Kirjahyllystä: Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous

 

Docendo 2026  ISBN 978‑952‑850‑595‑2 

Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous

Jyri Kosolan Koneiden sota on teos, joka osuu suoraan aikamme hermoon. Se ei ainoastaan kuvaa droonien teknologista kehitystä, vaan avaa lukijalle kokonaisen murroksen, joka muuttaa sodankäynnin logiikan, rakenteet ja toimijat. Kosola kirjoittaa kuin henkilö, joka on nähnyt muutoksen sisältä käsin – ja juuri sitä hän onkin: pitkän linjan sotateknologian tutkija, kehittäjä ja Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja.  

Teos on samalla sekä tekninen että strateginen. Se ei tyydy esittelemään droonien ominaisuuksia, vaan osoittaa, miten ne muuttavat sodan dynamiikkaa: miten ne näkevät, miten ne toimivat parvina, miten ne pakottavat sotilaat ja kokonaiset armeijat muuttamaan toimintatapojaan. Ukrainan sota toimii kirjassa sekä varoittavana esimerkkinä että laboratoriomaisena näyttämönä, jossa teknologinen kehitys on ollut yhtä nopeaa ja mullistavaa kuin toisen maailmansodan aikana.   

Mitä teos oikeastaan kertoo?

Kosola rakentaa teoksensa kahden tason varaan: teknologinen murros, joka on jo tapahtunut, ja strateginen muutos, jota emme vielä täysin ymmärrä.

Hän osoittaa, että droonit eivät ole vain uusi asejärjestelmä, vaan kokonainen paradigma. Ne muuttavat sodan kustannusrakenteen, riskiprofiilin ja ennen kaikkea ihmisen roolin. Ase ei enää tarvitse elävää kantajaa – ja tämä muuttaa kaiken.  

Kosola kuvaa, miten droonit ovat aiheuttaneet jopa 70 % Ukrainan sodan miehistötappioista, ja miten tämä on pakottanut joukot toimimaan hajautetummin, matalammalla profiililla ja jatkuvan sensoripaineen alla.   

Kosolan vahvuus on hänen tekninen taustansa. Hän ei spekuloi, vaan selittää. Hän ei maalaile uhkakuvia, vaan purkaa teknologian toimintaperiaatteet ja niiden vaikutukset sotilaalliseen päätöksentekoon.  

Kosola myös muistuttaa, että droonien vallankumous ei ole syntynyt tyhjästä: hän itse kirjoitti aiheesta jo 2003, ja hänen tiiminsä kehitti valokuituohjauksen, jota käytetään nykyisin Ukrainassa elektronisen häirinnän kiertämiseen.   

Miksi teos on tärkeä juuri nyt?

Kosolan kirja on osa laajempaa keskustelua, jossa Suomi ja muut länsimaat arvioivat omaa puolustuskykyään uuden sodankäynnin aikakaudella. Lisää "vettä myllyyn" tuli juuri sopivasti kirjan julkaisun jälkeen, kun kaksi ukrainalaista droonia eksyi Palmusunnuntaina Suomeen aiheuttaen suuren mediaryöpyn asian ympärille. Tälläkin kerralla selvittiin onneksi pelkällä säikähdyksellä.

Nyt julkaistu kirja osoittaa että,

- droonit ovat muuttaneet sodan pysyvästi,  

- teknologinen kehitys on nopeampaa kuin organisaatioiden kyky sopeutua,  

- sota ei enää rajoitu rintamalle, vaan ulottuu koko yhteiskuntaan,  

- tulevaisuuden taistelukenttä on sensorien, tekoälyn ja autonomisten järjestelmien verkosto.  

Summa summarum

Koneiden sota on yksi 2020-luvun tärkeimmistä suomalaisista sotateknologian tietokirjoista. Se on tekninen, analyyttinen ja paikoin jopa hälyttävä – mutta ennen kaikkea se on selkeä ja perusteltu.  

Kosola näyttää, että droonien vallankumous ei ole tulossa.  

**Se on jo täällä.**  

@ri

Muutama ajatus "Tekoälystä"

 Tekoäly, Keinoäly, AI, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja aika monelle tuo sana "Tekoäly" onkin alkanut muodostua jo jonkin asteiseksi kirosanaksi. Teknisen kehityksen ja uusien supertietokoneiden tullessa markkinoille on myös AI (Artificial Intelligence) tullut esille yhä useammin ja erilaisissa asiayhteyksissä. Viimeksi tänään (8.2.2023), kun Microsoft ja Google pitivät lehdistötilaisuudet ja ilmoittivat ottavan "keinoälytekniikan" osaksi omia hakukoneitaan. Kilpajuoksu näiltäkin osin on vihelletty alkaneeksi. 

Paljon on vettä virrannut Vuoksessa siitä lähtien kun AI:sta alettiin julkisesti ihan vakavissaan puhumaan 1990-luvun alkupuolella Suomessa. Tuolloin kutsuttiin ihmistä älykkäämpää tietokonetta keinoälyksi. Toki jo aikaisemmin oli asiaa ounasteltu kun huomattiin kuinka tietokoneiden laskukapasiteetti tulisi kehittymään ja ohittamaan lopulta ihmisten kyvyt. Mooren lakien myötä tästä hieman pelottavastakin ajatuksesta tai ilmiöstä on tullut totta: AI on tullut ja on jo kehittynyt vahvasti osaksi tietoyhteiskuntaamme. 

Itselläni ensimmäinen herääminen AI:n osalta oli 1996, kun IBM rakensi shakkimaailman herruutta uhanneen Deep Blue -tietokoneen. Tietokoneen haastajaksi tuli, kuinkas muutoin, hallitseva shakin maailmanmestari, Garri Kasparov. No, niinhän siinä kävi, että mestari hävisi ensimmäisen kohtaamisen Deep Blue:ta vastaan. Toki kuusi (6) otteluisen turnauksen mestari voitti, joten täyttä "selkävoittoa" ei "Shakki AI" aivan onnistunut saavuttamaan.

Haastavat "Keinoälyt" kodissani 

Hävityn turnauksen jälkeen Deep Blue:ta hieman kehiteltiin ja uusittu versio sai nimekseen Deeper Blue. Vajaa vuosi edellisestä kohtaamisesta ja nyt sai hallitseva mestari poistua häviäjänä laudan ääreltä. Turnaukset olivat toki tasan 1 - 1. Siitä voi sitten jokainen vetää omat johtopäätökset paremmuudesta. Asia jäikin varmistamatta, koska Kasparoville ei myönnetty ottelurevanssia, vaan IBM päästi Deep Blue:n eläkkeelle.

Nykynäkemyksen mukaan Deep Blue:n osalta ei enää puhuta "keinoälynä" vaan todella tehokkaana laskukoneena. Laskentatehonsa avulla kone saattoi ennakoida jopa shakkipelin kaikki mahdolliset lopputulokset ja päästä voittaviin siirtoihin pelkästään raa'alla laskennalla.

Vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen herääminen AI:n osalta koettiin syksyllä 2022, kun julkaistiin Chat GPT, tekoälypohjainen tietolähde, joka käyttää laajoja kielitietokantoja muodostaessaan vastauksia sille esitettäviin kysymyksiin. ChatGPT (CGPT) onkin jo lyhyen olemassaolon aikana ehtinyt muokkaamaan tietoyhteiskuntaamme monella tavalla: oikeilla kysymysvalinnoilla on voitu tehdä erilaisia kirjallisia "opinnäyttötöitä", julkaista "poikkitieteellisiä" artikkeleita, päivittää nettisivustoja jne. Uutena asiana CGPT:n osalta onkin sen hyödyntäminen radioliikenteessä.

Digitaalisessa toimintaympäristössä tekstin muokkaaminen puheeksi ja toisin päin on nykyään helppoa. Voidaankin sanoa, että CGPT on onnistunut jo valtaamaan radioaallotkin ja kommunikoinnin siellä. Tästä aiheesta voi käydä katsomassa ja lukemassa hienot esimerkit tämän linkin takaa (eng.) Tuo artikkelissa mainittu DSTAR -digiradiotekniikka on toki käytössä Suomessakin. Itse olen vielä onnistunut välttämään tuon DSTAR :n käytön, toki tekniikkaa on siltäkin osin täytynyt seurata, että on tullut myös tuota DSTAR -tekniikkaakin tukeva radio, mutta sille on löytynyt vielä muuta käyttöä - onneksi.

DSTAR, C4FM ja analoginen radio sulassa sovussa 

Monet meistä voivatkin jatkossa päätyä keskustelemaan Chat GPT:n kanssa ilman radiotakin, kun vastaamme tuntemattomaan puheluun ja siellä alkaa "myyntitykki" kysymään kuulumisia ja kauppaamaan tuotteitaan! Kuulostaako mielenkiintoiselta - tosiaankin. No, täysin virheettömiä eivät nämä tekstiä ja puhetta tuottavat tekoälyt vielä ole ja jos mahdollista niin niitä on mukava kiusata vaikka kysymällä "Mitä on mustanaukon sisällä?", "Kumpi voitti - kampi vai kumpi?", "Milloin aikamatkustus on mahdollista?".....

Tekoälyn kehitystä tullaan seuraamaan varmasti jatkossakin monelta kantilta, tarjoaahan se monia mahdollisuuksia niin hyvässä kuin pahassakin - valitettavasti. Pelkona varmasti onkin se, että jossain vaiheessa ihmiskunta tulee saamaan käsiinsä todellisen "koneälyn", joka ohittaa ihmisen kaikilta osin. Samalla kehitetty "koneäly" on samaa mieltä siitä, että ihmiskunta on tehnyt itsestään maapallon toiseksi älykkäimmän olennon. Tässä kilpajuoksussa ei mielestäni kyllä pitäisi jäädä toiseksi.

Mutta, miksi pitäisi olla huolissaan tekoälystä? Kyllähän ihminen pystyy aina katkaisemaan tai irrottamaan tekoälyn (tietokoneen) piuhat irti - vai pystyykö? Kysymyksiä ja kysymyksiä ratkottavaksi. Eräs vaihtoehto on kysyä tekoälyltä "Onko jumala olemassa?" - Tekoäly vastaa kysymykseen "Nyt on" ja sulatti piuhat pysyvästi kiinni! (Stephen Hawking)

Keskustelu tekoälyn osalta tulee varmasti taas kiihtymään ja hyvä niin. Tekoäly(t) rakentuvat yhä syvemmälle digitaalista yhteiskuntaamme ja saavat siellä lisää valtaa koko ajan; oli sitten kyse sotilaallisista tekniikoista tai puhtaasti lääketieteellisistä innovaatioista taustalla on ja pyörii tuo AI muodossa jos toisessa. 

Palataan tähän mielenkiintoiseen aiheeseen myöhemmin uudelleen. Aivan kuten Stephen Hawking omissa tekoälyä koskevissa kirjoituksissaan on todennut " On houkuttelevaa sivuuttaa ajatus huippuälykkäistä tietokoneista silkkana tieteiskuvitelmana, mutta se olisi virhe, ja mahdollisesti kaikkien aikojen pahin virheemme." 

Nyt on peli avattu näiltäkin osin, palaamme asiaan sivuuttamatta sitä 🤓

@ri