Pileups with JT65HF

JT65 working - some pileups....

This morning (local time), I had a pleasure to see some pileups on 20 meters band with JT65-mode. So nice to hear those "ghost signals" from Japan (software decodes signals under -24 dB, cannot see them on waterfall).

Let´s keep JT-modes active and alive!

CUL / ARi

JT65 - working

Morning QSOs with JT65 and coffee....

Two very nice QSOs on 20 mtrs and 40 mtrs with JT65 this morning. The first one was not a DX but very good one for me as always: R1YY from Murmansk, abt 900 km ! And the other good one was JA7OUV in Aomori, Japan, over 7100 km.

Last days I have seen more activity on other than FT8 -modes too. Thank´s for QSOs.

CU on my waterfall.....

de ARi

Ps. just worked R0JAS from Amur, Asiatic Russia, over 5000 km! tnx.

Maalaisjärjellä

Näin maalaisjärjellä ajateltuna....

Viimeaikoina on ainakin kotimaisessa tiedottamisessa lisääntynyt termin "maalaisjärki" käyttö. Jopa siinä määrin, että on herännyt kysymys, mitä se peräänkuulutettu maalaisjärki oikeastaan on ja tarkoittavatko kaikki termin käyttäjät ihan samaa asiaa.

Sivistyssanakirjat antavat hakusanalla, maalaisjärki, tulokseksi arkijärjen ja arkiajattelun (eng. common sense). Tällä tiedon mukaan tarkoitetaan käytännöllistä järkeä. Suomen Kielitoimisto antaa taas "arkijärjelle" kaksi hyponyymia: maalaisjärki ja kaupunkilaisjärki! Kielitoimiston mukaan maalaisjärki tarkoittaa käytännöllistä järkeä, kun taas kaupunkilaisjärki tarkoittaa tervettä järkeä. Kaupunkilaisjärjessä korostuvat muun muassa järjen joustavuus sekä nopea päätöksenteko arjen muuttuvissa tilanteissa.

Elämän perusasioita selitetään yleensä arkijärjellä. Erityisesti erilaiset foorumit, keskustelupalstat ja se kuuluisa "some" (sosiaaliset verkostot internetissä....) ovat täynnä arkijärjen käyttäjiä ja heidän tuottamiaan selityksiä.

Psykologien käsityksen mukaan arkijärjen tehtävä on antaa vastaus asiaan, mutta vastauksen ei tarvitse olla edes oikea ja arkijärjen tehtävä on vain tuottaa jonkilaisia vastauksia - niin ettei mieli kuormittuisi liikaa asioita pohtiessa. Nyt vallitsevassa poikkeustilassa arki-/maalaisjärjen käytön korostaminen kuulostaakin oikein hyvältä tiedotusmallilta.

Tosin, koska tutkimuksissa maalaisjärki ja arkijärki erotetaan toisistaan, ei selitys aina ole liian yksinkertainen edes maalaisjärjellä ajateltuna. Psykologien mukaan maalaisjärki edustaa hiukan vaativampaa ajattelutapaa, mutta se ei kuitenkaan anna niin hyviä vastauksia, mitä oikein asioita vahvasti miettimällä ja tutkimalla voidaan saada. Tästä voidaankin helposti tulla johtopäätökseen: asioita ei kannata liikaa pohtia, vaan on hyvä jossain vaiheessa antaa asioiden mennä omalla painollaan.

Luonnehditaan, että maalaisjärki on ajaton ja iätön tapa ajatella, ratkoa ongelmia ja varautua ennalta tuleviin vaikeuksiin. Sen käyttö muotoutuu nopeasti ajan ja sen ilmiöiden mukaan. Yksi varoituksen sana maalaisjärjen osalta on kuitenkin erikseen tuotava esiin: silloin kun poliitikko alkaa perustelemaan päätöksiä maalaisjärjellä, on syytä eipäillä ja olla varuillaan - muita perusteluja asian osalta ei luultavasti ole vielä keksitty, mutta näin asia halutaan tehdä ja kaikkien muidenkin tulisi ymmärtää haluta samaa asiaa!

Tosin, uskallan väittää, että vaikka käyttämämme teknologia olisi kuinka korkeatasoista tahansa ja käyttäisimme mitä ihmeellisimpiä vuorovaikutusmedoteja - maalaisjärki on aina arvossaan!

Seuraavat viimeviikkojen uutisotsikot kuvastavat hyvin maalaisjärjen käyttöä:

• maalaisjärjen käyttö auttaa Covid-19 -viruksen torjunnassa!
• käyttäkää maalaisjärkeä liikkuessanne ulkona ja toreilla....
• pitää käyttää maalaisjärkeä lähtiessään nyt kevätjäille pilkille
• maalaisjärki mukaan liikenteeseen
• .......

Itselleni läheisen tietotekniikan käyttökin vaatii maalaisjärjen ja päättelykyvyn käyttöä. Tämän avulla selviää monista tietotekniikan aiheuttamista ongelmista:

• Office365 -huijaukset
• tietokalastelut ja identiteettivarkaudet
• etätyön turvalisuus
• ......

Arjen haasteista ja vastuksista selviämme mukavasti kun muistamme käyttää sitä maalaisjärkeä tekemisissämme.

JT65HF - strong mode

The propagation conditions are not very good on higher HF-bands nowadays. Despite of that there are a lot of stations on the bands - thank´s for COVID-19. CW and digital modes are the best weapons to catch signals on HF now. Most stations are using those new, quick modes like FT8 and FT4 - quick and rather an easy way to change calls, locator and signal report in less than one minute!

I like FT8 when working on 28 MHz or 144 MHz, and time to time on 433 MHz too. Other time when not active with my key, I like using those "oldtimers" like JT65 / JT9, just like this weekend. To complete one QSO, it takes about 6 minutes if everything goes well (not too much QSB, QRM etc) - but I have not any hurry to play with my radios 😁

Have a good time with all the digimodes! See you on my waterfall!

Nice catch with JT65HF on 20 mtrs

Not too much stations with JT65HF

Avaruuden matkaajat

Laitan tässä vielä listauksena nuo avaruuden kaukomatkaajat.

1. Voyager 1 (laukaistu: 5.9.1977) => tähtienvälinen avaruus 2012 => 2025/2030
2. Voyager 2 (laukaistu: 20.8.1977) => tähtienvälinen avaruus 2018 => 2025/2030
3. New Horizon (laukaistu: 19.1.2006) => Ultima Thule 2019 => 2035/2040
4. Pioneer 10 (laukaistu: 3.3.1972) => Jupiter 1973 => loppu 23.1.2003....

Vaikka luotaimien toiminta olisi loppunutkin, niin niiden matka jatkuu edelleen. Tietosisältöä on luotaimien mukana (matkamuistoja maasta), siltä varalta, että joku tai jotkut niistä olisi joskus kiinnostuneet. Uskoisin, että Voyager-luotaimistakin kuullaan vielä signaaleja tuon 2030 vuoden jälkeen.

Hyvää matkaa!

Canal Digitalilla voi kuunnella ja katsella muutakin kuin maanpäällisiä lähetyksiä !!!

Jaksaa, jaksaa, jaksaa - Voyager 1 & 2 !

Voyager-luotain - kilpailupienoismalli

Viime syksynä (2019) päätin jälleen toteuttaa yhden haaveen ja rakentaa jälleen kerran pienen "antennifarmin" peilaamaan kohti avaruutta. Tarkoituksena on toki ensisijaisesti työskennellä radioteitse satelliittien kautta muita radioamatööriasemia sekä tietysti kuulostella muitakin mielenkiintoisia signaaleja avaruuslentoihin ja -tutkimuksiin liittyen.

Nykyinen signaalinkäsittelytekniikka mahdollistaa jo monipuolisesti erittäin heikkojenkin signaalien käsittelyn tietokoneella.1990 -luvulla, kun ensimmäistä kertaa kuulosteltiin "avaruusaaltoja" ei tietokoneista tavalliselle käyttäjälle ollut juuri apua. Internetin avautuessakin tietokone tarjosi lähinnä nopean väylän tiedon saamiseksi eri projekteista ja välineistä - lähinnä NASA:n suunnalta.

Signaalia Marsista tältä aamulta

Avaruuden osalta oma mielenkiintoni on radioamatöörisatelliittien lisäksi kohdentunut erityisesti syvän avaruuden tutkimiselle ja kahdelle avaruusluotaimelle, Voyager 1 ja 2, jotka ovat matkanneet jo yli 42 vuotta tehden arvokasta tutkimusta. Ja tuo matka jatkuu edelleen. Etäisyyttä maapallollekin on jo kertynyt kummaltakin luotaimelta reilu 149 milj. kilometriä ja radiosignaaliltakin, joka matkustaa valonnopeudella kestää matka luotaimelle n. 20 tuntia suuntaansa!

Olen käsitellyt Voyagerien matkaa jo aikaisemmin muutamissa kirjoituksissa, joten en käy taustoja enää noilta osin sen syvällisemmin. Tässä on vielä linkit kirjoituksiin, jos aihe sattuu enemmälti kiinnostamaan:

• https://luonnollisestimustolasta.blogspot.com/2019/07/apollo-11-kuulento-1969.html
• https://luonnollisestimustolasta.blogspot.com/2017/12/voyager-1-jaksaa-jaksaa-ja-jaksaa.html
• https://luonnollisestimustolasta.blogspot.com/2017/08/voyager-40-vuotta-ja-20-miljardia.html

Niin kunnon kattaus aiheesta löytyy toki NASA:n omilta sivuilta osoitteesta: https://voyager.jpl.nasa.gov/

Alla alkuperäiset datalehdet, jotka tulivat aikoinaan tuon Voyager-pienoismallin palkinnon mukana.

Maaliskuu 11.

Tässä tuli hiljattain saavutettu taasen yksi ns. "merkkipaalu" eli ikäpäivyri päivittyi vuosiksi 55. No, mitään sen suurempaa ja kummallisempaa ei tuo välivuosi oikeastaan tuonut tullessaan, mutta moniin aikaisempiin "merkkipaaluihin" verrattuna nyt oli ilmassa hieman ylimääräistä jännitystä: sain päätöksen työuraeläkkeestä, joten pitkän polun päässä on sitten lopulta se eräänlainen taitepiste, joka nyt tuli virallisesti saavutettua. Ihan laakereille tuskin tulee jatkossakaan jäätyä lepäilemään, siitä pitävät varmasti huolen hyvät ja monipuoliset harrastukset ja vaimo.

Jäin tuossa kertailemaan mielessäni noita maailman tapahtumia, jotka ovat sattuneet juuri maaliskuun 11. Muutama aihe nousee ylitse muiden, sen verran tuo lähimuisti vielä pelaa 😊:

• 11.3.1985: Mihail Gorbatsovista tuli Neuvostoliiton johtaja, kun hänet nimitettiin NKP:n pääsihteeriksi.
• 11.3.2004: Madridin pommi-isku; pommi-isku ruuhkajunassa surmasi tuolloin 191 ihmistä ja yli 1800 haavoittui!
• 11.3.2011: Voimakas maanjäristys Japanissa; hyökyaalto ja ongelmat ydinvoimaloissa!
• 11.3.2020: COVID-19 (Koronavirus) saa statuksen "PANDEMIA"
• 11.3.2020: OH5KUY 55v. => eläkkeelle MARS!

Kortti Kiinasta

Tänään oli postilaatikko jälleen täynnä "postauksia" ja niiden joukosta löytyi myös Kiinan "tuliainen".  Monellahan sana "Kiina" yhdistetään tätänykyä suoraan Coronavirukseen. No, ei ihme - onhan tuo "kummajainen" aiheuttanut melkoisen paljon sekasortoa jo maapallolla.

Ennenkuin aloin tutkia korttia tarkemmin kävi hetken itsellänikin myös mielessä kysymys: "kauankohan tuo viru elää vapaasti tuollaisen kortin pinnalla?" No, suoraa vastausta en löytänyt eli korkeintaa 1 - 3 vrk oli yleisin väittämä. Tämä hyvä, sillä kortti oli matkustanut Kiinasta jo viime lokakuusta lähtien eli reilut 170 vrk, joten eiköhän siinä ajassa jo useimmat pöpötkin liene karkoittuneen heh....

Ihmetellä täytyy joskus tuota kansainvälisen postin nopeutta; eihän nytkään nuo lentokoneet ole olleet Kiinaboikotissa kuin muutamia kuukausia, joten kyllä kortin olisi uskonut tulevan nopeammin perille. No, ainahan niitä unohtuu jonnekin. Tosin kun tarkemmin katsoo kortin leimaa niin viimeksi kortti on kirjattu Kiinan postijärjestelmään 6.2.2020. Joten jossain se on välillä lepuuttanut itseään heh...

https://www.postcrossing.com/postcards/CN-2842906

Ilmavoimien HX-hävittäjähanke

Nyt kun viimein on saatu kaikki hävittäjäehdokkaat käymässä "näyttäytymässä" Suomessa, voi hieman heittää omaakin lusikkaa soppaan muutamin kommentein aiheesta. Itseäni on hämmästyttänyt melkoisesti se, että hankkeen ympärille ei ole ainakaan vielä muodostunut suurta mielipiteenvaihtoa tai somemylläkkää. Toki hävittäjätoimittajat ovat tuoneet tuotteitaan jopa korostuneesti esille eri tiedotusvälineissä ja maailmanlaajuinen trolliarmeija on myös huomannut ottaa osansa viestinnästä. Ilmeisesti ne tavalliset veronmaksajat ovat  tämän hankkeen osalta todenneet tilanteen olevan jo ns. valmiiksi taputeltu: koneet tullaan joka tapauksessa hankkimaan - päätös on jo tehty. Ainoa avoin kysymys lieneekin enää tuon hankittavan koneen malli. Aionkin tässä esittää rohkeasti oman arvioni siitä konemallista, joka lopulta tullaan hankkimaan. Arvion onnistumista onkin sitten mukava katsoa kun hankintapäätös nuijitaan vuonna 2021.

Ennen arviota on syytä tuoda esille muutamia taustoja, jotka vaikuttavat tehtävään hankintaa muodossa jos toisessa:

Hävittäjistä tehdyissä tarjouspyynnöissä hankinta jaettiin viiteen (5) osaan:

1. Sotilaallinen huoltovarmuus: halutaan siis itsenäinen ja ulkopuolisesta avusta riippumaton järjestelmä, koska Suomi ei kuulu Natoon eikä Suomella ole puolustusliittoa Ruotsin kanssa (vielä)....
2. Turvallisuuspolitiikka: konetyypin valinnalla luodaan selkeä indikaatio maailmalle siitä, halutaanko jatkossa(kin) pelata Naton pelimerkeillä vai ollaan valmiit ottamaan yleiseurooppalainen malli tai ihan Pohjoismaalainen.
3. Teollinen yhteistyö: vastakauppoja, investointeja jne. Hankkeen hävittäjien loppukokoonpanon pitäisi tapahtua Suomessa!
4. Hinta: julkisesti on jo kritisoitu sitä, että HX-hankkeessa ei sovelleta kustannus-hyötyanalyysiä eli Suomi voi hankkia hävittäjän, joka on miljardeja kalliimpi, mutta vain vähän kilpailun hävinnyttä suorituskykyisempi.
5. Hävittäjän suorituskyky: tälle argumentille annetaan ja pitääkin antaa paljon painoarvoa valinnassa. 

Ehdolla olevat koneet lyhyesti:

1. Boeing F/A-18 Super Hornet (USA)
2. Dassault Rafale (Ranska)
3. Euroighter Typhoon (Iso-Britania)
4. Lockheed Martin F-35 (USA)
5. Saab JAS Gripen NG (Ruotsi)

Oma "hajatelma" hankittavasta hävittäjästä 2021:

1. Hävittäjän tulee olla ns. NATO-yhteensopiva kaikilta osin. Suomi haluaa rakentaa jatkossakin omaa turvallisuuspolitiikkaa NATO:n kumppanuussopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
2. Suorituskyky tulee luonnollisesti olla erittäin hyvä ja erityiset pisteet pitäisi antaa hävittäjän ja koko järjestelmän ELSO-osioille; niin häive kuin häirintätoimintojen osalta
3. Hävittäjän täytyy pystyä tukeutumaan tarvittaessa ns. maantietukikohtiin, eli hävittäjän on kyettävä käyttämään nousussa ja laskussa lyhyitä kiitoratoja!!!
4. Hinta ja vastakaupat oikeassa suhteessa.

Näillä perusteilla näen, että loppusuoralla on oikeastaan vain kaksi todellista kanditaattia: F-18 Super Hornet ja F-35 Lightning II - molemmat siis yllättäen USA:sta.

Näistä kahdesta tuo F-35 pudonnee pois, kalliin hinnan ja koneessa vieläkin ilmenneiden ns. "lastentautien" osalta. Jäljelle jääkin F-18 Super Hornet ja sen rinnalla kaupattava Growler (ELSO-kone). Tämä jatkaa hyvin nykyisen Hornet-kaluston perimää. Saadaan tuttu ja luotettava kone käyttöön. Hävittäjä toimii myös hyvin lyhyiltä kiitoradoilta (muualtakin kuin lentotukialuksilta).....

F-18 Super Hornet + Growler

Palaan päätelmään viimeistään hankintapäätöksen jälkeen. Sitä ennen "ampukaa väite alas" tai nimetkää parempi kanditaatti perusteluineen......

...-.- ✈✈✈

Tietoturva muuttaa maailmankuvaasi

ISBN: 978-951-20-9513-1

Vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän tulemme tahtomattamme sidoksiin erilaisten tietoteknisiin ratkaisuihin. Tämä suuntaushan ennustettiin jo oikeastaan ennen kuin ensimmäinen virallinen "kotimikro" julkaistiin 80/90 -luvulla. Noista ajoista on edetty huimin harppauksin ja välillä tuntuu, että vauhti vain kiihtyy.

Työntekoa ja arkipäivän askareita helpottamaan tarkoitettu tosin on viimeisten vuosikymmenten aikana kääntynyt hieman käyttäjäänsä vastaan. Erilaiset tekniset, tietoturvaan liittyvät ongelmat ovat jo ns. arkipäivää. Uusia laitteita ostaessaan ja käyttöön otetttaessa ei kuluttaja aina todellakaan ole tietoinen kaikista laitteen mukana tulevista "kylkiäisistä".

Tietotekniikan levittäytyessä yhä uudempiin sfääreihin ja kommunikaation siirtyessä suurimmaksi osaksi internettiin, onkin avautunut oiva pelikenttä myös kaikenlaiselle rikolliselle toiminnalle, samoin kuin tietysti valtioiden tiedusteluelimille.

En tiedä, minkälaisessa ihanassa "tietoturvakuplassa" eläisimmekään, ellei Edward Snowden olisi tuonut julki kuinka USA häikäilemättömästi vakoilee niin omia kuin vieraitakin. Maailmasta löytyy monia muitakin merkittäviä tietotekniikkajättejä, jotka tekevät samaa asiaa. Näistä maista ei vaan vielä ole kukaan Edwardin kaltainen henkilö uskaltanut tulla tietoineen julkisuuteen.

Lukiessani uudelleen tuota Glenn Greenwaldin teosta Edward Snowdenin paljastuksista, aloin miettimään, kannattaako tämänkaltaista teosta suositella peruskäyttäjille ollenkaan. Saattaa aiheuttaa jonkinasteista traumaa tai muuta levottomuutta.

Kävin tuossa taanoin asentamassa ja mittaamassa erään tuttavan langatonta lähiverkkoa. Tarkoituksena oli katso ns. vapaa(t) kanava, jolla tuo verkko toimisi hyvin, ilman naapurien aiheuttamaa häiriötä. Loppumittauksessa luettelin tuttavalle laitelistan, jotka olivat mukana hänen omassa lähiverkossaan. Tuttavan mielestä luettelosta ei olisi pitänyt löytyä kuin tietokon ja pari puhelinta. Mutta, mutta, nopea tarkastelu listalle osoitti, että myös televisio, jääkaappipakastinyhdistelmä ja ilmalämpöpumppu olisivat halunneet liittyä verkkoon. Laitteet olisivat varmasti liittyneetkin, jos verkko olisi ollut ns. salaamaton. Siinä sitä olisi sitten joskus ihmetelty kun pakastin sulattaa itsensä kesähelteillä ja ilmalämpöpumppu alkaa tekemään omia tuuletuksiaan.

Hyvää ja tietoturvallista vuodenjatketta kaikille lukijoille.

PS: muistakaa sulkea niin langallinen kuin langaton lähiverkko ulkopuolisilta tunkeutujilta ja skannatkaa joskus omasta verkosta löytyvät laitteet lävitse. Monille puhelinmalleille löytyy jo hyviä ohjelmistoja lähiverkon "ongelmien" selvittämiseen.