolet löytävät yhteisen sävelen.

Lakot ovat monimutkainen aihe, ja niiden vaikutukset ulottuvat laajalle vielä pitkään lakkojen jälkeenkin. Muistan kun olin 90-luvun alussa tekemässä työharjoittelua paikallisessa paikallisradiossa juuri silloisen pankkilakon aikaan. Se oli Suomen kolmas pankkilakko historiassa ja kestoltaan melkoisen pitkä: 19.1 - 4.3.1990. Tein siis juttu lakosta ja sen vaikutuksista haastattelemalla Lappeenrannan City-käytävällä kulkeneita henkilöitä. Yllättävän moni oli valmis puhumaan mikrofoniin, mikä yllätti hieman itseni. Tämän takia tulikin paljon iltahommia kun sai nauhat purettua ja koostettua esitysformaattiin. Tämän lako palkankorotusvaatimus oli ollut 10 %, mutta kaiken lakkoilun jälkeen saatiin kasaan vain n. reilu 6% kokonaisvaikutus. Lakkolaisten mukaan lakossa menetettyä ansiotuloa ei tuolla korotuksella saatu korjattua. Jo tuolloin juttua koostaessani kuulin kuinka voimakas vaikuttaja tuo AY-liike on, koska juttu piti lopulta muotoilla niin, ettei se hyökkäisi AY-liikkeen kimppuun. Siistitty puolituntinen tulikin sitten aikanaan radioaalloille ja toimittaja(:tkin) saivat pitää työpaikkansa. Nyt asiat ovat varmaan (toivottavasti) jo hieman muuttuneet ja nykyiset lakkokenraalitkin kärsivät ottaa vastaan kritiikkiä ja arvostelua 😉.

Lukuviitteet:

(1) Suomi jumahtaa lakkoihin – ay-liike taistelee nyt tulevaisuudestaan .... https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010192835.html.

(2) Ay-liike sumuttaa röyhkeästi – kukaan ei ole oikeasti .... https://www.verkkouutiset.fi/a/ay-liike-sumuttaa-royhkeasti-kukaan-ei-ole-oikeasti-kieltamassa-lakkoja/.

(3) Historiallisen suuri lakkoviikko alkaa nyt – Vaikea umpisolmu .... https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010145906.html.

@ri

Lopputalven ennusteen parissa meteorologin matkassa

"Nojatuolimeteorologi" työssään (omakuva 2024)

 Näin vuoden ensimmäisen kuukauden päätyttyä ja siirryttäessä jälleen askelen kohti kevättä, onkin hyvä hetki tarkastella noin tilastojen valossa sään kehitystä. Ammattimeteorologihan ei varmaan koskaan tee ennusteita pelkästään tilastojen valossa, mutta näin nojatuolimeteorologina tuokin on sallittua.

Vuosikäyrän perusteella voisi ennustaa, että helmikuussa tulee vielä lyhyt ns. "jääpiikk" eli lämpötila painuu reilusti pakkaselle (alle -20 C). Muutoin koko kuukausi mennään tasaisesti pikku pakkasilla eli -5 - -10 C välimaastossa. Toki, yksittäinen lauhempi jakso saattaa sotkea kuviota, kuten tänäänkin kun mennään liki vesisateessa heti kuukauden vaihteen kunniaksi.

Termistä kevättä voidaan edelleenkin odottaa huhtikuulla ja todennäköisesti heti ensimmäisillä viikoilla mennäänkin sitten pysyvästi plussa puolelle lämpötiloissa (vihreät nuolet kuvassa). Paluu "arkeen" onkin sitten lokakuun lopulla 😁

Vaikka talviukkosista puhutaankin, niin kevään ukkoskauden alkua on lähes mahdoton ennustaa. Mutta tehdään se kuitenkin. Tilastojen valossa Lappeenrannan alueella saadaan ukkosta viimeistään Helluntaiviikolla: kuuluu jyrinää tai jopa salamoitakin näkyy. Mutta, tämän ennusteen toteutumisprosentti on reilusti alle 50!

Vuosikäyräotanta, Mustola, 2023-2024

@ri

Varautuminen kannatta - nyt se on helppoakin (112 / 72H)

Ympärillämme pyörii yhä enenevimmissä määrin erilaisia uhkatekijöitä, jotka voivat helposti vaikuttaa päivittäisiin askareisiimme kielteisellä tavalla. Nyt ei tarkoiteta pelkästään sotien tuomia uhkia, mutta myös ympäristössä tapahtuvien muutosten ja oman toimintammekin takia tapahtuvia rauhanomaisia muutoksia. Myrskyt ja muut luonnonkatastrofit aiheuttavat helposti häiriöitä, eikä niiden ennustaminen ole aina helppoa etukäteen. Yhteiskunnallinen aktiivisuus esimerkiksi laajojen lakkojen johdosta voi aiheuttaa ongelmia perusasioiden osalta, joskus suurestikin. 

Usein silloin kun ns. pilliin puhalletaan, onkin jo myöhäistä alkaa keräilemään sitä "omavaraa", jotta selviytyisi kunnialla eteen tulleesta tilanteesta. Vaikka KOVID19-pandemia ja nyt alkanut "suurlakko" osattiin ennustaa jo hyvissä ajoin etukäteen, näkyi se mm. kauppojen kassajonoissa kun ihmiset hamstrasivat suuria määriä elintarvikkeita ja muita hyödykkeitä. Toki pandemian osalta ei tarkkaan tiedetty sen tulevia vaikutuksia ja kestoa, mutta lakkojen osalta on tarkkaan tiedossa, että se kestää max. kaksi vuorokautta 😑

Tilanteeseen kuin tilanteeseen on hyvä tehdä ainakin jonkinlainen kartoitus omalta osalta ja katsoa sen mukaan, mitä olisi asian osalta tehtävissä. Hieman syvällisempikään pohdinta aiheen osalta ei ole varmasti pahaksi ja siihen apu tuo mikäs muu kuin internetti ja sieltä löytyvät varautumiseen liittyvät kotimaiset sivustot (ks. linkit lopusta).

"Varautuminen" tarkoittaa yksinkertaisesti siis sitä, että mietitään etukäteen, miten toimitaan erilaisissa poikkeustilanteissa. Se lisää mielenrauhaa ja hallinnan tunnetta kun joudutaan toimimaan mahdollisissa poikkeusoloissa. 

Varautumisen perusperiaatteita ovat esimerkiksi:

1. **Kotivara**: Kotona olisi hyvä olla sen verran ruokaa ja juotavaa, että sillä tulee toimeen muutaman päivän.

2. **Vesi**: Kotona pitäisi olla aina varalta puhdasta vettä muutaman päivän tarpeiksi.

3. **Sähkö ja lämmitys**: Pitkä sähkökatko kylmänä vuodenaikana viilentää kodin nopeasti.

Varautumisen suunnittelun avuksi löytyy nyt mainio tietopankki kännyköiden 112-sovelluksesta. Jos et ole vielä kyseistä sovellusta asentanut, kannattaa se tehdä mahdollisimman nopeasti. Sovelluksesta löytyy tietoa ja apua paljon enemmän kun pelkästään hätänumeroon soitto. 

Sovelluksesta löytyy "Kotivaran" osalta käyttökelpoinen lista, josta löytyy ne tuotteet, jotka olisi hyvä olla käytettävissä ja joiden avulla selvitään se 72-tuntia, mikä on asetettu mittariksi omatoimisen varautumisen osalta.

Sopivilta osin voi ja kannattaa harjoitellakin elämistä tämän "72-tuntivaran" kanssa. Itse osallistun omatoimisesti kaksi kertaa vuodessa harjoitukseen, jossa sähköverkko on pois käytöstä, internet ei toimi ja vedenjakelussakin on häiriöitä - siis melkoisen vakava häiriö, joka voisi tulla esiin vaikka osana myrskytuhoja. Harjoitustilanne tosin kestää vain 48 tuntia, mutta siinäkin ehtii asioita testaamaan.

Tähän kuvaamaani tilanteeseen liittyy toki myös viestiliikenteen turvaaminen poikkeusoloissa. Tähän löytyy onneksi avuksi lukuisat reserviläiset ja radioamatöörit, joilla on valmius toimia kotoa radioaalloilla ilman valtakunnan verkkosähköä ja jotka voivat siirtää myös internetin viestiliikenteen osaksi radioverkkoa. Tarvittaessa myös eri viranomaisten avuksi. Tämän toiminnan rinnalla on nyt kehittymässä Suomeen myös oma kyläradioverkko, joka on varmasti hyvä apu asioiden turvaamisessa.

Keinoälyn näkemys "Kyläradiosta" 🤣

Liitteet:

(1) Varautumisen perusasiat kuntoon; 72 h

(2) Hätäkeskuslaitos (112)

(3) YLE:n hyvä juttu Suomen "Kyläradioverkosta"