Neuvostoliiton suunnitelma Ahvenanmaan valtaamiseksi (10.9.1940)

 

Ahvenanmaan strateginen sijainti Itämerellä teki siitä 1940-luvulla suurvaltojen kiinnostuksen kohteen.

10. syyskuuta 1940 – päivä Ahvenanmeren varjossa

Syksy 1940 oli Suomelle levoton. Välirauha Neuvostoliiton kanssa oli voimassa, mutta sen alla kupli suurvaltojen liikehdintä. Yksi tämän ajan hätkähdyttävimmistä dokumenteista oli Neuvostoliiton Itämeren laivaston laatima yksityiskohtainen suunnitelma Ahvenanmaan valtaamiseksi – operaatio, joka olisi toteutuessaan muuttanut koko Itämeren turvallisuustilanteen.

Suunnitelma ei ollut vielä varsinainen hyökkäyskäsky, mutta se sisälsi hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia. Maihinnousu oli tarkoitus aloittaa Eckerön ja Maarianhaminan alueelta, ja tavoitteena oli ottaa nopeasti hallintaan Eckerö–Maarianhamina–Godby–Torpö -akseli. Operaatioon oli varattu jalkaväkidivisioona, merijalkaväkeä ja laskuvarjojoukkoja, ja lähtösatamiksi oli merkitty Tallinna ja Paldiski. Suunnitelmaan sisältyi jopa harhautusoperaatio Gotlantiin, jonka tarkoituksena oli sitoa Ruotsin huomio väärään suuntaan. Kaiken ytimessä oli nopeus: Ahvenanmaa piti saada haltuun ennen kuin Ruotsi ehtisi reagoida.

Samaan aikaan Suomessa käytiin keskustelua II luokan nostoväen lomauttamisesta. Vuosina 1905–1909 syntyneet miehet olivat olleet palveluksessa seitsemän kuukautta, ja heidän kotiuttamistaan valmisteltiin. Palvelusajan pituus ei ollut vielä täysin vakiintunut, ja päätöksissä tasapainoiltiin puolustustarpeen ja sodasta toipuvan yhteiskunnan voimavarojen välillä. Vaikka kyse oli hallinnollisesta asiasta, se heijasti laajempaa epävarmuutta: kuinka paljon voimaa Suomi uskalsi pitää palveluksessa, kun tulevaisuus oli sumuinen?

Pohjoisessa, Petsamon kautta kulkeva meriliikenne oli sekin suurvaltojen puristuksessa. Suomen Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki raportoi, kuinka suomalaiset alukset Pandia ja Ester Thorden joutuivat Saksan merisotatoimien kohteiksi. Saksalaiset epäilivät alusten reittejä ja polttoainevaroja, ja Kivimäki piti saatuja selityksiä epäuskottavina. Hänen kirjeenvaihdostaan välittyy huoli siitä, että Petsamon liikenne oli ajautumassa vaaralliseen tilanteeseen, jossa Suomen liikkumatila kapeni päivä päivältä.

Kun näitä tapahtumia katsoo yhdessä, 10. syyskuuta 1940 piirtyy esiin hetkenä, jolloin Suomi eli monimutkaisessa geopoliittisessa risteyksessä. Neuvostoliitto suunnitteli operaatioita Ahvenanmaalle, Saksalla oli ote Petsamon meriliikenteestä, ja kotimaassa pohdittiin, kuinka paljon sotilaallista voimaa voitiin pitää palveluksessa ilman, että yhteiskunta uupui. Päivä on kuin tiivis läpileikkaus siitä, miten pienelle valtiolle suurvaltojen varjot voivat langeta yhtä aikaa useasta suunnasta.

Lähteet

• Facebook-sivu: 10.9.1940 – Ahvenanmaan operaatiosuunnitelma ja Suomen tilanne
• Historialliset arkistolähteet: Neuvostoliiton Itämeren laivaston suunnitelmat
• T. M. Kivimäen kirjeenvaihto Berliinistä, syyskuu 1940