Tro Tro Tro

Niinpä se aika kuluu kuin siivillä. Talvella tuli vain ihasteltua eri medioiden välityksellä Välimeren luonnon kauneutta ja ihmeellisyyttä. Nyt muutama hetki eteenpäin ja pääsee ihan paikanpäälle katsomaan samoja asioita livenä. Trodos -vuorilla on varmaan oma mielenkiintoinen faunansa ja kuka ties, josko vaikka jonkun jännän päiväperhosen sieltä bongaisi. Muitakin siivekkäitä alueella varmaan lentelee ja onhan kasvillisuuskin hieman poikkeavaa kotimaan luonnosta.

Perhoset vauhdissa

Viime viikonloppu tarjosi taas kevään hieno herkkua: aurinkoa, lämpöä ja valoa. Josko meille kaksijalkaisille tuo on mukavaa, niin myös hyönteismaailma osaa arvostaa samoja arvoja. Viikonloppu tuli vietetty vaimon kanssa perinteisesti Etelä-Savon suunnalla. Niin ja kuten niin monesti ennenkin tuli pihapiirin perhosista pidettyä kirjaa muiden luontohavaintojen ohella. Mikäs oli pidellessä, koska päiväperhoset olivat oikein hyvässä vireessä ja aktiivisesti liikkeellä koko viikonlopun - juuri sopivasti ennen arkiviikon saderintamien tuloa.
Kameran kanssa tuli heiluttua nytkin. Ohessa kuvia viikonlopulta perhosista, jotka levähtivät pihapiirin perennalla ruokailemassa. Aika monelle lajille tuntui ko. kasvin annit maistuvan. Muutoin kuvaussessio olisikin ollut täydellinen, mutta tuo ritariperhonen kainosteli minun linssiä siinä määrin, että ei tullut edes havaintoetäisyydelle. Onneksi vaimo tässä tapauksessa aktiivisempi osapuoli ja hoiti tilanteen "kotiin" ottamalla tuon viikonlopun ainokaisen kuvan ritarista.
 Kuvissa esiintyvät: neitoperhonen, suruvaippa, kangasperhonen, ritariperhonen, lanttuperhonen ja sitruunaperhonen.

Vapaalla

No, joskus pitää ottaa ihan rohkeasti itsensä irti työhommista ja keskittyä vain kaikkeen muuhun kivaan. Tätä asiaa pitäisi varmasti harrastaa paljon useammin kuin vain lomien yhteydessä. Arkisen aherruksen keskellä vapaus kyllä palkitsee monin tavoin. Tänään tuli kokeiltua tuotakin puolta ja todettua, että mahti juttu: työpuhelin on sulki ja soitot ohjattu keskukseen, sähköpostikin on ulkona-tilassa ja henk.koht. puhelimeenkiin vastataan vain osoitekirjasta löytyviin yhteystietoihin.
Eläköön Vapaus!

Neitoparka

Tuossa helleviikonloppuna, Äitienpäivän aikaa, tuli perhosia tähystellessä vastaan hieman muista poikkeava yksilö, joka toi muistoja mieleen vuosien takaa. 90-luvulla kun tuli osallistuttua aktiivisesti Eläinmuseon projekteihin, regastin värirenkailla tutkimuksissa kohteina olleita lintulajeja. Tuolloin useiden vuosien ajan oli jotkut yksilöt tunnistettavissa omista värirengaskoodeistaan.

Hieman sama ilmiö tuli esille, kun huomasin antennisuojuksen päällä lepäilevän neitoperhosen (kuvassa). Tämän yksilön vasen siipi oli reilusti kulunut - liekö joutunut jonkun saalistajan pihteihin. Joka tapauksessa tämä yksilö oli helposti tunnistettavissa sen liikkuessa pitkin-poikin pihamaata. Perhosen liikkeitä seuratessa oli hienoa huomata, kuinka vähän noinkin suuren palan menettäminen siivestä näkyi perhosen liikkeissä. "Luonto on tehty kestämän".

The Power of QRP - JT65

Just a few minutes ago, I decited to try some QRP-activity on 15 meters band on JT65. I was a little surpsired, when a station, JR2FVG, from Japan answered me immediately. I had only 5 Watts with my groundplane antenna in use.
Last week I worked several Japanese stations from our radio club, OH5AB, using our special call OH5B. Similar antenna, but max power around 35 Watts.
Bands are really opening and condx improving.

Perhostelukausi 2011 avattuna

Pääsiäispyhät tarjosivat luonnolle ja luonnonkatselijoille paljon kesäisiä aiheita. Loputkin lumet saivat suorastaan kyytiä ja routaraja hävisi monin paikoin. Järvien jäät olivat vielä sen verran paksussa kohvassa, että useimmissa paikoissa on jääkansi, mustanpuhuvana, vielä muutamia päiviä paikoillaan, ennen kuin häviää sitten kokonaan.
Aivan hellerajalle ei vielä päästy, vaikka jossain oli jo mitattukin + 22 C:n lämpötiloja. Toki tuo pilvetön taivas ja reilu + 18 C lämpö loi todella kesäistä tuntua ilmanalaan.
Perhoset ovat päässeet nauttimaan tästä lämpöaallosta oikein todella. Nokkosperhoset, sitruunaperhoset, neitoperhoset, herukkaperhoset ja suruvaipat ovat loihtineet paikka paikoin oikein massaesiintymiset. Parhailta paikoilta pystyi yhdellä silmäyksellä laskemaan kymmeniä perhosia samanaikaisesti.
Perhosten touhuja kameran ja kiikarin linssien lävitse seuranneena tuli otettua muutamia kuviakin näistä vielä kirkasvärisistä hyönteisistä. Tähän aikaa tuo ympäristö on ehkä vielä hieman karua perhosillekin, mutta kyllä sieltä päivä päivältä yhä enemmän ravintokasveja tulee esille. Niin ja, ainahan voi turvautua tuttuun perhosbaariin ja sen antimiin.

SA-INT

Puolustusvoimatkin esittelivät omaa kalustoaan Helsingin messuviikonloppuna. Kalustoa oli niukasti, mutta sitäkin ihmeellisempää ja jännempää katseltavaa. Tämä oheisen kuvan luomus kuuluu tuohon ensimmäiseen katekoriaan. Liekö kyse jostakin uudesta salaisesta aseesta?

Cityhuuhkajat

Helsingin reissulla ei voinut olla törmäämättä cityhuuhkajiin ja heidä ihailijajoukkoihin, mikäli sattui poikkeamaan ydinkeskustassa, Foorumin kulmilla. Hyvin näkyi menevän niin pöllöillä kuin tarkkailijoillakin. Kohta saa paikallinen kanikanta jälleen uusia veroittajia. Ei tarvitse kutsua pyssymiehiä ja -naisia paikalle - kyllä luonto hoitaa!

Terveisiä Model Expo 2011 näyttelystä

Model Expo 2011 oheistapahtumineen on nyt onnellisesti takanapäin. Uusi odottaa vuoden päästä keväällä, joten nyt on sellainen vuosi aikaa korjailla vanhat mallit kuntoon ja tehdä ehkä jokunen uusikin.
Muista vuosista poiketen osallistuin tapahtumaan omilla malleilla, mikäs sen mukavampaa. Ja samalla saa vapaaliputkin tapahtumaan.
Nopealla otannalla päätin tuoda näyttelyyn kolme venäläistä panssariauto ja pari hieman hiekkaisempaa, aavikolle sijoittuvaa ajoneuvoa. Oheisesta kuvasta voitte arvailla vapaasti mikä on mikikin. Mallien osalta reissu ei ollut ollenkaan turha, sillä ammattilaisilta saatujen neuvojen ja vihjeiden perusteella on seuraavissa malleissa paranneltu ainakin maalien käyttöä. Itse olen vannoutunut pensselillä sutija, mikä rajoittaa hieman kaikkein taidokkaimpien värjäyksien tekemistä. Mutta, rakentamissani malleissa noita kaikkein taidoikkaimpia, kuvioherkkiä maalauksia ei tarvitakaan. Tällä kertaa tuo akryylimaalin tuoma liika kiilto toi harmittavan epäkohdan esille. Myöhemmin selvisi myös syykin, sillä käyttämäni mattapinnoite ei suoranaisesti olekaan mattapinnoite vaan maaliin sekoitettava lisäaine, jonka pitäisi siten vähentää maalin omaa kiiltoa. Eli tuolta osin meni hieman metsikköön, mutta aika lähellä oltiin kuitenkin kyseisen kaluston puolimattaa pinnoitetta. Ja paraatikalustohan aina tahtoo hieman kiillellä. Kukapa niitä likaisena olisi paraatikentälle ajanut.
Tällä kertaa ei uusia malleja hankittu, vaan kaikki hankinnat olivatkin sitten erilaisia ammattipensseleitä, ohenteita, maaleja ja erilaisia säistämistarvikkeita. Liima unohtui, mutta sitä saa lähikaupasta, näitä muita tuotteita ei.
Mallailutapaamisiin jäleen Model Expo 2012 merkeissä.

MODEL EXPO 2011

Huomenna, perjantaina alkaa jälleen vuotuinen suurtapahtuma Helsingin Messukeskuksessa; eräänlaiset harrestemessut, jotka ovat vuosien saatossa laajenneet niin lapsille kuin eläinfaneille suunnatuksi tapahtumaksi. Hyvä niin, sillä katsottavaa on runsaasti messulipun hinnalla. Tosin yleisöäkin on viikonlopulla sen verran runsaasti, että tilat voivat jopa tuntua ahtailta.
Tällä kertaa pitää ottaa itsekin osaa kyseiseen tapahtumaan ja viedä muutamia pienoismalleja yleisön katseltaviksi ModelExpon puolelle.
Niin, ja mikä parasta - samalla viikonlopulla on SRAL:n Suomen Radioamatööriliiton kevätpäivät Vuosaaressa, joten pääsee osallistumaan myös toiseen harrastuskuvioon. Tiedä vaikka uudet kiteet radioon löytyisi sieltä tai jotain muuta "rakentavaa".

L E P A K K O

Lepakkokausi tältä vuodelta virallisesti avattu hetki sitten. Detektori tarttui mukaan ja toi tuloksen: yksinäinen pohjanlepakko oli lähtenyt lentelemään, vaikka lämmöt olivat vielä vain +1 C. Ilmanalasta huolimatta siivet liikkuivat vilkkaasti ja kaikukin toimi.
Meinasi jäädä tämäkin havainto tekemättä, sillä kun olin ulos lähdössä epäröin lepakoiden liikkeitä, koska lämpötilakin oli melkoisen viileä. Onneksi detektorin paristokin oli vielä elossa viimekaudelta - se teki helpoksi tuon havainnoinnin aloittamisen.