Kirjahyllystä: Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous

 

Docendo 2026  ISBN 978‑952‑850‑595‑2 

Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous

Jyri Kosolan Koneiden sota on teos, joka osuu suoraan aikamme hermoon. Se ei ainoastaan kuvaa droonien teknologista kehitystä, vaan avaa lukijalle kokonaisen murroksen, joka muuttaa sodankäynnin logiikan, rakenteet ja toimijat. Kosola kirjoittaa kuin henkilö, joka on nähnyt muutoksen sisältä käsin – ja juuri sitä hän onkin: pitkän linjan sotateknologian tutkija, kehittäjä ja Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja.  

Teos on samalla sekä tekninen että strateginen. Se ei tyydy esittelemään droonien ominaisuuksia, vaan osoittaa, miten ne muuttavat sodan dynamiikkaa: miten ne näkevät, miten ne toimivat parvina, miten ne pakottavat sotilaat ja kokonaiset armeijat muuttamaan toimintatapojaan. Ukrainan sota toimii kirjassa sekä varoittavana esimerkkinä että laboratoriomaisena näyttämönä, jossa teknologinen kehitys on ollut yhtä nopeaa ja mullistavaa kuin toisen maailmansodan aikana.   

Mitä teos oikeastaan kertoo?

Kosola rakentaa teoksensa kahden tason varaan: teknologinen murros, joka on jo tapahtunut, ja strateginen muutos, jota emme vielä täysin ymmärrä.

Hän osoittaa, että droonit eivät ole vain uusi asejärjestelmä, vaan kokonainen paradigma. Ne muuttavat sodan kustannusrakenteen, riskiprofiilin ja ennen kaikkea ihmisen roolin. Ase ei enää tarvitse elävää kantajaa – ja tämä muuttaa kaiken.  

Kosola kuvaa, miten droonit ovat aiheuttaneet jopa 70 % Ukrainan sodan miehistötappioista, ja miten tämä on pakottanut joukot toimimaan hajautetummin, matalammalla profiililla ja jatkuvan sensoripaineen alla.   

Kosolan vahvuus on hänen tekninen taustansa. Hän ei spekuloi, vaan selittää. Hän ei maalaile uhkakuvia, vaan purkaa teknologian toimintaperiaatteet ja niiden vaikutukset sotilaalliseen päätöksentekoon.  

Kosola myös muistuttaa, että droonien vallankumous ei ole syntynyt tyhjästä: hän itse kirjoitti aiheesta jo 2003, ja hänen tiiminsä kehitti valokuituohjauksen, jota käytetään nykyisin Ukrainassa elektronisen häirinnän kiertämiseen.   

Miksi teos on tärkeä juuri nyt?

Kosolan kirja on osa laajempaa keskustelua, jossa Suomi ja muut länsimaat arvioivat omaa puolustuskykyään uuden sodankäynnin aikakaudella. Lisää "vettä myllyyn" tuli juuri sopivasti kirjan julkaisun jälkeen, kun kaksi ukrainalaista droonia eksyi Palmusunnuntaina Suomeen aiheuttaen suuren mediaryöpyn asian ympärille. Tälläkin kerralla selvittiin onneksi pelkällä säikähdyksellä.

Nyt julkaistu kirja osoittaa että,

- droonit ovat muuttaneet sodan pysyvästi,  

- teknologinen kehitys on nopeampaa kuin organisaatioiden kyky sopeutua,  

- sota ei enää rajoitu rintamalle, vaan ulottuu koko yhteiskuntaan,  

- tulevaisuuden taistelukenttä on sensorien, tekoälyn ja autonomisten järjestelmien verkosto.  

Summa summarum

Koneiden sota on yksi 2020-luvun tärkeimmistä suomalaisista sotateknologian tietokirjoista. Se on tekninen, analyyttinen ja paikoin jopa hälyttävä – mutta ennen kaikkea se on selkeä ja perusteltu.  

Kosola näyttää, että droonien vallankumous ei ole tulossa.  

**Se on jo täällä.**  

@ri

"Kopterilupa" saapui

No, eipä olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut että näin lähes eläkepäivillä vielä työnantajan myötämielisellä vaikuttamisella ajelisin itselleni lentolupakirjan. Josku 40 vuotta sitten tämäkin haave kävi mielessä, mutta joskus aika antaa odottaa.
Varsinaisesti tosin kyseessä on lupakirja lennättää noita "vihattuja" kamerakoptereita ym. härveleitä. Suomessahan noiden "dronejen" lennättäminen harrastusmielessä on vielä lupavapaata. Tosin pelisäännöt täytyy tuntea koska ilmatilassa liikutaan ja nykyiset kaupalliset kopteritkin pystyvät melkoisiin suorituksiin. Niin, ja kuvaamiseen pätee näissäkin ohjuksissa samat säännöt kuin maanpäälläkin.
Itse hyödynnän kopterikuvausta tulevana kesänä Saimaan  ja Koloveden alueella, jossa käyn luvan kanssa tarkastamassa muutaman kalasääsken pesinnän. Eli kopterilla kuvataan nopeasti pesä ja poistutaan paikalta. Aiheuttaa varmasti vähemmän häiriötä kuin jos puuhun kiipeää perinteisin menetelmin. Paljon muitakin ideoita kopterin käytölle on, mutta katsotaan mihin aika ja ideointi riittävät.
Oma kopterini saapuikin viikolla juuri kuriirin kyydissä, joten nyt ehtii tutustumaan vielä laitteeseen ennen h-hetkeä. Eipä se varmasti paljoa poikkea siitä, mitä lupakirjaan vaaditussa "inssiajossa" piti suorittaa.
PS: jatkossa jos laki muuttuu näiden ilma-alusten osalta, on kohta ruuhkaa lupatoimistossa. Hyvä business jollekin järjestää ns. drone-koulutusta.

Aluevalvontaa

Tästä se lähtee....

Satuin tuossa muutama viikko sitten törmäämään erääseen ns. aluevalvontaa suorittavaan viranomaistahoon. Siinä maailman tilannetta päivitettäessä ja ajatuksia vaihdettaessa tuli puheeksi kuinka hankalaa ja kallista on noiden uusien "kamerakoptereiden" havainnoiminen. Kohteitahan pitäisi Suomessakin olla runsaasti, jos uskoo alan myyntipisteiden myyntilukuja.
Uskalsin väittää ettei kannata ainakaan heti rakentaa / rakennuttaa tuollaista usean 10 000 euron sensorijärjestelmää esim. jonkin kohteen suojaamiseen näiltä "vakoilukameroilta".
Tuli väkisin mieleen 90-luku, jolloin hieman samaan tapaan päiviteltiin sitä kuinka ukkoselta voitaisiin saada ns. ennakkovaroitus, jotta tiettyjä ukkoselle arkoja toimenpiteitä voitaisiin välttää jne. Tuolloin kilpailutin itseni ja totesin, että rakentamani ukkostutka (myöh. Mustolan ukkostutka) toimi jopa niin hyvin, että vakuutusyhtiöt pyysivät välillä raporttia havainnoista, kun tuli epäilyjä salaman sytyttämistä paloista. Ja helpon siirreltävyytensä ansiosta tuli järjestelmää käytettyä muutamia kertoja laskuvarjohyppytapahtumien suojaamisessakin.

Onneksi ilmatieteenlaitos siirtyi vihdoin ja viimein avoimeen dataa niin ukkos- kuin  muidenkin säätietojen osalta, jolloin myrskyjä / ukkosia voidaan seurata lähes livenä tietokoneen tai nykyään paremminkin kännykän välityksellä.

Sitten itse asiaan eli dronesuojaukseen. Tarjolla olisi kiinteä liki 10 000 euroa asennettava järjestelmä, jolla esim. lentokentät, tärkeät rakennukset, sotilastukikohdat, voidaan suojata niin, että saadaan havainto alueella lentävästä "lennokista". Tämä järjestelmähän ei itse asiassa suojaa kohdetta niin, että pakottaisi lentohärvelin laskeutumaan tai tuhoaisi sen - tämä vaan ilmaisee sen olemassaolon alueella.

Laskin tuossa äsken tämän "kevytilmaisimen" kulut ja pääsin niinkin huomattavaan kuluerään kuin 100 eur, joka jo sisältää prosessissa tarvittavan korttitietokoneen. Tosin tällöin tuotteet tulee tilata Euroopasta, jossa valinnanvaraa on paljon ja hinnat edullisempia kuin Suomessa, jopa rahteineen. Se huono puoli tässä järjestelmässä vielä on, että se ilmaisee myös alueella lentävät lentokoneet, jos niillä on joku radiolähete päällä, esim. transponderi. Laitteiston havaintoalue on suoraan verrannollinen käytettävään antenniin ja sen sijoitukseen.

Tällä hetkellä testissä on vain tuollainen kuvan osoittama pieni magneettitikku, jolla sisätiloissakin saadaan katettua sellainen 5 km alue matalalla lentävien kohteiden osalta. Yläilmoissa lentävät reittikoneet taasen kuuluvat tälläkin varustuksella yli 30 km päästä helposti.

Maalis- huhtikuun aikana onkin mainio tilaisuus (tarjottu mahdollisuus) katsoa pitääkö viritelmäni paikkansa, sillä laitteistolle on tarjottu hieno testiympäristö paikkaan, jossa on jo tuollainen 10000 euron järjestelmä. Huhtikuulla onkin hienoa katsoa ja vertailla näiden kahden järjestelmän lokitietoja havaintojen osalta.

Lennokkien osalta voisi helposti olla ettei havaintoja tule ns. aidosti, joten olen varautunut tekemään alueelle muutaman droneiskun järjestelmien testaamiseksi.