Lepakot - faktaa ja fiktiota

Maailmassa tavataan tämän hetkisen tiedon mukaan yli 1200 lepakkolajia. Tämä tekee lepakoista maailman lajirikkaimman nisäkäslahkon. Lepakothan ovatkin maailman ainoita aidosti lentokykyisiä nisäkkäitä. Napa-alueita lukuunottamatta lepakoita tavataan kaikkialla maapallolla. Suomessakin on havaittu peräti 13 lepakkolajia. Kaikki Suomessa tavattavat lepakot ovat hyönteissyöjiä, kuten suurin osa koko maailman lepakoista. Vain kolme (3) lajia käyttää ravinnokseen verta, mutta näitä "vampyyrejä" ei lentele lähelläkään Suomen ilmatilaa.

Yöaktiivisina lepakot ovatkin kiistatta yötaivaan valtiaita. Pohjolan valoisina kesäöinä ei tarvitse mitään erikoisvälineitä havaitakseen lepakoita. Sopivassa ympäristössä voi nähdä todellisen ilmasirkuksen, kun useat lepakot saalistavat taitavasti yöperhosia ja muitakin lentoon uskaltautuneita pikkuhyönteisiä. Lentely yötaivaalla vaatii paljon energiaa ja yhden yön aikana lepakko saalistaakin non painonsa edestä hyönteisiä!

Moni maaseudulta vanhemman kiinteistön ostanut henkilö onkin saanut tietoisesti tai tietämättään kaupan mukana myös mielenkiintoiset "alivuokralaiset" rakennuksen vintiltä ja välipohjista: lepakot. Näitä vuokralaisia suojaa laki, joten niiden häätäminen väkivalloin kiellettyä rangaistuksen uhalla. Itselläni lepakot ovat asustaneet rintamamiestalon ylisillä usean vuosikymmenen ajan, eikä niistä ole harmia ollut. Lepakot ovat maksaneet vuokransa osallistumalla kesäisen hyttysmäärän harventamiseen pihapiirissä ja lähiympäristössä.

Useimmiten lepakot nousevat uutiskynnyksen ylitse lähinnä jonkin tautiepidemian aikana, kuten nytkin. COVID-19 on saatu yhdistettyä lepakoihin, kuten monet muutkin epidemiat aikojen saatossa. Toki lepakot taudin kantajina voivat levittää virusta siinä missä ihmisetkin. Lepakoillehan tämä uusi virus ei ole vaaraksi, mutta ihmisille sitäkin enemmän. Jos tarkkoja ollaan, niin ihmisten kannattaisi pelätä enemmän muita kansalaisia kuin lepakoita. Paras tapa suojautua lepakoiden levittämältä "Coronalta" ja muiltakin tautiuhkilta onkin suojella lepakoita!

Jos ja kun lepakon kanssa joutuu lähempään kontaktiin, kannattaa toki käyttää sitä kuuluisaa, peräänkuuluttamaani maalaisjärkeä, ja suojata itsensä mahdollisilta tartuntariskeiltä; kuolleen lepakon siirtämiseen riittää hyvin normaalit suojakäsineet. Tuskin kenellekään tulee mieleen alkaa haistelemaan lepakon turkkia tai muutoin koskettelemaan sitä. Elävän lepakon osalta kannattaa muistaa, että ahdistettuna lepakko voi puraista, mikä voi altistaa rapiekselle. Paksut suojakäsineet, nahkahansikkaat, ovat hyvä suoja mahdolliselle purennalle. Mutta, mikäli lepakko pääsee puremaan, niin kannattaa ehdottomasti käydä pikimiten hakemassa rabiesrokote. Siitäkin huolimatta, että lepakkoraivotautia kantavia lepakoita on vain yksi tuhannesta. Tätä lottovoittoa ei kuitenkaan kannata jäädä odottelmaan.

Britaniassa tehdyn tutkimuksen mukaan (eng.) ei lepakoissa ole suhteellisesti sen enempää taudinaiheuttajia kuin muissakaan nisäkkäissä tai linnuissa. Meneillään olevan COVID-19 pandemian takia lepakot ovat kuitenkin jälleen saaneet pahiksen viitan harteilleen - valitettavasti. Kenenkään ei siis pitäisi menettää yöuniaan sen takia, että lepakot lentelevät Suomen taivaalla tai asustelevat siellä vintin ylisillä.

Mikäli jaksoit tutustua lepakkoaiheeseen näinkin pitkälle, niin kannattaa käydä lukaisemassa viimeisin YLE:n juttu lepakoista. Myös tästä blogista löytyy yli 40 kirjoitusta lepakoihin liittyen.

Kesäasukki (Pohjanlepakko) kylässä

Maalaisjärjellä

Näin maalaisjärjellä ajateltuna....

Viimeaikoina on ainakin kotimaisessa tiedottamisessa lisääntynyt termin "maalaisjärki" käyttö. Jopa siinä määrin, että on herännyt kysymys, mitä se peräänkuulutettu maalaisjärki oikeastaan on ja tarkoittavatko kaikki termin käyttäjät ihan samaa asiaa.

Sivistyssanakirjat antavat hakusanalla, maalaisjärki, tulokseksi arkijärjen ja arkiajattelun (eng. common sense). Tällä tiedon mukaan tarkoitetaan käytännöllistä järkeä. Suomen Kielitoimisto antaa taas "arkijärjelle" kaksi hyponyymia: maalaisjärki ja kaupunkilaisjärki! Kielitoimiston mukaan maalaisjärki tarkoittaa käytännöllistä järkeä, kun taas kaupunkilaisjärki tarkoittaa tervettä järkeä. Kaupunkilaisjärjessä korostuvat muun muassa järjen joustavuus sekä nopea päätöksenteko arjen muuttuvissa tilanteissa.

Elämän perusasioita selitetään yleensä arkijärjellä. Erityisesti erilaiset foorumit, keskustelupalstat ja se kuuluisa "some" (sosiaaliset verkostot internetissä....) ovat täynnä arkijärjen käyttäjiä ja heidän tuottamiaan selityksiä.

Psykologien käsityksen mukaan arkijärjen tehtävä on antaa vastaus asiaan, mutta vastauksen ei tarvitse olla edes oikea ja arkijärjen tehtävä on vain tuottaa jonkilaisia vastauksia - niin ettei mieli kuormittuisi liikaa asioita pohtiessa. Nyt vallitsevassa poikkeustilassa arki-/maalaisjärjen käytön korostaminen kuulostaakin oikein hyvältä tiedotusmallilta.

Tosin, koska tutkimuksissa maalaisjärki ja arkijärki erotetaan toisistaan, ei selitys aina ole liian yksinkertainen edes maalaisjärjellä ajateltuna. Psykologien mukaan maalaisjärki edustaa hiukan vaativampaa ajattelutapaa, mutta se ei kuitenkaan anna niin hyviä vastauksia, mitä oikein asioita vahvasti miettimällä ja tutkimalla voidaan saada. Tästä voidaankin helposti tulla johtopäätökseen: asioita ei kannata liikaa pohtia, vaan on hyvä jossain vaiheessa antaa asioiden mennä omalla painollaan.

Luonnehditaan, että maalaisjärki on ajaton ja iätön tapa ajatella, ratkoa ongelmia ja varautua ennalta tuleviin vaikeuksiin. Sen käyttö muotoutuu nopeasti ajan ja sen ilmiöiden mukaan. Yksi varoituksen sana maalaisjärjen osalta on kuitenkin erikseen tuotava esiin: silloin kun poliitikko alkaa perustelemaan päätöksiä maalaisjärjellä, on syytä eipäillä ja olla varuillaan - muita perusteluja asian osalta ei luultavasti ole vielä keksitty, mutta näin asia halutaan tehdä ja kaikkien muidenkin tulisi ymmärtää haluta samaa asiaa!

Tosin, uskallan väittää, että vaikka käyttämämme teknologia olisi kuinka korkeatasoista tahansa ja käyttäisimme mitä ihmeellisimpiä vuorovaikutusmedoteja - maalaisjärki on aina arvossaan!

Seuraavat viimeviikkojen uutisotsikot kuvastavat hyvin maalaisjärjen käyttöä:

• maalaisjärjen käyttö auttaa Covid-19 -viruksen torjunnassa!
• käyttäkää maalaisjärkeä liikkuessanne ulkona ja toreilla....
• pitää käyttää maalaisjärkeä lähtiessään nyt kevätjäille pilkille
• maalaisjärki mukaan liikenteeseen
• .......

Itselleni läheisen tietotekniikan käyttökin vaatii maalaisjärjen ja päättelykyvyn käyttöä. Tämän avulla selviää monista tietotekniikan aiheuttamista ongelmista:

• Office365 -huijaukset
• tietokalastelut ja identiteettivarkaudet
• etätyön turvalisuus
• ......

Arjen haasteista ja vastuksista selviämme mukavasti kun muistamme käyttää sitä maalaisjärkeä tekemisissämme.

Maaliskuu 11.

Tässä tuli hiljattain saavutettu taasen yksi ns. "merkkipaalu" eli ikäpäivyri päivittyi vuosiksi 55. No, mitään sen suurempaa ja kummallisempaa ei tuo välivuosi oikeastaan tuonut tullessaan, mutta moniin aikaisempiin "merkkipaaluihin" verrattuna nyt oli ilmassa hieman ylimääräistä jännitystä: sain päätöksen työuraeläkkeestä, joten pitkän polun päässä on sitten lopulta se eräänlainen taitepiste, joka nyt tuli virallisesti saavutettua. Ihan laakereille tuskin tulee jatkossakaan jäätyä lepäilemään, siitä pitävät varmasti huolen hyvät ja monipuoliset harrastukset ja vaimo.

Jäin tuossa kertailemaan mielessäni noita maailman tapahtumia, jotka ovat sattuneet juuri maaliskuun 11. Muutama aihe nousee ylitse muiden, sen verran tuo lähimuisti vielä pelaa 😊:

• 11.3.1985: Mihail Gorbatsovista tuli Neuvostoliiton johtaja, kun hänet nimitettiin NKP:n pääsihteeriksi.
• 11.3.2004: Madridin pommi-isku; pommi-isku ruuhkajunassa surmasi tuolloin 191 ihmistä ja yli 1800 haavoittui!
• 11.3.2011: Voimakas maanjäristys Japanissa; hyökyaalto ja ongelmat ydinvoimaloissa!
• 11.3.2020: COVID-19 (Koronavirus) saa statuksen "PANDEMIA"
• 11.3.2020: OH5KUY 55v. => eläkkeelle MARS!