THB................

Ja, jotta ei jää ihan avoimeksi tämä Thaimaan reissun, niin laitetaan tähän loppuun kiitokset paluulennon osalta Thomas Cookille: siinä missä Finnairin asiakkaat odottelivat turvallisesti maankamaralla, vei TC asiakkaansa aikataulun mukaisesti kohteisiinsa.
Kohti uusia haasteita. Seuraava matka onkin jo vaimon kanssa varattuna, mutta siitä enemmän sitten myöhemmin.
Hyvää kevättä toivotellen näin Aprillipäivänä.

THB..........

Pedition lähestyessä loppuaan onkin nyt viimeistään hyvä hetki ottaa hieman rusketusta altaalla. Onhan se tämä hieman vaihtelua touhuamiseen kylillä ja rannoilla. Täytyy vaan todeta, että näillä säteilyillä tuo nahka palaa aika nopeasti, jos ei muista suojakertoimia sivellä iholle. Viimeistään sitten illalla huomaa kuinka oli onnistunut suoritteissaan.
Uutisten mukaan nuo Finnairin uusimmat lippulaivat tykkäävät olla enemmän maassa kuin ilmassa. Onneksi tuli tuo paluulentokin buukattua Thomas Cookille.
Täällä ei siirrytty yöllä kesäaikaan, joten kellot sai jättää rauhaan. Tuo maailmankello hoitaakin siirrot automaattisesti.  
Tänään otetaan vaimon kanssa vielä ns. loppurynnäkkö tuonne naapurikaupunkiin. Ja jos ei muuta niin tuhotaan loput valuutat hi...

THB.........

Reipas "Thai-kukko" turistioppaana

Nyt on tehty sellainen kunnon turistimaraton: eilen noustiin auringon kanssa samaan aikaan (06.50) ja aamupalan jälkeen heti liikkeelle paikalliselle kylälle. Paluu sitten klo 19.40 kun aurinko painuu horisonttiin.
Siinä ehti hyvin tutustua paikalliseen toriin, jossa oli markkinatunnelmat näin keskiviikkoisin.
Oikotietä etsiessä takaisin rantakadulle pääsimme poikkeamaan paikallisen pyhäkön (munkkiluostari) maisemiin. Polku vei näet suoraan luostarin aukiolle, josta pääsi sitten rannalle.
Rannalta tultaessa tuo polun pää oli näkymättömissä eikä tahtonut tahallaan mennä törmäilemään pyhiin paikkoihin. Toki eihän siinä mitään, sillä Phuketin reissulla oli nuokin salat opetettu kun vierailimme suurella Buddhan temppelialueella.
Tuo löytämämme polku tarjosi myös hienon luontoelämyksen kun polun alittavassa kanavauomassa oli laskuveden paljastamalla kaistaleella satoja, jopa tuhansia yksisaksirapuja.
Auringonlaskua ehdimme hyvin seuraamaan paikallisen rannan "rantabaariin" - yhteen monista. Tämä randomilla valittu paikka osoittautui hassuksi, sillä samalla tuli tehtyä uusi lintuhavainto. Paikallinen, iso kukko tuli tekemään tuttavuutta. Ja kun omistajat huomasivat, että emme olleet siitä pahoillamme,  niin antoivat kukon olla hellittävänämme. Auringonlaskua odotellessa kukko tarjosikin mainiota ohjelmaa.
Torstai menikin tänään Batongin katuja mittaillessa. Tosin tällä kertaa pyydettiin Tuk-tuk viemään meidät suuren ostoskeskuksen kupeelle. Järkyttävän suureksi kokonaisuudeksi osoittautunut keskus tarjosi kyllä tuotteita laidasta laitaan. Itse oli jo valmis luopumaan kiertelystä ensimmäisen kerroksen parituntisen kiertelyn jälkeen. Ei muuten, mutta kassit alkoivat uhkaavasti täyttyä ja vielä oli tehtävä ostoksia ns. kadullakin hi...
Huomenna sitten ihailemaan merimaisemia ja paluu sopivasti auringonlaskun jälkeen.

Täällä muuten on tuo vuosileima hieman erilainen kuin Suomessa. Täällä eletään vuotta 59. Voi hämmästyttää kun tutkii kauppalaskuja tai tuotteiden parasta-ennen päiväyksen.

     

THB........

Euroopasta kuuluu uutisten mukaan kummia kun pommit räjähtelevät lentokentillä ja metroissa. Harmittava ilmiö kerrassaan, joka näyttää tulleen jäädäkseen. Kostonkierre ja vihanpito ovat huono yhdistelmä - joku kärsii aina.
Täällä Phuketin suunnallakin ovat pommit paukkuneet useana iltana kun juhlaväki on innostunut ilotulituksiin. Näissä tulitteissa ei ole ruutia todellakaan sästelty, lataukset ovat melkoisia.
Monissa maissa on paikallisilla kauppiailla ja liikkeenharjoittajilla omat tapansa houkutella asiakaita luokseen. Turistille joskus jopa harmillisen agressiivistakin toimintaa.
Täällä Phuketin suunnalla ylivoimaisesti aktiivisimmin palvwluksiaan tarjoavat Tuk-tuk -kuskit sekä räätälit/vaatturit. Räätäleiden liikkeitä tuntuu olevan joka paikassa, suurempia ja pienempiä. Patongin reissulla uteliaisuus iski ja erehdyin yhteen liikkeeseen sisälle tutustumaan tarjontaan. Ja tarjontaa oli joka lähtöön. Onneksi ei ollut paidan tai puvun tarvetta tällä kertaa.
Tänään aamukävelyllä Kamalan rantakadulla tuli sattumalta Leilan kanssa testattua paikallisten vaattureiden herkkyys. Kävelimme tuon reilun parin kilometrin pätkän neljään kertaan edestakaisin ja neljännellä kerralla ei enää yksikään vaattturi tullut tarjoamaan palvelujaan,  hymyilivät vain vienosti liikkeidensä edustalla.
Paikalliset "taksit" meidät tuntevatkin, osin siksi että palveluita on tullut paljon käytettyä ja myös siitä että vaimon punaiset hiukset erottuvat edukseen ja jäävät helposti mieleen.
Huomenna jälleen uudet retkeilyt ja ihmettelyt.

THB.......

Tämä päivä päätettiin pyhittää Leilan kanssa sellaiseksi yleiseksi lököttelypäiväksi eilisen markkinahumun ja muun sukkuloinnin jälkeen. Ohjelmassa siis vain kevyttä kävelyä rantabulevardilla ja sitten kaupan kautta tutulla Tuk-tukilla takaisin.
Rannan tutusta kojusta ostettiin hieman nestetäydennystä. Tässä paahteessa jääkylmä vesi maistuu todella hyvältä. Rohkeimmat ottavat siihen mukaan kyytipojaksi töpsyt paikallista alkoholitislettäkin.
Tällä kertaa juottamon hoitaja tarjosikin kyytipojaksi lautasellisen jotain paikallista hedelmää. Tämä maistui aivan sitruunan ja lantun risteytykseltä.
Hetken kuluttua kun sai käsiinsä pienen suolakupin johon hedelmän paloja dippasi, niin ymmärsi koko homman juonen. Kokonaisuus suorastaan vei janon pois ja teki hyvän olon. Alkoholin kanssa nautittuna kuulemma lisää janoa sopivasti, mikä sopii liikkeenharjoittajalle hyvin.
Yleinen liikenne tuntuu täällä hieman kaoottiselta ja osin sekavaltakin. Syy ei ole ainoastaan vasemmanpuoleisessa liikenteessä, vaan siinä että liikkujia etenkin pääteillä on paljon. Moposkootterit eri muodoissaan ovat runsaimpia kulkuvälineitä heti nelipyöräisten jälkeen.
Onnettomuuksia joihin on poliisi kutsuttu paikalle on toistaiseksi nähty vain kaksi kappaletta.
Paikallisten tilastojen mukaan täällä yleisin kuolinsyy on liikenneonnettomuus.  Heti toiseksi yleisimpänä syynä on se että kookospalmun hedelmä putoaa päähän!!! Uskomatonta, mutta totta. Onhan saaresta yli 75 prosenttia vielä luonnonvaraisessa tilassa ja maaseutua.
Jännä tieto on sekin, että paikallisen ajokortin saa noin kuudessa tunnissa. Siinä ehtii tenttimään niin teoriat, tekemään lyhyen ajokokeen ja odottamaan kortin painatuksen. Näin täällä.
          

THB......

Nyt on markkinat tutkailtu.  Ja kyllä reilun jalkapallokentän kokoisessa alueessa onkin tutkittavaa. Sinne mahtuu monenlaista kojua ja tuotetta tingittäväksi. Ja jos muuten alkaa huikoa niin alueelta löytyy massiivinen läpileikkaus paikallisiin herkkuihin.
Katettu alue ja risteävät käytävät saavat helposti   suuntavaiston sekoamaan jos ei ole tarkkana ostosten lomassa.
Ennen ostoksille siirtymistä päätimme vierailla markkinoiden ruokapuolella lataamassa energiavarantoja. Paikallisista antimista valikoituivat maissinjyvät, perunakepakot ja maustetut heinäsirkat. Viimeksi mainitut tosin hieman aluksi epäilyttivät, mutta hyviltähän nuokin maistuivat.
Tulomatkalla Phukettiin poikettiin maailman suurimpaan jalokivipajaan ja myymälään. Tänne olisi ollut helppo hukata matkakassa, mutta piilossa olleet hinnat ja älyttömän suuri valikoima pitivät huolen ettei kauppoja päästy kunnolla hieromaan. Myyjistä ei ollut pulaa, sillä jokaiselle kävijälle näkyi löytyvän useampikin henkilökohtainen myyjä vierailun ajaksi.
Huomenna uudet kujeet ja ihmettelyt.
    

 

THB.....

Kilometrit kulutettiin tänään ihan paikallisissa ympyröissä. Aina vaan tuntuu löytyvän uutta ihmeteltävää jo kertaalleen kävellyiltä kaduiltakin.
Ja jos alkaa liikaa kuumottamaan niin sitten voi mennä mereen virkistymään kuten tänään tehtiin.
Eilinen rapuranta oli tänään nousuveden peitossa, joten rapubongaukset jäivät tekemättä. Ravut bongattiinkin ruokalautaselta.
Huomenna onkin sitten hieman enemmän ihmeteltävää kun suuntaamme saaren pääkaupungin Phuketin yömarkkinoille. Siinä testataan sitten niitä tinkimistaitoja.
  

THB....

Tänään oltiinkin sitten vaimon kanssa ihan kuutamolla. Päätettiin muutta luxusravintolan tarjoilut paikallisella rannalla olleiden ruokakojujen tarjontaan.
Ei ollut ollenkaan paha valinta koska vatsa täyttyi hyvin ja ruokakin oli hieman ns. arkiruoasta poikkeavaa. Myös hintataso oli murto-osa ravintolahinnoista. Ja koko ruoanvalmistusprosessin saattoi seurata livenä alusta loppuun.
Itse asiassa koko paikallinen ranta-alue elää pimeällä ihan erilaista elämää kuin kuumimpaan aikaan: markkinakojut täynnä tarjontaa, komeita lyhtyjä lähetettiin rannalta taivaalle yms.  Kuumailmapallon tavoin korkeuksiin nousevat lyhdyt olivat todella vaikuttava näky.
Paikallinen kanavauoma, josta Leila aamukävelyn lomassa havaitsi komean varaanin, reilusti yli 1.5 m pituinen liskon, oli yön tunneiksi muodostunut paikallisen lepakkopopulaation valtakunnaksi. Onneksi detektori oli kotona. Muutoin olisi vietetty kanavalla aikaa pitemmän kaavan mukaan hi.
Itsellä alkaa ilmeisesti tuo ikänäkö painamaan kun ei enää kaikkia pikkukohteita havaitse. Aamullakin olisi rannan ihanat ravut jääneet havaitsematta ilman Leilan opastusta. Mahtoi siinä joku ihmetellä kun itse pompin rapujen perässä kännykän kanssa. Mitäpä se SUOMI turisti ei tekisi heh.
 

THB...

Tällepäivälle tulikin ns pilvibongarin vapaapäivä: pilvetöntä taivasta ja lämmöt +33 C "paremmalla" puolella. No, totuuden nimissä täytyy myöntää, että ylhäällä vuoristossa näkyi jotain pilviin viittaavaa sumua.
Vaikka ajoissa lähtee liikkeelle, niin nopeasti se aurinko alkaa lämmittämään. Huomaa kuinka törmää lämpöseinään heti kun poistuu ilmastoidusta huoneesta.
Tänään vaellettiin Leilan kanssa rantaa pitkin niin pitkälle kuin päästiin. Sitten kylän reittien kautta takaisin. Matkaa tuli huomaamatta reilu 7 km. Monenlaista ihmetystä jäi mieleen, joten kyllähän matkailu avartaa.
Ohimennen päästiin tänään seuraamaan kolmet häät - pariskunnat olivat paikalliseen tapaan kuvattavina rannalla. Ammattikuvaajat juoksuttivat sulhasta ja hieman morsiatankin niin ettei käynyt kateeksi tuossa ilmanalassa.
Myöhemmin ehtoolla pariskunnat olivat kuvattavina kaupungin kaduilla - nyt jo hieman rennommissa vaatteissa.
Selfiekepin ostoltakin vältyttiin kun ruokailupaikan ystävällinen omistaja halusi avustaa kuvaamisessa muun jutustelun ohessa. Jälleen kerran todettiin vaimon kanssa, että on hyvä poiketa paikkaan jossa ei ole muita asiakkaita tai ainakaan yhtään Eurooppalaisen näköistä. Palvelu huipussaan ja ruoka parasta toistaiseksi.
Toistaiseksi emme ole löytäneet suomenkielistä nimeä kuin tuolle yleiselle Pikkuvarpuselle. Tuo toinen mukava veijari, joka muistuttaa hieman kottaraista on nimeltään " Common myna "
Näihin kuviin ja tunnelmiin Kamala Beachiltä.
      

THB..

Aurinkokellon herätetty,  nopea aamupala vaimon kanssa altaalla ja sitten Tuk-tuk -kyydillä paikalliseen keskustaan. Linnuntietä matkaa ei ole kuin vajaa kilometri mutta mopotaksin kyydissä saa maisemia useamman kilometrin matkalta. Hieno paikallinen tapa matkustaa edullisesti. Ja mikä parasta käytössä on hyvin ilmastoitu kulkuväline.
Lintumaailmasta bongattiin jo heti saapuessa kotimaan linnuista tuttu pikkuvarpunen. Näitä siivekkäitä onkin runsaasti esillä, aivan kuten varpusten kuuluukin.
Rannalle siirryttäessä Leila havaitsi ensimmäisenä laskuveden paljastamalla rannalta useita lumivalkoisia jalohaikaroita.
Merilintuja ei havaittu - ihme kyllä. Sen sijaan muutama muut pikkulintu: paikallinen kyläpääsky ja kottarainen. Niiden oikeat nimet täytyy selvittää myöhemmin.
Päivän ehkä paras luontohavainto oli rantahietikolla juoskennellut pieni lisko. Sen verran oli kesy, että antoi kännykkäkameralla kuvatakkin.  Harmi ettei tämä mobiilisovellus suostu lisäämään kuvia.
Huomenna uudet kujeet. Keli ainakin suosii.    

THB

Reilu 10 tuntia lentomatkailua ja nyt "time lagg" sopivasti kohdillaan.
Ensikokemalta tällainen reilun 34 C lämpötila vaatii taas hieman totuttelua ja paksumpaa aurinkorasvaa.
Tuk-tuk kyyditsi edullisesti naapurikaupunkiin, todelliseen "ostosparatiisiin". Toki ostoksiakin tuli tehtyä ja loppuiltaan mennessä alkoi jo paikallinen valuuttakin tulla tutuksi samoin kuin vaihtokurssi.
Paikallinen ruoka todella edullista ja mikä tärkeintä hyvää. Kyllä turisti jaksaa.
Huomenna tutustuminen paikallisiin kuvioihin ilman suurempia matkusteluja: meren aaltoja, perhosia, lintubongausta ja ruskettumista kaupanpäälle.