Perhosparatiisissä "Kukkakuhhauksen" merkeissä

Nokkos-, Neito-, Amiraali- ja Sitruunaperhonen yhteiskuvassa

Silloin edessä aukeaa hehtaarien suuruiset kukkapellot, jotka ovat täynnä mitä erilaisimpia kukintoja, on hyvä syy todeta tulleeksi hyönteisparatiisiin. Näin pääsi käymään näin elokuisena viikonloppuna Rääkkylässä, jossa pidettiin jälleen vuotuinen Kukkakuhhaus. Tämä viikonlopun mittainen tapahtuma kuuluu houkuttelevan vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän kävijöitä ympäri Suomea. Ja mikäs on houkutellessa, sillä järjestelyt pelasivat moitteettomasti ja kokonaistunnelmakin oli sopivasti ns. "markkinahenkinen". Suurten kukkapeltojen lisäksi alueelle oli saatu mahdutettua mukavasti myös iso joukko erilaisia myyntipisteitä elävää musiikkia unhoittamatta. Kokonaisuus toimi hienosti.

 Tapahtuman osalta myös tuo säänhaltija oli suosiollinen tarjoten tapahtumayleisölle aurinkoa ilman hellelukemia ja tyyntä/sateetonta keliä. Tapahtumayleisön lisäksi päivän anneista nauttivat lukuisat päiväperhoset, joille riitti ravintoa ilman ruuhkia. Tuoreita toisen sukupolven, juuri "valmistuneita" perhosia näkyikin suurin joukoin. Parhaimmillaan oli samalla neliömetrillä neljän eri lajin edustajia: Nokkos-, Amiraali-, Neito- ja Sitruunaperhonen. Perhoset eivät olleet mitenkään arkoja, vaikka kukkapelloilla asteli koko joukko kukkien kerääjiä. Kuvaaminen onnistui ihan peruskännykälläkin.

@ri

Tuore Neitoperhonen (18.8.2023)

"Perhosparatiisissä"

Nokkosperhonen nautiskelee

Nokkosperhonen tämäkin

Perhoset vauhdissa

Viime viikonloppu tarjosi taas kevään hieno herkkua: aurinkoa, lämpöä ja valoa. Josko meille kaksijalkaisille tuo on mukavaa, niin myös hyönteismaailma osaa arvostaa samoja arvoja. Viikonloppu tuli vietetty vaimon kanssa perinteisesti Etelä-Savon suunnalla. Niin ja kuten niin monesti ennenkin tuli pihapiirin perhosista pidettyä kirjaa muiden luontohavaintojen ohella. Mikäs oli pidellessä, koska päiväperhoset olivat oikein hyvässä vireessä ja aktiivisesti liikkeellä koko viikonlopun - juuri sopivasti ennen arkiviikon saderintamien tuloa.
Kameran kanssa tuli heiluttua nytkin. Ohessa kuvia viikonlopulta perhosista, jotka levähtivät pihapiirin perennalla ruokailemassa. Aika monelle lajille tuntui ko. kasvin annit maistuvan. Muutoin kuvaussessio olisikin ollut täydellinen, mutta tuo ritariperhonen kainosteli minun linssiä siinä määrin, että ei tullut edes havaintoetäisyydelle. Onneksi vaimo tässä tapauksessa aktiivisempi osapuoli ja hoiti tilanteen "kotiin" ottamalla tuon viikonlopun ainokaisen kuvan ritarista.
 Kuvissa esiintyvät: neitoperhonen, suruvaippa, kangasperhonen, ritariperhonen, lanttuperhonen ja sitruunaperhonen.

Neitoparka

Tuossa helleviikonloppuna, Äitienpäivän aikaa, tuli perhosia tähystellessä vastaan hieman muista poikkeava yksilö, joka toi muistoja mieleen vuosien takaa. 90-luvulla kun tuli osallistuttua aktiivisesti Eläinmuseon projekteihin, regastin värirenkailla tutkimuksissa kohteina olleita lintulajeja. Tuolloin useiden vuosien ajan oli jotkut yksilöt tunnistettavissa omista värirengaskoodeistaan.

Hieman sama ilmiö tuli esille, kun huomasin antennisuojuksen päällä lepäilevän neitoperhosen (kuvassa). Tämän yksilön vasen siipi oli reilusti kulunut - liekö joutunut jonkun saalistajan pihteihin. Joka tapauksessa tämä yksilö oli helposti tunnistettavissa sen liikkuessa pitkin-poikin pihamaata. Perhosen liikkeitä seuratessa oli hienoa huomata, kuinka vähän noinkin suuren palan menettäminen siivestä näkyi perhosen liikkeissä. "Luonto on tehty kestämän".

Perhostellen

Kesän huippulämmöt ovat suosineet päiväperhosia. Monet perhoslajit ovat suorastaan yllättäneet runsaudellaan, mikä onkin hieno asia. Kuukauden vaihtuessa on ollut jännä huomata kuinka perhoslajit vaihtuvat sulassa sovussa keskenään. Viimepäivinä erityisesti suruvaippa ja neitoperhonen ovat suurimmista päiväperhosistamme esiintyneet runsaslukuisina. Suruvaippoja on parhaimmillaan voinut havaita pihamaan yllä viisikin yksilö samanaikaisesti. Komeat neitoperhoset ja hieman pienemmät herukkaperhoset ovat pitäneet suruvaipoille seuraa.
Monien hopeatäplien osalta tuo lentokausi on pikkuhiljaa päättymässä. Tämä on nähtävissä myös perhosten usein hyvin repaleisistä siivistä. Useimmat niistä tuntuvat lentävän niin pitkään kun lentopintaa siivissä suinkin on jäljellä. Hyvä niin, sillä kyllä sekaan mahtuu.
Viime aikoina on tuota perhoskuvausstradegiaa tullut hieman muunneltua; siirtyminen tarkoista lajikuvista hieman avarampiin, ympäristökuviin samalla kun on voinut jättää etsimättä lajipuhtaita yksilöitä. Luonnon kuluttama keisarinviitta ketokukkasella on varmasti enemmän puhutteleva kuin lajityypillinen kuvaus, uutukaisesta, värivirheettömästä yksilöstä lähikuvassa.
Tarkkana jos luonnossa liikutte, niin huomaatte kuin useimpien perhosten toukkia on myös liikkeellä verrattain runsaasti.
Kuvatuksia pitää lisäillä sitten kun pääsee nopeampien yhteyksien äärelle - gsm-verkon ylitse ei kannata kuvia juurikaan siirellä.

Mustolan perhospuutarhasta 11.8.09

Mustolan perhospuutarha sai tänään jälleen uusia vierailijoita. Eilisten tunnustelijoiden lisäksi on tänään ollut liikkeellä perhosista 2 herukkaperhosta, 3 suruvaippaa, 1 amiraali ja 3 neitoperhosta. Näiden lisäksi on syöttöpisteellä ollut lukuisa joukko erilaisia kärpäsiä, kovakuoriaisia ja ampiaisia. Päivän suurimpana pörisijänä on tänään paikalla havaittu 2 herhiläistä. Herhiläiset ovat saaneet ruokailla verrattain rauhassa, sillä muut paikalla vierailevat jäsenet ovat jättäneet nuo isoleukaiset otukset kunnialla sivummalle. Kuvassa tuore tuttavuus herhiläisen osalta.