Lepakot liikkeellä - mäkäräisille ja hyttysille kyytiä

 

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna on perinteisesti vietetty lepakkobongauksen merkeissä. Eli samaa asiaa kuin lintujenkin osalta: pyritään viikonlopun aikana katselemaan ja kuuntelemaan alueella lenteleviä lepakoita. 

Heinä- elokuun vaihde onkin hyvä aika havainnoida lepakoita: poikueet ovat jo lentelemässä, illat ovat tarpeeksi hämäriä myös siipoille ja ravintoakin on tarjolla lepakoille vielä ihan hyvin. Mikäs on sen mukavampaa kuin katsella valoisaa yötaivasta vasten lepakoiden taidokasta lentelyä hyttysten ja mäkäräisten perässä. 

Omalla "mökkiplantaasilla" Enonkoskella, pääsin kätevästi eroon aiemmin haitanneesta mäkäräis- ja hyttysongelmasta laittamalla lepakoille omia päiväpiilopönttöjä ja huolehtimalla, että talon ylisillä pesivällä siippayhdyskunnalla on hyvät olosuhteet elävöittämään yötaivasta.

Sunnuntain havainnointijaksolla päähuomion veikin pihapiiriin saapunut Pohjanlepakko, joka viihtyikin reilun puolentunnin ajan pihapiirissä, saalistaen koko ajan aktiivisesti. Detektorin äänihavaintojen perusteella ruokaa tuntui riittävän ja parhaimmillaan minuutin aikana tuli yli 10 ruokailusta kertovaa ääntä kaikumittauksen ohessa. Pohjanlepakko onkin siitä mukava laji, että se on aktiivinen jo heti hämärissä, eli sen lentelyä pääsee usein seuraamaan valoisaa yötaivasta vasten helposti. Ilmatilan tyhjennyttyä hyönteisistä tämäkin lepakko suuntasi sitten toiselle saalistusalueelle, läheisen hakkuuaukean ylle. 

Pimeyden saapuessa maisemaan myös lepakkolajisto sai hieman lisäväriä, kun paikallisen siippayhdyskunnan jäsenet lähtivät joukolla liikkeelle hyönteisten kimppuun - kuinkas muutoin. Vaikka pimentynyt maisema hieman häiritsikin näköhavainnointia, kertoi käytössä ollut "detektori" lepakoiden liikkeistä.

Blogin videotriimauksissa on otannat sunnuntain havainnoinnista. Videoiden laatu ei ole korkea, sillä kännykkä ei oikein sovi lepakkokuvauksiin, mutta äänimaailman tallennukseen näiltäkin osin hyvin, mikäli detektori on käytössä. Detektori oli tällä kerralla viritetty Pohjanlepakon tutulle keskitaajuudelle, 28 Hz, jonka avulla oli helppo seurata saalistavan lepakon liikkeitä pihapiirin yllä.

PS: sama detektori tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden kotipihan sirkkojen ja hepokattien havainnointiin, mikä oma kuulokynnys on jo alentunut niin, että sirkkojen siritys ei enää muutoin kuulu.

Salamatkustaja

 

Reppumatkustajana - Pohjanlepakko

Sateiset säät ja matalat lämpötilat eivät ole oikein suosineet paikallisia lepakoitakaan: ravintoa on hieman vähänlaisesti lennossa ja koleus kangistaa.

Päivän hommiin valmistautuessa olikin työkalureppuun tullut ns. salamatkustaja. Yksinäinen Pohjanlepakko oli päättänyt yöpyä varaston ylisillä roikkuneessa repussa. Tultuaan hieman häirityksi päätti lepakko myöhemmin siirtyä parempaan "jemmaan" odottelemaan pimeämpiä hetkiä.

//ARi\\

Lepakkobongaus 2016

Tällä kertaa ainakin sää suosi lepakoiden havainnointia: auringon laskiessa lämpötila vielä liki +17 C, puolivälistä, tyyntä ja runsaasti hyönteisiä ilmassa.
Näissä olosuhteissa ei tarvinnut kuin laittaa detektori päälle ja heti alkoi kuulumaan tuttu naksutus ilmaisimen kaiuttimista. Pohjanlepakot olivat jo täydessä vauhdissa pihalla. Tilannetta kuvaa hyvin se, että lähes koko tunnin havaintojakson ajan kuului vähintään yksi saalistava lepakko. Ja tutkaäänistä kuuli hyvin, että ruokaakin oli tarjolla. Parhaimmillaan oli viisi nahkasiipeä kuuluvilla.

Päiväaktiivinen lepakko

Luonto osaa tarjota aina välillä mielenkiintoisia yllätyksiä. Läksin eilen vaimon kanssa jälestämään Enonkoskella pihapiirissä piipahtanutta ritariperhosta. Perhonen ehti alta pois, mutta outo lentelijä kiinnitti huomiomme. Lähempi tarkastelu osoitti lentelijän lepakoksi. Siinä se lenteli ja saalisti tien yllä olleita hyttysiä. Välillä piti käydä tien reunalla puun kyljessä huilaamassa. Varhainen iltapäivä ei ole kovin tyypillinen lentelyaika lepakolle.  Lieneekö joku hätistänyt sen liikkeelle päiväpiilostaan, tai sitten sille on tullut vain nälkä.
Lajimääritykseksi varmistui lopulta tuttu pohjanlepakko.    

Lepakkobongaus 2015

Detektori

Lepakkobongaus tuli suoritettu tuossa heti viikonlopun aluksi, koska säätietodus lupaili sunnuntaille jo myrskymatalaa sateineen.

No, eipä mennyt tunnin päivystys turhaan, sillä vintin vakioasukas, pohjanlepakko, käytti hyvää "hyttyskeliä" hyväkseen ja lähti vakioreitilleen. Ilman havaintoa ei siis jääty tälläkään kertaa. 

Pohjanlepakko lähtee liikkeelle melko tarkallee puolisen tuntia auringonlaskun jälkeen, joten täysin pimeään ei sen tarkastelua tarvitse jättää ja sen taidokasta saalistusta on monesti helppo päästä havainnoimaan hämärtyvällä taivaalla.

Itse käytin apuna tuota detektoria, laite joka muuntaa lepakon kaikuäänet taajuudelle, joka on ihmiskorvin kuultavissa. Havainnoinnin helpottamisen lisäksi laite toki auttaa monien lepakkolajien tarkemmassa tunnistamisessakin.

Aiemmin tuli lepakoiden saalistusääniä nauhoitettua tietokoneelle, josta niitä oli sitten jälkikäteen helppo analysoida tarkemmin. Nyt olen lähinnä tyytynyt 

pelkästään ns. "live-kuunteluun" lepakkoretkillä.

Pohjanlepakko

L E P A K K O

Lepakkokausi tältä vuodelta virallisesti avattu hetki sitten. Detektori tarttui mukaan ja toi tuloksen: yksinäinen pohjanlepakko oli lähtenyt lentelemään, vaikka lämmöt olivat vielä vain +1 C. Ilmanalasta huolimatta siivet liikkuivat vilkkaasti ja kaikukin toimi.
Meinasi jäädä tämäkin havainto tekemättä, sillä kun olin ulos lähdössä epäröin lepakoiden liikkeitä, koska lämpötilakin oli melkoisen viileä. Onneksi detektorin paristokin oli vielä elossa viimekaudelta - se teki helpoksi tuon havainnoinnin aloittamisen.

Loikoillen lepakoita

Viime yönä oli mainio keli lepakkohavaintojen tekemiseen: lämmintä ja tyyntä, sekä runsaasti pientä pörriäistä ravinnoksi tarjolla. Laiskuuttani en jaksanut lähteä enää puolen yön maissa kävelemään pitkin poikin kylän raitteja, vaan tein aivan toisenlaisen ratkaisun: makuuhuoneen ikkun raolleen ja detektori ikkunalaudalle, ukko itse sänkyyn lepäilemään ja lueskelemaan.
Eipä aikaakaan kun ensimmäiset hälytykset detektoriin tulivat - melko tarkalleen pari minuuttia yli puolen yön. Aluksi jäin kuulostelemaan vain lepakoiden (pohjanlepakko) onnistuneita saalistuskaartoja, joita tuntui riittävän ja riittävän. Tästä rohkaistuneena vaihdoin detektoria ja laitoin äänityslaitteen valmiiksi ja tuloksena olikin reilu äänitys pohjanlepakon touhuista. Ja mikä parasta yksikään itikka ei häirinnyt äänitystyötä.
Tämä vain yksi osoitus siitä kuinka helpollakin voi tehdä jänniä luontohavaintoja - jopa rasittamatta itseään liikaa.

Lepakkokausi avattu

Se on nyt sitten virallisesti lepakkokausi avattu Mustolassakin. Eilen illalla klo 20.45 tuli hieman yllättäen yksinäinen pohjanlepakko näkyville. Lämpötilakin oli vain niukasti plussalla (+ 3 C) eikä ilmassa näkynyt lentävää ravintoakaan liiemmälti. Varmasti aika tiukka paikka heräillä näin varhain keväällä pitkän talvihorroksen jälkeen. Tänään pitääkin ottaa jo dedektori matkaan ja kuulostella, josko nahkasiipiä olisi enemmänkin liikkeellä.

Vuosaaren lepakkoja 15.8.2009

Todella kauniin päivän päätteeksi tuulikin tyyntyi iltaan mennessä, joten oli aivan mainion oloinen sää käydä jälleen kuuntelemassa lepakoiden puuhasteluja. Pieneksi hämmästyksekseni tuo edellis iltana havaittu niittyaukio ei tuntunut houkutelleen yhtään lepakkoa paikalle. Kaikki havaitut lentelijät olivatkin tällä kertaa esillä katukäytävän sivuun jäävän metsikön ja asujaimiston välissä. Ehkä siinä oli enemmän tarjolla sopivaa ruokaa kuin tuolla niityllä tällä kertaa.
Kolmen pohjanlepakkoa tuli kuultu puolen tunnin aikana, joten ihan hyvä suoritus pienen jaloittelun jatkeeksi.

Vuosaaren lepakkoja 14.8.2009

Vuosi sitten kävin näitä samoja aikoja kuulostelemassa Vuosaaren lepakkoja. Tuolloin tulos oli täysi nolla. Syynä tähän oli täysin paikan väärä valinta eli kulttuuriympäristössä kerrostalojen välissä ei ole paljoa lepakoille tilaa.

Viime yönä poikkesin aikaisemmasta ja kävelin hieman syrjemmälle - ei tosin kovin kauas: vain noin 700 metriä toiseen suuntaa, sillä erotuksella että nyt oli metsää ja peltoa enemmän kuin taloja lähiympäristössä. Tulostakin tuli heti, sillä pohjanlepakot pitivät kovaa kiirettä pienen niittyaukean yllä. Tukikohtaani palatessa sattui vielä mielenkiintoinen havainto kerrostaloihin rajoittuvan kuusimetsän reunassa, kun detektorin sivukaistaan tuli nopeaa nakutusta. Aivan tarkalle taajuudelle en ehtinyt, ennen kuin ääntelijä oli hävinnyt, mutta siippahan se siinä kävi ilmoittautumassa. Peräti kaksi lajia tuolla reilun puolen tunnin lenkillä tässä kulttuuriympäristössä on hieno suoritus. Pitää tänään käydä kuulostamassa uudelleen, koska tuo ilmakin näyttää suosivan suoritusta.

Lepakkoyö 12.8.2009

Lähes koko päivän jatkunut sade hellitti klo 22.00 mennessä siinä määrin, että lepakkotutkaimen mukaanottaminen kävelylenkille kannatti. Huonosta ennusteesta huolimatta pohjanlepakot olivat aktiivisesti liikkeellä. Tosin saalistukseen viittaavia ääniä ei juurikaan kuulunut - vain normaalia "matkakaiutusta". Syynä varmaan se, että saalistuksen kohteet olivat hieman vähissä kostean ilman takia. Tämän johdosta lepatkot varmaan kiertelivät laajemmalla aluellakin, koska edellis öisiä esiintymisiä pienellä alueella ei kuulunut / näkynyt.

Lepakkoyö 30.-31.7.2009

Palailin illansuussa pääkaupunkivisiitiltä ja huomasin ilokseni, että kaakonkulmalla oli säätilan osalta aivan mainio keli lepakkohavainnoille. Eipä muuta kuin odottamaan hieman illan hämärtymistä ja sitten karvatassu mukaan ja lenkille.
Jo heti ovesta ulos astuessa alkoi detektori "tikittää" mukavasti, eli pohjanlepakot olivat liikkeellä. Ja jopa 3 yksilön parvessa pihamaan yllä saalistamassa. Kaarikadulta Pitkäkatua pitkin kohti vanhaa kanavaa, tuli lisää pohjanlepakkohavaintoja. Lepakot tuntuivat saalistelevan mielellään Pöljänpuistoon rajoittuvien tonttien yllä. Siinä on varmasti hyvät ruoka-apajat.
Seuraavat voimakkaat kaiut tulivat läheltä ylilentävistä lepakoista Itäisen Kanavatien ja Pihtakuusenkadun risteysalueelta. Lepakot ottivat vauhtia Mustolanlammen suunnalta ja poistuivat tenniskentän suuntaan. Pihtakuusenkatua kävellessä olivat lepakot jatkuvasti äänessä tien läheisyydessä.
Seuraava näköhavainto lepakoista tulikin sitten Mustolan koulun nurkalta, jossa ainakin yksi yksilö saalisti vilkkaasti koulun pihapiirissä. Tästä matkan jatkuessa kävelytietä pitkin kohti Pitkäkatua tuli seuraavat lepakot ääneen Pitkäkadun ja Saikkolantien risteysalueella. Lepakoiden kaiut soivatkin tämän jälkeen Kaarikatua kotiapäin astellessa koko ajan. Noin tunnin lenkin jälkeen olivat vielä kotipihan ylle jääneet lepakot paikoillaan ja antoivat taitavia lentonäytöksiä yhä enemmän hämärtyneessä illassa.
Tänään uusiksi!

Lepakot

Joku ehti jo tuossa kysymään, että ovatko lepakot menneet piiloon, kun ei ole tullut kirjattu havaintoja tai ilmoituksia. No, eivät nyt sentään - nythän on niiden juhla-aikaa: on lämmintä ja ravintoa riittävästi ilmatilassa, minkä lisäksi vielä poikaset ovat pääsemässä mukaan ilmasirkukseen.
Tarkistin tilanteen jälleen eilen tuossa klo 23.45 aikaan, ja kolme pohjanlepakkoa oli tekemässä selvää pikkuhyönteisistä puutarhan yllä.

Lepakot

Lepakoiden seuranta ja tutkailu on jatkunut osaltani jo useamman vuoden. Teknisten apuvälineiden myötä; detektori, pimeänäkökiikari jne, on tarkkailu saanut lisää tehoja. Pohjanlepakoiden osalta tarkkailu tosin onnistuu ilman apuvälineitäkin, sillä ensimmäiset tulevat lentelemään jo ennen auringonlaskua, jolloin niitä on helppo havaita ihan paljain silmin.

Nopealiikkeisinä lentäjinä useimmat yksilöt jäävät kuitenkin helposti huomaamatta. Tässä asiassa tilanteen pelastaa lepakkotutkain, joka reagoi lepakoiden päästämiin korkeataajuuksisiin ääniin.

Lepakkotutkain saattaa kuulostaa melkoisen tekniseltä ja kalliilta laitteelta, mutta näin ei asianlaita ole. Perustutkaimen saa hankittua noin 150 euron hintaan ja mikäli rakentaa laitteen itse osista, pääsee helposti alle 50 euron hintaan. Viime aikoina laitteiden hankkiminen suoraan kotimaasta on osoittautunut hieman hankalaksi, joten viime viikkoiseen tapaan ollaan tilattu laitteita suoraan Englannista ja hyödynnetty samalla punnan edullista kurssia.

Itselläni on käytössä tuollainen perus- heterodynetutkain, joka kuuntelee aina tiettyä pistetaajuutta ja sen lähi ympäristöä. Tällöin toisilla taajuuksilla ääntelevät lepakot menevät helposti ohitse. Asian korjaamiseksi käytössäni on myös ns. aikajakotekniikkaan perustuva tutkain, mikä mahdollistaa koko lepakoiden käyttämän taajuuskaistan kuuntelemisen. Samalla myös mahdollistuu 3D-mallien tekeminen lepakoiden äänistä. Äänitallenteiden analysointi on joissakin lajimäärityksissä ainoa mahdollisuus erottaa lajit toisistaan.

Pyrin pitämään jatkossakin blogin seuraajat tietoisina paikallisista ja hieman muistakin lepakkotapahtumista.