Pikavisiitti Intiaan

Intia kutsuu..... JT65HF

Sunnuntain Obersdorfin MM-hiihtojen hopeajuhlien siivittämänä testasin pikaisesti heijastuksia lyhyillä aaltoalueilla. No, Oberstdorf ei ollut kuulolla, mutta hieno signaali kaukaa Intiasta kuului hyvin. Raportit vaihdettiin hyvillä arvoilla: -19 / -10 dB. Heijastukset siis ainakin hetken aikaa kohdillaan molempiin suuntiin. 

73 // ARi \\

5G - tekniset ratkaisut (2)

5G by Elisa

 Tässä vielä koosteena 5G-teknologiaan liittyvistä teknisistä ratkaisuista lyhyesti eri osa-alueittain.

1. Uudet taajuudet: 5G on suunniteltu käyttämään 400 MHz ja 90 GHz:n välisiä taajuuksia. Eli käytännössä melkoisen laaja taajuusspektri. Tästä johtuen voidaan eri taajuuksia yhdistämällä saada aikaiseksi suuria siirtonopeuksia ja laajojakin peittoalueita.
2. Keilanmuodostus: 5G on suunniteltu hyödyntämään keilanmuodostusta, mikä lisää taajuustehokkuutta ja lisää peittoaluetta.
3. Verkon viipalointi: 5G-verkot tukevat viipalointia. Viipaloinnissa on tarkoitus luoda virtuaalisesti määriteltyjä verkkorakenteita 5G-verkon sisälle. Tällä tekniikalla pystytään takaamaan verkon resurssien osalta haluttu viive- ja luotettavuustaso.
4. Yhteistoiminta: vielä tässä ensimmäisessä vaiheessa 5G-verkko toimii rinnan vanhan 4G/LTE -verkon kanssa. Tämä helpottaa jatkossa siirtymistä "aitoon" 5G-verkkoon.
5. Pilvioptimointi: 5G-verkko rakenne mahdollistaa toimintojen virtualisoinnin pilveen.

5G:n uudet tekniikat

Plussalla jälleen

Plussa-asteilla jälleen

 Näinhän siinä taas kävi kevättä kohti siirryttäessä, että päästiin lämpötiloissakin plussa-asteille. Viimeksi oltiinkin plussan puolella tammikuun 29.

Melkoista vuoristorataahan tuo lämpökäyrä on helmikuun ajan edennyt. Tämä loppu näyttäisi ainakin menevän plussa-asteilla. Katsotaan sitten mitä maaliskuu tuo tullessaan.

//ARi\\

5G - taustoitusta (1)

5G by Elisa

 

Vuosi 2021 on päässyt hyvään vauhtiin ja 5G-verkko on päässyt myös hyvään vauhtiin suoritetut digiloikan myötä: miksi tyytyä enää vanhempaan (4G) kun parempaakin on tarjolla? 

Voidaankin vihdoin ja viimein sanoa, että 5G alkaa olla realismia eikä pelkästään operaattoreiden suosima markkinointislogan omien tuotteidensa ympärillä. Operaattorit rakentavat kilvan omien verkkojensa 5G-tukea ja tuovan samalla myös erilaisia palveluja tarjolle asiakkailleen. Ilman toimivia päätelaitteita jäisi tuo verkko vajaakäytölle eikä sitä saataisi jalkautettua kuluttajille. Tämän takia kuluttajan näkökulmasta nähtynä onkin ollut hienoa, että 5G-verkkoa tukevien puhelimien mallikirjo on lisääntynyt, eikä niistä välttämättä tarvitse maksaa enää huikeita summia. Useimmissa peruspuhelimissakin löytyy jo vaadittu 5G-valmius. Samoin se kotiverkon "selkäranka", mobiilireititin, on saanut 5G-valmiudet omaavista laitteista. Verkoston palveluiden osalta ollaan vielä hieman jäljessä, koska 5G-verkon peittoalue kattaa tällä hetkellä vielä vain suurempien kaupunkien keskustoja. Muualla joudutaan vielä odottamaan peittoalueen laajentumista, ehkä jokunen vuosi eteenpäin.

5G-verkon osalta huutokaupattiin loppuvuodesta 2019 3.5 GHz:n taajuudet. Osansa saivat niin Telia, Elisa kuin DNA. Korkeammat taajuudet, 26 GHz, kaupattiin 2020 ja jälleen nuo oikeudet menivät kuin luonnostaan samalle operaattoriryppäälle.

Koska 5G-verkossa on kyse radioverkosta, muodostavat käytettävät taajuudet toiminnan kannalta keskeisen asian. Totuus on yksiselitteisesti se, että vaikka 5G-verkkoa haluaisi, niin se ei voi vaikuttaa fysiikan lakeihin. Tämä tarkoittaa vapaasti suomennettuna sitä, että korkeammilla taajuuksilla voidaan toki siirtää tietoa enemmän, mutta vastaavasti peittoalueessa hävitään. Erityisesti tuo viimeksi kaupattu 26 GHz:n taajuusalue mahdollistaa hyvin tiheän verkkorakenteen, pienine antenneineen - jopa ns. sisätilarakentamista. Tämän osalta ei tarvita kuitenkaan kristallipalloa, jotta voidaan ennustaa ettei nämä 26 GHz:n alueen ratkaisut kata kovinkaan nopeasti koko maata samaan malliin, kuin nykyisellä 4G-verkolla on totuttu. Peittoalueen lisäämiseksi ei voida kasvattaa tuota masto (tolppa) -verkostoa rajattomasti, vaan tähän ongelmaan täytyy etsiä muita, luovia ratkaisuja. Koska käytettävät laitteistot ovat tukiasemien osalta verrattain pieniä antenniratkaisuineen onkin joissain vaihtoehdoissa tutkittu mahdollisuutta rakentaa 5G-tukiasemia valaisinpylväisiin. Onkin mielenkiintoista seurata mihin ratkaisuun operaattorit tulevat tukiasemien sijoittelun osalta jatkossa.

Tällä hetkellä tuo 5G-tukiasemien sijoittelu on vielä suhteellisen helppoa, koska tämä nyt toimiva verkko ei vielä ole täysin "puhdas" 5G-verkko, vaan se rakentuu 4G-verkon päälle. Käyttäjälle tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ostaessaan uuden 5G-puhelimen, ei siihen liitettävää SIM-korttia tarvitse välttämättä vaihtaa ellei puhelimen malli sitä vaadi. Puhtaassa 5G-verkossa tulee olemaan oma SIM erilaisine palveluineen sitten aikanaan.

Nyt meneillään oleva 5G-verkkojen ensimmäinen vaihe tarjoaa kuitenkin kuluttajille jo paljon: lisää siirtonopeutta (maksimissaan yli 1 Gbps ja käytännössäkin satoja Mbps). Nopeudet ovat sitä tasoa, että 5G-liittymää voidaan tehokkaasti käyttää korvaamaan myös kodin laajakaistaliittymä. Tarjoavathan saavutetut tiedonsiirtonopeudet lähes kuituyhteyden veroista palvelua.

//ARi\\

5G tulee - faktaa ja fiktiotakin

5G tulee..... oletko valmis ?

 Mobiilimurros on nyt jos koskaan ajankohtainen asia arjessamme. Olemmehan vahvasti sitoutuneet suoritetun "digiloikan" myötä yhä enemmän erilaisiin sähköisiin palveluihin. Operaattorit ja mainostoimistot siinä sivussa ovat valjastaneet tähän "hypetykseen" 5G-verkot.

Tietoa 5G:n osalta tulee niin mainospostin kuin valtamedioidenkin tarjoamana lähes päivittäin monessa muodossa. Näissä yhdistävänä tekijänä on toki tuo kaupallisuus. Tämän takia jääkin monelta tiedostamatta mitä kaikkea itse asiassa tuo 5G tuo tullessaan, mihin se pystyy ja mitä kaikkea se oikeastaan tarjoaa käyttäjille. 

Kävin tuossa hiljattain kiertämässä paikallisten operaattorien myyntipisteet tuolla kauppakeskuksessa ja hieman kyselin 5G-asioita niin Elisan, DNA kuin Telia:n palvelupisteissä. En ollut täysin tyytyväinen saamiini vastauksiin. Lieneekö syynä olleet tahallisesti tehdyt ns. "maallikkokyssärit". Liian teknisillä kysymyksillä olisi vastaus ollut todennäköisesti se, että palaamme asiaan: "anna sähköpostiosoite, johon voimme olla yhteydessä" - näinkin erään operaattorin osalta toimittiin. Palvelualttius oli hyvä tältä osin. Oikeastaan ainoa asia, josta kaikki operaattorit olivat yksimielisiä vastauksissaan oli se, että 5G tekee vasta tuloaan Lappeenrantaan, mutta nyt kannattaa hankkia päätelaite mikä tukee 5G-verkkoa.

Laitan tähän muutamia kysymyksiä, joita esitin 5G:n osalta:

1. Toimiiko vanha kännykkäni, vm 2019, myös uudessa 5G-verkossa?
2. Asun alueella, jossa ei ole tarjolla kuin ADSL-yhteys ja heikko 4G; tuleeko 5G parantamaan tilannetta ja koska?
3. Onko 5G:ssä samanlaiset "pullonkaulat" datanopeuksissa kuin 4G:n osalta on -erityisesti ruuhka-aikoina iltaisin ja viikonloppuisin?

Monia muitakin keskeisiä kysymyksiä sivuttiin niiden reilujen puolituntisten keskustelujen lomassa 5G-maailmasta. Käytyjen keskustelujen perusteella en vielä päivittänyt puhelintani enkä muutakaan verkkotekniikkaani. Sekin aika varmasti tulee.

Seuraavien viikkojen aikana tuonkin kirjoituksissani esille (toivottavasti kansantajuisesti) erilaisia näkökohtia 5G:n osalta. Pyrin jakamaan kirjoitukset omiin kokonaisuuksiin, joten jos asia kiinnostaa, ei tarvitse lukea koko "romaania" kerralla.

//ARi\\

Viikon vuoristorataa

 

Viikon "vuoristorata" Mustolassa, 2/2021

Pientä vuoristorataa tuo lämpökäyrä elänyt pitkin kulunutta viikkoa. Viime viikon jyrkästä pudotuksesta ja erittäin jyrkästä noususta on nyt "toivuttu" tämän kuukauden peruslukemille, -15 C:n ympäristöön.

Huomiseksi ja itse asiassa koko loppuviikoksi onkin sitten ennustettu jälleen pientä "pomppua" lämpökäyrään, kun tuo kevään ensimmäinen henkäys saapuu lämpöasteineen. 

//ARi\\  A5

Pakkasennätys rikki

 

Tätltä näyttää pakkasennätys 18.2.21 (Mustola)

Talven pakkasennätys on sitten totta. Aivan kuten eilen ennusteltiinkin, niin pakkaskäyrä lähti jyrkkään laskuun heti klo18.00 jälkeen eilisiltana. Talven uudeksi, paikalliseksi pakkasennätykseksi kirjattiin tältä aamulta -28.1 C klo 07.00. 

Nyt näyttäisi siltä, että pakkanen on hieman helpottamassa, sillä lievää lämpenemistä on jo klo 08.00 jälkeen havaittavissa: -27 C.

//ARi\\  A1

Pakkasennätyskö rikkoontuu?

Mustola, pakkaset 17.2.2021

 Pitkähkö pakkasjakso alkaa olla nyt siinä pisteessä että ennusteiden ja valistuneiden arvioiden mukaan tuo paikallinen pakkasennätys tältä talvelta (-23.3 C) rikkoontuu ensiyönä. Tämä näin hyvänä arviona kun katsoo tuota lämpökäyrän kulkua viime vuorokaudelta ja vertaa sitä tuohon vallitsevaan korkeapaineeseen ja tuulensuuntaan. No, aamulla ollaan tässäkin asiassa viisaampia.

//ARi\\  A5

Varpusten kaksintaistelu

 

Pikkuvarpunen pesäkolollaan

Varpusten välinen "kaksintaistelu" on kääntynyt jo vuosia sitten pikkuvarpusen voitoksi. Monille tutumpi "koti-" tai "kaupunkivarpunen" on saanut väistyä pikkuvarpusen tieltä.

Itse havaitsin ensimmäisen pikkuvarpusen 1980 Kanavansuulla, kun pariskunta oli istuskelemassa kattoräystäällä. Tuolloin tämä oli hieman sellainen "pikkurariteetti", eli ei ihan jokapäiväinen näky. Aika nopeasti tuon jälkeen kyllä laji alkoi runsastumaan eikä sen havaitsemiseksi tarvinnut liikkua juuri kotipihaa kauemmaksi.

1990-luvulla otin osaa paikalliseen tutkimukseen pikkuvarpusen osalta. Tuon tutkimuksen yhteydessä tuli kierrettyä lukuisia pikkuvarpusten pesintöjä ja rengastettua alumiini- ja värirenkailla niin poikasia kuin emojakin. Pikkuvarpusilla tuntui menevän hyvin: sopivia pesäpaikkoja oli tarjolla runsaasti, ruokaa riittämiin ja poikastuotanto kannan kasvattamiseksi oli hyvä. Pikkuvarpunen oli erityisen mieltynyt ns. vaakapönttöihin, joissa se pesi erittäin mieluusti. Toinen hyväksi havaittu paikka olikin hieman vaativampi noin pesän tutkimisen tai rengastuksen kannalta: sähkötolppien johdintukien putket.

Pikkuvarpusen yleistymisen myötä tuo tavallinen "kotivarpunen" onkin saanut siirtyä urbaanimpaan ympäristöön kaupunkien keskustojen toreille. Keskustojen ulkopuolella tuo "kotivarpunen" onkin melkoinen rariteetti / harvinaisuus. Jos ruokintapaikallasi käy "kotivarpunen", voit onnitella itseäsi.

Alla hieman tilastoa Pihabongaus-tulosten valossa näiden kahden varpusen osalta.

varpunen (Pihabongaus.fi)

pikkuvarpunen (Pihabongaus.fi)

Aamun radiomatkailua lyhytaalloilla

 

Australia kuulee

Aamupäivän radiokelitarkastelu toi jälleen mukavan yllätyksen kun asema Australiasta vastasi "huutooni" FT4 -lähetelajilla. Signaalitkin olivat molempiin suuntiin tasapainossa (etäisyys asemapaikkojen välillä 15067 km): -8 dB (tx) ja -9 dB (rx). Taajuusalueena oli tällä kerralla käytössä tuo kuuluisa "Magic band" eli 30 metrin aaltoalueen tai 10.1 MHz taajuus - kuinka vain.

Eilen kävi hieman vastaava mielenkiintoinen tapaus, kun olin kokeilemassa iltakelin toimintaa 40 metrin eli 7 MHz taajuuksilla. Asema Afganistanista (T6AA) vastasi yhteys tuli pidettyä. Tämä olikin aika pitkän radioamatööriuran ensimmäinen yhteys kyseiseen valtioon. Mikään superharvinaisuushan tuo Afganistan ei enää ole radioaalloilla, sillä siellä toimivilla kansainvälisten avustusjärjestöjen henkilöstöllä on radioamatöörilupia käytössä vaihtelevasti sen mukaan onko joukossa joku pätevyystodistuksen omaava henkilö, jolla riittää aikaa ja viitseliäisyyttä toimia harrasteen nimissä.

//73 ARi\\

Metsätiaisten puolesta !

 

Harvinaistunut hömötiainen vm. 2019

Tiaiset ovat olleet jo yli 40 vuotta kestäneen lintuharrastukseni keskiössä lähes harrastuksen alkumetreiltä lähtien. Tiaiset ovat olleet niitä runsaslukuisimpia ja uskollisimpia ruokintapaikoilla kävijöitä, joita on ollut erityisesti juuri talven ruokinta-aikaan helppo seurata. Ja ovathan erityisesti tali- ja sinitiainen olleet myös uskollisia pesijöitä pihan ja puutarhan pöntöissä.

Metsätiaiset, joihin lasken erityisesti töyhtö-, hömö- ja kuusitiaisen ovat taajamien ruokintapaikoilla hieman harvinaisempia vierailijoita. Toki ruokintapisteisiin nämäkin lajit osaavat tarvittaessa turvautua, vaikka vanhat metsät, sopivine lahopuineen ovatkin niille paljon mieluisampaa ympäristöä elää. 

Vuodesta 2006 BirdLife Suomen järjestämä "Pihabongaus" on onnistunut keräämään tapahtumahistorian valossa jo arvokasta tietoa talvilintujemme runsaudesta. Toki talvilintuja on laskettu jo paljon aiemminkin erilaisilla talvilintujen laskentareiteillä, mutta Pihabongaus on osoittautunut hyväksi tavaksi kerätä arvokasta laskenta-aineistoa; osallistuminen on helppoa ja yksi tunti viikonlopusta laskennalle "pyhitettynä" ei ole liikaa pyydetty. Ja tässä samalla tuetaan myös tiedettä.

Laskenta-aineistojen valossa ja omien havaintojen perusteella nyt jos koskaan on syytä olla huolestunut erityisesti metsätiaisten hyvinvoinnista. Trendi lajimäärissä eri laskentojen osalta on ollut laskeva jo usean vuoden ja se näkyy jo talviruokinnoilla vierailijoiden määrissäkin. 

Syitä lajikatoihin näiden tiaisten osalta voi etsiä vaikka siitä kuuluisasta tehometsätaloudesta, jossa vanhat metsät harvennetaan avohakkuilla eikä vanhaa metsikköä lahopuineen enää tahdo löytyä. Selvitäkseen nämäkin kolopesijät tarvitsevat lahopuut, joihin rakentaa pesänsä ja sopivan ympäristön ruokailuun. Pöntötyksillä ei näitä metsätiaisia ole helppo auttaa, koska ne mieluummin tekevät itse pesäkolonsa lahopuihin - toki osa linnuista kyllä hyväksyy pöntötkin.

Nyt jos koskaan on myös hyvä idea käydä laittamassa omia lintuhavaintoja BirdLife:n Tiira-palveluun. Tietojen lisääminen onnistuu myös ilman jäsenyyttä BirdLife:ssa. Rohkeasti mukaan.

Olen liittänyt tähän loppuun hienot kuvaajat metsätiaisten havaintomääristä Pihabongaus -havaintojen perusteella. Laajat tiedot ja tulokset voi käydä tarkastamassa suoraan "projektin" omilta sivuilta tästä linkistä.

hömötiainen (pihabongaus.fi)

kuusitiainen (pihabongaus.fi)

töyhtötiainen (pihabongaus.fi)