Näytetään tekstit, joissa on tunniste mobiilireititin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mobiilireititin. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 8. joulukuuta 2024

Internetin keskiössä - naurava postilaatikko ja äksyilevä pölynimuri

Mysteerireititin - osa internettiä ja kodin tietoturvaa

 IoT (Internet of Things) eli esineiden internet on tullut jäädäkseen ja kehittyy yhdessä tekoälyn (AI) kanssa kiivasta tahtia lähivuosina. Kaikki, mikä on uutta ja outoa saattaa tuntua pelottavalta. Niin myös nämä tekniset ratkaisut, jotka vaikuttavat arkeemme - joskus huomaamattammekin. 

Sosiaalista mediaa ja uutissivustojakin selatessamme törmäämme yhä enemmän ja enemmän kertomuksiin, jossa jokin kodin laite on yllättäen "herännyt henkiin" ja käyttäytyy hyvin kummallisella tavalla. Puhumattakaan, että televisio katseleekin meitä, sauna lämpiää itsestään, jääpakastin sulaa itsestään, sauna lämpiää itsestään, robottipölynimuri rupeaa häijyksi, ilmalämpöpumppu oikkuilee, ulkovalot sähköttävät jotain jne - onhan näitä. Pelottavaako - ehkä niinkin, mutta asiat kannattaa ennakoida ja välttää yllätyksiä.

Yhdistävä tekijähän näissä internetin haamulaitteissa on juuri tuo yhteys internettiin. Useissa arkisissakin kodin laitteissa ja järjestelmissä on nykyään jo mukana se "IoT-siru", joka mahdollistaa laitteen kytkeytymisen osaksi globaalia internettiä. Osa laitteista odottaa kiltisti koska omistaja kytkee sirun päälle tai antaa muutoin luvan kytkeytyä internettiin. Ja sitten on niitä laitteita, jotka heti virtaa saadessaan ilmoittautuvat internettiin.

Kaikki kodin laitteita yhdistää internetin suuntaa useimmissa tapauksissa juuri tuo kodin reititin, jonka kautta laitteet keskustelevat keskenään ja ovat yhteydessä internettiin. Reitittimeen ja sen toimintoihin kannattaakin uhrata hieman aikaa. Ja jos ei ymmärrä ihan kaikkia toimintoja, niin aina löytyy varmasti joku lähipiiristä, joka voi auttaa asiassa. Mielestäni myös internetpalvelujen tarjoajilla olisi velvollisuus järjestää opastusta ilman kustannuksia asiakkailleen.

Reitittimien osalta on laadittu pitkiä listoja asioista, jotka on hyvä tarkastaa ja muuttaa pois ns. oletusarvoista. Kodin peruskäyttäjän osalta pärjää hyvin kyllä muutamilla valinnoilla, jotka auttavat mahdollisissa ongelmatapauksissa.

  1. Reitittimen oletussalasana; tarkista ja vaihda. Mielellään vahva (13 merkkiä ja aakkosia/numeroita/erikoismerkkejä sekaisin). Ei missään tapauksessa laitteen Admin>System -salasanaparia pidä käyttää. Muitakin helposti arvattavia hallintasalasanoja on vielä käytössä. Onneksi uusissa laitteissa tuo salasana on jo ilman muuttamistakin vähintään tasoa välttävä. HUOM: älä missään tapauksessa käytä tässä samaa salasanaa mitä käytät muissa internetalustoilla: sähköposti ym.
  2. Huolehdi, että reitin saa tarvittavat päivitykset: joko automaattisesti tai sitten teet asennuksen omatoimisesti. Tärkeintä on se, että ne tulevat tehdyksi.
  3. Päivittämisen jälkeen tarkasta, että verkkotoiminnot vaikuttavat normaaleilta: selaimet toimivat ja etenkin WiFi:n osalta tulee tarkastaa, että aiemmin suojattu verkko on vielä päivityksen jälkeenkin suojattuna. Tämä on helppo tarkastaa vaikka mobiililaitteen verkkosymbolista WiFi:n osalta > lukkosymboli tulee olla päällä!
  4. Useimmissa reitittimissä on mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen "vierasverkko"; ota se käyttöön ja kytke kaikki IoT -laitteet tähän verkkoon. Saavat toimia omassa verkossaan, eivätkä häiritse tai vakoile muita laitteita. Eivätkä tällöin myös osallistu tietämättä mihinkään kyberhyökkäykseen internetissä.
  5. Käynnistä reititin mielellään vähintään kerran kuukaudessa, jolloin reitittimeen pesiytynyt väärä koodi saadaan poistettua ja käynnistyessään reititin hakee viimeisimmät päivitykset itselleen.
  6. Reitittimen etähallinta tulee estää, jos ei sitä itse tarvitse toimissaan. Tämä avaa yhden vaarallisen portin kotiverkkoon, jota hyökkääjät osaavat varmasti hyödyntää tarvittaessa.
Omalta tietokoneelta on hyvä ottaa selainyhteys asetusten tarkastamiseen, koska tämä on yleensä se ainoa keino, jolla käyttäjä pääsee käsiksi reitittimen asetuksiin. Kun "palikat" ovat kohdillaan ei laitehallinnassa pitäisi näkyä mitään ylimääräisiä / outoja laitteita tai laitepareja ja toki ns. hiljaisena aikana ei verkossa pitäisi olla suurta liikennemäärää.

Joulu tuo perinteisesti koteihin uusia IoT -laitteita, joten nyt olisi jo hyvä hetki harjoitella tuon reitittimen osalta tekemään asioita oikein.

Tukena Joulun IoT-kaaosta odotellessa voi lukaista vaikka Traficomin ohjeita asiasta - suosittelen.

@ri

lauantai 21. tammikuuta 2023

"WarDrivingia" tai "WarWalkingia" Mustolalaisittain

 

Erään Mustolan kadun WiFI-verkkoa 19.1.2023

"WarDriving" tai WD ei ole niin sotainen juttu kuin nimestä voisi luulla. WD:llä tarkoitetaan lyhykäisyydessään avoimien WiFi-verkkojen etsimistä ajoneuvolla liikkuen. Perinteisimmillään WD onkin sitä, että ajoneuvolla ajetaan ja kuulostellaan WiFI-verkkoja mukana olevan tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen avulla. Aktiivisimmilla WD-harrastajilla saattaa olla myös matkassa hieman kuuluvuutta parantavaa antennivarustustakin.

Itse tutustuin WD:hen vuonna 1999, kun osallistuin WiFi-tekniikoihin erikoistuneeseen opetustilaisuuteen pääkaupunkiseudulla. Tilaisuuden ensimmäisen päivän jälkeen pääsimmekin kokeilemaan WD:tä aidossa ympäristössä aivan Helsingin keskustassa. Tuolloin varusteena oli mukana ollut salkkumikro sekä itse kurssin oppien perusteella valmistettu Pringles-perunalastupurkista valmistettu suunta-antenni. Pringles perunalastut olivatkin tulleet juuri sopivasti Suomen markkinoille saman vuotena.

Vuosituhannen vaihteessa tuo avoimien WiFi-verkkojen löytäminen oli erittäin helppoa, sillä kovin harva oli muistanut muuttaa laitteensa oletusasetuksia ja laittamaan salauksen päälle. Avoimien verkkojen käytöstä käytiin aikoinaan jopa oikeustaisteluja siitä, saako niitä ulkopuolinen käyttää. Lopulta on saatu aikaiseksi päätös, jonka mukaan avoimien verkkojen käyttö ilman lupaa ei täytä rikosoikeudellisia seuraamuksia (ks.3.1 s.8). Toki kohtuus kaikessa, eli kuormiteta naapurin verkkoa liikaa eikä käytetä naapurin reititintä omaa "rikolliseen" toimintaan.

Tämän päivän WD-jahdeissa, noita "uusia", avoimia verkkoja löytyy enää harvakseltaan, ja tällöinkin on kyse monesti siitä, että on otettu käyttöön vanha WiFi-purkki, palautettu se oletusasetuksille eikä ole muistettu laittaa enää salausta päälle. Uusissa reitittimissähän tuo salaus tapahtuu lähes automaattisesti heti käyttöönoton jälkeen, toki tuolloinkin kannattaa käydä vaihtamassa se pääkäyttäjän oletussalasana omanlaiseksi.

Itse olen harrastanut tuo WD:n hieman kevyempää muotoa eli WW:tä (WarWalking) muun lenkkeilyn ohessa. WW:ssä WiFi-asemien kuuntelu suoritetaan kävellen ja yleensä älypuhelimen avulla; tietokoneen tai suuren tabletin kantelu voisi olla hieman hämmentävää ulkopuolisen silmin. 

Mustolan viimeisimmän WW:n tuloksena löytyi jälleen yksi itäiseen naapuriin viittaava WiFi-purkki, joka käytti tunnistetta "Njet internet internet". No, tuolla nimellä ainakin erottui hyvin muusta joukosta. Syyt siihen, miksi ko. reititin oli asennettu ko. tunnukselle ja vielä niin, että se näkyi maailmalle, voidaan vain arvailla. Tämäkin reititin oli salattu asiallisesti, joten sen perusteella ei päässyt tekemään mitään "agenttitarinaa" mahdollisena "WiFi-postilaatikkona" 😎

Kuten tämän julkaisun kuvasta näkyy on WiFi-taajuuksilla jopa ruuhkaa, eikä tuo ruuhka ole varmaan lähivuosina helpottumassakaan, sillä uusia ja uusia tekniikoita ja laitteita tulee käyttöön, jotka kaikki haluavat osansa tuosta samasta radiospektristä.

@ri

lauantai 12. marraskuuta 2022

Kaikella kunnioituksella - TELIA

 

Silloin kun APUA -tarvitaan....


Nyt on kohta reilu kuukausi kerätty kokemuksia TELIA:n hybridireitittimestä 4G-verkossa ja voin sanoa, että kokemukset ovat olleet hieman vaihtelevat. No, alkuhankaluuksien jälkeen on laite saatu toimimaan omassa kotiverkossa ihan siedettävästi ja se on paljon se: TV:n suoratoistopalvelut ja nettiselailut toimivat hyvin ja sääasemakin pumppaa dataa 24/7 verkkoon.

No, kaikki ei kuitenkaan ole ihan noin ruusuista kuin annetaan ymmärtää. Totuushan on se, että liittymän kautta saavutettu nopeus vaihtelee melkoisesti, mutta on kuitenkin parempi kuin edeltävässä ADSL / 8 Mb -liittymässä. Ilmoitettu vaihteluväli 10 - 100 Mbs on melkoisen suuri ja mittausten mukaan useimmiten ollaan siinä 20 - 30 Mbs:n vaiheilla tiedonsiirtonopeuksissa. Tosin välillä tekee tiukkaa tuon 10 Mbs:n rajan rikkominenkin.

Reititinhän on asiakkaalle tehty helposti eli ns. PnP (Plug And Play) -tyyppisesti: laitteelle virtaa ja käynnistyksen jälkeen vain laitteesta löytyvät salasanat laitteisiin niin homma toimii. Ja toimiihan se - ainakin auttavasti - ja moni varmasti jättääkin asiaan tuon enempää perehtymättä. Moni edes uskaltaa tai haluaa mennä kurkkaamaan mitä reitittimen hallintasivulta oikein löytyy, vaikka se kyllä kannattaisi tehdä. Tähän olisi tietysti hyvänä apuna selkeä kotimainen opas noista reitittimen asetuksista.

TELIA:n sivuilta löytyy kyllä kattava listaus heidän tukemistaan laitteista ja useimmista jopa lyhyt käyttöönotto-opas, jossa ei juuri itse laitteen ohjelmistoon puututa: kerrotaan merkkivalot, liitäntöjen tiedot ja ohjeet mahdollisissa ongelmatilanteissa. Tämä viimeksi mainittu "oljenkorsi" onkin sitten se jolla operaattori ilmeisesti tienaa hyvin. Jos et usko niin katso tähän blogiin kaapattua kuvaa erilaisista palveluhinnoista. Siinä on äkki muutaman kuukauden tietoliikennemaksut ja reitittimen hinnat selällään kun alkaa selvittelemään esim. pelikonsolin liittämistä reitittimeen niin, että se toimii parhaalla mahdollisella tavalla tai sitten TV-boxin -liitäntää osaksi hybridiverkkoa, puhumattakaan MESH-tukiasemien liittämistä ja "siltaamista" reitittimeen. Joulu on tulossa ja kodit täyttyvät tänäkin vuonna monista IOT-laitteista (InternetOnThings), joten kysyntää varmasti tukipalveluille löytyy.

Jotta mielenkiinto harrasteeseen säilyisi tältäkin osin, jatkan tiedon metsästämistä hybridireitittimeni hieman mystisistä asetuksista. Toistaiseksi hajatietoa on löytynyt lähinnä ruotsinkielisiltä keskustelupalstoilta. Näihin kuviin ja tunnelmiin!

Hyvää loppuvuotta ja Joulun odottelua kaikille.


@ri

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Welcome 4G - tervetuloa 4G

 

Yhteys poikki......

Muistin, että tuo ADSL-liittymä lakkaisi toimimasta vasta kuukauden lopulla, mutta onneksi tarkastin dokumenteista asian ja totesin lopetushetken olevan jo tänään. Kuin varmuuden maksimoimiseksi kävin vielä varmistamassa tärkeitä tiedostoja niin omaan verkkopalvelimeen kuin käytössä olevaan pilvipalveluun. Ihan vain siltä varalta, että jotain hankalaa säätöä tulisi. Tätä kutsutaan varautumiseksi.

No, niinhän siinä oli käynyt, että aamulla herätessä reitittimen ADSL-valo ilmoitti yhteyden katkenneen: nyt ei auttaisi reitittimen uudelleen käynnistys eikä soitto operaattorille. Olikin aika purkaa kaikki ADSL-reititykseen liittyvät laitteet kierrätystä varten pois pölyttymästä.

Nyt verkko rakentuu uuden 4G-yhteyden varaan ja tuntuisi toimivan ihan hyvin. Kaikkia vanhan sisäverkon laitteita ei tarvinnut määritellä uudelleen, sillä otin vanhan verkon langattoman MESH-reitittimen käyttöön uudessa 4G-reitittimessä. Nyt on saman purkin takana käytössä 2x5 GHz ja 2x2 GHz langatonta verkkoa - eikä yhtään vierasverkkoa.

Näillä mennään kohti uusia haasteita.

@ri

tiistai 25. lokakuuta 2022

Goodbye ADSL

Hattivatti vierailulla

 

Tänään onkin sitten se viimeinen päivä kun saa nauttia kiinteän verkon tuomista eduista internetin osalta. Käytössä ollut ADSL-liittymä onkin ollut käytössä jo pitkälti yli 10 vuotta. Tekniikka on ajanut ohitse ja onkin siis aika siirtyä langattoman verkon palvelujen pariin 4G ja 5G -maailmaan. Tosin näillä näkymin tuo siirtymä näyttäisikin olevan suoraan 4G:stä ensi vuonna valmistuvaan valokuituun. Mutta, nyt on seuraavat kuukaudet ehkä vuosikin pärjättävä 4G-verkossa. No, hyvää on kuitenkin se, että vaikka noihin huippunopeuksiin ei päästä on datan siirtyminen kuitenkin nopeampaa kuin vanhassa 8 Mb.n ADSL-verkossa - hyvä niin.

@ri

perjantai 21. lokakuuta 2022

TELIA 4G - rasitustestissä

Uutisointia viikolla 42/2022 häiriöistä Telian 4G-verkossa

Kulunut viikko tarjosi hyvän mahdollisuuden testata uutta ADSL:n korvaajaksi tullutta 4G-yhteyttä: keskiviikolle oli luvassa videoneuvottelutilaisuus, jonka sujuvuus rakentuu hyvin pitkälti siihen kuinka hyvin tuo siirtoverkko bittien osalta toimii. Heikoilla yhteyksillähän tuo kuva alkaa pätkimään ja samoin myös puhe saa outoja aksentteja osakseen ellei yhteys katkea kokonaan.

Nyt oli vielä helppoa ottaa tietoinen riski tapahtuman osalta koska varmentavana yhteytenä oli käytössä tuo hyvin palvellut ADSL-liittymä. No, pelko oli turha, sillä koko kolmituntisen neuvottelun aikana ei yhteys pätkinyt kertaakaan. Ja reitittimen valojen perusteella tuo signaalitasokin oli erittäin hyvä tiedon siirtoon. Signaalitaso hieman yllätti, sillä kaksi viikkoa aikaisemmin kun olin laitteen parissa heti tuoreeltaan, ei signaalitaso yltänyt keskitasoa korkeammalle kertaakaan. Nyt tuo signalointi tuntui toimivan paremmin - toki ulkoantennin avulla tuota signaalin laatua voitaisiin parantaa varmasti jonkin verran.

Häiriötilanne ja siihen liittyvät huoltotyöt ilmeisesti vaikuttavat vielä tuohon 4G-verkon toimivuuteen, koska nyt loppuviikosta noita maksimisignaaleja ei ole näkynyt kuin unissa. Katsotaan mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan. Onneksi tuo operaattorin vaihto on helppoa, koska liittymällä on kahden viikon irtisanomisaika ja kilpailevia operaattoreita on tarjolla sopivasti.


@ri

Päivitystä meneillään mobiiliverkon osalta



Keskiviikon videoneuvottelu onnistui yli odotusten.


keskiviikko 12. lokakuuta 2022

Onhan se hienoa....

 

Mittaus 1: Kolovesi National Park

Onhan se hienoa että näin osana tietoyhteiskuntaa tuo internetyhteys toimii hyvin ilman kaapeleita ja radioverkkoakin. Testailin tässä Etelä-Savon erämaaolosuhteissa nettiyhteyttä vanhan 4G-Mokkulan avulla. Siis pelkkä Mokkula ilman mitään lisäantenneja tms.

Aamun "ruuhka-aikaankin" oli tuloksena kuvan mukaiset lukemat, jotka päihittävät moninkertaisesti kotona poistuvan ADSL-liittymän nopeudet. Mikäs sitä on surffaillessa.


Mittaus 2: Kolovesi National Park


Niinpä, ja hetkeä myöhemmin vauhti sen kuin parani! Ja vieläkään ei varmaan olla maksimissaan tiedonsiirron osalta. Hm....


//ARi\\

tiistai 4. lokakuuta 2022

Testaukset jatkuvat: ADSL > LTE (4G)

TELIA:n LTE (4G) -reititin testiajossa


Viime viikolla käyttöön saapunut Telian reititin on ollut koko kuluneen viikonlopun ns. rasitustestissä osana kodin atk-verkkoa. Jotta kuormaa olisi ollut reitittimen siirrettävänä tarpeeksi liitin siihen paikallisen sääaseman jossa pyörii erilaisia prosesseja internetin suuntaan 24/7 -mallilla, sekä oman työaseman, jolla suurin osa surffailua tulee suoritettua.

Reitittimen käyttöönotto oli käytännössä ns. "Plug-And-Play". Tosin paketin mukana tullut liittymä (SIM) piti asentaa laitteeseen. Liittymäkortin asentamisen jälkeen laite olikin valmis käyttöön. Ensimmäisellä käynnistyksellä prosessit heräsivät henkiin noin minuutin odottelun jälkeen, jonka jälkeen laite haki ilmeisesti jonkin päivityksen, jolloin käynnisti itsensä uudelleen jonka jälkeen internetyhteys olikin valmis. Oletusarvoisesti laitteen WiFi (langaton) -verkkokin oli valmiina palvelemaan. 

Laitteen turvallisen käytön kannalta nuo tärkeät tietoturva-asetuksetkin olivat mainiosti kunnossa, eli WiFi-verkon salaus oli tehty asiallisesti ja suojattu riittävän vaikealla salasanalla jo oletusarvoisesti. Samoin oli turhat etähallinta ja muut prosessit suljettu pois käytöstä.

LTE (4G) -verkon osalta nuo nopeudet eivät nousseet mitenkään huimaaviksi testijakson aikana. Tähän toki vaikutti samanaikaisten käyttäjien ja tiedonsiirron määrä verkossa. Tämän lisäksi luonnollisesti tuo signaalin laatu liittymäpisteessäni, työhuoneen pöydällä. Sisätiloissa tuo signaalin laatu oli joka huoneessa sama laitteen omilla antenneilla mitattuna, josta osoituksena nuo kaksi sinistä merkkivaloa. Tuota kolmatta tasoa ei signaalin osalta näillä kokeiluilla saavutettu, eikä mikään ihmekään kun vastaanotto on sisätiloissa ja lähin tukiasemakin n. kilometrin etäisyydellä.

Signaalin vahvistamiseksi onkin edessä siis antennin osto. Laitteessa onkin jo valmiina kaksi SMA-liitintä ulkoiselle antennille, joten näiltä osin asia OK. Nopea kierros netin kauppapalstoilla osoittaa tarjonnan olevan melkoista myös näiden LTE-antennien osalta. Tarjolla on erilaisia antenniratkaisuja, joista tuo MIMO-paneeliantenni tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta: tarjoaa sopivasti signaalille vahvistusta sekä on lähes ympärisäteilevä, eli sen suuntaaminen ei ole yhtä tarkkaa kuin suuntaavan Yagi-antennin. Tällä antenniratkaisulla voi kuulostella useampaa tukiasemaa samanaikaisesti, mikä on myös etu, joka Yagilta puuttuu. Tosin, jos tukiasema menee yli 3 km päähän, kannattaa tuolloin jo harkita enemmän vahvistavan ja suuntaavan Yagi-antennin käyttöä.

Vertailenkin tässä jatkossa eri antennivalmistajien tarjontaan antennien osalta ja teen sitten ratkaisun hankinnan osalta. Vielä ei ole kiire, sillä ADSL on käytössä reilu 2 viikkoa 😅


Järjestelmäpäivitystä Lauritsalan mastossa 3.10.2022

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Palataan asiaan kun antennit on kytketty ja signaalit testattu.


//ARi\\

keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Takkuaako kotinetti ?

 

"ADSL-rules"

Huomasin tuossa aamulla päivän lehteä avatessani nettiselaimella, että tiedonsiirto oli tosi nahkeaa ja lehden lataus jopa keskeytyi välillä. Aluksi ajattelin, että kyseessä on varmaan vielä joku lieveilmiö tuohon eilen korjaamaani vikaan tuon Google/Android -päivitysten kanssa. 

Hidastelu näkyi jatkuvan kuitenkin myös muilla alustoilla, joten ei muuta kuin mittaamaan nopeuksia dataliikenteen osalta. Onneksi reitittimestä löytyy oma sovellus, jonka avulla nopeus on helppo tarkastaa. Ja hidastelihan se - luvatun 8 Mbps:n sijaan nopeus kahden tarkastusmittauksen osalta näytti vain n. 2 Mbps. 

Vanhasta viisastuneena uskoin, että tälläkin kerralla asian korjaamiseksi riittää reitittimen kytkeminen virrattomaksi hetkiseksi ja sen jälkeen uudelleen käynnistys, jolloin se hakee taas asetuksensa uudelleen. Järjestelmän WiFi-purkki osaa hoitaa hommat automaattisesti, mutta tuo ADSL-purkki ei tuota ominaisuutta tue. Onneksi tätä ei niin kovin usein tarvitse tehdä kuitenkaan. Ja muutoinkin olisi varmaan hyvä käynnistellä välillä uudelleen noita nettilaitteita. Ei se ainakaan pahaa tee.



lauantai 27. helmikuuta 2021

5G - tekniset ratkaisut (2)

5G by Elisa

 Tässä vielä koosteena 5G-teknologiaan liittyvistä teknisistä ratkaisuista lyhyesti eri osa-alueittain.

  1. Uudet taajuudet: 5G on suunniteltu käyttämään 400 MHz ja 90 GHz:n välisiä taajuuksia. Eli käytännössä melkoisen laaja taajuusspektri. Tästä johtuen voidaan eri taajuuksia yhdistämällä saada aikaiseksi suuria siirtonopeuksia ja laajojakin peittoalueita.
  2. Keilanmuodostus: 5G on suunniteltu hyödyntämään keilanmuodostusta, mikä lisää taajuustehokkuutta ja lisää peittoaluetta.
  3. Verkon viipalointi: 5G-verkot tukevat viipalointia. Viipaloinnissa on tarkoitus luoda virtuaalisesti määriteltyjä verkkorakenteita 5G-verkon sisälle. Tällä tekniikalla pystytään takaamaan verkon resurssien osalta haluttu viive- ja luotettavuustaso.
  4. Yhteistoiminta: vielä tässä ensimmäisessä vaiheessa 5G-verkko toimii rinnan vanhan 4G/LTE -verkon kanssa. Tämä helpottaa jatkossa siirtymistä "aitoon" 5G-verkkoon.
  5. Pilvioptimointi: 5G-verkko rakenne mahdollistaa toimintojen virtualisoinnin pilveen.

5G:n uudet tekniikat


torstai 25. helmikuuta 2021

5G - taustoitusta (1)

5G by Elisa
 

Vuosi 2021 on päässyt hyvään vauhtiin ja 5G-verkko on päässyt myös hyvään vauhtiin suoritetut digiloikan myötä: miksi tyytyä enää vanhempaan (4G) kun parempaakin on tarjolla? 

Voidaankin vihdoin ja viimein sanoa, että 5G alkaa olla realismia eikä pelkästään operaattoreiden suosima markkinointislogan omien tuotteidensa ympärillä. Operaattorit rakentavat kilvan omien verkkojensa 5G-tukea ja tuovan samalla myös erilaisia palveluja tarjolle asiakkailleen. Ilman toimivia päätelaitteita jäisi tuo verkko vajaakäytölle eikä sitä saataisi jalkautettua kuluttajille. Tämän takia kuluttajan näkökulmasta nähtynä onkin ollut hienoa, että 5G-verkkoa tukevien puhelimien mallikirjo on lisääntynyt, eikä niistä välttämättä tarvitse maksaa enää huikeita summia. Useimmissa peruspuhelimissakin löytyy jo vaadittu 5G-valmius. Samoin se kotiverkon "selkäranka", mobiilireititin, on saanut 5G-valmiudet omaavista laitteista. Verkoston palveluiden osalta ollaan vielä hieman jäljessä, koska 5G-verkon peittoalue kattaa tällä hetkellä vielä vain suurempien kaupunkien keskustoja. Muualla joudutaan vielä odottamaan peittoalueen laajentumista, ehkä jokunen vuosi eteenpäin.





5G-verkon osalta huutokaupattiin loppuvuodesta 2019 3.5 GHz:n taajuudet. Osansa saivat niin Telia, Elisa kuin DNA. Korkeammat taajuudet, 26 GHz, kaupattiin 2020 ja jälleen nuo oikeudet menivät kuin luonnostaan samalle operaattoriryppäälle.

Koska 5G-verkossa on kyse radioverkosta, muodostavat käytettävät taajuudet toiminnan kannalta keskeisen asian. Totuus on yksiselitteisesti se, että vaikka 5G-verkkoa haluaisi, niin se ei voi vaikuttaa fysiikan lakeihin. Tämä tarkoittaa vapaasti suomennettuna sitä, että korkeammilla taajuuksilla voidaan toki siirtää tietoa enemmän, mutta vastaavasti peittoalueessa hävitään. Erityisesti tuo viimeksi kaupattu 26 GHz:n taajuusalue mahdollistaa hyvin tiheän verkkorakenteen, pienine antenneineen - jopa ns. sisätilarakentamista. Tämän osalta ei tarvita kuitenkaan kristallipalloa, jotta voidaan ennustaa ettei nämä 26 GHz:n alueen ratkaisut kata kovinkaan nopeasti koko maata samaan malliin, kuin nykyisellä 4G-verkolla on totuttu. Peittoalueen lisäämiseksi ei voida kasvattaa tuota masto (tolppa) -verkostoa rajattomasti, vaan tähän ongelmaan täytyy etsiä muita, luovia ratkaisuja. Koska käytettävät laitteistot ovat tukiasemien osalta verrattain pieniä antenniratkaisuineen onkin joissain vaihtoehdoissa tutkittu mahdollisuutta rakentaa 5G-tukiasemia valaisinpylväisiin. Onkin mielenkiintoista seurata mihin ratkaisuun operaattorit tulevat tukiasemien sijoittelun osalta jatkossa.

Tällä hetkellä tuo 5G-tukiasemien sijoittelu on vielä suhteellisen helppoa, koska tämä nyt toimiva verkko ei vielä ole täysin "puhdas" 5G-verkko, vaan se rakentuu 4G-verkon päälle. Käyttäjälle tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ostaessaan uuden 5G-puhelimen, ei siihen liitettävää SIM-korttia tarvitse välttämättä vaihtaa ellei puhelimen malli sitä vaadi. Puhtaassa 5G-verkossa tulee olemaan oma SIM erilaisine palveluineen sitten aikanaan.

Nyt meneillään oleva 5G-verkkojen ensimmäinen vaihe tarjoaa kuitenkin kuluttajille jo paljon: lisää siirtonopeutta (maksimissaan yli 1 Gbps ja käytännössäkin satoja Mbps). Nopeudet ovat sitä tasoa, että 5G-liittymää voidaan tehokkaasti käyttää korvaamaan myös kodin laajakaistaliittymä. Tarjoavathan saavutetut tiedonsiirtonopeudet lähes kuituyhteyden veroista palvelua.

//ARi\\

keskiviikko 24. helmikuuta 2021

5G tulee - faktaa ja fiktiotakin

5G tulee..... oletko valmis ?

 Mobiilimurros on nyt jos koskaan ajankohtainen asia arjessamme. Olemmehan vahvasti sitoutuneet suoritetun "digiloikan" myötä yhä enemmän erilaisiin sähköisiin palveluihin. Operaattorit ja mainostoimistot siinä sivussa ovat valjastaneet tähän "hypetykseen" 5G-verkot.

Tietoa 5G:n osalta tulee niin mainospostin kuin valtamedioidenkin tarjoamana lähes päivittäin monessa muodossa. Näissä yhdistävänä tekijänä on toki tuo kaupallisuus. Tämän takia jääkin monelta tiedostamatta mitä kaikkea itse asiassa tuo 5G tuo tullessaan, mihin se pystyy ja mitä kaikkea se oikeastaan tarjoaa käyttäjille. 

Kävin tuossa hiljattain kiertämässä paikallisten operaattorien myyntipisteet tuolla kauppakeskuksessa ja hieman kyselin 5G-asioita niin Elisan, DNA kuin Telia:n palvelupisteissä. En ollut täysin tyytyväinen saamiini vastauksiin. Lieneekö syynä olleet tahallisesti tehdyt ns. "maallikkokyssärit". Liian teknisillä kysymyksillä olisi vastaus ollut todennäköisesti se, että palaamme asiaan: "anna sähköpostiosoite, johon voimme olla yhteydessä" - näinkin erään operaattorin osalta toimittiin. Palvelualttius oli hyvä tältä osin. Oikeastaan ainoa asia, josta kaikki operaattorit olivat yksimielisiä vastauksissaan oli se, että 5G tekee vasta tuloaan Lappeenrantaan, mutta nyt kannattaa hankkia päätelaite mikä tukee 5G-verkkoa.

Laitan tähän muutamia kysymyksiä, joita esitin 5G:n osalta:

  1. Toimiiko vanha kännykkäni, vm 2019, myös uudessa 5G-verkossa?
  2. Asun alueella, jossa ei ole tarjolla kuin ADSL-yhteys ja heikko 4G; tuleeko 5G parantamaan tilannetta ja koska?
  3. Onko 5G:ssä samanlaiset "pullonkaulat" datanopeuksissa kuin 4G:n osalta on -erityisesti ruuhka-aikoina iltaisin ja viikonloppuisin?
Monia muitakin keskeisiä kysymyksiä sivuttiin niiden reilujen puolituntisten keskustelujen lomassa 5G-maailmasta. Käytyjen keskustelujen perusteella en vielä päivittänyt puhelintani enkä muutakaan verkkotekniikkaani. Sekin aika varmasti tulee.

Seuraavien viikkojen aikana tuonkin kirjoituksissani esille (toivottavasti kansantajuisesti) erilaisia näkökohtia 5G:n osalta. Pyrin jakamaan kirjoitukset omiin kokonaisuuksiin, joten jos asia kiinnostaa, ei tarvitse lukea koko "romaania" kerralla.

//ARi\\

maanantai 15. helmikuuta 2021

Tietoturvaa - sisäverkko kuntoon

Langaton reititin - "update"

 Tehtyjen selvitysten perusteella niin yksityisillä henkilöillä kodeissaan kuin monilla liikeyrityksilläkin on vielä valitettavasti paljon parannettavaa oman "intransa" / atk-verkkonsa suojauksessa. Tässäkin tapauksessa se heikoin lenkki määrittelee vahvasti sen tason, jolla tietoturva on toteutettu.

Yksi hyvä tapa on aloittaa oman verkon tutkiminen vaikka siitä laitteistorajapinnasta, joka on yhteydessä sinne "kovaan" internettiin omasta sisäverkosta. Asian merkitys korostuu erityisesti nyt kun noita erilaisia älylaitteita (IoT = internet of things) tulee koteihin ja yrityksiin enemmän ja enemmän. Monesti laitteisiin ei kiinnitetä enää paljoa huomiota sen jälkeen kun laite on saatu asennettua käyttöpaikalle ja todettu toimivaksi. Perusasetukset ovat yleensä toimivat, mutta tietoturvan kannalta täysin riittämättömät. Se vähin, mitä kannattaa tehdä on se, että vaihtaa laitteen oletussalasanat ja mielellään vielä sellaiseen, ettei kaikissa laitteissa ole sama salasana ja salasanan muotovaatimukset ovat kunnossa: mielellään vähintään 8 merkkiä ja erilaisia numero/kirjain -yhditelmiä. Itse käytän n. 15-merkkisiä salasanoja, sillä ne kestävät vielä hyvin mahdolliset arvausyritykset. Tosin nyt kehitteillä olevat kvanttitietokoneet murskaavilla laskentatehoillaan tulevat muuttamaan salasanoille asennettavia vaatimuksia. Mutta, täytyy muistaa myös asian toinen puoli: tuskin monikaan verkkotiedustelua tai hakkerointia harrastava yhteisö on kiinnostunut satsaamaan kallista tekniikkaa jonkun yksityisen kotikoneelle pääsemiseksi. Jos reitti on suojaamaton tai huonosti suojattu, niin silloin luonnollisesti voidaan käyttää ja käytetäänkin myös kotikoneita erilaisten hyökkäysten ja iskujen tekemiseen.

Oma reititin ilmoitti jälleen viikonlopulla, että olisi aika tehdä vuoden ensimmäinen päivitys. Valitettavasti kaikissa käytössä olevissa malleissa ei tuo päivitys tule automaattisesti käyttäjälle saakka, vaan se vaatii omaa viitseliäisyyttä: noutaa päivitys ja asentaa se. Valitettavan usein asia huomataan vasta silloin, kun bitti ei enää kulje internettiin tai yhteys alkaa hidastelemaan / takkuamaan tuntuvasti.

Jahas, täytyykin käydä katsomassa mitä uutta naapuruston jääkaapista tänään löytyy ja onko ilmalämpöpumpun asetukset ns. talviasennossa. 😈

//ARi\\

torstai 4. helmikuuta 2016

Elämän sietämätön keveys - mobiilireitittimen asennus

Kun kerta tilaisuus tarjottiin, niin pakkohan siihen oli tarttua. Tiedustelin ns. mobiilireitittimen saatavuutta ja toimintoja kotimaisilta "kuparioperaattoreilta". Tarkoitus oli saada 3G/4G -verkon signaali jaettua paikallisena WiFi-verkkona useammalle päätelaitteelle ympäristössä, jossa ei ole eikä tule nettiä minkään kuparin saati kuidun kautta. Lähistöllä oleva linkkimasto sen sijaan antaa toiveita nopeastakin yhteydestä langattomasti.
Olen oppinut suhtautumaan hieman skeptisesti operaattorien lupauksiin esim. uusien laitteiden osalta. Tutuksi ovat tulleet sanonnan, että se on sellainen "Plug and Play", "Tosi helppo", "Laite neuvoo käyttäjäänsä" jne. Tällä kertaa oltiin osastolla "P&P", eli ei muuta kuin reititin mukaan, hetken lataus, virta päälle ja surffailu alkakoon. Kuulostaa hienolta - mutta oliko se sittenkään ihan noin?
Kun uusi liittymäkortti (SIM) nopealle 4G-yhteydelle ja reititin oli saatua kotia, olikin aika ottaa ensimmäiset testiyhteydet. Tämä jo senkin takia, että näkee laitteen toimivuuden näin kaupunkiolosuhteissa verrattuna sitten erämaan tarjoamiin yhteyksiin. Ja mikäli laitteessa ilmenisi jotain outoa, olisi nyt helppo käydä asiaa selvittämässä kauppiaan luona, eikä sitten tuskailla asiasta satojen kilometrien takaa mökiltä.

Perustoiminnoiltaan molemmat testiin saadut laitteet ovat hyvin samankaltaiset, enkä niiden tekniikkaan lähde tässä sen syvällisemmin avaamaan. Sen sijaan keskityn tuohon asennuspuoleen ja tuoda esille sen helppouden jota meille tarjotaan.

Pakkauksissa on luonnollisesti kotimaan kielellä lyhyet ja selkeät ohjeet perusasetusten tekemiseksi. Näillä pitäisi siis päästä alkuun ja samalla kiinni internettiin tarvittavien lisäohjeiden ja mahdollisten päivitysten saamiseksi.

Ohjeiden avulla SIM-kortti asentuu omalle paikalleen helposti ja akun paikoittamisen jälkeen onkin aika antaa laitteen hieman latautua. Tässä välissä onkin hyvä tutkailla ohjeita hieman syvällisemmin. Toisessa laitteessa on toki käyttäjää hieman hämäämään lisätty paikka microSD-muistikortille, mutta eihän siihen kukaan yrittäisi SIM-korttia laittaa, eihän!

Akuston hieman latauduttua onkin aika kytkeä laite päälle ja odottaa ihmeitä tapahtuvaksi. Käyttöliittymäthän molemmissa laitteissa ovat hyvin helpot: virtanappulan lisäksi vain toinen nappula, jolla voidaan selailla laitteen pienelle näytölle tulevia menu-valikkoja. Valikot luonnollisesti englanninkielellä - näin kun EU:ssa ollaan.

Käynnistyksen jälkeen laite kysyy sinulta luonnollisesti PIN-koodia. Tiedät, että uuden liittymän koodi on 1234 tai 0000 operaattorista riippuen. Tätähän sinulle myyjänkin toimesta tolkutettiin uutta liittymää tilattaessa. Ongelma on vain se, että kun tuo PIN-kysely on oletusarvoisesti päällä ja laitteessa ei ole mahdollisuutta avata korttia uutta PIN-arvoa syöttämällä, jää laite tilaan, jossa se ei kytkeydy 3/4 G-verkkoon, eikä myöskään päästä sisälle WiFi:n kautta asetuksia määrittelemään.
Jos asiakas ei tässä vaiheessa marssi takaisin kauppiaan luokse tai soita kalliiseen helpdesk -palveluun jääkin vaihtoehdoksi lähinnä seuraava ratkaisumalli.

  • suljet reitittimen
  • irroitat akun ja poistat SIM-kortin
  • etsit käyttöösi puhelimen, johon käy reitittimen normaalikokoinen SIM. (nykyään tahtoo olla että kaikissa päätelaitteissa alkaa olla jo ns. micro- tai nano-SIM -kortit, jolloin suuren kortin käyttö ei oikein onnistu.
  • mikäli saat käyttöösi puhelimen suurella SIM-korttipesällä, niin ei muuta kuin kortti paikoilleen ja puhelimeen virrat päälle (toivottavasti puhelin on vielä hengissä. Itselläni oli varastossa vuodelta 1996 lähtien reilu 20 puhelinta, joista onneksi yksi vielä heräsi henkiin ilman suurempia taikatemppuja)
  • kirjaudut puhelimeen normaalisti uuden kortin PIN-luvulla, jonka jälkeen käyt puhelimen asetuksista poistamassa tuon häiritsevän PIN-koodin kyselyn pois päältä (tietoinen, mutta pakollinen tietoturvariski)
  • puhelin kiinni ja SIM-kortin siirto takaisin reitittimeen.
  • reititin "tulille" ja volaaaa...... reititin käynnistyy eikä pysähdy kyselemään PIN-koodia.
Tämän jälkeen onkin sitten hienoa katsoa kuinka laite yhdistyy mobiilidataverkkoon ja tarjoaa sitä jaettavaksi WiFi-yhteyden kautta. 

Tarvittavat salasanat verkon osalta ja muut tunnisteet on hienosti luettavissa laitteen näytöltä. Niiden kanssa ei tule ongelmia. Sen sijaan kun pitäisi päästä tekemään muutoksia laitteen omiin asetuksiin verkon kautta tulee jälleen esille mielenkiintoinen tilanne. Verkkopalvelun kautta annettu ohje antaa käyttöön erilaisen sisäverkon IP-osoitteen kuin laitteen mukana tullut ohjevihkonen. No, onneksi näistä sentään toinen toimi ja selaimen asetuksetkin mahdollistivat tuon konfiguraation tekemisen lisäasetuksien osalta. Esim. näin rajan pinnassa on hyvä kytkeä verkkohaun automatiikka pois ellei halua liittyä FSB:n verkkoon sattumalta. Samalla voi optimoida laitteen käyttämään nimenomaa tilattua 4 G-verkkoa ja tietysti vaihtaa tuon oletussalasanan reitittimen ohjauspaneeliin. Tämän salasanankin osalta oli hieman harhaanjohtavaa informaatiota: toisessa kerrottiin että se on sama kuin pääkäyttäjätunnus ja toisessa että salasana on tuo IP-osoite. Muutaman ihmettelyn jälkeen löydettiin kyllä se oikea kombinaatiokin - onneksi.

Nyt kun laitteet on saatu "helposti" tulille, niin onkin aika siirtyä ihmettelemään niiden muita ominaisuuksia lähinnä tietoliikenteen osalta.

Jälleen kerran jää kyllä mietityttämään se, että onkohan monilla operaattoreilla tosiaan tarkoituskin, että asiakas edes kerran soittaisi heidän helpdesk -liittymään. Vaikka ensimmäinen 15 min olisikin ilmaista ensimmäisellä kerralla, niin kyllä asioiden selvittelyssä helposti menee moninkertaisesti tuo aika.
Testi reitittimet ja GSM vm. 2003


Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys

  ISBN: 978-952-416-285-2 (2026/ readme.fi) Tuomo Kallioniemen Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys , 2. laajennet...