Salamatkustaja

 

Reppumatkustajana - Pohjanlepakko

Sateiset säät ja matalat lämpötilat eivät ole oikein suosineet paikallisia lepakoitakaan: ravintoa on hieman vähänlaisesti lennossa ja koleus kangistaa.

Päivän hommiin valmistautuessa olikin työkalureppuun tullut ns. salamatkustaja. Yksinäinen Pohjanlepakko oli päättänyt yöpyä varaston ylisillä roikkuneessa repussa. Tultuaan hieman häirityksi päätti lepakko myöhemmin siirtyä parempaan "jemmaan" odottelemaan pimeämpiä hetkiä.

//ARi\\

Lepakkobongaus 2015

Detektori

Lepakkobongaus tuli suoritettu tuossa heti viikonlopun aluksi, koska säätietodus lupaili sunnuntaille jo myrskymatalaa sateineen.

No, eipä mennyt tunnin päivystys turhaan, sillä vintin vakioasukas, pohjanlepakko, käytti hyvää "hyttyskeliä" hyväkseen ja lähti vakioreitilleen. Ilman havaintoa ei siis jääty tälläkään kertaa. 

Pohjanlepakko lähtee liikkeelle melko tarkallee puolisen tuntia auringonlaskun jälkeen, joten täysin pimeään ei sen tarkastelua tarvitse jättää ja sen taidokasta saalistusta on monesti helppo päästä havainnoimaan hämärtyvällä taivaalla.

Itse käytin apuna tuota detektoria, laite joka muuntaa lepakon kaikuäänet taajuudelle, joka on ihmiskorvin kuultavissa. Havainnoinnin helpottamisen lisäksi laite toki auttaa monien lepakkolajien tarkemmassa tunnistamisessakin.

Aiemmin tuli lepakoiden saalistusääniä nauhoitettua tietokoneelle, josta niitä oli sitten jälkikäteen helppo analysoida tarkemmin. Nyt olen lähinnä tyytynyt 

pelkästään ns. "live-kuunteluun" lepakkoretkillä.

Pohjanlepakko

L E P A K K O

Lepakkokausi tältä vuodelta virallisesti avattu hetki sitten. Detektori tarttui mukaan ja toi tuloksen: yksinäinen pohjanlepakko oli lähtenyt lentelemään, vaikka lämmöt olivat vielä vain +1 C. Ilmanalasta huolimatta siivet liikkuivat vilkkaasti ja kaikukin toimi.
Meinasi jäädä tämäkin havainto tekemättä, sillä kun olin ulos lähdössä epäröin lepakoiden liikkeitä, koska lämpötilakin oli melkoisen viileä. Onneksi detektorin paristokin oli vielä elossa viimekaudelta - se teki helpoksi tuon havainnoinnin aloittamisen.

L E P A K K O 2011

Näin kevään saapuessa pitää ottaa esille myös noiden mainioiden nahkasiipien asiaa. Onneksi vuosi on vielä aluillaan ja lepakotkin nauttivat täysin siemauksin talvihorroksestaan, joten asia ei ole myöhässä.
Tämä kuluva vuosi, 2011, on YK:n ympäristöohjelmassa (UNEP) nimetty maailman lepakkovuodeksi. Samalla tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä kun allekirjoitettiin Euroopan lepakoiden suojelusopimus.
Tämän päivän (2.3) Helsingin Sanomissa oli mainio juttu, jossa käsiteltiin niinkin ajankohtaista aihetta kuin lepakoiden talvehtimispaikkoja Suomessa. Tekstissä referoitiin Terhi Wermundsenin joulukuussa 2010 valmistunutta väitöskirjaa. Myös väitöskirja on kokonaisuudessaan luettavissa netin kautta - kuinkas muuten.
Erittäin hieno juttu, että näin on saatu melkoinen annos uutta tietoa kotoisista lepakoistamme ja niiden talvikäyttäytymisestä.
Eipä aikaakaan kun pitää vaihtaa detektoriin paristot ja lähteä kylän raiteille kuulostelemaan nahkasiipiä.
Ohessa joitakin linkkejä juhlavuoteen ja lepakoihin liittyen:

Lepakko 1

Lepakko 2

http://www.lepakko.fi/

Väitöskirja by Terhi Wermundsen

Lepakkohavainto...

Tänään se vihdoin tapahtui. Äsken suoritetun kyläkierroksen tiimoilta tuli tehty havainto vesisiipasta kanavalla saalistamassa Mustolan lammen kohdilla. Ensin en ollut uskoa korvia, vaan vaistomaisesti käänsin lepakkotaajuuden paremmin pohjanlepakkoa vastaavaksi. Mutta, kas kummaa ääni tulikin kanavalta ja oli ns. siippataajuuksilla. Eikä aikaakaan, kun vesisiippa kävi morjestamassa melkein jalkojen juuressa.
Ensimmäinen havaintoni siipoista tältä osin. Tämä voisi vahvistaa käsitystäni siitä, että kanavan rannan suuret lehmukset koloineen tarjoavat hyvät piilopaikat siipoille.

Lepakot ja siilit

Syyskuuta kohti mennään hurjaa vauhtia. Samalla nuo lämpötilat väistämättä muuttuvat koleammiksi. Tällä jaksolla onkin lepakoilla ja siileillä kova työ lihottaa itsensä talvehtimiskuntoon. Horrostaminen läpi pitkän talvijakson on melkoisen kuluttavaa puuhaa, vaikka elintoiminnot onkin laskettu lähes nollatasolle.
Siileillä lienee jossain lähellä hyvä ruokintapiste, koska kovinkaan montaa vaeltelijaa ei ole lepakkoretkien aikan nurmikoilla tai tieurilla näkynyt.
Pohjanlepakot ovat sen sijaan hyvin näkyvillä ja kuuluvilla. Alueen, jossa hyönteistä on hyvin tarjolla, houkuttelee lepakot luokseen. Eilen illalla pihalla tähystellessä kuului vain hajanaisia kaikuja, paikkoja tiedustelevilta lepakoilta. Pienen lenkin jälkeen pyydystelijät löytyivät noin 200 metrin päästä saalistelemasta. Siinä, suhteellisen pienellä alueella lepakot tuntuivat tällä kertaa viihtyvän. Hyvä niin, kun saalistakin kuului olevan tarjolla mukavasti.

Vuosaaren lepakkoja 15.8.2009

Todella kauniin päivän päätteeksi tuulikin tyyntyi iltaan mennessä, joten oli aivan mainion oloinen sää käydä jälleen kuuntelemassa lepakoiden puuhasteluja. Pieneksi hämmästyksekseni tuo edellis iltana havaittu niittyaukio ei tuntunut houkutelleen yhtään lepakkoa paikalle. Kaikki havaitut lentelijät olivatkin tällä kertaa esillä katukäytävän sivuun jäävän metsikön ja asujaimiston välissä. Ehkä siinä oli enemmän tarjolla sopivaa ruokaa kuin tuolla niityllä tällä kertaa.
Kolmen pohjanlepakkoa tuli kuultu puolen tunnin aikana, joten ihan hyvä suoritus pienen jaloittelun jatkeeksi.

Lepakkoyö 12.8.2009

Lähes koko päivän jatkunut sade hellitti klo 22.00 mennessä siinä määrin, että lepakkotutkaimen mukaanottaminen kävelylenkille kannatti. Huonosta ennusteesta huolimatta pohjanlepakot olivat aktiivisesti liikkeellä. Tosin saalistukseen viittaavia ääniä ei juurikaan kuulunut - vain normaalia "matkakaiutusta". Syynä varmaan se, että saalistuksen kohteet olivat hieman vähissä kostean ilman takia. Tämän johdosta lepatkot varmaan kiertelivät laajemmalla aluellakin, koska edellis öisiä esiintymisiä pienellä alueella ei kuulunut / näkynyt.

Lepakkoyö 10.8.2009

Paikallinen lepakkoyö kotipuutarhassa toi jälleen lukuisia havaintoja saalistavista pohjanlepakoista. Keli oli nyt mitä parhain havainnoinnin ja äänityksien tekemisen kannalta. Kesäkuun alkuu verrattuna yksi ylimääräinen etu oli myös itikka-massojen puuttuminen.
Ohessa analysoitu äänimalli viimeyön saalistavan pohjanlepakon osalta. Sonogrammissa näkyy hyvin kuinka lepakko kaiuttaa saalistaan ja sitten havainnon saatuaan tihentää kaiutustaan kunnes pääsee saaliiseen käsiksi (tuo tihein kohta ylimmällä viivalla). Tämän jälkeen on hetki hiljaista koska pyydystetty saalis täytyy myös niellä.
Alemmassa kaaviossa on pelkistetty esitys lepakon käyttämästä taajuudesta. Taajuus on yksi lajinmääritysperuste monien lepakoiden osalta. Tämä saalistava yksilö käyttää pohjanlepakolle tyypillistä n. 28 Hz taajuutta. Taajuusvaste näkyy myös ylemmän sonogrammin kuvassa, kuvan alaosiossa.

Kotimaisia lepakkohavaintoja

Mikäli kotimaiset lepakkohavainnot kiinnostavat, niin kannattaa poiketa osoitteessa: www.lepakkohavainnot.info
Tämä ei vaadi rekisteröitymistä, vaan havaintotietokanta on kaikkien selattavissa. Myös havaintojen ilmoittaminen onnistuu helposti.