Voyager se jaksaa vaan

 

Kilpailumalli by @ri / 2012

Avaruuden yksinäinen matkaaja saavutti jälleen erään rajapyykin, joka innosti tutkimaan asiaa lisää.

Voyager 1 on yksinäisin ihmiskunnan koskaan laukaisema pioneeriluotain, ja se lentää edelleen täydellisesti, neljäkymmentäkahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna 1977 asetetun kurssin mukaisesti, jota ei ole koskaan tarvinnut korjata. 

Kuvittele: 5. syyskuuta 1977 825 kiloa painava kultainen avaruusalus nousi ilmaan Cape Canaveralista. Insinöörit antoivat sille yhden ratkaisevan sysäyksen Jupiterin ja Saturnuksen painovoima-avusteilla ja sanoivat sitten käytännössä: "Mene. Emme koskaan koske sinuun enää." Ja se kuunteli.

 Kolmekymmentäseitsemän vuotta peräkkäin (ennen ensimmäistä pientä ohjausliikettä vuonna 2017, vain antennin kohdistamiseksi) Voyager 1 syöksyi avaruuden halki ilman yhtäkään rakettimoottoria, joka olisi korjannut sen reitin. Ei yhtäkään. Se on kuin heittäisi paperilentokoneen New Yorkista ja antaisi sen liitää koskemattomana ikkunan läpi Pariisissa neljä vuosikymmentä myöhemmin. 

Juuri nyt, joulukuussa 2025, Voyager 1 on 163 kertaa kauempana Auringosta kuin Maa, yli 24,4 miljardin kilometrin päässä, kaukaisin ihmisen tekemä kappale historiassa. Se ylitti heliopaussin (Auringon suojaavan kuplan) vuonna 2012 ja purjehtii nyt todellisessa tähtienvälisessä avaruudessa, jossa tähtien välinen tuuli on kylmempää kuin mikään, mitä voimme luoda Maassa. Sen lentorata on kuitenkin edelleen niin moitteeton, että lentotiimi vitsailee, että luotain voisi osua puoli vuosisataa sitten piirrettyyn kosmiseen tähystykseen. 

Se on jo antanut meille vaaleansinisen pistekuvan, ensimmäiset muotokuvat Jupiterin raivoavista myrskyistä ja Saturnuksen renkaista mahdottoman yksityiskohtaisesti sekä havainnon, että kuut, kuten Io ja Titan, ovat tarua oudompia maailmoja. Nyt, kun sen teho hiipuu tuskin neljään wattiin (vähemmän kuin jääkaapin hehkulampun), se kuiskaa edelleen dataa takaisin tyhjyyden halki 23 watin signaalilla, jonka saavuttaminen meille kestää 22 tuntia ja 55 minuuttia yhteen suuntaan. 

Voyager 1 ei ole vain luotain. Se on pullotettu viesti, joka heitetään kohti galaksia ja joka kuljettaa Maan ääniä (valaita, Chuck Berryä ja vauvan itkua) kultaisella levyllään. Ja se lentää edelleen suoraan, ikään kuin todistaakseen, että ihmisen kaukonäköisyys, kerran tähtäimeensä kohdistettuna, voi päihittää ajan itse. Tuolla pimeydessä pieni kultainen piste pitää muinaisen lupauksensa: jatkaa, täydellisesti, ikuisesti.

@ri

Voyager 2 - "loud and clear" Still alive !

Voyager-luotaimen tekninen esittely (JPN)

 
Pienenä päivityksenä tähän tekniseen artikkeliin muutaman vuoden takaa. Matka jatkuu ja nyt sitä on jo takana liki 20 miljardia kilometriä ja radiosignaalilla matka maapallolla luotaimelle tapahtuu reilussa 18 tunnissa suuntaansa.

********************************************

"Luotainvanhus", Voyager 2, tekee matkaansa jo reilun 19 miljardin kilometrin päässä ja ikääkin luotaimella on jo kunnioitettavat 43 vuotta. Ihan kunnioitettava toimintaikä teknisille laitteille. Kuinka monta yli 40 vuotta käytössä ollutta teknistä laitetta omasta kodista löytyy? Ei varmaan hirmuisesti - ainakaan toimintakuntoisia 😊

Pientä huolta Voyager 2:n (Vo2) osalta lisäsi taanoin se, että yhteys maapallolta luotaimeen oli poikki: se ainoa antenni, Australiassa, joka pystyi yhteyttä pitämään oli otettu huoltoon. 

Kyllähän antennit tulee huoltaa toimintakunnon takaamiseksi jatkossakin. Vo2:n yhteyksien osalta on oltu ja ollaan jatkossakin ns. yhden kortin varassa, eli yhteys onnistuu vain eteläiseltä pallonpuoliskolta ja nimenomaa juuri huolletulta DSS43-antennilta.

Yhteyden katkaisivat siis Australiassa sijaitsevan Deep Scace 43 -radioantennin huoltotyöt. Deep Space Station 43 on ainoa radioantenni maailmassa, jolla voidaan lähettää komentoja Voyager 2 -luotaimeen.

Lokakuun lopulla luotaimeen lähetettiin testiviestit, ja se poimi ne ongelmitta. Joskin vastaaminen kesti 34 tuntia tavallisen 16 tunnin sijaan.

Deep Space 43 -radioantennin korjaukset eivät ole vielä valmiit, vaan ne jatkuvat ainakin vielä ensivuoden helmikuuhun

Toivotaan niin Vo2:lle kuin sen kumppanille Vo1:lle hyvää matkaa - ja ollaan yhteyksissä!

Voyager-luotaimen pienoismalli