Meteorologit lupailivat, nyt olisi tuo kylmin vaihe ohitettu ja pikkuhiljalleen päästäisiin siirtymään keväisimpiin lämpötiloihin.
Tuo K-piste (kylmyys- tai kipupiste) on nyt siis ohitettu. Mustolan asemalla talven kylmin hetki tosin sattui jo 22. päivän kohdalle, jolloin mittarissa oli 26.1 C pakkasta.
Kauas ei jääty nytkään, sillä aamun lukemat olivat 25.5 C pakkasella. Kyllä sitä jo kaipaa ihan ulkoilun takia hieman lämpimämpiä kelejä.
Mutta kevättä kohti mennään vauhdilla - ainakin kalenterin mukaan.😊
Asiaa ja ajankohtaista lähinnä kotikaupungin kyliltä ja kulmilta; joskus hieman kauempaakin.
Twitter ja Instagram:
@tzalama
Mastodon:
@tzalama@mastodontti.fi
keskiviikko 28. helmikuuta 2018
"K-piste" saavutettu ?
perjantai 23. helmikuuta 2018
Talvi saapui kylään
Vaikka vuodenvaihde ja tammikuukin hellivät meitä lämmöllään, oli talven merkit silti jo nähtävissä julkaistuissa suursäätilaa koskevissa ennusteissa ja raporteissa. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että jälleen, lähes totuttuun tapaan viime vuosilta, kääntyi tuo lauha jakso arktiseen kylmyyteen heti helmikuulle saavuttaessa.
![]() |
| Olisikohan pakkasta ilmassa ? |
Kuluneet viikot ja ehkä pari seuraavaakin vielä ollaan jälleen saatu totutella tuohon pohjoisilta napa-alueilta ja Siperiasta tuleviin kylmiin ilmamassoihin. No, eipähän ole menneet hukkaan nuo aiempien vuosien lämpökerrastojen ja huopatöppösten hankinnatkaan.
Vuosi sitten tuo kylmin kelipiikki sattui heti helmikuun alkuun, kun nyt taas näyttää vahvasti siltä, että kylmin piikki osuu kuukauden loppuun. No, "vuodet eivät ole veljiä keskenään" - tai näin ainakin väitetään.
Mikäli ennustemalleihin on luottamista, niin parin viikon kuluttua sitten käännytäänkin jo voimakkaasti kevään suuntaan. Toivottavasti näin käykin, sillä kyllähän tällainen pakkasjakso jo riittää yhdelle talvelle.
![]() |
| Helmikuuta 2018 - lämmöt Mustolassa |
![]() |
| Kelipiikki Mustolassa 2017 - verrokkina vuoteen 2018 |
keskiviikko 14. helmikuuta 2018
Samsung Frontier - kummitteli (?)
Vaikka itse lähes työkseen "painii" noiden tietoturva-asioiden kanssa, niin joskus huomaa kuinka haavoittuvainen näiden järjestelmien kanssa oikein on. Koko ajan pitäisi olla ajatus kirkkaana kun päätelaitteeseen laittaa virrat päälle ja alkaa puuhastelemaan; niin kotona kuin maailmallakin.
Hankin tuossa reilu vuosi sitten vähän niin kuin testimielessä Samsungin Frontier -älykellon käyttööni. Kellon toiminnot yhdessä Samsungin puhelimen kanssa osoittautuivat sen verran mukaviksi, että päätinkin jättää vanhan vuosia palvelleen Orient-merkkisen kellon edelleen odottamaan pariston uusimista hyllyyni.
Frontier on yhdistettynä Bluetoothilla (sinihammas) kännykkääni, jonka kanssa ne keskustelevat keskenään. Langattoman verkon käyttöä en kellossa ole aktivoinut, vaikka sekin olisi mahdollista. Tähän on omat tekniset syynsä.
Tuossa taanoin eräässä naapurivaltiossa vieraillessani tuli kelloon ilmoitus, että tuntematon WiFi-verkko haluaa yhdistyä kelloon "sinihampaan" kautta. Annoin jostakin syystä hetken mielijohteesta kellolle luvan yhdistyä, koska olin kuvitellut että VPN-yhteyden päässä roikkunut matkapuhelimeni halusi keskustella kellon kanssa - ehkä näin olikin.
Kotiin palattuani huomasin, että älykellon akku loppui yllättävän nopeasti. Akku, jonka varaus oli ennen kestänyt reilu 2,5 vuorokautta kevyesti, tyhjeni nyt lähes vuorokaudessa. Eli kelloa sai latailla joka ilta. Tämä hieman kummastutti, koska minkään tiedon mukaan ei laitteen akkujen tulisi näin nopeasti mennä huonoon kuntoon.
Pienen päättelyn jälkeen arvelinkin kellossa olevan jonkin ohjelman, joka vei kellon suorittimen tehoja normaalia enemmän - eli joku prosessi oli oudosti päällä. Kellon ohjelmista ei moista kummajaista löytynyt, eikä siihen oikein päässyt käsiksikään yhtä helposti kuin normaaliin tietokoneeseen.
Asensin joka tapauksessa ohjelmat uusiksi - päivitin siis kellon ja samalla sen sovellukset. Mutta, ongelma jatkui edelleen. Ilmeisesti tuo outo prosessi oli mennyt laitteen ns. tekniselle puolelle, jonne peruskäyttäjällä ei ole juurikaan asiaa. Teknisellä puolella on joukko ohjelmia ja prosesseja, jotka laitevalmistaja on sinne asentanut, eikä ne muutu vaikka käyttäjä hieman töpeksisikin laitteensa kanssa. Näin on niin kännyköissä, kuin monissa ITE-laitteissa.
Paras tapa piiloittaa esim. vakoiluohjelma on juuri tämä tekninen osio, jossa se saa melko rauhassa lymyillä, ellei omalla toiminnallaa paljasta itseään. Niin, ja useimmat virustorjuntaohjelmistotkaan eivät pääse tutkimaan tätä "harmaata aluetta" järjestelmässä.
Suoritinkin kellolle lopulta ns. rootingpäivityksen, jonka avulla sain asennettua kaikki osiot uusiksi. Näissä päivityksissä on aina se vaara, ettei laite enää herää ollenkaan eloon. Tuttu ilmiö niille, jotka harrastavat puhelimien roottausta.
Kello heräsi eloon ja kas kummaa - nythän se on kuin uutena konsanaan. Akku uusiutui tai ainakin sen kapasiteetti, koska jälleen päästään liki kolmen vuorokauden latausväliin jatkuvalla käytöllä.
Se, mikä ohjelma ja mitä se halusi on epäselvää, enkä sitä enää pysty selvittämäänkään. Toivottavasti se oli pelkkä toimintahäiriö kellon prosesseissa eikä mitään ulkopuolista ohjelmaa ollut ajolistalla.
Ollaan jatkossa siis tarkempia kun näytöille tulee kehotuksia liittymään johonkin tai asentamaan jotakin.
Tuo perinteinen Orient mekaanisena kellona olisi varmasti varmempi matkakumppani.
maanantai 12. helmikuuta 2018
Posti yllättää
![]() |
| Siemenlähetys Hollannista filatelistin silmin |
Sinänsä mielenkiintoinen tapa yhdistää postimerkki ja kukkaset. En tiedä ihan varmuudella, mitä monien valtioiden tulliviranomaiset ao. ideasta tykkäävät. Monissa maissa on erilaisia rajoitteita siementen tuonnille jne.
Aion laittaa tässä keväällä tai viimeistään alkukesästä siemenet itämään ja katsoa tuleeko niistä mitään. No, tulppaaneita ei varmaankaan. Sikäli kun muistan, niin se on sipulikasvi hi...
sunnuntai 4. helmikuuta 2018
Etsintäkuulutus (Wanted)
Melkoisen tramaattisen kuuloiseen otsikkoon kätkeytyy ihmettely siitä mihin ovat kadonneet kaikki hömötiaiset. Luit aivan oikein: tämä verrattain yleisenä talvisten ruokintapaikkojen vierailijana ja vielä pelottomana sellaisena, on jostain syystä nyt kadonnut kokonaan. Toki havaintorekisterejä selaillessa mm. pihabogaustapahtuman osalta, voi todeta lajin olevan kateissa monilta muiltakin ruokintapisteiltä.
Pihabongausta edeltävältä viikolta luulin jo saavani havainnon "hömppäristä", mutta sepä osoittautuikin lähisukulaiseksi, kuusitiaiseksi. Melko harvinainen ilmestys sekikin ruokintapisteellä viimevuosina.
Onneksi sentään ihan tyhjän panttina ei ruokintapistettä tarvitse pitää, sillä muita tuttuja lajeja on riittämiin, ainakin näin tiukimmilla pakkasjaksoilla.
Pihabongausta edeltävältä viikolta luulin jo saavani havainnon "hömppäristä", mutta sepä osoittautuikin lähisukulaiseksi, kuusitiaiseksi. Melko harvinainen ilmestys sekikin ruokintapisteellä viimevuosina.
Onneksi sentään ihan tyhjän panttina ei ruokintapistettä tarvitse pitää, sillä muita tuttuja lajeja on riittämiin, ainakin näin tiukimmilla pakkasjaksoilla.
sunnuntai 28. tammikuuta 2018
Mooren laki kuopattu ?
Kaikille tietotekniikan kanssa puuhastelleille on varmasti tuttu ns. Mooren laki. Tämä lakihan syntyi reilu 50 vuotta sitten ja se liittyi alunperin transistoritiheyteen. Myöhemmin kun tietokoneet alkoivat saada enemmän jalansijaan tekniikassa, tämä laki kääntyi toteamukseksi, että tietokoneiden suorittimien (prosessorien) laskentateho kakasinkertaistuisi aina 18 kuukaudessa. Yllättävän pitkään näin on tapahtunutkin.
Nyt näyttää siltä, että tämä laki on vihdoin saavuttanut päätepisteensä. Lopullisesti naulat arkkuun naulasi kohuttu haavoittuvuuskaksikko Spectre ja Meltdown.
Näiden ilkimysten (lue: haavoittuvuuksien) takia suunnittelijat eivät enää uskalla ottaa suorittimista kaikkia tehoja käyttöön. On jouduttu toteamaan, että hyökkääjät voivat käyttää tällaisia tekniikoita omina aseinaan. Tämä seikka on tietysti otettava tarkoin huomioon uusia "oivalluksia" tehdessä.
Näyttääkin siltä, että tietokoneiden suorituskyvyn huippu nähtiin noin kuukausi sitten. Tästä edespäin on katseet suunnattavakin ohjelmistojen optimointiin, mikäli halutaan parempaa tällä rintamalla.
Mielenkiintoista on, että Microsoftin johtaja Satya Nadella kirjoitti hiljattain Mooren laista seuraavaa: "Mooren laista on puhti poissa. Ihmiskunnan haasteisiin tarvitaan tehokkaampia tietokoneita, mutta ne ovat kvanttikoneita."
Nyt näyttää siltä, että tämä laki on vihdoin saavuttanut päätepisteensä. Lopullisesti naulat arkkuun naulasi kohuttu haavoittuvuuskaksikko Spectre ja Meltdown.
Näiden ilkimysten (lue: haavoittuvuuksien) takia suunnittelijat eivät enää uskalla ottaa suorittimista kaikkia tehoja käyttöön. On jouduttu toteamaan, että hyökkääjät voivat käyttää tällaisia tekniikoita omina aseinaan. Tämä seikka on tietysti otettava tarkoin huomioon uusia "oivalluksia" tehdessä.
Näyttääkin siltä, että tietokoneiden suorituskyvyn huippu nähtiin noin kuukausi sitten. Tästä edespäin on katseet suunnattavakin ohjelmistojen optimointiin, mikäli halutaan parempaa tällä rintamalla.
Mielenkiintoista on, että Microsoftin johtaja Satya Nadella kirjoitti hiljattain Mooren laista seuraavaa: "Mooren laista on puhti poissa. Ihmiskunnan haasteisiin tarvitaan tehokkaampia tietokoneita, mutta ne ovat kvanttikoneita."
lauantai 27. tammikuuta 2018
WiFi -haavoittuvuus, asetukset kuntoon
![]() |
| Päivitys tarjolla WiFi-verkkoon! |
Tänään olikin hieno yllätys, kun ihan muissa asioissa kävin kurkkaamassa mitä valoja WiFi-reitittimessä palaa ja mitä se teknisesti touhuaa. - Näytössä olikin kehoitus päivittää laitteisto uuteen ohjelmistoversioon. Hieno juttu. Tuskin monikaan tulee käyneeksi riittävän säännöllisesti tarkastamassa päivityksiä oheislaitteiden osalta. Onneksi nämä tietokoneet sentään useimmiten jo ainakin puoliautomaattisesti huolehtivat päivityksistä.
tiistai 23. tammikuuta 2018
WiFi - haavoittuvuus -WPA2 - päivitys
Lokakuussa 2017 uutisoitiin laajalti, että langattoman verkon luotettavana salauksena pidetty WPA2-protokolla oli onnistuttu purkamaan. Tämänhän ei olisi pitänyt olla mahdollista, mutta jälleen tuli todistettua se tosiseikka, että kaikki kehitetyt tekniset ratkaisut voidaan jollain tavoilla murtaa tai ohittaa. Joskus se vie vain hieman enemmän aikaa.
Joka tapauksessa nyt ilmoitettu haavoittuvuus kuulosti heti tuoreeltaan sen verran vakavalta, että siihen olisi jollakin tavalla reagoitava itsekin. Viestintäviraston ilmoitusta lukiessani tulin siihen tulokseen, että nopein ja helpoinkin tapa suojata oma WiFi Android -laitteissa (tabletti ja kännykkä) oli VPN (Virtual Private Network) käyttöönotto. Vaikka käytetty reititin olisikin murrettu salauksen osalta takaisi mm. VPN-käyttö turvallisen liikenteen. Samoin myös HTTPS-protokollan käyttäminen antaa turvan salauksen osalta.
Oman WiFi-reitittimen osalta päädyinkin sitten hieman järeämpiin toimiin, sillä nyt olikin hyvä hetki vaihtaa koko "rauta", eli hankkia uusi laite käyttöön. Laajasta tarjonnasta, pitkän harkinnan jälkeen, valikoitui käyttöön ApliFI:n tuote. Tuotepaketti sisälsi nopean reitittimen lisäksi kolme kappaletta ns. toistimia, joilla sai WiFi-signaaliin voimakkuutta kauempanakin itse reitittimestä. Nyt WiFi-yhteys toimii maksimiarvoilla niin ylä- kuin alakerrassakin. Ja tietysti uusimmilla ohjelmistoilla päivitettynä. Vanhempi,ASUS,WiFi-reititin sai jäädä nyt taka-alalle reserviin siltä varalta, että uusi tuote alkaisi oireilemaan tai lopettaisi toiminnan.
Lopuksi voidaan kuitenkin huokaista helpotuksesta tämänkin haavoittuvuuden osalta, sillä Viestintävirasto on poistanut kyseisen haavoittuvuusilmoituksen. Näyttöä haavoittuvuuden käytöstä Suomessa ei ole, eikä oikein muuallakaan.
Joka tapauksessa nyt ilmoitettu haavoittuvuus kuulosti heti tuoreeltaan sen verran vakavalta, että siihen olisi jollakin tavalla reagoitava itsekin. Viestintäviraston ilmoitusta lukiessani tulin siihen tulokseen, että nopein ja helpoinkin tapa suojata oma WiFi Android -laitteissa (tabletti ja kännykkä) oli VPN (Virtual Private Network) käyttöönotto. Vaikka käytetty reititin olisikin murrettu salauksen osalta takaisi mm. VPN-käyttö turvallisen liikenteen. Samoin myös HTTPS-protokollan käyttäminen antaa turvan salauksen osalta.
Oman WiFi-reitittimen osalta päädyinkin sitten hieman järeämpiin toimiin, sillä nyt olikin hyvä hetki vaihtaa koko "rauta", eli hankkia uusi laite käyttöön. Laajasta tarjonnasta, pitkän harkinnan jälkeen, valikoitui käyttöön ApliFI:n tuote. Tuotepaketti sisälsi nopean reitittimen lisäksi kolme kappaletta ns. toistimia, joilla sai WiFi-signaaliin voimakkuutta kauempanakin itse reitittimestä. Nyt WiFi-yhteys toimii maksimiarvoilla niin ylä- kuin alakerrassakin. Ja tietysti uusimmilla ohjelmistoilla päivitettynä. Vanhempi,ASUS,WiFi-reititin sai jäädä nyt taka-alalle reserviin siltä varalta, että uusi tuote alkaisi oireilemaan tai lopettaisi toiminnan.
Lopuksi voidaan kuitenkin huokaista helpotuksesta tämänkin haavoittuvuuden osalta, sillä Viestintävirasto on poistanut kyseisen haavoittuvuusilmoituksen. Näyttöä haavoittuvuuden käytöstä Suomessa ei ole, eikä oikein muuallakaan.
![]() |
| WiFi-mokkulat ojennuksessa; uudet ja vanhemmat |
lauantai 20. tammikuuta 2018
Spectre ja Meltdown kiusanamme (?)
Viestintävirasto on julkaissut aiheesta tarkan tiedotteen, johon linkki löytyy TÄSTÄ.
Nopeimmin asiaan ovat ehtineet reagoimaan Linux-ohjelmistojen jakelijat sekä useat muut ohjelmistojakelijat kuten VMWare, Citrix, Google, Mozilla jne.
Tietokoneen kokonaisturvallisuudesta huolehtivien onkin syytä jälleen kerran varmistua siitä, että oma laite tai laitteistot ovat päivityksien osalta ajantasalla.
Windowsin osalta asian tarkastamiseksi ja korjaamiseksi löytyy ainakin kaksi helppoa tapaa:
![]() |
| Näkymä ennen Creators Update -päivitystä! |
- Menet Windowsin asetuksien kautta tarkastelemaan WindowsUpdate -sivustoa ja katsot siellä päivityshistoriasta miltä näyttää. Jos viimeisimpien päivityspakettien mukana on paketti 1709 (Creators Update), niin asia pitäisi olla kunnossa näiltä osin.
- Menet oheisesta LINKISTÄ Gibson Research Corporationin sivulle ja lataa sieltä pienen tiedoston (InSpectre) työasemallesi. Kun suoritat tiedoston, se ilmoittaa onko työasema suojattu kyseisiä uhkia vastaan.
![]() |
| Näkymä Creators Updaten päivityksen jälkeen! |
Itse huomasin, ettei oma työasemani ollut saanut vielä tuota Creators Update -päivitystä, joten täytyi erikseen ladata se Windows Updaten kautta: iso paketti, joten hieman hitaalla yhteydellä lataus- ja päivitysaika venyi melkoisen pitkäksi.
Kannattiko päivittää? Vaikka netissä oli kehuttu työaseman prosessoritehojen häviämisestä ym. päivityksien myötä, huomasin itse (ilokseni), että oma työasema alkoi toimia ripeämmin. Hieno homma. Ilmeisesti tarpeeksi paljon vanhaa koodia oli saanut "uudet vaatteet" ja Windows toimi ärhäkämmin.
Uskallan suositella päivityksien asentamista, nyt jos koskaan!
![]() |
| Onnistuneen päivityksen jälkeen päivityshistoria näyttää tältä. |
keskiviikko 17. tammikuuta 2018
Mustolan sääasema päivittyi
Mikään ei ole ikuista - ainakaan tietotekniikassa. Se tuli jälleen huomattua kun sääaseman palvelimena liki 10 vuotta jaksanut työasema alkoi oireilemaan. Paljon ei tarvinnut asiaa tutkailla, kun huomasi että oli ns. uuden raudan hankkimisen ja asentamisen aika. Vanha IBM:n tehotyöasema sai väistyä kuntotestatun DELL:n pikkuläppärin edestä.
Onneksi sain hankittua vielä Windows 7 käyttiksellä varustetun työaseman, sillä suurin osa tarvittavista ohjelmistoista oli kehitetty juuri seiskaympäristöön.
Sääaseman osalta siirryin tähän kevyempään tietokonevaihtoehtoon Mustolan ukkostutkasta luopumisen jälkeen. Tosin tehot näissä tuoreimmissa läppäreissäkin riittäisi ukkosten analysointiin, mutta jääköön tämä osio nyt vapaasti muitten palvelun tuottajien harteille.
Sääaseman osalta ajattelin tehdä ns. puhtaan asennuksen eli asentaa koko järjestelmän alusta lähtien uusiksi ja samalla päivittää laitetoimittajan kautta viimeisimmät ajurit ja muut tarvittavat komponentit.
Kaikki asentuikin hienosti, mutta kun sääasemasovelluksen käynnisti, niin ongelmat alkoivat: järjestelmä valitti olemattomista ajureista yms. Tähän olisi kuulemma ollut ratkaisuna se, että asentaa ensin vanhalta ohjelmistojakelulta alkuperäisen sovelluksen, jonka päälle sitten asentaa nuo uudet päivitykset. Hämäävää siltä osin, että laitetoimittajan sivustolla nimenomaa mainitaan, että koko ohjelmistopaketti asentuu itsenäisesti. No, niin asentuikin, mutta ei toiminut.
Onneksi itselläni oli vielä vanhassa arkistossa nuo alkuperäiset asennusmediat, joten siltä osin ei ongelmaa. Tosin ratkaisin sääaseman asennuksen hieman toisella tavalla. Kopioin Windowsin tarvitsemat ohjelmistokirjastot nopeasti update-sivuston kautta ja siirsin vanhalta koneelta koko hakemiston uudelle työasemalle. Ja kas kummaa - kaikki lähti toimimaan heti. Nyt ei tarvinnut erikseen määritellä internetyhteyksiä saati palauttaa vanhoja historiatietoja. Kaikki kun oli tallessa vanhassa ohjelmistossa.
Toivottavasti uudelle työasemalle löytyy vähintään yhtä pitkä käyttöjakso kuin edelliselle.
Onneksi sain hankittua vielä Windows 7 käyttiksellä varustetun työaseman, sillä suurin osa tarvittavista ohjelmistoista oli kehitetty juuri seiskaympäristöön.
Sääaseman osalta siirryin tähän kevyempään tietokonevaihtoehtoon Mustolan ukkostutkasta luopumisen jälkeen. Tosin tehot näissä tuoreimmissa läppäreissäkin riittäisi ukkosten analysointiin, mutta jääköön tämä osio nyt vapaasti muitten palvelun tuottajien harteille.
Sääaseman osalta ajattelin tehdä ns. puhtaan asennuksen eli asentaa koko järjestelmän alusta lähtien uusiksi ja samalla päivittää laitetoimittajan kautta viimeisimmät ajurit ja muut tarvittavat komponentit.
Kaikki asentuikin hienosti, mutta kun sääasemasovelluksen käynnisti, niin ongelmat alkoivat: järjestelmä valitti olemattomista ajureista yms. Tähän olisi kuulemma ollut ratkaisuna se, että asentaa ensin vanhalta ohjelmistojakelulta alkuperäisen sovelluksen, jonka päälle sitten asentaa nuo uudet päivitykset. Hämäävää siltä osin, että laitetoimittajan sivustolla nimenomaa mainitaan, että koko ohjelmistopaketti asentuu itsenäisesti. No, niin asentuikin, mutta ei toiminut.
Onneksi itselläni oli vielä vanhassa arkistossa nuo alkuperäiset asennusmediat, joten siltä osin ei ongelmaa. Tosin ratkaisin sääaseman asennuksen hieman toisella tavalla. Kopioin Windowsin tarvitsemat ohjelmistokirjastot nopeasti update-sivuston kautta ja siirsin vanhalta koneelta koko hakemiston uudelle työasemalle. Ja kas kummaa - kaikki lähti toimimaan heti. Nyt ei tarvinnut erikseen määritellä internetyhteyksiä saati palauttaa vanhoja historiatietoja. Kaikki kun oli tallessa vanhassa ohjelmistossa.
Toivottavasti uudelle työasemalle löytyy vähintään yhtä pitkä käyttöjakso kuin edelliselle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys
ISBN: 978-952-416-285-2 (2026/ readme.fi) Tuomo Kallioniemen Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys , 2. laajennet...
-
Sissiristi ja muuta heraldiikkaa Rajamuseon näyttelyssä 2022 Joukko-osastoissa on perinteisesti palkittu hyvistä ja kiitettävistä suorituksi...
-
Viestiristit Kuluneella viikolla tuli kesken "työkiireiden" pikainen kutsu saapua ns. isolle kirkolle Helsinkiin. Asian kiir...














