Maalaisjärjellä

Näin maalaisjärjellä ajateltuna....

Viimeaikoina on ainakin kotimaisessa tiedottamisessa lisääntynyt termin "maalaisjärki" käyttö. Jopa siinä määrin, että on herännyt kysymys, mitä se peräänkuulutettu maalaisjärki oikeastaan on ja tarkoittavatko kaikki termin käyttäjät ihan samaa asiaa.

Sivistyssanakirjat antavat hakusanalla, maalaisjärki, tulokseksi arkijärjen ja arkiajattelun (eng. common sense). Tällä tiedon mukaan tarkoitetaan käytännöllistä järkeä. Suomen Kielitoimisto antaa taas "arkijärjelle" kaksi hyponyymia: maalaisjärki ja kaupunkilaisjärki! Kielitoimiston mukaan maalaisjärki tarkoittaa käytännöllistä järkeä, kun taas kaupunkilaisjärki tarkoittaa tervettä järkeä. Kaupunkilaisjärjessä korostuvat muun muassa järjen joustavuus sekä nopea päätöksenteko arjen muuttuvissa tilanteissa.

Elämän perusasioita selitetään yleensä arkijärjellä. Erityisesti erilaiset foorumit, keskustelupalstat ja se kuuluisa "some" (sosiaaliset verkostot internetissä....) ovat täynnä arkijärjen käyttäjiä ja heidän tuottamiaan selityksiä.

Psykologien käsityksen mukaan arkijärjen tehtävä on antaa vastaus asiaan, mutta vastauksen ei tarvitse olla edes oikea ja arkijärjen tehtävä on vain tuottaa jonkilaisia vastauksia - niin ettei mieli kuormittuisi liikaa asioita pohtiessa. Nyt vallitsevassa poikkeustilassa arki-/maalaisjärjen käytön korostaminen kuulostaakin oikein hyvältä tiedotusmallilta.

Tosin, koska tutkimuksissa maalaisjärki ja arkijärki erotetaan toisistaan, ei selitys aina ole liian yksinkertainen edes maalaisjärjellä ajateltuna. Psykologien mukaan maalaisjärki edustaa hiukan vaativampaa ajattelutapaa, mutta se ei kuitenkaan anna niin hyviä vastauksia, mitä oikein asioita vahvasti miettimällä ja tutkimalla voidaan saada. Tästä voidaankin helposti tulla johtopäätökseen: asioita ei kannata liikaa pohtia, vaan on hyvä jossain vaiheessa antaa asioiden mennä omalla painollaan.

Luonnehditaan, että maalaisjärki on ajaton ja iätön tapa ajatella, ratkoa ongelmia ja varautua ennalta tuleviin vaikeuksiin. Sen käyttö muotoutuu nopeasti ajan ja sen ilmiöiden mukaan. Yksi varoituksen sana maalaisjärjen osalta on kuitenkin erikseen tuotava esiin: silloin kun poliitikko alkaa perustelemaan päätöksiä maalaisjärjellä, on syytä eipäillä ja olla varuillaan - muita perusteluja asian osalta ei luultavasti ole vielä keksitty, mutta näin asia halutaan tehdä ja kaikkien muidenkin tulisi ymmärtää haluta samaa asiaa!

Tosin, uskallan väittää, että vaikka käyttämämme teknologia olisi kuinka korkeatasoista tahansa ja käyttäisimme mitä ihmeellisimpiä vuorovaikutusmedoteja - maalaisjärki on aina arvossaan!

Seuraavat viimeviikkojen uutisotsikot kuvastavat hyvin maalaisjärjen käyttöä:

• maalaisjärjen käyttö auttaa Covid-19 -viruksen torjunnassa!
• käyttäkää maalaisjärkeä liikkuessanne ulkona ja toreilla....
• pitää käyttää maalaisjärkeä lähtiessään nyt kevätjäille pilkille
• maalaisjärki mukaan liikenteeseen
• .......

Itselleni läheisen tietotekniikan käyttökin vaatii maalaisjärjen ja päättelykyvyn käyttöä. Tämän avulla selviää monista tietotekniikan aiheuttamista ongelmista:

• Office365 -huijaukset
• tietokalastelut ja identiteettivarkaudet
• etätyön turvalisuus
• ......

Arjen haasteista ja vastuksista selviämme mukavasti kun muistamme käyttää sitä maalaisjärkeä tekemisissämme.

"Idiootitko" ympärilläni ?

ISBN: 978-952-300-321-7

Sain viime kesänä vaimolta lahjaksi kirjan "Idiootit ympärilläni". Kyseessähän ei ole mikään sota-, jännitys- tai scifikirja, joita tulee lueskeltua säännöllisesti. Tätä taustaa vasten tuo lahjakirjan valinta tuntuikin aluksi hieman hämmentävältä - olihan jo kirjan nimikin hieman ns. raflaavan tuntuinen.

Valehtelematta voinkin todeta, että kirja sai olla rauhassa yöpöydällä useita viikkoja, ennen kuin otin sen tarkemman tarkastelun alle. Kesällä 2019 ei kirjan ympärillä vielä kohistu mediassa samaan tapaan kuin nyt. Ajattelinkin, että lukiessani ehkä pari ensimmäistä lukua, selviäisi, kannattaako koko kirjaa lukea sen enempää. No, niinhän siinä kävi, että ensimmäiset luvut veivät mennessään ja koko kirja tuli luettua lähes ennätys ajassa seuraavien päivien aikana. Ja mikä ihmeellisintä, olen tutkaillut kirjaa vielä useasti tuon jälkeenkin.

Kirjaahan on myyty Suomessakin jo kuulemma kymmeniä tuhansia kappaleita ja käännösoikeudetkin on myyty jo 28 maahan. Tätä taustaa vasten ei kirjan sisältö voi ihan väärässä olla. Sanokoon mitä tahansa nuo ammattipsygolokeina itseään pitävät arvostelijat. Tunnettuahan myös se tosiseikka, ettei tuhat kärpästäkään voi olla väärässä.....

Itselleni kirjan anti on antanut aivan uuden näkökulman niihin kymmeniin ja kymmeniin kokouksiin, joihin osallistun eri rooleissa lähes viikottain. Harmi, ettei tätä puolta vuorovaikutuksesta ja sosiaalisesta viestinnästä opetettu 30 vuotta sitten kun oli ns. peruskoulutusjakso menossa. Pelkillä pedakogistisilla opinnoilla ei kovin pitkälle päästä - sen olen huomannut.

Jos omassa työssäsi käydään vuosittain ns. kehityskeskusteluja tai harrastetaan muutoin erilaisia ryhmätöitä / -projekteja, antaa kirja hyviä vinkkejä asioissa onnistumiseen. Tämä voin vakuuttaa, koska olen päässyt käytännössä asiaa testaamaan. Vanhoihin kaavoihin ei kannata kangistua tässäkään asiassa.