5G - taustoitusta (1)

5G by Elisa

 

Vuosi 2021 on päässyt hyvään vauhtiin ja 5G-verkko on päässyt myös hyvään vauhtiin suoritetut digiloikan myötä: miksi tyytyä enää vanhempaan (4G) kun parempaakin on tarjolla? 

Voidaankin vihdoin ja viimein sanoa, että 5G alkaa olla realismia eikä pelkästään operaattoreiden suosima markkinointislogan omien tuotteidensa ympärillä. Operaattorit rakentavat kilvan omien verkkojensa 5G-tukea ja tuovan samalla myös erilaisia palveluja tarjolle asiakkailleen. Ilman toimivia päätelaitteita jäisi tuo verkko vajaakäytölle eikä sitä saataisi jalkautettua kuluttajille. Tämän takia kuluttajan näkökulmasta nähtynä onkin ollut hienoa, että 5G-verkkoa tukevien puhelimien mallikirjo on lisääntynyt, eikä niistä välttämättä tarvitse maksaa enää huikeita summia. Useimmissa peruspuhelimissakin löytyy jo vaadittu 5G-valmius. Samoin se kotiverkon "selkäranka", mobiilireititin, on saanut 5G-valmiudet omaavista laitteista. Verkoston palveluiden osalta ollaan vielä hieman jäljessä, koska 5G-verkon peittoalue kattaa tällä hetkellä vielä vain suurempien kaupunkien keskustoja. Muualla joudutaan vielä odottamaan peittoalueen laajentumista, ehkä jokunen vuosi eteenpäin.

5G-verkon osalta huutokaupattiin loppuvuodesta 2019 3.5 GHz:n taajuudet. Osansa saivat niin Telia, Elisa kuin DNA. Korkeammat taajuudet, 26 GHz, kaupattiin 2020 ja jälleen nuo oikeudet menivät kuin luonnostaan samalle operaattoriryppäälle.

Koska 5G-verkossa on kyse radioverkosta, muodostavat käytettävät taajuudet toiminnan kannalta keskeisen asian. Totuus on yksiselitteisesti se, että vaikka 5G-verkkoa haluaisi, niin se ei voi vaikuttaa fysiikan lakeihin. Tämä tarkoittaa vapaasti suomennettuna sitä, että korkeammilla taajuuksilla voidaan toki siirtää tietoa enemmän, mutta vastaavasti peittoalueessa hävitään. Erityisesti tuo viimeksi kaupattu 26 GHz:n taajuusalue mahdollistaa hyvin tiheän verkkorakenteen, pienine antenneineen - jopa ns. sisätilarakentamista. Tämän osalta ei tarvita kuitenkaan kristallipalloa, jotta voidaan ennustaa ettei nämä 26 GHz:n alueen ratkaisut kata kovinkaan nopeasti koko maata samaan malliin, kuin nykyisellä 4G-verkolla on totuttu. Peittoalueen lisäämiseksi ei voida kasvattaa tuota masto (tolppa) -verkostoa rajattomasti, vaan tähän ongelmaan täytyy etsiä muita, luovia ratkaisuja. Koska käytettävät laitteistot ovat tukiasemien osalta verrattain pieniä antenniratkaisuineen onkin joissain vaihtoehdoissa tutkittu mahdollisuutta rakentaa 5G-tukiasemia valaisinpylväisiin. Onkin mielenkiintoista seurata mihin ratkaisuun operaattorit tulevat tukiasemien sijoittelun osalta jatkossa.

Tällä hetkellä tuo 5G-tukiasemien sijoittelu on vielä suhteellisen helppoa, koska tämä nyt toimiva verkko ei vielä ole täysin "puhdas" 5G-verkko, vaan se rakentuu 4G-verkon päälle. Käyttäjälle tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ostaessaan uuden 5G-puhelimen, ei siihen liitettävää SIM-korttia tarvitse välttämättä vaihtaa ellei puhelimen malli sitä vaadi. Puhtaassa 5G-verkossa tulee olemaan oma SIM erilaisine palveluineen sitten aikanaan.

Nyt meneillään oleva 5G-verkkojen ensimmäinen vaihe tarjoaa kuitenkin kuluttajille jo paljon: lisää siirtonopeutta (maksimissaan yli 1 Gbps ja käytännössäkin satoja Mbps). Nopeudet ovat sitä tasoa, että 5G-liittymää voidaan tehokkaasti käyttää korvaamaan myös kodin laajakaistaliittymä. Tarjoavathan saavutetut tiedonsiirtonopeudet lähes kuituyhteyden veroista palvelua.

//ARi\\