Käyttöjärjestelmää kerrakseen

Viimeaikoina on tapahtunut kolme suurta käyttöjärjestelmäpäivitystä tietonikkareiden riemuksi tai suruksi. Viimeisin päivitysversio julkaistiin viime torstaina Ubundu-linxin osalta. Tätä aiemminhan oli Mac OS saanut Lumileopardinsa ja Windows "seiskansa"
Se mikä näitä asioita yhdistää on ainoastaan sana käyttöjärjestelmä kaikki muu onkin sitten hyvin järjestelmäkohtaista.
Siinä missä Windowsin osalta mennään hyvinkin kaupallisuuden nimissä ja maksimivoittoja tavoitellen, on Ubundun ja Mac:n osalta etusijalle laitettu selvästi käyttäjät.
Mac-järjestelmää ei turhaan mainosteta maailman edistykseikkäimmäksi. Jo pieni tutustuminen vahvistaa kyseisen käsityksen. Kerran kokeiltuaan onkin siitä hankala luopua. Windowsin osalta tilanne on luopumisen osalta hieman sama, sillä kerran sille tielle lähdettyään on antanut jo pikkusormensa Bill Gatesille, eikä sitä tahdo saada millään takaisin.
Kahden päivän kokeilussa tuo viimeisin Ubundukin on näyttänyt kyntensä; suomenkielinen asennuspaketti kaikkine laiteajureineen meni kerralla kohdilleen - tämän jälkeen onkin tarpeen tehdä vain niin halutessaan käyttäjäkohtaisia tarkennuksia käyttöliittymään ja antaa porskuttaa.
Tuon Windows 7 osalta on vaikea uskoa todeksi sitä, että suurella rahalla ostettu käyttis ei näköjään edes kaupasta kannetusta uudessa koneessa suostu toimimaan 100%:lla! Lahden suunnalla ovat kantaneet kauppaa takaisin uusia koneita ongelmien takia. Uskomatonta kerrassaan. Markkinavoimat ovat menneet kovasti kuluttajatyytyväisyyden edelle, ja liikkeelle on laskettu vielä pahasti keskeneräinen järjestelmä. Monet asiantuntija ovat sanoneet, että tuo halvin 7-versio, Home Edition, pitäisi jättään suoraan kaupanhyllylle ja tarvittaessa ostaa sitten tuo kalliimpi Professional -versio. Rahastuksen ja huijauksen makua kovasti ilmassa.
Reilu 20 vuotta tietokoneiden kanssa touhunneena kun katsoo huoltotilastoja, niin yli 90 % koneista on ollut jollain Win-softalla, mikä on suorastaan luonnollista, koska järjestelmä on jostain syystä niin yleinen maailmalla. Muiden käyttiksien osalta huollot ovatkin yleensä rajoittuneet uuden järjestelmän asennuksiin/ päivityksiin tai sitten käyttäjätietojen muuttamista uudelle koneelle yms.
Totuus kuitenkin ennen kaikkea: ilman Bill Gatesin tapaista "gurua", atk-ammattilaisilta loppuisi monelta hommat. Järjestelmien ylläpito ja kunnostus se vasta hommaa onkin.
Molempia totuuksia voi ihailla tekstiosion kuvien takaa avautuvista linkeistä. Kiitos!

Valoa...

Pieni pakkanen teki aamun kävelykierroksesta oikein nautittavan, ei tarvinnut sohjossa ja mudassa tallustella. Karvatassukin tykkäsi moisesta vaelluksesta.
Pitkästä aikaa on jälleen luonnon omaa valoa mukavasti, jotta valokuvaustakin voi harkita. Aamun kierrokselle tosin sattui tuo perinteinen kämmi - taivaalla oli komeita yläpilvimuodostumia, joita aioin ikuistaa digimedialle, mutta hups, kuinka ollakaan - taskupokkarin muistikortti oli tietysti unohtunut kuva-asemalle kotia, joten se niistä kuvista. Täytyy ilmeisesti korjata virhe ja lähteä hieman katsomaan noita hanhia lähipelloilta ja muistaa varmistaa kamerakaluston toimivuus ennen irtautumista.
Vanhalla kanavauomalla oli mielenkiintoinen tapahtuma menossa kun parvi punatulkkuja oli jäälle laskeutuneena ja keräilivät nokkiinsa. Ilmeisesti rantakasveista oli lentänyt jotain siementä jäälle, josta ne oli helposti poimittavissa.
Mustolan lampi huusi tyhjyyttään tänään, sillä kaikki sorsat olivat kadonneet jonnekin. Pakkanenko lienee laittanut parven liikkeelle. Onhan sorsankin syötävä.

Ihmettä kerrakseen

Tarkkaan kun katselee ja kuulostelee, niin luonnolla tuntuu olevan aina jotain ihmeellistä ja kummallista tarjottavanaan. Niin, tänäkin aamuna tuolla kanavan laitaa mittaillessa.
Muuttolintuja toki vielä lentelee pienemmissä ja suuremmissa parvissa. Tälle aamulle rekisteröitiin komea laulujoutsenparvi (14 lintua) ja kohta heti perään kanadanhanhiparvi (30 lintua).
Mustolan sinisorsat olivat lähes täysimääräisesti koolla: 60 lintua, joista yksi oli hieman muita unisempi, kun oli jäänyt puistoalueelle nukuskelemaan. Sen verran pää likkui, että tiesi linnun olevan elossa.
Jännin havainto tulikin sitten tuolta kanavapuiston lehmusten luota, kun tuuli oli pudottanut suurehkon ampiaispesän puusta. Pesä oli säilynyt hyvin kasassa ja oli nyt tarkasteltavana puun vieressä nurmikolla. Karvatassusta moinen kummajainen oli hieno tutkittava. Luonnollisesti pesä oli jo tyhjentynyt asukkaista, joten sitä oli helppo tutkia lähemmin.

Sataset paukkuu

Totta se on - sataset paukkuu jälleen kohta. Muutama kuukausi sitten paukkui sataset geokätköilyssä kun sadas purkki tuli etsittyä. Nyt on paukkumassa sataset postikorttirintamalla kun tänään tuli 96. kortti Hollannista postilaatikkoon. Saapas nähdä kuka ehtii pokata tuon 100. korttipaikan. Ehkä jo huomenna...

Tietoturvaa - AVAST

Joskus pitää alistua hieman mainostamaankin hyvää tuotetta kun kerran on sellaisen löytänyt. Niin, ja ilmaista vieläpä. Harvoin ilmainen tuote on päihittänyt monia kaupallisia tuotteita kuten tässä tapauksessa. Kyseessä on siis virustorjuntaan erikoistunut tuote: ALWIL AVAST ANTIVIRUS HOME EDITION.
Monien vertailuiden ja testien kärkipäässä keikkuva tuote, joka tekee sen minkä lupaa ja vieläpä nopeasti! Kotikäyttäjän tarvitsee rekisteröidä tuote, mutta se on pieni vaiva aina vuodeksi tulevasta pöpöturvasta. Kun kaupallinen tuote alkaa ahdistamaan kukkarossa, niin tässä parempi korvike käyttöön.

Tietoturvaa

Tuossa samalla kun on suorittanut noita tietoturvakatsastuksia huollettaville koneille tuli tietenkin vilkaistua samalla omankin koneen konepellin alle. Ja tarvetta näkyi olevan, sillä nopea skannaus toi esille koko joukon turhia rekisterimerkintöjä hidastamasta konetta sekä vielä suuremman joukon noita "pikkuhaitakkeita", jotka tilastoivat nettikäyttäytymistä yms.
No, asiat oli nopeasti korjattu, koska mitään uutta ja mullistavaa ei koneelle ollut ilmaantunut. Niin, tai sitten siellä on jotain niin uutta, etteivät torjuntaohjelmistot sitä vielä tunnista. Tämähän olisi jo enemmän kuin lottovoitto, joten se siitä. Toisaalta nettikoneellani ei ole mitään sellaista joka mahdollista rikollista hurjasti kiinnostaisi; vaarat ovat ihan muut kuin tiedon menetyksessä: joutuminen roskapostittajan orjakoneeksi, mahdollinen keylogger, joka lähettää erityisesti pankkikäytössä olevat tunnukset eteenpäin, yritysvakoiluun liittyvien dokumenttien kopiointia yms. Tältä osinkin voi huokaista helpotuksesta - mitään ko. asioihin viittaavaa ei löytynyt.
Varmuuden maksimoimiseksi päätin tällä kertaa käyttää vielä koko työaseman tutkintaan (skannaukseen) nettipalvelun skanneria. Toki työasemalla on oma virus/haitake -tutkansa, mutta useamman käyttö on aina silloin tällöin paikallaan.
Nettiskannerin valinnassa tulee olla sitten varovainen. Maailmalla liikkuu hyväuskoisten huijaamiseksi erilaisia, ilmaisia tarkastusohjelmistoja, jotka löytävät sitten koneelta vaikka mitä poistettavaa. Jotta poisto onnistuu kunnolla, täytyy ladata ilmainen lisäosa ja tämän jälkeen kone onkin sitten "naapurin" hallinnassa tai täysin lukossa ellei valuuttaa löydy lähetettäväksi.
Itse käytin ESET ONLINE SKANNER -nimistä palvelua. Tämä teki hienosti sen minkä lupasi - tosin jätti jälkensä pyyhkimättä Vistan tiukoista turvallisuusominaisuuksista johtuen. Ohessa kuva tuloksista. Niin, samalla vaivalla piti tarkastaa myös tuon varmistusaseman sisältö, koska on ikävää palauttaa joskus tiedostojen mukana joku ylimääräinen ökömönkiäinen. Nukuttaa paremmin kun tietää, että kaikki on kunnossa.

Tietokonetta: huoltoa osa 3

Kaikkien tietoturvapäivityksien ja skannausten jälkeen todettiin kone puhtaaksi ja siten käyttäjälle turvalliseksi. Harmi vaan, että nykyään tahtoo olla ainakin Windows-maailmassa niin, että heti kun koneen käyttää netissä, niin noita mainostoimistojen haitakkeita pesiytyy koneelle. Nämähän tarkkailevat toki vain nettikäyttäytymistä, jotta osaavat sitten vaikka kohdentaa mainontaa oikein ja tekevät tietysti tilastoja tarkasteltavaksi.
Näistäkin haitakkeista pääsee toki eroon, mutta tuolloin monet sivustot eivät enää toimi kunnolla, joten tältä osin käyttäjä joutuu tekemään ratkaisun - joko tai...
Niinpä - Linux ja Mac -maailmoissa nuo haitat ovat huomattavasti pienempiä.
Mutta, kaikki kaikessa 3 vuotta käytetystä työsemasta saatiin uuden veroinen muutaman tunnin puuhastelulla.

Keväinen henkäys

Tälle aamulle voi sanoa, että ulkosalla on suorastaan keväinen henkäys. Lämpötila pitkästä aikaa reilussa seitsemässä plus-asteessa, harmaa pilvimassa kattona, mutta sade antaa vielä odottaa. Se on tuo lämpötila ihmeellinen asia, mutta sen myötähän tuo luontokin pitkälti toimii ja me sen mukana.

Tietokonetta: huoltoa osa 2

Jotta pystyisi vertaamaan saavutettua tulosta, on hyvä ottaa perus parametrit talteen ennenkuin aloittaa hommat. Tässä tapauksessa on kaksi kriittistä arvo, joita tulee seurata: käyttöjärjestelmän käynnistymiseen menevä aika sekä selaimilla haettavan etusivun lataamiseen menevä aika.
Selaimen osalta on toki huomattava se tosiasia, että mitä sivustoa käyttää latauksessa, koska eri palvelimet ovat erilaisten yhteyksien päässä ja ruuhkat yms. aiheuttavat viiveitä latauksessa. Huomioitavaa on myös se, että kerran ladattuaan saattaa seuraava lataus sivustolle tullakin koneen välimuistista eikä neti ylitse, jolloin toiminta on erittäin nopeaa.
Joka tapauksessa tässä parametrit ennen homman aloittamista:

• XP Home Edition käynnistyminen: 1 min 11 sek.
• IE 7:n käynnistyminen: 1 min 41 sek. (huomattavan pitkä aika)
• Firefox käynnistyminen: 6 - 17 sek. (todella nopeaa).

Tarkastelussa koneen suurimmat "roskat" ja "paheet" löytyivätkin IE-selaimen johdannaisina pääosin. Eli ei ihme jos myllyssä oli jotain tahmaa.

Ensimmäisen suoritetun skannauksen perusteella poistettiin vain yksi ns. vakoojaohjelma (mainos), tehtiin 89 korjausta rekisteritiedostoihin, poistettiin liki 7 Mb turhia tiedostoja ja korjattiin 62 eri tavoin tietoturvaan liittyvää asiaa.
Lisäksi tarkastettiin levyn kunto. Kunto todettiin hyväksi eikä BAD-sektoreita ollut. Levylle suoritettu eheytys ilmoitti levyn pirstoituneisuudeksi 2.23%. Ei paljoa - eli suuria asennuksia ja poistoja ei koneella ole tehty. Eheytyksen jälkeen pirstoutuneisuus oli vain 0.01%

Näiden toimenpiteiden jälkeen mitattiin uudelleen em. käynnistymiset.

• XP Home Edition käynnistyminen: 1 min 3 sek.
• IE 8 (uusi selain): 4 - 23 sek
• FireFox: 3 - 12 sek

Erityisellä vakoojapoisto-ohjelmalla löydettiin vielä lisäksi 17 haitaketta, jotka poistettiin samoin tein.

Nyt työasema alkoi ollakin jo hyvin käyttäjäystävällisessä kunnossa. Nopeudet ja latausajat myös täten hyvissä kantimissa.

Jotta homma ei jäisi keskeneräiseksi, pitää ottaa vielä kertaalleen ennen luovutus nuo viimeisimmät Mikrosoftin päivityspaketit, työaseman omien ajureiden päivitykset sekä tarkastaa työasema mahdollisten rootkittien varalta. Rootkitit kun eivät paljastu tavallisilla tietoturvaohjelmistoilla.

Huomisellekin pitää siis jättää jotain. Kiitos Bill Gates!

Tietokonetta: huoltoa osa 1

Sitten onkin aika kytkeä virrat koneeseen ja alkaa itse huoltotoimenpiteisiin. Reilu kolme vuotta aktiivikäytössä olleen tietokoneen kovalevy on varmasti melkoisessa sekamelskassa ja pitää sisällää koko joukon muistoja ainakin internetsurffailusta.
Netistä löytyy koko joukko hyviä ja ilmaisia työkaluja asioiden korjaamiseen ja paranteluun. En ala niitä tässä mainostamaan, vaan tyydyn noin yleisellä tasolla kuvaamaan käytettävää työkalua.

Varmuus on aina fiksuutta, joten ammattinsa osaava tekee korjattavasta levystä ennen korjailuja aina varmuuskopion siltä varalta, että jotain menee pahasti pieleen ja pitääkin saada asiakkaalle palautettua osa tai kokonaan sitä vanhaa levyä. Yllätyksien välttämiseksi pitäisi asiakkaalta pyytää kirjallinen suostumus siihen, että mitään palautettavaa, arvokasta tietoaineistoa ei koneella enää ole. Myöhemmin kun kuvat ja dokumentit ovat kateissa täysasennuksen jäljiltä on vaikea alkaa selittelemään asian luonnetta. Monille koneet ovat vieläkin sen verran outoja laitteita, ettei tule mieleenkään tehdä niitä varmistuksia tai jos ne on tehty, niin ne ovat samalla osiolla kuin itse korjattava käyttöjärjestelmä tai sitten aivan liian vanhoja, yli-ikäisiä.

Tärkeiden tietojen varmistuken jälkeen, suoritin levylle skannausohjelmalla perustutkinnan, jonka perusteella koneelta löytyi pari mainoskilkettä, jotka eivät ole vaarallisia, mutta voivat toki hidastaa toimivuutta.
Lisäksi koneelta löytyi reilusti rekisterivirheitä, eli koneelta menee melkoinen aika kun se yrittää etsiä tiedostoja, joita ei enää ole ko. linkkien päässä olemassakaan. Ohjelmat on poistettu, mutta yleensä niin huonot poisto-ohjelmat, toiminteet jättävät rekisterit koskemattomiksi, jolloin syntyy noita haamuja.
Lisäksi koneelta löytyi suuri joukko väliaikaistiedostoja nettiselailun ja Mikrosoftin tuotteiten jäljiltä. Nämä voivat joissain tapauksissa muodostua tietoturvauhkaksi, kun käyttäjä ei tarkkaan tiedä mitä koneella on vielä tallessa. Aina ei riitä tiedoston poisto ja roskakorin tyhjennys!!!

Tietokonetta: valmistelut

Ei sitten muuta kuin Bill Gatesia kiittäminen ja hommiin ryhtyminen.
Kokemus on osoittanut, että tietokoneen huolto varsinkin vieraan sellaisen on valmisteltava hyvin asioiden jouhevan etenemisen kannalta.

1. Virtalähteitä tarpeeksi: itse mikro on syytä olla koko ajan virtalähteessä kiinni vaikka akutkin pelaisivat - ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta kun kesken kriittisen toimen virrat loppuu ja koko homma menee ns. pahemman kerran ideksiin. Muiden perusmikrojen kanssa ongelmaa harvoin kohtaa sillä ne eivät tahdo suostua käynnistymään ilman sähkökytkentää hi. Myös asennuksen yhteydessä varmistuksiin käytettävä ulkoinen levyasema tarvitsee oman virtansa. HUOM: älkää viitsikö pelleillä noilla tietokoneesta virran ottavilla systeemeillä. Nuo asemat on tarkoitettu lähinnä kiireisen matkalaisen seuralaiseksi eivätkä ole ollenkaan niin varmatoimisia kuin isot sisaruksensa.
2. Paperia ja kynä sillä kone antaa välillä ilmoituksia, jotka on hyvä tallentaa paperille. Samalla voi tehdä itselle työlistaa, niin muistaa mitä on tehty ja tekemättä.
3. Työkalut eli lähinnä ohjelmistoja, jotka kätevästi valmiina USB-tikulla. Muista tarkastaa aina viimeisimmät päivitykset ohjelmistoista.
4. Alkuperäismediat, sillä isommassa hommassa kun kaikki asennetaan uusiksi tulee eteen alkuperäislevyjen ja sarjanumeroiden käyttö. Ne on hyvä olla muutoinkin aina käsillä.

Näillä eväillä pääsee jo hyvään vauhtiin.

Tietokonetta: ongelma

Sain tuossa käsiini vuodelta 2006 olevan kannettavan Fujitsu Siemens Amilo - tietokoneen. Koneen ongelmana käyttäjän mukaan on sen hitaus. Hitaus ilmenee erityisesti ohjelmien ja etenkin selaimia käytettäessä.
Kone on ollut siis reilu 3 vuotta käytössä ja sille ei ole tehty mitään huoltotoimia. Työaseman hitaus voi johtua hyvin monesta syystä: yleisimmin levyn fragmentoitumisesta, turhien (roska-) -tiedostojen kasaantumisesta levylle, ohjelmien asennuksista ja poistoista jääneistä jäljistä rekisteriin tai sitten pahimmillaan joku ökömönkiäinen on pesiytynyt koneelle.
Tässäpä työsarkaa kerrakseen. Ennen täydellistä uudelleen asennusta pitää koettaa katsella mitä kone on siis syönyt äksyilläkseen.
Niin, ja käyttöjärjestelmänä tuo BG:n luomus XP-home edition.

Syyspäivän köllykkää

Harmaa ja sateinen aamu ei lupaile iltapäivälle oikeastaan sen parempaa. Onneksi ei sentään ole pakkasta ja lunta maassa. Tosin lumipeite toisi hieman ylimääräistä valoa maisemaan.
Vapaa viikko käsillä joten palkkatyön kanssa ei tarvitse hötkyillä onneksi. Koti- ja harrastetöissä riittää onneksi valinnanvaraa tällaisellekin kelille. Aamulla kanavanlaitaa kävellessä tuntui, että vain työhön kiiruhtavat olivat liikkeellä. Jalankulkijoita ja koiranulkoiluttajia ei näkynyt liikkeellä. Onneksi sentään sorsat ja karvatassu pitivät uskollisesti seuraa aamuhämärässä tihkusateen keskellä.
Tälle päivälle ei kannata valokuvauslaitteita ottaa juurikaan esille, sen verran hämärää ja vetistä tuo ulkoilma on. Pitää keskittyä muihin harrasteisiin. Sitähän voisi laittaa vaikka tuon huoltoon tulleen tietokoneen kuntoon ja katsoa sitten mitä seuraavaksi jaksaa. Jätetään nuo nokoset kuitenkin väliin hi....

YLE:n hyvää - Nenäpäivä

Punainen nenä ja..... Niinpä, niin - punanenäisiä kansalaisia on liikenteessä. Itse törmäsin punanenäisiin tänään tuolla keskustan torialueen markkinatapahtumassa. Paikallinen YLE:n osasto oli siellä muistuttamassa torikansalaisia Nenäpäivästä ja hieman keräämässä varoja maailman vähäosaisille. Varsinainen Nenäpäivä on sitten 6. marraskuuta, mutta pieni varaslähtö asiaan on ihan hyväksyttävissä.
Nenäpäivä, Red Nose Day, juontaa perinteensä 80-luvun lopulle BBC:n ja Comic Relief -hyvätekeväisyysjärjestön yhteiseen ponnistukseen. Suomessa tapahtumaa on juhlistettu vuodesta 2007 - siis verrattain nuori tapahtuma näin meikäläisittäin.
Ei muuta kuin nenäilemään.

Kyllä syksy on hienoa aikaa

Kiireiden ja arkirutiineiden keskellä ei aina malta pysähtymään ja katsomaan, mitä kaunista luonnolla on tarjota. Jo, oman mielenterveydenkin kannalta olisi hyvä aina silloin tällöin ottaa itseään niskasta kiinni ja antaa seis-käsky asian toteuttamiseksi.
Tässä kuluneella viikolla sai jälleen nauttia mm. siitä ihanuudesta, että työnantaja tarjosi kokonaisen päivän ohjelmineen. Ja mikäs sen hienompaa kuin etsiä luonnonhelmasta sopiva kohde - muu hoituukin sitten lähes itsestään. Mikäs sen mukavampaa kuin urheilla, paistaa makkaraa, kalastaa jne. työajalla. Kun oikein fiilikseen pääsee, niin edes lammen jäätynyt pinta ei saa häirittyä mato-onkintaa, kuten kuva kertoo.

Syysmarkkinat: palloja poikineen

On joitakin asioita, jotka noin tuotteina kuuluvat markkinaperinteeseen. Viipurin rinkelit ovat varmasti se runsaslukuisimpana edustettu tuote. Moni torilla käyskennellyt näkyi poistuneen alueelta vähintään se rinkelipussi kainalossa.
Toinen yhtä merkittävä tuotekokonaisuus on tietysti värikkäät ilmapallot ja nuo "harvinaiset" markkinapallot. Markkinapalloja löytyi peräti yhdeltä lelumyyjältä - hyvä, että perinne edes jollain tavoin on säilymässä.

Syysmarkkinat: tilaihme (?)

Aina jotain uutta. Niin täälläkin kertaa. Taatusti tuoretta leivonnaista oli tarjolla, koska itse leipomo oli nostettu pyörien päälle ja saatu asemiin markkinaplatalle. Vielä kun olisi saatu herkullisia tuoksuja leivontabussin ympäristöön, niin tilanne olisi ollut täydellinen.

Syysmarkkinat

Eipä mennyt ennuste pahoin pieleen syysmarkkinoiden osalta. Räntä-vesisade ja "taivaallinen harmaus" olivat vallitseva käsite säänosalta. Aivan kuten tuossa jonkin aika sitten ennustin täällä. Sinänsä ei vaikea ennustettava, koska kyseinen ilmatyyppi on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
No, töiden lomassa tai paremminkin sanottuna niiden jälkeen tuli vietettyä reilu tunti markkina-alueella kameran kanssa. Mukaan tarttui vain nuo pakolliset markkinarinkelit ja nekin tingittyyn hintaan, tietysti.
Markkina-aluella oli hyvin tilaa kävellä; suurin osa käytävistä olivat lähes tyhjiä. Samoin monista myyntipisteistä puuttui myyjä. Moni myyjä tuntui hieman noituneen säätilaa ja etenkin sitä, ettei tapahtumaa oltu mainostettu paikallisissa medioissa. Nyt näytti siltä, että yleisö ei ollut löytänyt paikalle. Näin monet eurot jäivät tulematta. Harmittavaa myyjien kannalta.

Lokakuun sääkertymää - millejä taivaalta

Syyskuun myötä tuo terminen kesä jäi tältä vuodelta historiaan. Koko lokakuun säätä on turha arvuutella näin puolivälin paremmalla puolella, mutta jotain sentään voidaan jo nyt sanoa varmuudella.
Yksi varmuudella todettavia asioita on se, että vettä tulee tässä kuussa varmasti reilusti ylitse paikallisen keskiarvon. Mittarissa on jo nyt ylitse 72 mm ja lisää sen kuin vain tulee. Parhaimpana päivänä, 4.9, päästiin peräti liki 29 mm vuorokautiseen kerta-annokseen. Muina päivinä on jääty sitten parhaimmillaan tuollaiseen 10 mm vesikuormaan.
Muilta osin lokakuu on ollut ihan nimensä mukainen - ollaan oltu reilusti plussalla kuin myös miinuksellakin lämpötilojen suhteen. Lehtiä on vielä paljon puissa, joten kaikkia lehtikantoja ei pakkaset ole vielä rikkoneet eikä syysmyrskyt puistelleet.
Saas nähdä kuinka tuon lumentulon kanssa sitten käynee. Räntäsateiden osalta ainakin yksi varmimpia merkkejä on tällä viikolla vielä edessä: Lappeenrannan syysmarkkinat!

Kanavanlaidalta

Aamulenkki kanavanlaidalle toi pitkästä aikaan uusia luontohavaintoja Mustolanlammelta. Mustolanlampi on tuo vesistöosuus Mälkiän ja Mustolan sulkujen välillä.
Paikalla oli oikein sorsien syyskokous, sillä normaalin reilun 20 sinisorsan lauma oli kasvanut reiluun 60 yksilöön. Joukossa oli lisäksi pari kanadanhanhea tarkkailemassa tilannetta.
Muuttoaurojakin näkyi taivaalla, mutta tällä kertaa kyseessä ei olleet nuo hanhet tai joutsenet vaan tavallisemmat harmaalokit. Lokit olivat matkalla kanavaa myötäillen ruokapaikoilleen Kukkuroinmäen kaatopaikalle tai sitten hieman kauemmas Viipurin kaatopaikalle. Kuvassa tältä aamulta harmaalokkiaura - eli kaikki aurat eivät ole lentäviä hanhia tai joutsenia. Kuva on otettu 90-luvun pienellä taskukameralla, jos joku sitä sattuu ihmettelemään.

Jäätävää

Tälle aamulle olikin varsin erikoinen keli noin tieliikenteen osalta. Ennen kello seitsemää tienpinnat olivat märkiä ja kitkaa oli hyvin pidon osalta. Lähtiessäni uudelleen liikkeelle tuossa klo kahdeksan jälkeen, kun aurinko alkoi jälleen valaisemaan kunnolla, olikin mittari mennyt, kuten tyypillistä auringon noustessa, miinusasteille. Tämähän oli jäädyttänyt tienpinnat siihen kuntoon, että ei tahtonut kesätennareissa pystyssä pysyä. Tätä herkkua kesti onneksi vain reilu tunti, kunnes aurinko loi lämpöä niin paljon, että syntynyt jääpeite suli uudelleen.
Nyt lieneekin jo korkein aika laittaa auton suvikumit talvisäilöön ja ottaa ne piikkirenkaat alle.

Myrskyn poikasta

Aamulenkillä tuli todettua, että syksy on edennyt siihen pisteeseen, jolloin myrskytuuli yrittää tempoa viimeisetkin lehdykät puista. Samalla tuo tuuli tiedenkin aiheuttaa rajuja muutoksia tuossa lämpötilassa. Tuulen myötä noin nolla-asteen tienoilla pyörinyt pohjoisen puoleinen tuuli saa ilman tuntumaan reilulta -2 C:n pakkaselta. Puuskissa tuo hyytävyystekijä tietysti vielä lisääntyy.
Eilen oli vielä hanhiparvia liikkeellä, mutta tänään oli havaittavissa vain lokkeja ja rastaita suuremmissa määrin. Niin, ja olipa jokunen aikainen aloittanut jo lintujen talviruokinnankin - tiaisilla siis juhlat!

Enonkoskella 9.-12.10.2009

Pitennetty viikonvaihde Etelä-Savossa tarjosi ainakin säiden osalta monipuolisen valikoiman. Onneksi sentään suurimman osan ajasta saatiin nautiskella auringonpaisteesta vaikka lämpötila päivälläkään hädin tuskin ylitti + 5 C:en. Pienet yöpakkaset kuuluivat tiedenkin jo kuvioon. Suppilovahveroita olikin mukava keräillä kun ei ollut haittaa hirvikärpäsistä ja itse sienetkin oli mukavasti noukittavissa suurehkoina jääkimppuina. Sulatuksen, puhdistuksen ja kuivauksen jälkeen niistä tuleekin sitten talveksi hyvää lisuketta ruokapöytään.
Luonto jaksoi vielä antaa makua kesästä, sillä viikonloppuna lentelivät vielä nokkosperhoset pihamaalla ja mikä hauskinta, kävi itse lepakkokin moikkaamassa detektorille saunan terassilla.
Näin syksyisin tietysti kannattaa aina välillä kurkkailla noille viljelyksillekin, sillä siellä saattaa olla muuttolintuja näytillä. Nytkin oli Louhen kylän kohdalla komeat joutsenparvet ruokailemassa pellolla, niin mennessä kuin paluumarssinkin aikana.
Kuvat ovatkin tuoretta satoa: kesän viimeisiä lenteleviä nokkosperhosia sekä Louhen joutsenia. Terhojen kimpussa touhuava orava kuuluu tietysti syksynkuvaan sekin.

HELSINKI: hullutusta

Se on näköjään yksi varmimmista syksyn merkeistä pääkaupungissa, kun suuri joukko ihmisiä juoksee paikasta toiseen keltaiset muovikassit käsissä. Voisi sanoa, että oikein eräänlaista tilataidetta omassa lajissaan.
Kyseessähän on tietysti erään kauppajätin vuotuinen tapahtuma, jossa asiakkaita houkutellaan monenlaisilla tarjouksilla ostoksille. Se, mikä saa yleisömassat liikkumaan runsaslukuisina on kauppiaan keksimä kikka laittaa osa tuotteista tarjoukseen vain yhden päivän ajalle ja täydentää tarjontaa vielä viimehetken tarjouksilla, jotka ilmoitetaan vain itse kaupassa. Eli ken houkutukseen tarttuu on mentävä kiltisti muiden mukana.
Tarjouslehdyköitä tutkiessa tuntuu siltä, että kuinkahan moni on oikeasti vertaillut tuotteita ja hintoja ennen ostopäätöstä, koska monissa tuotteissa tuo alennus on erittäin marginaalinen, lähes olematon. Toki juuri niitä sisäänheittotuotteitakin löytyy tarjonnasta - eri asia sitten sattuuko juuri ko. tuotetta tarvitsemaan, vai meneekö ns. joukkohysterian mukana ja ostaa.
Mielenkiintoista tuo "kauppapsykologia", eiköstä vaan.

HELSINKI: myrskymatalaa

Ilmatieteen laitokselle täysi kymppi ennusteesta - lännestä saapunut myrskymatala saapui lähes aikataulun mukaisesti pääkaupunkiseudulle. Aamuyöstä alkanut sade ja tuuli hiljenivät vasta iltamyöhällä.
Työpäivän jälkeen oli mielenkiintoista tehdä tuo perinteinen Töölönlahden lenkki. Liikkujia ei ollut todellakaan ruuhkaksi saakka, vain muutamat vannoutuneimmat ulkoilijat näkyivät olevan liikkeellä. Vedenpintakin oli sen verran korkealla, että sorsat pääsivät paikoin uimaan jalkakäytävillä. Olipa sekaan eksynyt yksi puolikesy joutsenkin.
Paluumarssilla piti koukata tuon kasvitieteellisen puutarhan kautta. Paikallinen työvoima teki syystöitä ja varmasti ihmetteli yksittäista botanistia kasvustoja ihailemassa.

HELSINKI: myrskyn merkit

Myrskyn merkit ovat jälleen ilmassa. Tänään olikin juuri sellainen "tyyntä myrskyn edellä" -säätila. Käytännössä siis oikein komea syyspäivä. Huomiselle onkin sitten syytä muuttaa hieman pukeutumista ulkoilun osalta, sillä sadetta ja tuulta on luvassa ihan kunnolla. Tätähän se syksy on - ei voi edes valittaa.

HELSINKI: jopas nyt jotakin

Johan on aikoihin eletty, kun ei kerran eduskunnan virkamiehiin enää voi luottaa! Tässähän voisi sanoa, että omat koirat purivat - ja kunnolla. Luotettava, vastuuntuntoinen henkilö päätti ja otti kavaltaa eduskunnan urheilukerholta muutaman kymmenen tuhatta euroa omiin tarkoituksiin. No, tässä, niin kuin monessa muussakin tapauksessa osoittautui jälleen todeksi se sanonta että "ahneella on paskainen loppu". Niin, ja joskus se paraskin rosvo tekee sen viimeisen virheen ja jää kiinni.
Ihmisiähän sitä kaikki ollaan ja tuonkin kokoiseen laitokseen kuin eduskunta mahtuu monenlaista töppösen kuluttajaa. Herää vaan kysymys - onkohan vielä sitä kaikkein suurinta rosvoa tavoitettu?

HELSINKI: mitä ihmettä?

Mitä ihmettä? Jokin asia on noin alitajunnassa jäänyt vaivaamaan kun on tarponut pitkin ja poikin Helsinkin katuja viimeaikoina. Tänään se sitten selvisi aivan yllättäen. Pääkaupunkimme on näköjään muuttumassa tai jo muuttunut ns. kerjäläisten valtakunnaksi. Kadunvarret ja kulmaukset on hyvin kansoitettu noiden "kuppikansalaisten" toimesta. Onneksi eivät käy vaatteisiin kiinni. Tämän takia ne varmaan saavatkin olla piristämässä katukuvaa.
Hassua vaan, että esim. Pietarin miljoonakaupungin keskustassa ei kyseistä ilmiötä ole havaittavissa. Maassa maan tavalla, kuten sanotaan.

HELSINKI: Silakkaa

Työtehtävät toivat jälleen asioimaan tänne pääkaupunkiseudulle. Tuossa työmatkan lomassa on ollut helppo poiketa kauppatorin apajapaikoille ihmettelemään kalajalostuksen viimeisimpiä "hullutuksia". Vuotuiset silakkamarkkinat tarjoavat tähän oivan tilaisuuden. Kuten nimi velvoittaa, on silakka markkinoiden kunkku.
Voi sitä marinaadien runsautta, jota on keksitty käyttää silakan maustamisessa. Luulisi, että vuosi vuodelta ideat liemien osalta alkavat käydä vähiin, mutta mitä vielä. Tänä vuonna voiton vei mustaherukka-silakka. Varsin mielenkiintoinen makuyhdistelmä varmaan.
Tuleville vuosille voisin antaa pari hyvää vihjettä marinadin osalta - näitä ei torilta vielä löytynyt: katajanmarja-gin -silakka, konjakkimarinoitu-silakka, mansikka-silakka, tatti-/vahverosilakka jne.
Markkinatapahtuma on siitäkin hieno tapahtuma, että ei tarvitse ostaa itseään kipeäksi silakkapurkkien osalta, sillä runsaas myyntitarjonta takaa sen, että maistiaisia riittää. Maussa pysyy siis hyvin ilman ostovelvoitettakin.

ITELLA supistaa

Mediasta on saatu lukea, että Itella supistaa rajulla kädellä noita lajittelukeskuksia henkilöstön osalta ja panostaa automatiikkaan. Vähentyvässä postiliikenteessä on kaikki asiat optimoitava tarvittavan voiton saavuttamiseksi. Sellaistahan se business on. Sähköiset mediat ovat, kuten todettukin, aiheuttaneen tämän taantuman postipalveluissa. Koska sinä muuten viimeksi lähetit kirjeen tai kortin perinteiseen tapaan? Niinpä, hyvä kysymys - monet tuskin muistavatkaan kyseistä tapahtumaa. Monella tuo hetki ajoittuu joulukortin lähettämiseen.
Tällä kertaa onkin helppo ihmetellä asiaa, koska oma pesä on ns. puhdas: tänä vuonna on tullut käytettyä ITELLA:n postipalveluja enemmän kuin vuosiin: paketteja on lähtenyt liikkeelle reilu 30, kirjeitä n. 40 ja postikorttien määrä hipoo kohta 100 ja mennee ylitsekin ennen vuodenvaihdetta. Nopeasti laskettuna jos edes puolet kirjoitustaitoisista suomalaisista lähettäisi puolet tästä määrästä, joutuisi Itellakin tuumaamaan uusien lajittelukeskuksien lisäämistä.

Ole korvaamaton!

Maanantaina 5.10.2009 vietetään Euroopan elinsiirtopäivää. Arvokasta asiaa tuodaan esille erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja elinluovutuskortteja tuodaan saataville kauppakeskuksiin, yrityksiin ja moniin muihin paikkoihin joissa ihmsiä liikkuu.
Hyvä asia, joka on kuitenkin melko monelle tuntematon suuruus, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaisista on 20 prosenttia jo allekirjoittanut oman elinluovutuskorttinsa.
Elinten luovuttajista on aina pulaa, vaikka ilman luovutustodistustakin voidaan elimiä ottaa *uusiokäyttöön* omaisten suostumuksella. Kortti tekee asiat vaan paljon helpommiksi ja yksinkertaisimmiksi. Joskushan saattaa olla tilanne vain hetkistä kiinni, voidaanko vainajan jotain elintä ottaa uusiokäyttöön - tuolloin ei ole aikaa mennä kyselemään enää lupia omaisilta. Niin, ja monesti siinä tilanteessa jää lupa saamatta - onhan läheisen poismeno muutoinkin jo tarpeeksi kauhea sulateltavaksi.
Lisätietoja aiheesta ja sen sisällöstä kannattaa käydä katsomassa täältä. Sieltä voi mm. tulostaa tai tilata oman korttinsa ja ottaa vaikka mukaan haastekampanjaan. EIKÄ MAKSA KUIN VAIVAN!