perjantai 11. helmikuuta 2011

Tekniikka kehittyy - kehitytkö sinä?

Tekniikka kehittyy huimalla vauhdilla monilla osa-alueilla - toivottavasti pysymme kehityksessä mukana. Tekniikan kehittymisen myötä myös uusia riskejä tulee häiritsemään päivittäisiä tekemisiämme. Sinänsä ikävä asia, koska riskikartoitushan pitäisi tehdä käsikädessä teknisten innovaatioiden tekemisen myötä. Usein tuo kartoitus jääkin ns. business-kartoitukseksi, jolla optimoidaan saatava hyöty tuotteesta ja jopa käyttäjien kustannuksella.
Kuvaavia esimerkkejä löytyy monilta osa-alueilta aina autoteollisuudesta lääketeollisuuteen. Tällä kertaa ajattelinkin tuoda asiaa esille hieman toisesta näkövinkkelistä näin tietoturvaviikon kunnniaksi.
Koteihin on jo pitkään ollut tarjolla erilaisia laitteita, joihin on jollakin tavalla integroitu internetin käyttömahdollisuus. Käytetyimpinä tuotteina ovat varmaan erilaiset pelikonsolit ja uudemmat TV-mallit. Toki jääkaappejakin löytyy nettitoiminnoilla. Mikäs sen kätevämpää kuin katsoa työpäätteeltä, että tarvitseeko käydä kaupan kautta kotia mennessä.
Näitä teknisiä ihmelaitteita ostaessa tuskin kukaan tulee ajatelleeksi sitä riskiä, joka tuohon laitteen mukana tuomaan internet-rajapintaan liittyy. Kauppiaatkaan tuskin asiaa tuovat esille. Yhteinen nimittäjä tuotteille onkin niiden turvattomuus verkosta tulevien haittaohjelmien torjunnassa: haittaohjelmatorjunta puuttuu kokonaan. Useimmat muistavat jo asentaa kotitietokoneelle oman virustorjunnan, mutta TV:n, jääkaapin, pelikonsolin jne. osalta asia jää varmuudella tekemättömäksi. Osasyynä on tietysti sekin, että harvoille em. laitteille on olemassa juuri niille räätälöityä turvapakettia.
Vaikka mitään pahaa noiden tuotteiden osalta ei tapahtuisikaan haittaohjelmien osalta, niin kuluttajana olisi mukava tietää, mitä tietoa ja kenelle ne mahdollisesti meistä lähettävät. Kohta kauppiaat osaavat suunnata mainontaa sen mukaan, miltä jääkaappimme sisältö näyttää. Samoin TV-katselutottumusten mukaan saadaan mainontaa juuri meitä kiinnostavista elokuvista yms. Ja sitten kun käyt maksamassa ensimmäisen TV-lupamaksun näköradion kautta, yhtälö onkin valmis. Joku muu maksaa seuraavan laskun sinun tililtäsi! Puhumattakaan siitä kuinka helpoksi identiteettivarkaus tulee.
Vaikka tietoturvaviikko kääntyykin jo loppupuolelle, on hyvä muistaa ottaa tietoturva-asiat huomioon jatkossakin ja arvioida hyvin kriittisesti kaikkea uutta niin kodissa kuin puutarhassa.

tiistai 8. helmikuuta 2011

Hyvää tietoturvapäivää!

Tasapuolisen hyvää tietoturvapäivää kaikille.
Päivän hengen mukaisesti suosittelen vierailemista seuraavalla sivustolla ja lataaman siellä olevan pdf-dokumentin luettavaksi. Pieni vaiva - suuri hyöty!
Linkki löytyy tästä: Sosiaalisen median tietoturvaohje

Myös muita VAHTI-ohjeita löytyy ko. sivustoilta, eikä niidenkään lukeminen ole turhaa.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

ISBN : 978-951-0-36157-3

Sattuipa tuossa päivänä muutamana itselleni melkoisen erikoinen tapaus. No tässä tapauksessa tilaisuus teki kepposensa - ei onneksi varasta, kuten sanonta usein väittää. Ylimääräisen vapaa-ajan kuluttaminen on jo jonkin aikaa siirtynyt työmatkoilla ns. pubikierroksista kirjakauppojen tarjontaan tutustumiseen. Pääkaupunkiseudullahan niitä riittää - niin pubeja kuin kirjakauppoja.
Tulevan tietoturvaviikon innoittamana kävin tutustumassa tietysti alan kirjallisuuteen. Helsingissä tuo kirjatarjonta on laajaa ja hyvin käsillä. Samalla on tietysti mukava tehdä hintavertailuja liikeryhmittymien kesken. Kuinka ollakaan sama kirja saattaa olla kadun toisella puolella n. 15 euroa edullisempi! Pienellä vaivalla melkoiset säästöt.
Tällä kerralla hyllymetreiltä silmiin osui Petteri Järvisen jo noin vuosi sitten julkaisema tietokirja: "Yksityisyys - turvaa digitaalinen kotirauhasi" Vaikka kirja on liki vuoden vanha, on sen asiasisältö vielä enemmän kuin kohdallaan. Siinä tapauksessa, että haluat säilyttää mielenrauhasi, kannattaa kirjan lukeminen unohtaa. Mutta, kirjan luettuasi voin vakuuttaa, että katsot nykyistä digitaalista maailmankuvaa ihan eri tavalla. Tälläinen kirja pitäisi itse asiassa olla pakollisena luettavana jo yläasteilla.
Palatakseni tuohon "kirjakauppakohellukseen": otin siis Petterin kirjan hyllystä ja istuin lähelle varatussa lukunurkkauksessa olevaan laiskanlinnaan. Ja kas kummaa. Ennen kuin huomasinkaan oli kirja tullut tavattua keskeisimmiltä osin kannesta kanteen ja aikaakin oli kulunut liki kaksi tuntia - ihan noin vain.
Tottahan se on, että hyvän, mielenkiintoisen ja ajankohtaisen kirjan kanssa aika suorastaan lentää.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Pankkimaailma koetuksella

Rahalaitokset toimintoineen ovat kautta aikojen kiinnostaneet niin sijoittajia, tavallisia kuluttajia ja tiedenkin "rosvoja" kaikessa laajuudessaan. Nykyää enää harvoin rosvo, puhumattakaan rosvojoukosta, marssii pankkisaliin sisään etuoven kautta uhkauksia ladelle. Nykyään tuo sama asia on paljon helpommin toteutettavissa kaapelin kautta tietoverkkojen avulla: saadaan hetkessä suuri hyöty ja kiinnijäämisen riskikin on monesti lähes olematon.
Mediaa seuratessa on viime viikkoina hyvin saattanut havaita sen kuinka pankkimaailma on ollut hieman vaikeuksissa, kun maksuliikenne ei ole oikein kulkenut ja jopa konttoreita on jouduttu sulkemaan lyhyellä varoitusajalla. Asiaa ei ole voitu peitellä, koska kuluttaja huomaa hyvin nopeasti, jos maksusuoritteet, palkoista puhumattakaan, eivät ole tulleet määräaikaan tilille. Tällä kertaa asiaa selitellään tuolla yhteiseurooppalaisella SEPA-järjestelmällä. Tuossakin väitöksessä lienee mukana ainakin osa totuutta. Kukaan ei ole uskaltanut tuoda esille asian toista, hieman arkaluontoisempaa, puolta. Taitavat "murtokoplat" ovatkin etsimässä pankkijärjestelmistä sitä heikointa lenkkiä suunnattujen hyökkäysten avulla.
Onneksi, tai niin ainakin väitetään, tuo suomalainen pankkimaailma on tietojärjestelmien osalta suojattu paremmin kuin hyvin - tähän on luottaminen. Kukapa sen todistaisi.
Näin tietoturvaviikon aattona onkin hyvä kuulostella, mitä kaikkea uutta tällä rintamalla saadaan uutisoitavaksi. Sukkakauppaan omien talletuksien takia tuskin kannattaa vielä kiiruhtaa.

maanantai 31. tammikuuta 2011

WSPR activity on 60 meters

WSPR-signals, those low power signals are very interesting. Last week I have spent on 60 meters band, HF. Yes, really - that band is closed for serious operations here, just few clubs have rights to operate and test on 5 MHz, so far.
Anyway, I switched my WSPR-software to RX (just reception) and wondered what I could hear there. Yes, 60 meters is alive; quit many stations from G-country and one from LA-country was heard here. I monitored band almost three days contionously to hear what is going on there.




Nice and interesting band in fact.

(the picture do not show current 60 meters activity)

torstai 13. tammikuuta 2011

What a HELL

HELL is well known radiocommunication mode. It is good mode for lowpower stations and when the propagation conditions are poor.
Last weeks I have wondered where all the Hell-stations have gone; I have tried calling CQ on FELD HELL in 20 meters band, but I have succeed to made just two QSOs:  even when using QRO-power and good antenna systems. Maybe there are more activity on weekends rather than weekdays.
Fortunately there are one monthly contest for HELL - that is a good chance to hunt new HELL-stations.
73

Amazing signals on 10 meters band

Solar activity is increasing and higher bands are improving. This week I decited to try some DXing on 10 meters PSK-segment, in 28.120 MHz. I spend there over one hour, but not alone.
At first sight, the band sounded totally empty, but after few CQ messages I had two nice QSOs in my log. First of them I made with a station in Sicily, Italy and the other one with a station in Scotland. Nice job, I think.
It is good to send some signals time to time, not just listening. And, of course those many beacons can tell you when the band is open.

HYVÄÄ ALKANUTTA

Perinteisesti näin vuoden aluksi on ollut hyvä tapa toivottaa kaikille "Hyvää alkanutta vuotta". Niin nytkin ja samalla aloittaa tämän vuoden blokitarjonta.
Hiljaiselo blokirintamalla ei ole suinkaan johtunut aiheiden puutteesta vaan enemmänkin muista kiireistä. Mutta onhan se hyvä, että tekemistä riittää.
Se on hyvä ottaa välillä pieni irtiotto näihin teknisiin "hömpötyksiin" ja kokeilla, miltä tuntuu olla ilman kännykkää, tietokonetta, televisiota jne... Itselleni tuohon tarjoutui mainio tilaisuus Joulupyhinä kun matkustellessa unohtui kännykkään kytkeä virrat, tietokone kotia jne. Eikä tuolla etelän saarilla tullut hirmuisesti tuota televiisoriakaan töllättyä. Tarvittavat yhteydenotot suoritinkin kauniisti postikorttien ja PULLOPOSTIN avulla.
Korttien osalta on kommentteja jo tullutkin, eli ne ovat lentäneet kauniisti kohteisiinsa, mutta tuohon avoimeen kirjeeseen pullossa, ei ole vielä vastauksia kuulunut. No, Atlantti on se verran suuri vesialue ja merivirrat oikukkaita, joten huonolla tuurilla saa kommentteja odotella todella pitkään. Ellei sitten koko pullo ole joutunut jonkun valaskalan nieluun heh...
Mutta, tästä on hyvä ponnistaa kohti uusia haasteita.

lauantai 18. joulukuuta 2010

Hyvää Joulua

Joulutontut olivat tuoneet jännittävän joulukortin postilaatikkoon. Pukki siinä pyyteli ilmoittautumaan Helsinki-Vantaan lentokentällä ja varaamaan kuvan mukaista oheislukemistoa mukaan. Mikäpä siinä, voihan näitä pakkasia hieman löyhytellä välillä etelän lämmössäkin. 
On se melkoinen veitikka tuo Joulupukki, kun tälläisiä yllätyksiä järjestää.
Hyvää Joulua kaikille tasapuolisesti!

Linnunruokaa!

Viime viikkoina kauppoja kierrellessä on huomannut, että suosituimmat siemenseokset ja talipallot loistavat tyhjyyttään kauppojen hyllyillä. Lähivuosina en moista havaintoa muista, vaikka kylmiä talvia on ollut kyllä aikaisemminkin. Ovatkohan ihmiset lisänneet pikkulintujen ruokintamääriä vai onko sitten tarjonta ollut vähäisempää.
Ruokatarjonnan osalta voisi olettaa tilanteen säilyneen vakiona, joten todennäköisempää onkin se, että aikainen pakkastalvi on murtanut yhä useamman sydämmen ja saanut avattua ruokintapisteen pikkulinnuille.
No, totuus ei aina ole näin kaunis, sillä tänä aamuna aamulenkin lomassa bongasin aika monta tyhjää ruokintalaitetta lähiympäristössä - toivottavasti tämä on vain väliaikainen ilmiö ja ruokinnoille tottuneet linnut löytävät pian uutta nokittavaa tutuilta paikoilta. Onni onnettomuudessa on se, että joukossa on muutama vakioruokintapaikka, joilla ruokaa riittää jokatapauksessa.

perjantai 17. joulukuuta 2010

Humppa for ever

Joulun odottelun lomassa tuli vaihteeksi mieleen suunnata katseet taaksepäin ja käydä kulttuurinautinnon siivittämänä haukkaamassa pala historiaa menneiltä vuosikymmeniltä - ajalta, jolloin itseki oli aktiivisesti vaikuttamassa legendojen syntymiseen kotikaupungissa. Tähän kokemukseen ja nautintoon hyvän väylän tarjosi Kaupungin teatterin ohjelmiston "Humppamusikaali". 
Muitakin alan harrastajia ja historian muistelijoita näkyy vielä olevan, sillä suuri katso näytti olleen loppuunmyyty näytös toisensa perään - lippuja varattaessa tämä viimeistään käy ilmi. Kuten monessa muussakin asiassa, niin nytkin voi sanoa, että kansa äänestää jaloillaan. Humppafestivaalien villeiltä vuosikymmeniltä on jäänyt suuri sosiaalinen tilaus kaupungille tarjota jotain vastaavaa ja yhtä hyvin markkinoivaa festivaalia. Toistaiseksi tämä on ollut vielä suurta haavetta - humppahuuman luomaa timanttia ei Lappeenrannan kaupunki pystynyt hiomaan kuntoon, vaan heitti sen kylmästi pois. Tätä suurta viisautta ja kaukonäköisyyttä on saatu nautiskella vielä humppien jälkeenkin - tosin ei niin suuressa mittakaavassa. Harmittavan lyhytnäköistä toimintaa kulttuuritoimen osalta.
Imatra on osannut hoitaa leiviskänsä hyvin. Siellä on kesäinen viikko BB-festivaalien nimissä vietetty jo useamman vuoden ajan, eikä kaupunkia tunnu haittaavan vaikka kaupunki tunnettaisiinkin paremmin BB-kaupunkina. Savonlinnakin on kansainvälisesti paremmin tunnettu ooppera-citynä, joten mikä olisi ollut Lappeenrannankaan nauttia humpan tuomasta maineesta ja ottaa turistilta rahat pois kepeän tanssimusiikin tahdittamana. Surkuhupaisaa faktaa asian osalta on sekin tosiasia, että Lappeenrannan satamaan monena kesänä noussut humppateltta, annettiin "lahjaksi" Imatralle, jotta BB-kansa saisi katon päänsä päälle festivaalien alkumetreillä.
Mielenkiinnolla pitää odottaa, koska ja kun tuonne satamatorille saadaan nuo Aimo Vuorisen ja Matti Kurosen peräänkuuluttamat "hengelliset messut" - varmaan niillekin oma asiakaskuntansa löytyy ja Lappeenrannan maine hengellisenä kesäkaupunkina voisi varmaan toimia paremmin kuin tanssikansan kokoontumispaikkana.
Aika näyttää mihin tullaan vai tullaanko mihinkään. Jälkimmäinen vaihtoehto näyttää tällä hetkellä pelottavan tutulta.
Kaupungin teatterille kuitenkin SUURI KIITOS hienosta produktiosta - kansa osaa todellakin äänestää, ainakin jaloillaan.

Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys

  ISBN: 978-952-416-285-2 (2026/ readme.fi) Tuomo Kallioniemen Karjala 1944 – Suurhyökkäys ja Suomen uhattu itsenäisyys , 2. laajennet...