Näytetään tekstit, joissa on tunniste drooni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste drooni. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. huhtikuuta 2026

Ukkostutka taipuu moneksi - droonitutkain käyttöön

 

Havainnekuvat tutkaimen näyttöltä; droonihälytys level one !

Taustaa projektille

Viimeisten viikkojen aikana on noussut voimakkaasti esille erilaisten droonien havaitseminen. Ukrainan iskiessä tuonne itärajan takaisiin kohteisiin, osa taistelussa käytetyistä drooneista eksyi syystä tai toisesta tänne kaakonkulmalle ihmeteltäviksi. Samalla nousi median innoittamana voimakas keskustelu siitä, kuinka kansalaisia tulisi varoittaa mm. noista "alueellemme" eksyneistä drooneista. 

Ajattelin hieman testailla ja kokeilla kuinka tuollainen suhteellisen yksinkertainen droonivaroitusjärjestelmä voisi rakentua. Toki tähän testiprojektiin oli tarvittavat laitteet jo hallussa, joten pääsi suoraan toimeen.

Vuosina 1994 - 2015 pidin Mustolassa, kotikulmilla, suhteellisen suosittua ukkostutkaa, joka varoitti lähestyvistä ukkosrintamista ja -soluista. Viikolla tapasin sairaalan labrajonossa henkilön joka kysyi ukkostutkaimen nykytilaan, kun ei ole näkynyt enää internetissä. Tämä keskustelun avannut, hieman tuntemattomaksi jäänyt henkilö tunnisti minut 1990-luvun mediakuvista: tulloin oltiin näkyvillä niin sanomalehdissä kuin radiossa ja jopa TV:n aluelähetyksissä. Ilmeisesti ei ole naamataulu paljoa muuttunut kun noin hyvin osasi tunnistaa. Keskustelun yhteydessä tuli esille, että josko tuota tutkaa (tutkainta) voisi hyödyntää näissä droonihommissa. Hetken mietittyäni vastasin KYLLÄ, joten pitihän sitä testata. 

Muuten, tuo Mustolan ukkostutka ei ole poissa käytöstä, se ei vaan ole enää internetissä, mutta toimii radioaseman vartijana Etelä-Savossa, Enonkoskella.

Ukkostutkain siirtyi pois internetistä, kun Ilmatieteenlaitos avasi tutkaindatannsa ja alkoi huolehtia kansalaisten varoittamisesta tarkoilla ennusteilla / tutkakuvilla - hienoa. Droonien osalta hieman sama asia, eli Ilmavoimat havaitsee ja reagoi kyllä drooneihin, mutta luonnollisesti tuo tutkadata ei ole avointa, joten sitä ei voi näin julkisessa verkossa esittää. Tällöin myös nuo varoitusjäjestelmät täytyy kehittää hieman toisin - mutta tämä onkin sitten jo kokonaan toinen juttu. Pienenä vinkkinä tutkadatan käytös sen verran, että tuo ukkostutkaimen tai droonitutkaimen hälytys ja kuvadata voidaa nykyään kätevästi siirtää matkapuhelimiin nähtäville. Netissä löytyy AI-pohjaisia (keinoäly) koodinmurkaimia tuonkin suorittamiseen 😁

Nyt olikin siis hyvä hetki kaivaa varastosta tuo varalaitteeksi jäänyt ukkostutka oheislaitteineen (kuva 2) ja alkaa testailemaan eri vaihtoehtoja. Droonikin sattui olemaan omasta takaa juuri sopivasti joten ei muuta kuin toimeksi. Muutoin tuo käyttämäni drooni on se sama, jolla tein erilaisia testailuja Rajalla, ennen kuin sielläkin vakuuduttiin laitteiden tarpeellisuudesta ja tilattiin niitä valvontakäyttöön.



Boltek (USA) ukkostutkakortti, antenniboxi, sovitin (kuva 2)

Kuvan 2 mukaisella varustuksella lähdettiin liikkeelle. Boltekin korttia ei tässä muodossa ole enää verkkokaupoista saatavilla, mutta tämä yksikin riitti hyvin nyt. Vanha PCIe-väyläinen tietokonekin löytyi sopivasti, joten kortin osalta ei tullut ongelmia. Vanha kunnon Windows 98 -jaksaa pyörittään tätä järjestelmää hyvin. Myös alkuperäinen ukkostutka pyörii vielä Win98 -alustalla eikä ole juuri ollut huoltotarvetta.

Tiedonsiirto antennilta kortille tapahtuu RJ45-kaapelin kautta. No, tämä ei ole ongelma sillä tuo antenniosan tieto voidaan kätevästi kyllä muuttaa antennipaketilta RJ45-kaapeliinkin.

Ilman muutoksiahan tuo järjestelmä kuuntelee hyvin matalia taajuuksia, jotka syntyvät ukkosrintamien salamoidessa. Nämä signaalithan kulkevat hyvinkin pitkiä matkoja eli ukkosten osalta voidaan puhua jopa useiden tuhansien kilometrien havaintoetäisyyksistä. Ukkosen havainnointiin riittääkin mainiosti AM-radio, josta löytyy keskiaallot. Tästä kirjoittelinkin jo 2010 kun uukkosasiat tulivat jälleen ajankohtaiseksi.

Perusdroonien (kaupalliset) osaltahan tuo havainnointietäisyys rajoittuu hyvin voimakkaasti ns. radiohorisonttiin eli pahimmillaan vain muutamiin kymmeniin kilometreihin. Kuunteluantennin sijaintia nostamalla toki voidaan horisonttia siirtää kauemmaksi, mutta kuitenkin puhutaan eri etäisyyksistä kuin ukkosten osalta. Nämä kaupalliset droonithan työskentelevät pääsääntöisesti 2400 MHz tai 5100/5700 MHz taajuuksilla, jolloin puhutaan käytännössä näköyhteydestä lähettimen (drooni) ja vastaanottimen (tutkain) osalta.

Tässä testiprojektissahan tuo näytön lisääminen (tutkakuva) on vain eräänlainen "luxusefekti". Droonien osalta ei tällä järjestelmällä todellakaan seurata kohteen etenemistä, lentokorkeutta tai kohteen identifikaatiota (tyyppiä). Järjestelmän tarkoitushan on antaa pelkästään hälytystietoa, kun se havaitseen droonin / droonien signaalit. Ja tämähän voi tapahtua pelkällä äänihälytykselläkin. Sama idea oli ensimmäisessä ukkostutkaimessakin kun se teki äänihälytyksen kun ukkonen oli alle 40 km etäisyydellä. Suojautumisen kannalta tuo ukkosvaroitus on ihan OK, mutta droonien osalta herää kysymys, mitä kansalainen tekee sillä infolla jos tutkain alkaa hälyttämään ja kyseessä onkin ns. taisteludrooni (?) Siitä hetkestä kun tieto droonista tulee voi pahimmillaan olla aikaa reakointiin vain muutama minuutti, jos sitäkään 🤔 

Toki, jos tällaisia kansalaisen "kevytjärjestelmiä" tehtäisiin rusaasti ja niitä asennettaisiin eri puolille valvottavaa aluetta, niillä voitaisiin kyllä hoitaa tiettyyn rajaan asti ennakkovaroituksiakin - jopa tehokkaastikin (Ukrainan opit käyttöön). Nämäkin "droonipurkit" saa keskustelemaan keskenään nykyisin ns. MESH-tekniikan avulla, jossa purkit ovat yhteydessä toisiinsa ja muodosta oman automaattisesti skaalautuvan radioverkon. Tuttua tekniikkaa Ukrainan suunnalta tämäkin.


Racal Classic uusiokäytössä (kuva 3)

Kuvassa 3 on testissä käytetty "radiopurkki", jossa vastaanotin. Tästä "purkista" tieto mahdollisesta dronesignaalista siirrettiin järjestelmään RJ45-kaapelilla. Toimii myös MESH-verkon asemana, jolloin tieto siirtyy radiotiellä eikä hankalia kaapelointeja tarvita. Tällöin voidaan kuvan purkkeja sijoittaa lähes rajattomasti ja laajentaa valvonta-aluetta, sillä purkit hoitavat tiedonsiirron ja osaavat linkittää verkon uudelleen, jos joku purkeista häviäisi tai poistuisi jostain muusta syystä verkosta.

Kiitoksena edelliselle työnantajalle, sain ottaa käytöstä poistetut Classic -purkit talteen. Eihän näin hienoja MIL-testattuja purkkeja sopinut roskalavalle heittää 😁 Näillä purkeilla onkin ollut paljon erilaista käyttöä, muutakin kuin toimia Classic-järjestelmän virtalähteiden suojina. Aikoinaan näihin purkkeihin tuli rakenneltua mm. radiosignaalien taltiointijärjestelmiä (kerättiin infoa, siitä mitä kuuluu); osa purkeista ehti toimia ns. "radiokettuina" kun ELSO-kurssilaiset etsivät radiorasteja käsisuuntimoiden kanssa. Tälläkin hetkellä yksi "purkki" valvoo ilmatilaa Etelä-Savossa ja raportoi lentokoneiden ADS-B-majakoista internettiin. Mitä kaikkea uutta noille purkeille vielä keksiikään jatkossa 😁 Olisiohan Rajalla nyt käyttöä noille purkeille, kun sinne asennetaan droonitutkaimia? No, ehkä laitetoimittaja tuo tullessaan omat purkit - toivottavasti.


Summa summarum:

Droonitutkain on mahdollista rakentaa ns. kaupanhyllyiltä löytyvistä (COTS) tuotteista. Toki tekniikan kokoaminen saattaa tuoda erilaisia haasteita järjestelmän kokoamisen osalta. Ei kuitenkaan mitään ylitsepääsemätöntä. 

Yksittäisenä tai yksittäisinä ratkaisuina tästä varoitusjärjestelmästä ei liene ilo kuin rakentajalle, jos sitäkään. Ennakkovaroitusjärjestelmänä toimiakseen tämä vaatii luonnollisesti useiden sensorien käyttämistä ja luonnollisesti kerätyn sensoridatan käsittelyä. Pelkkä käsittely ja analysointi ei tietysti riitä, sillä saatu tieto pitää luonnollisesti pystyä jakamaan sitä tarvitseville - siis kansalaisille!

Vaihtoehtoja löytyy varmasti, joten eiköhän tähänkin saada vielä ns. perusversio kaupallisessa laajuudessa ihan tavan kansalaisten käyttöön.

Parempi droonitutkain löytyi sattumalta testailujen yhteydessä. Karkeakarvainen mäyräkoira, joka ei pidä droonin äänestä havaitsi jo usean kilometrin etäisyyeltä n.150 metrin korkeudessa lähestyvän kohteen. Droonien ääneen reagointi lienee aika helposti opetettavissa useimmille koiraroduillekin - onko tarpeen, sitä en tiedä.


@ri

tiistai 31. maaliskuuta 2026

Kirjahyllystä: Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous

 

Docendo 2026  ISBN 978‑952‑850‑595‑2 



Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous

Jyri Kosolan Koneiden sota on teos, joka osuu suoraan aikamme hermoon. Se ei ainoastaan kuvaa droonien teknologista kehitystä, vaan avaa lukijalle kokonaisen murroksen, joka muuttaa sodankäynnin logiikan, rakenteet ja toimijat. Kosola kirjoittaa kuin henkilö, joka on nähnyt muutoksen sisältä käsin – ja juuri sitä hän onkin: pitkän linjan sotateknologian tutkija, kehittäjä ja Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja.  

Teos on samalla sekä tekninen että strateginen. Se ei tyydy esittelemään droonien ominaisuuksia, vaan osoittaa, miten ne muuttavat sodan dynamiikkaa: miten ne näkevät, miten ne toimivat parvina, miten ne pakottavat sotilaat ja kokonaiset armeijat muuttamaan toimintatapojaan. Ukrainan sota toimii kirjassa sekä varoittavana esimerkkinä että laboratoriomaisena näyttämönä, jossa teknologinen kehitys on ollut yhtä nopeaa ja mullistavaa kuin toisen maailmansodan aikana.   

Mitä teos oikeastaan kertoo?

Kosola rakentaa teoksensa kahden tason varaan: teknologinen murros, joka on jo tapahtunut, ja strateginen muutos, jota emme vielä täysin ymmärrä.

Hän osoittaa, että droonit eivät ole vain uusi asejärjestelmä, vaan kokonainen paradigma. Ne muuttavat sodan kustannusrakenteen, riskiprofiilin ja ennen kaikkea ihmisen roolin. Ase ei enää tarvitse elävää kantajaa – ja tämä muuttaa kaiken.  

Kosola kuvaa, miten droonit ovat aiheuttaneet jopa 70 % Ukrainan sodan miehistötappioista, ja miten tämä on pakottanut joukot toimimaan hajautetummin, matalammalla profiililla ja jatkuvan sensoripaineen alla.   

Kosolan vahvuus on hänen tekninen taustansa. Hän ei spekuloi, vaan selittää. Hän ei maalaile uhkakuvia, vaan purkaa teknologian toimintaperiaatteet ja niiden vaikutukset sotilaalliseen päätöksentekoon.  

Kosola myös muistuttaa, että droonien vallankumous ei ole syntynyt tyhjästä: hän itse kirjoitti aiheesta jo 2003, ja hänen tiiminsä kehitti valokuituohjauksen, jota käytetään nykyisin Ukrainassa elektronisen häirinnän kiertämiseen.   

Miksi teos on tärkeä juuri nyt?

Kosolan kirja on osa laajempaa keskustelua, jossa Suomi ja muut länsimaat arvioivat omaa puolustuskykyään uuden sodankäynnin aikakaudella. Lisää "vettä myllyyn" tuli juuri sopivasti kirjan julkaisun jälkeen, kun kaksi ukrainalaista droonia eksyi Palmusunnuntaina Suomeen aiheuttaen suuren mediaryöpyn asian ympärille. Tälläkin kerralla selvittiin onneksi pelkällä säikähdyksellä.

Nyt julkaistu kirja osoittaa että,

- droonit ovat muuttaneet sodan pysyvästi,  

- teknologinen kehitys on nopeampaa kuin organisaatioiden kyky sopeutua,  

- sota ei enää rajoitu rintamalle, vaan ulottuu koko yhteiskuntaan,  

- tulevaisuuden taistelukenttä on sensorien, tekoälyn ja autonomisten järjestelmien verkosto.  


Summa summarum

Koneiden sota on yksi 2020-luvun tärkeimmistä suomalaisista sotateknologian tietokirjoista. Se on tekninen, analyyttinen ja paikoin jopa hälyttävä – mutta ennen kaikkea se on selkeä ja perusteltu.  


Kosola näyttää, että droonien vallankumous ei ole tulossa.  

**Se on jo täällä.**  


@ri


Vallan kolmio - Alexander Stubb

ISBN: 978-951-1-52142-6 "Vallan kolmio" (Otava)   Kirja-arvio: Alexander Stubb – Vallan kolmio Alexander Stubbin uutuuste...