Sään ja vuodenaikojen vaikutus viestiyhteyksiin

Viestikalustoa talven rasituskokeessa 

 Näin kevättä odotellessa ja radiokelejä kuulostellessa sattui arkistojen kätköstä silmiin vanha esitelmäni otiskon mukaisesta aiheesta. Pidin esitelmän ollessani koulutusvastuussa viestiteknisten asioiden osalta silloisessa työpaikassani Raja- ja merivartiokoulussa (RMVK). Tässä joitakin poimintoja ko. esitelmästä. Päivitettykin versio tuli tehtyä 2017, mutta se ei kuulemma antanut aihetta sen suurempiin ihmettelyihin. Toivottavasti tieto ei lisännyt tuskaa tässä tapauksessa 😅

Totuushan on hyvin yksiselitteisestikin, että sää ja vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat monin eri tavoin viestiyhteyksiin. Erityisesti tulisikin korostaa kaikessa toiminnassa, että viestisuunnitelmia laadittaessa on sään ja vuodenajat otettava erityisesti huomioon samalla kun huolehditaan ajantasaisilla ohjeilla ja koulutuksella siitä, että joukot noudattavat viestitoiminnassa sään ja vuodenajan kannalta tarkoituksenmukaisia menettelytapoja: "Vain perille mennyt viesti ratkaisee" -hengessä

TALVI:

Talvella alhainen lämpötila alentaa virtalähteen jännitettä. Jännitteen alentumisesta johtuen erityisesti paristoilla ja akuilla toimivien radioiden kantama on yleensä pienempi kuin lämpimänä vuodenaikana. Sama vaikutus pakkasella on näihin erilaisiin nykyajan mobiilipäätelaitteisiin: kännykät, tabletit ym. Tosin tässä lajiryhmässä pakkasella on paljon muutakin vaikutusta toimintaan kuin ehkä helposti huomaamatta jäävä lähetystehon alentuminen: näyttö hyytyy, kosketusnäyttö kangertelee, ohjelmistot takkuilee..... Viestikaluston, olipa se sitten ml. kännykkä tai partioradio ml. SA-INT, pitäminen lämpimänä parantaa laitteiston toimivuutta oleellisesti pakkasen aikana.

Laitteiden käytössä ja säilytyksessä tulee pyrkiä myös välttämään käytössä usein tapahtuvia lämpötilan vaihteluja, koska lämpötilan vaihtelujen yhteydessä laitteisiin ja erityisesti niiden kotelorakenteisiin tiivistyy kosteutta. Esimerkiksi mikrofoneihin tiivistyy helposti kosteutta hengitysilman takia pakkasella. Pahimmillaan tämä ilmiö estää koko viestikaluston toiminnan. Itse olen torjunut tehokkaasti kosteuden tuomia haittatekijöitä laittamalla isompien radioiden akkukoteloihin, kantolaukkuihin ja viestilaatikoihin tuttuja Silicagel -pusseja. Näitähän tulee lähes kaikkien elektroniikka tuotteiden pakkausten mukana. Toimivat todella hyvin eri tilanteissa. Itse jos lähtisin esim. pitkälle vaellukselle jonnekin erämaahan, pakkaisin mukaan yhden ylimääräisen vanhan GMS-puhelimen ilman liittymää (mahdollistaa hätäpuhelut ilman SIM-korttiakin) ja pakkaisin sen Silicagel-pussien kanssa vesitiiviiseen MiniGrip-pussiin. Samaan pussiin mahtuisi hyvin myös tuo pieni varavirtalähde (Powerbank). Olisi sitten jotain kättä pidempää, jos paha paikka yllättää.

Talvella myös avojohdinlinjoihin kertyvä huurre ja jää lyhentävät niiden kantamaa erityisesti kantoaaltokäytössä (ELJOT/ 1942/45). Lisäksi huurre ja jää voivat venyttää ja katkoa johtimia. Eikä ole harvinaista, että liian kireälle viritetty johdin katkeaa pakkasen vaikutuksesta. Linkkiasemien antenneihin ja -mastoihin kerääntyy helposti jäätä mikä aiheuttaa yhteyksien heikkenemistä ja pahimmillaan ylimääräinen paino voi vioittaa mastoja, antennirakenteita ja kaapeleita.

KESÄ:

Kesäaikana tärkeimpiä viestitoiminnassa huomioitavia tekijöitä ovat sateet ja erityisesti ukkonen. Mielenkiintoinen ilmiö syntyy silloin kun sateiden takia esim. puhelinliikenteessä käytettävien kaapelien eristys heikkenee. Tällöin syntyy helposti oikosulkuja ja maavuotoja, jotka aiheuttavat kuuluvuuden heikkenemistä ja ylikuulumista. Nykyaikana kaapelit ja kuidut ovat jo sitä luokkaa suojaustasoiltaa ja käytetyiltä tekniikoiltaan, ettei tällaista ongelmaa juurikaan synny. Sotavuosian erityisesti oli tiedustelun kannalta hienoa, kun pystyttiin kuuntelemaan tähän ilmiöön perustuvaa ylikuulumista ns. maakuntelun avulla. Saadut tulokset olivat hyviä.

Nykyajan kaapelit itsessään eivät juurikaan säänvaihteluista ole moksiskaan, ainakaan silloin kun liittimet ja jatkeet on tehty asiallisesti. Niin, ettei kosteus pääse imeytymään kaapelivaipan ympärille itse kaapeliin tai liittimen kosketusrajapintoihin. 

Ukkonen ja ukkossuojaus on luonnollisesti tärkeä kokonaisuus. Siitä ei tässä yhteydessä sen enempää. Tärkeimpänä muistikuvana voisin luonnehtia asiaa vaikka niin, että "Muista maadoittaa viestikalustosi ja -asemasi, ennen kuin se maadoittaa sinut"

73 //ARi\\