Lepakkoretkellä Puolassa

 Keväisen Varsovan vierailun yhteydessä tuli kaupunkikuvassa huomioitua kuinka kaupungissa oli huomioitu niin lintujen pöntöt kuin yllättäen myös sopivat päiväpiilot lepakoillekin. Lepakotkin olivat saaneet runsaasti pönttöjä käyttöön. Niin kololinnuille kuin lepakoille on varmasti käyttöä näille asumuksille ja piilopaikoille. Toki lepakoille paikallinen rakennusarkkitehtuuri tarjoaa vielä paljon käytettävää ullakkotilaa ja luonnonkoloja, mutta eivät nämä pöntötkään turhaan ole katujen varsilla. Niillekin on varmasti käyttäjiä samoin kuin koti Suomessakin.

Tällä kerralla ei detektori ollut mukana eikä muutoinkaan tullut tehtyä havaintoja lentävistä lepakoista, toki tuo aktiivisin aika lepakoiden osalta olikin vielä edessä säiden lämmitessä. Silloin on hyvä hetki kömpiä esiin talvipiiloista.

Lepakkomatkalle Puolaan meneville on mainio paikka MIĘDZYRZECZEN PUOLUSTUSLINJA, jonka suojissa talvehtii arviolta yli 30 000 lepakkoa. Selvitysten mukaan kotimaisissa Salpalinjan bunkkereissa ei päästä ihan samoihin talvehtijamääriin, mutta onhan meillä tuo lepakkofaunakin hieman pienempi kuin Euroopassa. 

Postimerkkien lisäksi lepakot ovat saaneet näkyvän osan myös Puolan rahassa, josta osoituksena Puolan Zloty vuodelta 2010.

Näihin kuviin ja tunnelmiin kotimaisen lepakkokauden käynnistymistä odotellessa 😉

@ri

Varsovalainen lepakkopönttö 

Lepakot huomioitu lintujen ohella Varsovassa
Lepakonpöntöt ja lintupöntöt odottavat asukkaita.

"Lepakko Zloty" 2010

Pozdrowienia z Warszawy eli terveisiä Varsovasta

Jääkaappimagneetti Varsovasta

 Kevät sai hieman uutta piristystä, kun paikalliselta lentokentältä järjestyi suora lento mennen tullen keväiseen Varsovaan. Kaksi vuotta sitten suoritettu Krakovan matka oli sen verran onnistunut kaikilta osin, että nyt toteutunut Varsova odotti vain sopivaa hetkeä, joka oli nyt.

Lento Lappeenrannasta Varsovaan kesti vajaa kaksi (2) tuntia, mikä on vähemmän kuin siirtyminen junalla Helsinkiin. Näin paikallisella lentoyhteydellä säästi melkein koko lennon kulut, jos laskee siirtymisen Helsinki-Vantaalle omalla autolla, auton paikoituksen ja mahdolliset hotelliyöpymiset.

Varsovan lentoasemakin on ihan kaupungin kyljessä kiinni, joten siirtymiset kaupungille olivat helpot - vaihtoehtoja oli runsaasti. Taksikyyti oli tällä kerralla se helpoin ja edullinenkin. Toki paikallisbussilla tai junalla olisi saanut hieman säästöjä, mutta matkalaukun ja repun kanssa liikkuessa oli taksikyyti ihan sopiva, ja majoituskohdekin löytyi helposti kun auto toi ovelle.

Majoitus löytyi kätevästi Pragan kaupunginosasta, hotelli Hetmanista. Tämä kolmen tähden luokituksella oleva hotelli osoittautui mainioksi majapaikaksi. Hotellin huoneet olivat yllättävän suuret odotuksiin nähden ja siisteys oli erittäin hyvä koko hotellissa. Aamupalaa emme halunneet, joten sen herkullisuus jäi testaamatta. Mieluummin tutustuimme paikalliseen kahvilaelämään aamupalan merkeissä kuin orjallisesti aikataulun mukaisesti hotellin ravintolassa. Mainioita kahviloita runsaine tarjontoineen löytyikin ihan lähistöltä muutaman sadan metrin säteellä hotellilta; ei ollut tarvis mennä samaan paikkaa useammin vaikka joissain tapauksissa olisi ehkä hieman mieli tehnytkin. 

Liikkuminen Varsovassa oli tehty todella helposti myös turistille: itse jätin junan ja metron pois laskuista. Lähin juna-asema oli sen verran kaukana ja aikataulut eivät pystyneet kilpailemaan muun liikenteen kanssa, metro olisi ollut hyvä ja nopea, mutta maanalta ei oikein näe maisemia liikkuessa. Niinpä, valinnaksi tulikin raitiovaunut, joita riitti joka lähtöön. Keskusasemalta, metroaseman kupeesta löytyi lipunmyyntipiste, jonka ystävällinen henkilökunta osasi neuvo meille kaikkein edullisimman ratkaisun liikkumiseen: 72 h tunnin liput (3 vrk) ykkösvyöhykkeelle. Tällä saisi liikkua julkisilla ilman ylimääräisiä maksuja koko kolmen vuorokautta, kunhan muistaa leimata lipun ensimmäisellä kerralla. Leimaamattomasta lipusta olisi tullut sitten tarkastuksen yhteydessä hieman "rankkia" sakkomaksun muodossa. No, meidän osalta ei lipputarkastajista ollut havaintoja, vaikka niitä kuulemma aika tehokkaasti tarkastellaankin.

Varsovan siisteys yllätti positiivisesti. Ei juurikaan ollut roskia kaduilla, mutta ei myöskään kotimaasta tuttuja spreijattuja tai muutoin töhrittyjä seiniä ja rakenteita. Vaikka paikallinen alkoholipolitiikka on melkoisen vapaata, ei kadulla näkynyt juopuneita, mutta ei myöskään olutta tai muita virvokkeita nauttineita. Julkiseen ryypiskelyyn puudutaan kuulemma herkästi, joten jos on pakko sitä matkapulloa kantaa ja käyttää, kannattaa ottaa marketista tai kioskista paperipussi ja siirtyä ns. "pussikaljaan" liikkuessaan julkisilla paikoilla.

Paikallisen valuutan osalta ei ollut ongelmia; itse vaihdoimme omat "Slotimme" (Zloty PLN) jo Lappeenrannassa ennen reissua, eikä kurssihäviötä tullut juurikaan. Toki Varsovassa kaikki ostokset niin hotellissa, kaupoissa, tavarataloissa, ruokapaikoissa jne onnistuivat hyvin pankin debit -kortillakin. Useimmiten kysyttiinkin ennen maksua "cash or card". Välillä tuntui, että joskus hieman yllätyttiin kun turisti ilmoittikin maksavansa käteisellä eikä kortilla. Torilla ja katukaupustelijoiden parissa tuo käteinen olikin sitten se ainut ja oikea vaihtoehto maksamiseen. Eli jonkun verran käteistä kannattaa aina olla matkassa paikallisen valuutan muodossa. Automaatteja niin valuutan nostamiseen luottotililtä kuin matkalippujen ostamiseen julkiseen liikenteeseen tuntui löytyvä  hyvin - ainakin heti, kun oli sen ensimmäisen automaatin onnistunut "bongaamaan" 😊

Turistillehan tuo miljoonakaupunki tarjoaa paljon nähtävää niin historiallisessa mielessä kuin kaupunkiluonnon ja tavaratalojenkin osalta. Ilman etukäteissuunnittelua ei alle viikon reissulla ihan hirmuisesti ehdi näkemään, mutta eihän kaikkea tarvitsekaan yhdellä kerralla. Varsovan maisemakuvaa hallitsee hyvin Puolan korkein rakennus: Stalinin hammas. Tämä vuosina 1952 - 1954 rakennettu Neuvostoliiton lahja Puolalle kohoaa majesteettisesti reilun 230 metrin korkeuteen, tarjoten siten hienon kiintopisteen kaupungilla seikkaileville turisteille. Alueelta löytyy toki myös muita korkeita liikerakennuksia, mutta omassa lajissaan tämä "syömähammas" on edustava luomus aikansa rakennusperintöä.

Stalinin hammas omassa komeudessaan 🤔

Historian osalta samoin kuin monissa muissakin Puolan kaupungeissa on toisen maailman sodan historia myös esillä; niin museoissa kuin ajalta säilyneiden rakennuksien ja rakenteidenkin osalta. Varsovan historian osalta yhtenä suurena kokonaisuutena on tietysti Varsovan ghetto, johon Varsovan juutalaiset eristettiin saksalaisten miehittäjien toimesta. Gheton muurit on valtaosin jo purettu, mutta monin paikoin kaduilla näkyy vielä tuon ghettomuurin sijainti katuun merkittynä.

Ennen reissaillessa oli mukana aina pitkä lista osoitteita, joihin tuli lähetettyä postikortti matkalta. Tällä kerralla jäivät kortit lähettämättä, sillä vierailukohteeksi ei tullut paikallinen posti, eikä korttejakaan ollut oikein saatavilla - ainakaan kovin helposti. Selvää säästöä matkakustannuksissa näiltäkin osin siis 😉

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä erää. Kunhan saadaan kuvat latailtua mediavälineiltä, niin laitetaan jokunen paistumaan tänne blokipuolellekin jatkossa.

@ri & Leil@

Terveisiä P U O L A S T A

Krakova 9.-12.5.2019

Terveisiä Puolasta, tai tarkemmin sanottuna Krakovasta. Krakovahan on yksi Puolan suurimpia ja vanhimpia kaupunkeja. Tätä taustaa vasten on odotettavissa, että sieltä löytyy paljon mielenkiintoista eurooppalaista historiaa ja tietysti myös asukkaita. Onhan nykyisen Krakovan asukasmäärä reilu 1.2 miljoonaa kun esikaupunkialueet lasketaan mukaan. Näin ollen Krakova onkin Puolan toiseksi suurin kaupunki heti Varsovan jälkeen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Puolan on pinta-alaltaan hieman Suomea pienempi.

Talven pimeinä pakkasiltoina tuli vaimon kanssa mieleen tehdä jälleen matka johonkin meille uuteen kohteeseen Euroopassa. Koska Valko-Venäjä, Viro, Liettua, Venäjä, Latvia ja Tsekki olivat jo "valloitettu" aiemmin, valikoitui Puola kuin luonnostaan matkakohteeksi. Pitkä viikonloppu heti toukokuun alkuun valikoitui ajankohdaksi. Lento Helsingistä Krakovaan vei aikaa vajaa 2 tuntia (1h40min), joten ylimääräistä matkarasitusta lentomatkailun osalta ei tullut.

Krakovahan sijaitsee aivan Etelä-Puolassa. Kaupungin lävitse virtaa suuri ja komea Veikseljoki. Kuten monissa muissakin tapauksissa, niin Krakovankin osalta kaupungin "peruskivet" luotiin ikivanhalle kauppareitille. Veiksel-jokihan tarjosi luonnollisen väylän itään Kiovaan ja aina Bysanttiin asti. Krakovan seudun varhaisimmat asukkaat olivat kelttejä. Slaavit saapuivat alueelle vasta paljon myöhemmin. 900-luvulla Krakova oli slaavilaisten valtakunnan pääkaupunki ja tuolloin Veikseljoen rannalle rakennettiin ensimmäinen suuri linnoitus Wawelin kukkulalle. Nykyään tuo Wawelin linnoitus on osa vanhaa kaupunkia ja erittäin mielenkiintoinen historiallinen kokonaisuus.

Puolan pääkaupungiksi Krakova tuli vuonna 1038. Ja aina vuoteen 1596 saakka Krakova oli Puolan pääkaupunki. Tämän jälkeen pääkaupungiksi tuli Varsova. Jos ihan tarkkoja ollaan niin Varsovasta tuli Puolan pääkaupunki vasta vuonna 1918 Puolan itsenäistyessä.

Kuten monella muullakin Euroopan maalla on hieman myrskyinen ellen sanoisi jopa sotainen historia aina keskiajalta toisen maailmansodan loppuun. Näin on myös Puolan osalta. Ensimmäisen kerran Puola jaettiin Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken vuonna 1772. Vuonna 1793 suoritettu Puolan toinen jako Venäjän ja Preussin kesken aiheutti Krakovassa kapinan, joka päättyi Puolan kolmanteen jakoon Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken vuonna 1985. Tämän viimeisen jaon seurauksena itsenäinen Puola katosi kartoilta ja Krakova jäi Itävallan haltuun aina vuoteen 1918 saakka.

Keskitysleirin / tuhoamisleirin portilla...

Toisen maailmansodan alkaessa 1.9.1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan, Krakovassa oli reilu 251000 asukasta. Salamasotaa käynyt Saksa miehitti Krakovan heti sodan ensimmäisinä päivinä ja teki siitä kenraalikuvernementin. Verraten synkkä historian osuus Krakovankin osalta alkoi tästä saksalaismiehityksestä. Erityisesti kaupungin juutalainen väestö joutui vainojen ja terrorin kohteeksi, kuten niin monessa muussakin Saksan miehittämässä valtiossa tuolloin. Vuoteen 1945 mennessä Krakovan juutalainen yhteisö eli noin neljännes koko kaupungin väestöstä oli tuhottu. Tässä yhteydessä täytyy nostaa esille nimi, Oskar Schindler. Schindler tuli sodan jälkeen kuuluisaksi kun paljastui, että hän oli toiminnallaan pelastanut toista tuhatta Krakovan juutalaista tuhoamiselta. Vuonna 1993 Steven Spielberg teki tästä aiheesta elokuvan.

Taiteellista otantaa vanhassa kaupungissa

Hieman yllättävää on se, että Krakova säästyi totaaliselta tuholta sodasta; sitä ei juuri pommitettu, vaikka alueella toki taisteltiin niin hyökkäys kuin vetääntymisvaiheen aikanakin Saksan ja Venäjän armeijoiden kesken. Tämän ansiosta kaupungissa on paljon vanhaa rakennuskantaa edelleen nähtävillä. Keskiaikainen keskusta on komea paikka vielä tänäkin päivänä omassa loistossaan. Keskusta löytyykin Unescon maailmanperintöluettelosta, ja ihan ansaitusti. Samasta luettelosta löytyvät toki myös Auschwitzin keskitysleirimuseo sekä Wieliczkan suolakaivokset.

LISÄÄ KUVIA (linkki alla):

Oheisen linkin kautta löytyy hieman enemmän kuvia Krakovasta ja sen lähialueelta. Valitettavasti erillisiä postikortteja ei tältä reissulta tullut lähetettyä.